Sivistysosaston
SIVISTYSOSASTO Sivistysosasto antaa hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun ja itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Sivistysosasto luo edellytyksiä kuntalaisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille tarjoamalla laadukkaita kasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita. Sivistysosaston tulosalueeseen kuuluvat sivistysosaston hallinto, varhaiskasvatuspalvelut, opetuspalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä vapaa-aikapalvelut. Päämäärä 2014 Sivistysosasto järjestää kuntalaisille laadukkaita, innovatiivisia ja tarpeiden mukaisia palveluja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kirjasto-, kulttuuri ja vapaa-aikatoimeen. Palvelutarjonta on monipuolista ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa seudun, lähikuntien sekä kolmannen sektorin kanssa on aktiivista. Henkilöstö on työhönsä motivoitunutta. Toimintaympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. Henkilöstön ammattitaito on ajantasaista ja sitä tuetaan täydennyskoulutuksella. Painopisteenä toiminnan suunnittelussa ovat hyvinvointikertomuksen nostot: osallisuus, kansalaisen omavastuu sekä rakenteista toimintaan. Päämäärään pyritään LNPO 2025 ohjelman linjauksilla mm. huolen puheeksi ottamisen mallin jalkauttamisesta niin sivistysosaston kuin sosiaali- ja terveysosaston toiminnassa. Sivistysosaston ja koko kunnan tulevien vuosien suuri ponnistus on kirkonkylän uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin suunnittelu ja toteutus syksyyn 2017 mennessä. Kunnanhallitus 27.10.2014 nimesi tulevan koulurakennuksen Rantaroustin kouluksi. Kaavamuutos on hyväksytty valtuustossa 15.10.2014. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa sekä tehnyt tutustumisvierailuja lähikohteisiin. Virkamiesten toimesta on käyty markkinavuoropuhelu kolmen toimijan kanssa kesällä 2014. Kilpailutusasiakirjoja on valmisteltu. Kumppanuutta haetaan TEKESin hankkeena Tulevaisuuden koulu / innovatiivisilla hankkeilla kehittäminen. Rantaroustin halli on hyväksytty liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan vuosille 2015 2018. VARHAISKASVATUSPALVELUT 2014 Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalveluissa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien tarve saada lapselle päivähoitopaikka. Varhaiskasvatuspalvelut eri muotoineen ovat laaja kodin ulkopuolinen varhaiskasvatuksen toteuttaja. Ne muodostuvat kunnan tai yksityisen järjestämästä päivähoidosta, esiopetuksesta ja muusta toiminnasta kuten avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta. Tyrnävän kunta järjestää varhaiskasvatusta päiväkotihoitona, perhepäivähoitona tai avoimena varhaiskasvatustoimintana. Päivähoitoa järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti eripituisena (osa- tai kokopäiväisenä tai osa-aikaisena 10 15 pv /kk) ja päivän eri aikoihin (vuoropäivähoito) sijoittuvana toimintana. Kunnan varhaiskasvatuspalveluihin kuuluu myös avoin varhaiskasvatustoiminta ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut. Kunta tukee yksityistä päiväkoti- ja perhepäivähoitoa
myöntämällä yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Tyrnävän kunnan varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatustoiminnan tavoitteena on tukea lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Lasta tuetaan toimimaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden olennaiset muutokset Varhaiskasvatuksen yksiköt ovat kokonaisuutena pysyneet järjestämään toiminnan TA2014 määrärahojen puitteissa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä määrärahat ovat ylittyneet ajalla 1.1. 31.12.2014, mutta kotihoidon tukea on kulunut arvioitua vähemmän. Päivähoidon maksutuotot perhepäivähoidossa ovat jääneet arvioitua alhaisemmiksi. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT MITTARIT TAVOITE 2014 TOTEUMA 2014 Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat laadukkaita ja niitä on riittävästi. Ne tuotetaan kunnan omana tuotantona ja kunnan tukemana yksityisten palveluntuottajien toimesta Varhaiskasvatuspalvelut (osaja kokopäivähoito, vuorohoito, erityispäivähoito, esiopetus) tukevat lasten kasvua, kehitystä ja oppimista Tarvittava tuki erityistä tukea tarvitseville lapsille Päiväkotitilojen ja ympäristöjen kunnosta ja ylläpidosta huolehtiminen Henkilöstön ammatillinen osaaminen on hyvä. Ammatillisten tietojen ja taitojen suunnitelmallinen kehittäminen ja ylläpito. Työhyvinvoinnin tukeminen Sähköiset palvelut toimivat Tutkimustiedon hyödyntäminen varhaiskasvatustyössä (LPNO, sähköinen hyvinvointikertomus) Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatussuunnitelmi en (kunnan, yksikön ja lapsen) ja esiopetussuunnitelmien tavoitteiden toteutuminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyöhön osallistumisen seuranta (osallistumis % vasukeskusteluihin ja vanhempainiltoihin) Hakijat, sijoitukset, täyttö%, asetuksen mukainen koulutettu henkilöstö Lasten tuentarve (määrä ja laatu) Lasten ja työntekijöiden sairastavuuden ja niiden syiden seuranta Koulutuskortit, sairaspäivät, kehityskeskustelut Lapsiperhe indikaattorit Päivähoitopaikkojen riittävyys päivähoitoon liittyvien lakien ja asetusten mukaan (70% kunnan omaa tuotantoa/ 30% yksityisten palveluntuottajien tuotantoa) Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat työvälineinä Tiimityön toteutuminen tiimisopimusten pohjalta Päivähoitopalvelujen monipuolistaminen (*hoitotakuu käyttöön päiväkodeissa 1.8.2014, avoimet varhaiskasvatuspalvelut) Erityislastentarhanopettaja päiväkotiryhmään Tilojen käytettävyyden parantaminen (pk Jokisillan uudet tilat) Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien 2-3 pv /vuosi suunnittelu ja järjestäminen kunnan koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle, virkistyspäivä Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään työhön Varhaiskasvatuspalvelujen sähköisiä palveluja kehitetään. Yksityisen päiväkotihoidon tukien maksaminen (sähköisen) palvelusetelin muodossa 1.8.2014 alkaen Päivähoitopaikat on saatu järjestettyä lain määräämässä ajassa, vuoden loppupuolella päivähoidon kysyntä on kasvanut. Varhaiskasvatussuunnitelmat (lapsen/ yksikön) ovat suunnittelun, toiminnan toteuttamisen ja arvioinnin lähtökohtina. Henkilöstö on tehnyt oman ryhmän tiimisopimuksen. Lapset puheeksi - menetelmä on osittain otettu käyttöön ja lisää henkilökuntaa koulutetaan LP-menetelmän käyttäjiksi. Avoin varhaiskasvatustoiminta käynnistyi 1.9.14. Varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ei saatu palkattua 1.8.14 alkaen. Toimi laitetaan uudelleen hakuun keväällä 2015. Henkilöstölle on järjestetty ensiapukoulutusta keväällä 2014, syksyllä koko varhaiskasvatuksen koulutuspäivän aiheena oli Virtaa asiakaspalveluun - asiakkaan kohtaaminen ja lastensuojelu. Lapset puheeksi - koulutuksia Daisyn käyttöä kokeiltiin laajentaa vuorohoidon osalta lasten hoitoaikojen ilmoittamisen muodossa. Sähköistä palveluseteliä ei ole ollut mahdollista ottaa käyttöön v. 2014. Monialainen yhteistyö on jatkunut (koulut, neuvola, eri asiantuntijat)
kunnan kaikkien lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivien tahojen kesken sekä yleisellä tasolla että kohdennetusti lapsen /perheen tasolla Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen/jatkaminen Seudullinen yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa Osallistuminen yhteisiin hankkeisiin /kokouksiin Yhteistyön jatkuminen, yhteiset koulutukset Yhteisiin seudullisiin koulutuksiin on osallistunut varhaiskasvatuksen henkilökuntaa (perhepäivähoito, esiopetus), esimiehet ovat osallistuneet seudullisiin kokouksiin Käyttö- ja täyttöasteet vuonna 2014 Päivähoidon tarvitsijat ovat valinneet usein sovitut hoitopäivät (10 15), mikä näkyy käyttöasteessa. Päiväkoti Käyttöaste Täyttöaste 1.1./ laskennallinen täyttöaste Täyttöaste 31.12 Pph1 75,11 92,50 Pph2 80,59 100 Ryhmis 81,1 104,17 /laskenn. 104,17 108,33 /laskenn. 108,33 pk Väentupa (pk Jokisilta) 66,63 88,69 / laskenn. 79,76 119,05 /laskenn. 145,83 * vuorohoitoyksikkö pk Käpytikka 85,37 103,17 / laskenn.102,38 107,54 /laskenn. 107,76 pk Juustomestari 84,92 89,29 / laskenn.104,76 97,62 /laskenn. 98,66 pk Toukovakka 79,37 107,01 / laskenn.107,01 100 /laskenn. 97,62 pk Tenavatalo 80,62 113,69 / laskenn.122,62 70,69 /laskenn. 77,38 Käyttöaste = lasten laskennalliset läsnäolot/ (henkilökunnan läsnäolopäivät* 7) Laskennalliset läsnäolopäivät = lasten viemät paikat kertoimilla huomioituina ( yli 3v kokopäivähoito kerroin on 1, alle 3 v kokopäivähoito kerroin on 1,75) Täyttöaste lasketaan (sijoitusten lkm/ paikat)* 100 eli perustuu lasten sijoituksiin (kokopäivä tai osapäivä), lasten painokertoimiin (alle 3, yli 3v) sekä toimintayksikön paikkatietoon (päivähoitopaikkojen lukumäärä, esim. pk Toukovakka 84) Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä 1.1.2014, 25.5.2014 ja 31.12.2014 Päivähoitopaikat ovat täynnä. Hakijoita on jonossa, mutta koska myös päivähoidossa olevien perheiden tilanteet muuttuvat, olemme saaneet järjestettyä päivähoitopaikat niitä tarvitseville. Perhepäivähoitajien määrä on laskussa. Yksityisiin päiväkoteihin ja yksityiseen perhepäivähoitoon on sijoittunut uusia päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Kirkonkylällä pk Karuselli on täynnä, Murrossa toimiva pk Touhula Murrossa on vapaita paikkoja. Tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvussa. Päiväkodissa päivähoidossa olevien lasten lukumäärään vaikuttaa lasten ikä (alle 3 vuotiaita voi olla yhtä koulutettua kohti 4, kun taas yli 3 vuotiaita voi yhtä koulutettua työntekijää kohti olla 7). Perhepäivähoidon lasten lukumäärän vähenemiseen vaikuttaa hoitajien määrän väheneminen. 1.1.2014 25.5.2014 31.12.14 Pph1 40 43 34 Pph2 17 25 19 pk Väentupa (pkjokisilta) 32 43 40 + 10 avoin vk pk Käpytikka 64 64 65 Ryhmis 13 14 13
pk Toukovakka 84 89 80 pk Juustomestari 36 39 40 pk Tenavatalo 36 39 29 + 4 avoin vk Avoin varhaiskasvatus 70 yht. 322 lasta 356 lasta 330 lasta+ avoin vk 84 lasta Yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrä 1.1.2014 04/2014 31.12.2014 päiväkodit 69 lasta 73 lasta 74 perhepäivähoito 58 lasta 46 lasta 54 127 lasta 119 lasta 128 lasta Kotihoidon tuella 1.1.2014 04/2014 31.12.2014 322 lasta 334 lasta 312 Toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuttaminen uusien päiväkotitilojen suunnitteleminen; huomioidaan myös avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tilantarve, uusia päiväkotitiloja ei ole vielä ollut suunnitelmissa, tarvetta uusille tiloille Kirkonkylälle ja Murtoon on, koska päiväkotipaikkojen kysyntä kasvaa perhepäivähoidon vähentyessä. Uusien päiväkotitilojen tarve Kirkonkylällä on huomioitu uuden koulun suunnittelussa, mutta konkreettisia päätöksiä ei ole tehty varhaiskasvatuksessa oleville perheille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2014, tulokset olivat hyviä, kehittämiskohteiksi nostettiin tiedottaminen, palveluhenkisyyden sekä lasten ja vanhempien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa avoimen varhaiskasvatustoiminnan aloittaminen 1.8.2014. Avoimet Varhaiskasvatusryhmät aloittivat 1.9.14 kirkonkylällä (neljä ryhmää), Murrossa yksi ryhmä ja pk Tenavatalossa pieni, neljän lapsen ryhmä. 1.10.14 aloitti vielä 10 lapsen ryhmä pk Väentuvalla. Paikkoja ryhmiin oli 70 ja myöhemmin vielä 10+4 lisää. Kysyntä oli suurta, lähes puolet jäi ilman paikkaa (51 lasta) avoimessa varhaiskasvatusryhmässä. Vuoden 2015 alussa avoimen varhaiskasvatuksen ryhmiin hakijoina oli 22 lasta. (sähköinen) palveluseteli; yksityisen hoidon tuen maksuvälineenä, käyttöön 1.8.2014 Palvelusetelin (sähköinen) käyttöön ottaminen ei ollut kannattavaa vielä v. 2014. Tilannetta seurataan ja tarkastellaan aina TA:n valmistelun yhteydessä. Mahdollisen palvelusetelin käyttöönoton myötä kunnan maksama yksityisen hoidon tuki yksityiselle palveluntuottajalle kasvaa. yhteistyön tiivistäminen; yksityisten palveluntuottajien kanssa (seuranta, arviointi, tuki); yhteistyötä tehdään päivähoitoon hakijoiden palveluohjauksen, toiminnan seurannan ja palautteen perusteella. Seurantaa toiminnan sekä henkilöstön ja lasten suhteen on tehty vuoden aikana, myös yhteistä toimintaa on järjestetty. Kuukausittaiset läsnäolotiedot tarkistetaan, yhteistyötä mm. koulutusten kanssa. moniammatillisen yhteistyön tehostaminen; yhteistyö sujuu koulun ja neuvolan työntekijöiden kanssa, sosiaalipuolen työntekijöiden vaihtuvuus hankaloittaa yhteistyön sujumista ja kehittämistä, yhteistyötä tehdään myös seurakunnan kanssa (hartaushetket päiväkodeilla, joulukirkko jne) varhaisen tuen mallin kuvaaminen (tuen kolmiportaisuus) ja henkilöstön perehdytys, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ohjaa päiväkotien henkilöstöä tilojen käyttö; päiväkotitiloja käytetään monipuolisesti: pk Käpytikassa toimii MLL:n muskari, pk Toukovakan salissa käy jumpparyhmiä, pk Väentuvalla kokoontuu ikäihmisten kerho to ja pe klo 10.00 14.00 ja pienten kehitysvammaisenviikonloppuhoitoa järjestetään kahtena viikonloppuna kuukaudessa ryhmässä toimiva varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävä; lastentarhanopettajan tehtävä lakkautettiin ja tilalle perustettiin varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimi 1.8.2014. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja avointa tehtävää ei hakenut yhtään pätevää hakijaa. Tehtävä täytettiin epäpätevällä hakijalla. Paikka laitetaan uudelleen auki v. 2015 aikana Muuta v. 2014 aikana
Varhaiskasvatukselle valmistui Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa helmikuussa 2014. Se otettiin käyttöön kaikissa yksiköissä syksyllä 2014. Lapset puheeksi- toimintamallin käyttöön on koulutettu varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Toimintamallia alettiin toteuttaa vähitellen 2v ja 5v lasten perheiden kanssa syksystä 2014. Päiväkoti Jokisilta muutti Kallentie 3 joulukuussa 2013. Nimi muutettiin pk Väentuvaksi 3.3.2014 alkaen. Päiväkoti Väentupa sai lisätilaa vapautuneesta kaksiosta. Tilaan tehtiin kesäaikana muutostöitä ja elokuun alusta pienet siirtyivät päiväunille uusiin tiloihin. Isommat lapset siirtyivät salista pienten entiseen lepohuoneeseen päiväunien ajaksi. Päiväkoti Väentuvan tiloissa jatkuvat ikäihmisten kerhot torstaisin ja perjantaisin. Pienille kehitysvammaisille lapsille sosiaalitoimi järjestää päiväkoti Väentuvan tiloissa tilapäistä viikonloppuhoitoa kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Päiväkoti Toukovakka oli päivystävä päiväkoti viisi viikkoa 30.6. 3.8.14, muut päiväkodit oli suljettu. Myös perhepäivähoito toimi supistetusti. Joulun aikaan (29.12.2014 4.1.2015) avoinna oli päiväkoti Käpytikka, jossa oli keskitetysti koko kunnan päivähoitoa tarvitsevat lapset. Päiväkoti Toukovakan tiloissa on avointa varhaiskasvatustoimintaa ja iltaisin muiden toimijoiden järjestämää toimintaa aikuisille ja lapsille. Päiväkoti Käpytikan johtajaksi valittiin Riitta Kangasniemi. Hän otti viran vastaan1.3.2014 alkaen. Päiväkoti päivysti joulunaikaan. Syksyllä 2014 aloitti pk Käpytikassa perjantaisin MLL:n muskari. Päiväkoti Tenavatalosta myytiin keväällä 2014 päiväkodista Limingan kunnalle 4 hoitopaikka. Muksujen ryhmän eteistilat on laajennettu kesän aikana. Vakinaisten perhepäivähoitajien määrä väheni v. 2014 kolmella hoitajalla ja lisäksi kaksi perhepäivähoitajaa valmistui lähihoitajaksi, he hakeutuivat töihin päiväkoteihin. Uusia, omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia haettiin avoimella haulla, päteviä hakijoita oli kaksi, joista toinen valittiin vakinaiseen toimeen, toinen oli työllistynyt päiväkotiin. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vanhemmat olivat tyytyväisiä perhepäivähoitoon. OPETUSPALVELUT Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Kunnassa on ajanmukainen, kehittyvä ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten kasvatusta tukeva perusopetus, jossa koulutettu henkilöstö. (lastensuojelun suunnitelma 2010 2013) Opetussuunnitelmassa määriteltyjen ja tulosyksiköiden asettamien omien tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen yhteistyön syventäminen Koulun ja varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin yhtenäistäminen. Yhteistyö luontevaa varhaiskasvatuksen kanssa. Yksityisen toimijan kanssa vähemmän. Vanhempaintoimikuntatoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Vanhempia kuultu OPS-työssä. Tyrnävällä on laadukas ja vetovoimainen koulutusketju Käytössä ovat optimaaliset palveluverkot talouden ja asiakkuuksien näkökulmista. Henkilöstön korkea ammatillinen osaaminen, ammatillisten tietojen ja taitojen ylläpito ja suunnitelmallinen kehittäminen ja työhyvinvointi Kasvatus- ja opetuspalvelujen Kunnan tarjoama opetus yhtä esi- ja peruskoululaista kohden. Vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien osallistujaprosentit (lastensuojelun suunnitelma 2010 2013) Sairaspäivät, kehityskeskustelut Valtakunnallisen aamuja iltapäivätoiminnan seuranta Erityisopetuksen resursointi tarpeen mukaisesti Laatukriteerien mukainen arviointi Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja tilojen kehittäminen. Kerhotoiminnan kehittäminen. Varhaisen tuen, oppilashuollon ja opinto-ohjauksen kehittäminen. Kouluympäristöjen kehittäminen Laatukriteerien osalta määritellyt tavoitteet Hyväksi koettujen Koivulaan uusi katto. Temmeksen koulurakennusta korjattu. Kerhotoiminnan ja ap-ip toiminnan kyselyt on tehty lapsille, huoltajille ja ohjajille. Oppilashuollon suunnitelmat laadittu kunnan ja yksiköitten tasolla yhteistyössä soten kanssa. OPS2016: paikallisen opetussuunnitelman työstäminen aloitettu Pyöräparkki Murtoon. Laatutyön kyselyjen tulosten perusteella koulut asettaneet omat kehitystavoitteensa.
henkilökunnan keskinäinen yhteistyö sekä kunnan muun henkilöstön kanssa tehtävä monialainen yhteistyö Riittävä ja oikea-aikainen kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Toimiva oppilashuolto Oppilaiden mahdollisuus opiskella ikäryhmänsä mukana tuen tarve huomioiden Varhaiskasvatuksen tuen toimintamallien vakiinnuttaminen. Opetustoimen henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen Henkilökunnan aktivoiminen oman työnsä kehittäjinä Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen Nuorten koulutustason nostaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen. suoritettu keväällä 2013, uudet tavoitteet määritellään arvioinninpohjalta Laatukriteerien mukainen arviointi (mm.henkilöstö-laatukort ti) Perusopetuksen päättävien jatko-opiskeluun sijoittuminen Lukioon ja ammattikoulutukseen hakeutuvien prosentuaaliset osuudet Opiston opiskelijamäärän kehittyminen ja opiskelijapalaute toimintamallien vakiinnuttaminen läpi perusopetuksen Kuraattoritoiminnan vakiinnuttaminen läpi perusopetuksen Huolen puheeksiottamisen toimintamallin kouluttaminen henkilöstölle Varhaiskasvatuksen toimintamalli kuvattuna ja lomakkeet käytössä Koulunkäynninohjaajien kausittaiset vertaistuki-illat, yksi lukukaudessa Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua omia ja kunnassa määriteltyjä tarpeita vastaavaan suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen Otetaan käyttöön myös muita kuin perinteisiä tapoja kehittää osaamista esim. vertaistoiminta, tiimityöskentely, vierailut Jokaisella peruskoulun päättävällä on jatkokoulutuspaikka Kansalaisopiston ohjelman kehittäminen Toinen kuraattori vakinaistettiin. Lapset puheeksi kouluttajakoulutus. Opettajien koulutus aloitettu. Ohjaajien vertaistukiryhmät kerran lukukaudessa. mm. Osaavat opet hankkeen kautta tarjottu koulutusta ja vertaisryhmiä opettajille. AVIn tarjoamiin koulutuksiin osallistuttu. Ohjaajille seudulliset koulutuspäivät Osaava-hankkeen puitteissa. Kaikki päättötodistuksen saaneet ovat sijoittuneet 2. asteen koulutukseen: ammatillinen koulutus 63%, lukiokoulutus 28%, Kansanopistot 7% ja kymppiluokka 2%. Kansalaisopiston ohjelmatarjonta on säilynyt perinteisenä. Neuvotteluja Lakeuden kansalaisopiston ja Kempeleen kansalaisopiston yhdistämisestä ja yhteistyöstä on jatkettu. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö sekä eri palvelujentuottajien välinen yhteistyö toimivat. Osallistuminen erilaisiin seutukokouksiin ja -hankkeisiin. Yhteistyön jatkuminen vähintään nykyisessä laajuudessa. Osaavat opet hanke Muutos nyt hanke / Lapset puheeksi Kaste-hanke / Oppilashuollon kehittäminen
Toimenpiteet 2014 tavoitteiden toteuttamiseksi: Puheeksi ottamisen toimintamallin kouluttaminen koko opetustoimessa. Vuoden 2014 aikana kouluttajakoulutus on käynnistynyt. Kouluttajien määrää lisätään vielä vuoden 2015 aikana. Opettajien koulutus on myös aloitettu. JOPO-luokka (9.lk) on aloittanut toiminnan ja yhteistyötä etsivän kanssa kehitetty. Toinen kuraattorin toimi on täytetty. Kunnan opetustoimi on mukana viiden kunnan (Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Utajärvi) Osaavat opet hankkeessa, joka on osa valtakunnallista Osaava-ohjelmaa. Hankkeen II vaihe ajoittuu vuosille 2013-14. Sitä koordinoi Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus. Tavoitteena on suunnitella osaamisen kehittämisen kokonaisuuksia alueen kuntien käyttöön tarjoamalla suunnitelmallista täydennyskoulutusta. Erityisesti kaudella kiinnitetään huomiota seuraaviin kokonaisuuksiin: Henkilöstön tvt-taitojen kehittäminen toimipaikkojen/kuntien tarpeiden pohjalta. Henkilöstön pedagogisten ja työskentelytaitojen kehittäminen työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukena Vertaisryhmien/ vertaismentoroinnin mallien kehittäminen sekä kuntien/koulujen sisäisenä että hyödyntäen kuntien verkostoa. Toiminnan kohteena on koko opetustoimen henkilöstö esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Koulujen oppilasmäärien kehitys Tyrnävän kouluissa oli oppilaita virallisena tilastointipäivänä 20.9.2014 kaikkiaan 1414. Oppilasmäärät 20.9. jakautuivat kouluittain seuraavasti: v. 2014 v. 2013 v. 2012 Esikoululaisia 190 (pk 65, k 125) 157 (pk 68, k 89) 165 (69+96) Kirkkomännikön koulu 337 (+esiop. 79) 299 (+esiop. 62) 281 (+esiop. 58) Kuulammen koulu 488 509 483 Markkuun koulu 33 25 23 Murron koulu 307 (+esiop. 46) 301 (+esiop. 27) 299 (+esiop. 38) Temmeksen koulu 59 54 54 Yhteensä 1414 1345 1305 Perusopetuksen oppilasmäärän kehitys ja ennuste * seuraaville vuosille: 2004 2009 2014 2015* 2016* 2017* 2018* 1084 1180 1414 1475 1519 1560 1575 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien määrä: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 59 56 65 53 62 69 Koulukuljetusoppilaiden määrän kehitys: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 330 335 350 359 368 372
KIRJASTOPALVELUT Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Kirjasto on kuntalaisten yhteinen kulttuuri- ja tietopalvelukeskus, jonka ajantasainen ja monipuolinen kokoelma tarjoaa asiakkaille nopean ja luotettavan väylän tietoon ja elämyksiin. Kirjastoa kehitetään myös joustavaksi monipalvelukeskukseksi. Asiakkaita palvelevat aukioloajat ja saavutettavuus. Markkinointi. Fyysiset käynnit kirjastossa Lainausmäärät Palaute Henkilökunnan täydennyskoulutuspäivät Ajantasaiset kokoelmat Temmeksen kirjaston toiminnan kehittäminen Kivipirtin muokkaus toimimaan sekä nuoria että vanhempia palvelevana tilana Kirjastoautopalvelujen osto Murtoon ja Markkuulle Kirjastotoiminnan näkyminen mediassa Kirjahankintoja toteutettu entiseen malliin ennakkotietojen perusteella sekä ottaen huomioon kuntalaisten koulutus- yms. tarpeet. Lainausluvut laskeneet n. 3%. Kokonaislainaus oli 116709. Kirjastoauto käy edelleen Murrossa ja Markkuulla. Lainamääriä tarkkaillaan. Käyntipäivään on toivottu muutosta. Tyrnävän kirjastolla on omat facebook-sivut, joilla lähes 540 tykkääjää. Hyvä näkyminen sosiaalisessa mediassa. Joulukuussa juhlittiin myös Myllykirjaston 20-vuotista taivalta. Ohjelmaa mm. Joulupukin satutuokiot, Soivan Siilin joulukonsertti, kirjailijavierailuja ja Maya Paakkarin konsertti. Eri asiakasryhmien tarpeisiin pyritään vastaamaan palvelujen sisältöä ja saavutettavuutta kehittämällä. Kirjaston toimintaa lapsille kehitetään edelleen. Asiakaspalaute Kirjaston toimintaa lapsille jatketaan ja kehitetään. Satutunteja järjestetään eri toimijoiden kanssa. Kirjavinkkauksia pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyö toimii Lukudiplomitoimintaa ja kirjastonkäytön opetusta jatkettu. Kaikille 3-luokkalaisille nuorten tietokirjaosaston esittely. Kevään aikana annettu jonkun verran kirjavinkkausta sekä pidetty satutunteja. Päiväkotilaisille satutuokioita myös erikseen kutsumalla. * Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii. O U T I - k i r j a s t o j e n käyttötilasto. Osallistuminen kirjastoalan koulutuksiin, tapaamisiin ja neuvotteluihin Uuden OUTIn toiminnan hyödyntäminen asiakastyytyväisyyden maksimoimiseen. Seutulainamahdollisuus uudessa OUTIssa lisännyt oman kunnan ulkopuolelle lähtevää sekä myös saapuvaa lainausta. Henkilökunta osallistunut seudullisiin koulutuksiin *Satutunnit ja kirjavinkkaukset jäissä Sari Arposen vuorotteluvapaan ajan. Kirjastolainojen määrä/kpl vuosina 2009 2014: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 127 468 121 642 121 802 117 170 122 046 116709
Kulttuuripalvelut Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Monipuolinen kulttuuritarjonta huomioiden eri ikä- ja väestöryhmät sekä käytettävissä olevat resurssit. Osallistujamäärä Palaute Useita eri tyylejä edustavia näyttelyitä ja monipuolisia tapahtumia eri-ikäisille. Panostetaan tarjontaan varsinkin lapsille ja nuorille. Vuoden aikana Myllykirjastossa on ollut 13 erilaisin tekniikoin toteutettua näyttelyä. Kulttuuritoimi järjesti viisi teatteriretkeä Ouluun sekä retken kesäteatteriin Toppilan Möljälle. Lapsille oli tarjolla kolme teatteriesitystä ja perinteinen ystävänpäiväkonsertti. Kesällä torilla oli konsertteja sekä aikuisille (3) että lapsille (1). Myös yhteislaulutilaisuuksia järjestettiin (2). Yhteistyössä seurakunnan kanssa lisäksi kolme kirkkokonserttia. Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii Meijerialueen edelleen kehittäminen monipuoliseen käyttöön. Seudullinen yhteistyö matkailun edistämisessä ja kulttuurihistorian välittämisessä. Kotiseututyön edistäminen ja yhteydenpito seudulla toimiviin kulttuurijärjestöihin, ammattitaiteilijoihin ja kulttuurin harrastajiin. Toiminnan suunnittelu ja tilojen maksimaalinen hyödyntäminen. Perinnepäivää toteutettiin jälleen yhteistyössä kotiseutuyhdistyksen, seurakunnan, MLL:n ja Suutarinkylän-Ylipään diakoniakylätoimikunnan kanssa. Pikkujouluiltamat järjestettiin yhteistyössä Röön Rannan Teatteriyhdistyksen ja Ravintola Rannin kanssa. Kivipirtin kokouskäyttö vilkasta edelleen. Kulttuuritoimikunta kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. VAPAA-AIKAPALVELUT 2014 Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 2014 Vapaa-aikapalvelut ovat Ohjauslistat, Kehitetään Säännöllisesti pyöriviä kunnossa kaikenikää ajantasaisia, laadukkaita vuorohakemukset, paikkakuntalaisten ryhmiä 14. Yksittäisiä ja uudistuvia kunnan palautesivut ja terveyttä edistävää tapahtumia seutunappi liikuntaa, salibandyturnauksia 2, harrasteliikuntaa, kunnanmestaruus hiihto,
Palvelujen sisältö ja saavutettavuus eri ikä ja väestöryhmille. nuorten aktivoiminen (etsivä / työpaja) elämän hallintaan Seudullinen ja lähikuntien yhteistyö toimii ja ollaan mukana yhteisissä projekteissa. Osallistuminen ikäryhmä / määrät. Tilastoseuranta ja kysellyt kilpaurheilua ja niihin liittyvää toimintaa sekä kerho- ja tapahtumatoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ja ohjaaminen eri harrastuksiin sekä koulutuksiin. Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa (mm. seurat, 4H ja MLL). Yhteistyön jatkuminen Oulun seudun liikunta- ja nuorisotoimen sekä muiden hankkeiden ja palveluiden kanssa maastojuoksu ja Rantalakeus sähly turnauksia 3. Viikoittain pyörii erilaisia juniori ja aikuisten harraste- ja kilpa ryhmiä sekä yksityisiä vuoroja, jotka näkyvät toimintakertomuksessa. Vapaa-aikapalveluiden normaali kerhotoiminta ja muu toiminta näkyy MLL:n ja 4H:n kertomuksissa. Senioriliikuntaryhmiä 4. seniorikortti yli 65 v Zimmariin. Kunnossapitojärjestelmästä kuntalaiset näkevät milloin ladut- ja jääalueet hoidettu sekä tapahtumakalenterista kuntalaiset löytävät tapahtumien tarjonnan. Etsivä toiminta on tavoittanut monia nuoria. Paja on vakiinnuttanut paikkansa toimintamuotona. Nuorten elämä -sivusto ja seutunappi palvelevat edelleen. Yhteistyö lähikuntien kanssa toimii hyvin. Liikuntatoimi Liikuntatoimen tehtävänä on liikuntatoimen osalta koordinoida ja kehittää kunnan liikuntatoimintaa. Kunta luo edellytykset kunnassa järjestettävälle liikuntatoiminnalle ja avustaa harrastavia järjestöjä ja muita yhteisöjä. Liikuntatoimi järjestää liikuntatoimintaa sellaisille ryhmille, joita järjestötoiminta ei tavoita. Yleisellä valistustoiminnalla pyritään edistämään ja aktivoimaan kuntalaisten liikuntatottumuksia. Liikuntatoimen tapahtumat ja osallistujamäärät vuonna 2014 Turnaukset kertaa/pelejä osallistujia Salibandy kevät 10 66
Salibandy syksy 16 88 Kaukalopallo peruttu Kilpailut Yleisurheilu 1 155 Hiihto 1 37 Maastojuoksu 1 16 Koululaisliikunta Uimakoulu alkeis 20 30 Uimakoulu jatko 20 30 Pesäpallo kirkonkylä 10 35 Pesäpallo Murto 10 25 Pop liikuntatapahtuma k.kylä 1 550 Pop liikuntatapahtuma 1 500 Kunnossa kaikenikää -toiminta Sähly Murto 38 18 Seka vuoro Temmes 11 21 Varttuneiden 1. pallo 47 17 Naisten palloilu 33 9 Lady pesis siirtynyt seuralle Ukkosähly 34 33 Ukkofutis siirtynyt seuralle Senioriryhmät Kuntosali (kirkonkylä) 27 29 Voima tasapaino (kirkonkylä) 26 16 Kuntosali (Temmes) 26 20 Voima tasapaino (Temmes) 26 20 Tyrnävän seuratoiminta vuonna 2014 Ohjausavustusten tuella seurat järjestivät 2014 yhteensä 1 214 harjoitusta, joihin osallistui 13 874 henkeä. Seura Juniorit Juniorit Aikuiset Aikuiset Yhteensä Yhteensä osallistujat harjoitukset harjoitukset osallistujat Harjoitukset Osallistujat Tempaus 8 750 767 71 700 838 9 450 TyPs 182 2 321 182 2 321 Taru 196 19 66 599 85 795 Ahmat 1 308 109 109 1 308 Yhteensä 10 254 895 319 3 620 1 214 13 874
llien vapaa-ajan käytön kävijämäärät vuonna 2014 Liikuntaha Liikuntahalli (Kuulampi) 21 652 Liikuntahallin kuntosali (Kuulampi) 19 264 Murron sali 10 745 Kirkkomännikön sali 10 280 Temmeksen sali 3 124 syksy kiinni Temmeksen kuntosali 2 106 syksy kiinni Toukovakan sali 3 450 Yhteensä 70 621 Liikuntatoimen taloudellinen avustustoiminta vuonna 2014 Seura Perusavustus Kohdeavustus Yhteensä Tyrnävän Tempaus 6 660 4 422 11 082 Tyrnävän Palloseura 1 170 600 1 770 Temmeksen Taru 540 85,50 625,5 Tyrnävän Ahmat 630 1 235,5 1 865,5 T y r n ä v ä n hevosjalostusyhdistys/ratsujaosto 500-500 Tyrnävän koiraharrastajat 500-500 Yhteensä 10 000 6 343 16 343
Liikuntatoimen yhteistyö vuonna 2014 Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä mm. urheiluseurojen, kansalaisopiston, nuorisotoimen, 4H:n, MML.n, kyläyhdityksien, Lakeuden Palveluyhdistyksen, Seurakunnan ja eri yritysten kanssa järjestämällä urheilukouluja, erilaisia tapahtumia, pelivuoroja, sekä etsimällä kansalaisopistolle Shindo-, Pilateksen- ja kahvakuulan vetäjän. Nuorisotoimen tapahtumat ja osallistujamäärät vuonna 2014 Retket Kertaa Osallistujia Yökahvila 9 378 Kalastusretki Oterma 1 4 Skeittiretket Murto kirkonkylälle 5 82 Angry Birrd puisto retki 1 7 Power Park Alahärmä 1 18 Perhevaellus Rokua 1 36 Tapahtumat Air soft tapahtuma Hiukkavaara 1 10 Perinnepäivä kotiseutut. 1 210 Liikuta Mua tapahtuma 1 159 Sählyturnaus, Lakeus 3 363 Torin avajaiset 1 430 Kuulammen koulun kevät musiikkitapahtuma 1 koko koulu(500) 8 ja 4 lk metsäpäivät 2 180 Joulunalus tapahtuma kotiseututalo 1 160 Kerhot MLL liikuntakerhot 5 3200 Sählykerho Temmes 15v- 1 180 Elomarkkinat Temmes 1 320 Kesäkerho (Murto,) 90 h 1 128 Kesäkerho liikunnallinen kk 1 42 Kesäkerho 1-2 lk Koivula 1 12 Harjoittelut TET-harjoittelut 4 2 Työelämäharjoittelut 1 1 Nuorisotilojen kävijämäärät vuonna 2014 Temmeksen nuorisotila (auki ma,ke,pe,la + kesä) 1565 Murron nuorisotila (auki 5 pv/vko) 1 880 Kirkonkylän aamunuokkari 8-10 1659 Kirkonkylän 3-6 lk 14-17 2203 Kirkonkylän nuorisotila 7 lk- 17-20 6189 Yhteensä 13 496
Nuorisotoimen taloudellinen avustustoiminta Tyrnävän 4H-yhdistys ry 3 850 Partiolippukunta Mustavarikset ry 1650 Yhteensä 5 500 Nuorisotoimen yhteistyö vuonna 2014 Nuorisotoimi on ollut aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa mm. Murron ja Temmeksen kyläyhdistyksien, Temmeksen ja kirkonkylän MLL yhdistysten. Seurakunnan ja urheiluseurojen sekä partiolaisten kanssa yhteisiä tapahtumia. Perusnuorisotyön kerhot (32 vuoden aikana) yhdessä 4H kanssa. Viime vuoden aikana Mll on lisännyt toimintaansa reilusti pienten lasten liikuttamisesta varhaisnuorten kerhoihin. Uutena myös tullut Mll yökahvilat, jotka vuorottelevat nuorisotoimen ja seurakunnan yökahviloiden kanssa. Nuokkaritoiminta (3) hoidettu työllistetyillä ja nuorilla. Nuorisofoorumi on kokoontunut muutaman kerran vuoden aikana. Nuorille suunnatut pidemmät retket on toteutettu yhdessä Rantalakeuskuntien kanssa. Nuorisotoimi on järjestänyt mm. urheilu- ja talvitapahtumia yhdessä liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa. Nuorisosihteeri on jakanut nuorille kunnan osoittamia kesätöitä.(76) Nuorten Tieto- ja neuvontapalvelun verkkosivut Seutunappia on päivitetty. Kehitetty Nuorten Elämä.fi sivustoa. Nuorten toiveissa on saada mopojen ja autojen remonttinuokkari. Tämä on ollut jo pyynnössä useita kertoja. Ennaltaehkäisevä työ tarvitsee tekijöitä lisää. Etsivä-työntekijä Etsivä nuorisotyö 2014 Etsivän työn hanke on tavoittanut vuonna 2014 Tyrnävällä yhteensä 37 nuorta. Etsivä on osallistunut myös erilaisiin massatapahtumiin etsivän nuorisotyöntekijän roolissa, esimerkiksi Time Out- toiminnan kautta kutsunnat, terveystarkastukset, erilaiset kouluvierailut yms. Tapahtumissa on ollut yhteensä n. 300 nuorta. Suurin osa tavoitettuja nuoria on iältään 16 20- vuotiaita. Etsivä nuorisotyöntekijä on ohjannut nuoria heidän tarvitsemiinsa palveluihin, yleisimmin te-toimiston palveluihin, työpajalle, terveyskeskuspalveluihin sekä oppilaitoksiin. Nuoret ovat lähteneet hyvin etsivän mukana eri toimintoihin, kuitenkin osa nuorista on myös kieltäytynyt yhteistyöstä. Vuonna 2014 on etsivänä nuorisotyöntekijänä toiminut sama henkilö, mikä on tuonut pysyvyyttä toimintaan ja luottamusta nuorten keskuuteen. Etsivä on ollut tiiviisti mukana Tyrnävän pajan ja Kuulammen koulun Jopo- luokan toiminnassa. Pajatyö Tyrnävän Paja.
Tyrnävän pajan tavoitteena vuodelle 2014 oli saada 12-16 valmentautujaa. Tavoitteet tuplattiin, valmentautujia oli yhteensä 25kpl. Heistä seitsemän oli peruskoulun tet- jakson suorittajia, neljä yli 29- vuotiasta ja varsinaisia pajanuoria oli 14, joista miespuolisia oli yhdeksän. Suurin osa valmentautujista saapui pajalle sosiaalitoimen tai etsivän nuorisotyön välittämänä kuntouttavaan työtoimintaan. Koulutustaustanaan suurimmalla osalla oli peruskoulu. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet olivat toisella sijalla koulutustaustoillaan. Valmentautujien keski-ikä oli vuonna 2014 21,5 vuotta. Valmentautujista enemmistö siirtyi koulutukseen pajajakson päätyttyä. Tyrnävän paja seuraa valmentautujien sijoittumista yhteiskuntaan kahden vuoden ajan pajajakson päätyttyä. Tyrnävän paja on tehnyt vuonna 2015 pienkonehuoltoa, autojen sisäpuhdistuksia, puutöitä, kodinhoidollisia tehtäviä (mm. ruoan laitto ja siivous), kädentaidollisia töitä ja erilaisia projektiluontoisia tilaustöitä. Pajajaksoon sisältyy myös yksilö- ja ryhmävalmennusta työ- sekä työhönvalmennuksen lisäksi. Paja on tehnyt tiivistä yhteistyötä mm. etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen, te-toimiston, kunnan eri hallintokuntien, alueen muiden pajojen, kelan, Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja valmentautujien perheiden ja asioiden äärellä työskentelevien henkilöiden kanssa. Tyrnävän pajan henkilöstöön kuuluvat nuoriso-ohjaaja/pajavastaava toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi oppisopimuksella opiskeleva ja palkkatuettu työntekijä, kaikki 100% työajalla. Tyrnävän paja on voittoa tavoittelematonta toimintaa ja toiminnan rahoittaa Tyrnävän kunta ja Aluehallintovirasto. Raittiuskasvatus Nuorisotoimi on osallistunut myös ehkäisevään päihdetyöhön (seutu). Raittiuskasvatus tapahtuu kerhojen, tapahtumien ja koulutyön yhteydessä.