INFRARAKENTAMISEN NIMIKKEISTÖT ESISELVITYS

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 46 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 46 Espoo 2002 TKK-RTA-S46 INFRARAKENTAMISEN NIMIKKEISTÖT ESISELVITYS Jouko Kankainen Juha-Matti Junnonen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI 1 UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 46 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 46 Espoo 2002 TKK-RTA-S46 INFRARAKENTAMISEN NIMIKKEISTÖT ESISELVITYS Jouko Kankainen Juha-Matti Junnonen TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL 2100 02015 TKK Puh. 09 451 3743 Fax 09 451 3758 E-mail: leena.honkavaara@hut.fi TKK Rakentamistalous ISBN 951-22-6239-8 (PDF) ISSN 1456-8403 1. painos Espoo 2002

ALKUSANAT Rakennustietosäätiö tilasi loppusyksystä 2001 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriolta esiselvityksen infrarakentamisen nimikkeistön kehittämistarpeesta. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa eri infrarakentamisen nimikkeistöjen yhtäläisyyksiä ja eroja. Selvityksen pohjana on tehty ehdotus jatkotoimenpiteistä. Tutkimus on tehty analysoimalla keskeisten rakennuttajien nimikkeistöt ja keskustelemalla rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Otaniemessä 9. toukokuuta 2002. Jouko Kankainen 3

SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1 INFRARAKENTAMISEN NIMIKKEISTÖT... 5 1.1 RAKENNUSOSANIMIKKEET... 5 1.2 MUUT NIMIKKEET... 5 2 NIMIKKEISTÖJEN YHTENÄISTÄMISTARPEET... 7 2.1 RAKENNUSOSANIMIKKEISTÖ... 7 2.1.1 Tulos... 7 2.1.2 Nykyinen käytäntö, hyödyt ja haitat... 7 2.2 HANKEOSANIMIKKEISTÖ... 8 2.3 TUOTANTO- JA PANOSNIMIKKEISTÖT... 8 3 JATKOTOIMENPITEET JA YHTEISELLE NIMIKKEISTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET... 9 3.1 JATKOTOIMENPITEET... 9 3.2 RAKENNUSOSANIMIKKEISTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET... 9 4

1 INFRARAKENTAMISEN NIMIKKEISTÖT 1.1 Rakennusosanimikkeet Suomessa infrarakentamisessa on käytössä neljänlaisia nimikkeistöjä - Maa 89 perustuvat nimikkeistöt, kuten tiehallinnon, ilmailuhallinnon, ympäristöhallinnon sekä eräiden yksityisten rakennuttajien nimikkeistöt - RAKLA-nimikkeistö kuntien infrarakentamisessa (Katu 97) - Ratahallintokeskuksen nimikkeistö - Talo 80 nimikkeistö talonrakentamisen maarakennustöissä. Periaatteessa kaikki nimikkeistöt ovat rakennusosapohjaisia, joten määrälaskenta on tehtävissä suunnitelmien avulla. Sen sijaan nimikkeistöjen käsitteistö on usein suoritepohjainen ja samasta asiasta käytetään useita eri termejä. Muodollisesti suurin ero syntyy siitä, että eri tilaajien nimikkeistöt on sovellettu yksinomaan tilaajan omaan tuotantoon soveltuvaksi. Mikäli vertailupohjana käytetään laaja-alaisinta Maa 89 nimikkeistöä, niin erot syntyy siitä, että - sellaiset rakennusosat, joita ei tilaajan tuotannossa esiinny, ei myöskään ole nimikkeistöä - rakennusosien merkityksestä ja muista tarpeista (kuten vesihuollon kustannusten kohdentamistarve) johtuen osa rakennusosista käsitellään eri suuruisina kokonaisuuksina - nimikkeistö saattaa sisältää tietyn rakennusosan erityistapauksia (saastuneen maan kuormaus) omana päänimikkeenä eli nimikkeistöillä ei ole systemaattista hierarkkista rakennetta - nimikkeillä on yksi määrämittausyksikkö - määrien mittausperusteiden selkeydessä on merkittäviä eroja. Laajuudeltaan nimikkeistöt vaihtelevat huomattavasti: Maa 89 on laajin, Talo 80 suppein ja Ratahallintokeskuksen nimikkeistössä on laajin yhteys muiden teknologioiden tuotteiden käyttöön. Liikenneväylien (tiet, kadut ja radat) hoidon ja ylläpidon nimikkeistöt ovat suoritenimikkeistöjä ja periaatteessa sisältävät samoja suoritteita, mutta erittelytasoltaan ja käsitteistöltään toisistaan poikkeavia. Osapuolten kanssa käytyjen keskustelujen mukaan käytännössä nimikkeistöjä sovelletaan käsitteiden, nimikkeiden ja jopa määräyksiköiden osalta hankekohtaisesti. 1.2 Muut nimikkeet Vain tiehallinnolla on oma hankeosanimikkeistö, joka valmistui esiselvityksen aikana. Kokemuksia hankeosanimikkeistön käytöstä ei ole olemassa muulta osin kuin nimikkeistön kehittämisen yhteydessä tehdyistä testauksista. Kadun rakentamiselle on olemassa periaate-ehdotus hankeosajaottelulle (1997). 5

Tuotantonimikkeistöjä ei yleisesti ole käytössä, sen sijaan osa- ja aliurakoiden yhteydessä on usein työvaihepohjaisia erittelyjä, kuten kuormaus, kuljetus tai tiivistys. Panospohjaisia nimikkeistöjä käyttävät urakoitsijat kustannusarviolaskennassa. Ainoat yleiset käytetyt ryhmittelyt koskevat maarakennuskoneita ja eräitä kauppatuotteita, mutta näiden nimikkeistöjen käyttö ei ole systemaattista, vaan esittelyjä sovelletaan hankekohtaisesti. 6

2 NIMIKKEISTÖJEN YHTENÄISTÄMISTARPEET 2.1 Rakennusosanimikkeistö 2.1.1 Tulos Nimikkeistöjen yhtenäistämistarpeet on selvitetty käymällä keskusteluja eri tilaajatahojen, eri alojen suunnittelijoiden (yleissuunnittelu ja erityissuunnittelu, kuten pohjarakenteet, sillat yms.) ja eri kokoisten toteuttajien (yleisurakoitsijat, työlajiurakoitsijat ja työvaihealiurakoitsijat) kanssa. Koska keskustelut on käyty teemahaastattelutyyppisesti, ei tuloksia ole käsitelty tilastollisesti. Keskeiset yhtenäistämistä koskevat tulokset ovat seuraavat: - lähes kaikki haastatellut henkilöt kannattavat periaatteessa yhden yhtenäisen nimikkeistön muodostamista, erityisesti jos siihen liittyy laatuvaatimukset ja se sisältää riittävän organisaatiokohtaisen jouston - osa haastateltavista arveli yhteisen nimikkeistön hyötyjen jäävän aluksi pieniksi, mutta pitkässä juoksussa isoiksi - myönteiseen suhtautumiseen liittyy tiettyä varauksellisuutta, kuten o infratuotteet ovat niin moninaisia, että nimikkeistöstä tulee laaja ja vaikeakäyttöinen o uuden nimikkeistön käyttöönotto vaatii paljon muutostyötä ja uusia atksovelluksia o vanha tieto katkeaa ja vanhat ratkaisut joudutaan uudistamaan o pelätään, että omat erityistarpeet jäävät huomioonottamatta - haastateltavat edellyttivät, että mahdollisen yhteisen nimikkeistön laadinta täytyy olla laajapohjaista: o tilaajatasolle edellytetään erityyppisten tuotteiden tilaajien mukanaoloa (tie, katu, vesihuolto, teollisuus) o suunnittelijat edellyttävät, että mukana on ainakin tien-, kadun- ja vesihuol- o lonsuunnittelijoita urakoitsijat edellyttivät SML:n mukanaoloa talonrakennuksen yhteydessä halutaan kuitenkin edelleen käyttää talonrakennuksen nimikkeistöä - lähes kaikki haastateltavat edellyttivät, että kehitystyön rahoittajina ovat järjestöt keskeisinä rahoittajina haastateltavat mainitsivat Rakennuttajaliiton, Kuntaliiton, SML:n, SKOL:n ja MANK:n. 2.1.2 Nykyinen käytäntö, hyödyt ja haitat Tilaajien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan yhteisen nimikkeistön hyödyt liittyvät ennen kaikkea siihen, että yksikköhintaurakoiden hintaerittelyt selkenevät, syntyy yleisiä yksikköhintatietoja, jolloin tarjousten vertailtavuus ja hyväksyttävyys paranee ja lisäksi on mahdollista tehdä toimintaa koskevia vertailuja. Yhteisen nimikkeistön katsottiin tuovan hyötyä laadunmäärittelyyn sekä mahdollistavan yhteisen laadun kehittämisen. Lisäksi nimikkeistön toivottiin lisäävän kilpailua. 7

Suunnittelijat kertoivat, että he ovat tottuneet käyttämään eri tilaajien nimikkeitä tai suunnittelevat pääasiassa yhdentyyppisiä lopputuotteita tai eivät tarvitse nimikkeistöä ollenkaan, koska ovat erikoistuneet esim. pohjanvahvistuksiin. Suunnittelijoilla on valmiit ratkaisut ja atk-sovellukset eri tilaajine tarpeille. Nykytilanteessa isoilla suunnittelutoimistoilla on päällekkäisiä järjestelmiä ja/tai suunnittelijat keskittyvät tietyn tilaajan töihin. Suunnittelijoiden nimikkeistötarve liittyy määräluetteloiden tekoon, työkohtaisten laatuvaatimusten (työselostusten) laadintaan ja eräissä tapauksissa kustannusarvioiden tekoon. Eräät haastateltavat katsoivat, että nykytilanne tuo heille kilpailuetua, koska heillä on valmiit systeemit eri tilaajille valtaosa katsoi, että nykytilanne ei ole kenenkään edun mukainen. Hyödyt yhtenäistävät ja selkeyttävät järjestelmiä ja suunnitelmia tosin yhteisen nimikkeistön pelättiin toisaalta olevan mammutti. Toteuttajista yleisurakoitsijat katsoivat, että nykyisellä systeemilläkin tulee toimeen, koska he hinnoittelevat työt panospohjaisesti tai että heillä on niin laaja kustannustiedosto, ettei nimikkeet ole ongelma ja toisaalta yleisurakoitsijat käyttävät eri töissä paljon aliurakointia. Työlajiurakoitsijat katsoivat, että nimikkeistö ei ole ongelma, koska he keskittyvät eri urakoissa pääasiassa yhden litteran töihin tai kuten siltaurakoitsijat, että ei nimikkeistö oleellisesti voi muuttaa käytäntöä. Kaikki urakoitsijat kannattivat lämpimästi yhteistä nimikkeistöä, jos syntyy yksi kirja laatuvaatimuksista ja määrälaskentaohjeista ja päästään yhteisymmärrykseen, mitä nimikkeeseen kuuluu (esim. vedenalainen louhinta, kuinka syvältä sillä nimikkeellä louhitaan). Isot organisaatiot korostivat, että infrarakentaminen ei ole enää maarakentamista, vaan heidän vaativat kohteensa sisältävät paljon betoni- ja teräsrakenteita, sekä säätöä ja automaatiota, joten tähän tulee löytää ratkaisu. 2.2 Hankeosanimikkeistö Suurin osa haastateltavista totesi, ettei hankeosanimikkeistö koske heitä, joten he eivät sellaista tarvitse. Lisäksi haastateltaville tuotti vaikeuksia tuntea koko hankeosa-käsitettä. Eräät tilaajat ja lähinnä yleissuunnittelua tekevät suunnittelijat kertoivat tutustuneensa kustannusohjausajatukseen ja totesivat, että kun menettely kehittyy ja yleistyy, niin silloin luultavasti yhteisellä hankeosanimikkeistölle voi olla käyttöä. Tiehallinto kertoi teettäneensä hankeosanimikkeistön omaan tuotantoonsa. 2.3 Tuotanto- ja panosnimikkeistöt Suurin osa haastateltavista kertoi, ettei yhteinen tuotanto- tai panosnimikkeistö tuo alalle lisähyötyä investointitöissä, sen sijaan hoidon ja ylläpidon nimikkeistö nähtiin hyödylliseksi lähinnä laadun ja työsisältöjen yksiselitteisyyden vuoksi. 8

3 JATKOTOIMENPITEET JA YHTEISELLE NIMIKKEISTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 3.1 Jatkotoimenpiteet Esiselvityksen perusteella voidaan tehdä johtopäätelmä, että infrarakentamista varten tarvitaan yhteinen nimikkeistö, jos sen avulla voidaan - selkeyttää ja yhtenäistää eri tuotteiden laatuvaatimuksia - vähentää suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden päällekkäisiä järjestelmiä - parantaa määrämittauksen ja kustannustietojen luotettavuutta. Nimikkeistön kehittämisen rahoittajina tulisi olla yhteisöt (RTS, MANK) ja etujärjestöt TEKESin lisäksi. Nimikkeistön laadinnan tulee olla avointa mahdollistaen eri intressiryhmien kuulemisen muutenkin kuin lausunnonpyynnöillä nimikkeistöluonnoksista. Suurimmat yhteisen nimikkeistön tarpeet liittyvät - rakennusosanimikkeistöön ja - hoidon ja ylläpidon suoritenimikkeistöön. Lisäksi kustannusohjauksen yleistyminen ja tuotelaatuominaisuuksien määrittely edellyttää hankeosanimikkeistöä. Nimikkeistöjen ja yleislaatuvaatimusjärjestelmän luonti ei yksin riitä, vaan niiden seurauksen on käynnistettävä osin yhteisesti ja osin yritysvetoisesti atk-järjestelmien kehitystyö. Toimivat atk-sovellukset ovat edellytys yhteisten järjestelmien käyttöönotolle ja haluttujen hyötyjen aikaansaannille. Nimikkeistön teon ensimmäisenä vaiheena on nimikkeistön panosrakenteen muodostaminen. 3.2 Rakennusosanimikkeistölle asetettavat vaatimukset Teknisesti nykyisten nimikkeistöjen yhdistäminen on mahdollista. Todellisuudessa suurimmat ongelmat liittyvät - käsitteisiin, - nimikekokonaisuuksiin ja - vanhojen totuttujen tapojen muuttumiseen. 9

Nimikkeistötyölle voidaan asettaa seuraavat vaatimukset - kattavuus; sen tulee peittää infrarakentamisen eri lopputuotteiden rakennus- ja järjestelmäosat, erityisesti siihen tulee kuulua ns. taitorakenteet (insinöörirakenteet, kuten betoni- ja teräsrakenteet) ja siksi tulee olla yhteys Talo 2000 nimikkeistöön - nimikejoustavuus; sen tulee mahdollistaa organisaatiokohtaiset sovellukset eli mahdollisuus poimia ne nimikkeet, joita tilaajan tuotteet ja toiminnan muut reunaehdot edellyttävät sekä lisätä tarvittaessa uusia suunnitteluratkaisun edellyttämiä nimikkeitä. Sovelluksille täytyy olla valmis atk-ratkaisu - määrämittausjoustavuus; nimikkeistöllä tulee olla mahdollista eri määräyksiköiden käyttö - systemaattisuus; sen tulee mahdollistaa erilaiset nimikekokonaisuudet ja täsmentävät lisäerittelyt. Nimikkeiden koodausjärjestelmän tulee olla joustava. Esiselvityksessä ei ole kehitetty nimikkeistön perusrakennetta, mutta peruserittelyn hypoteesina voidaan pitää esim. seuraavaa: - Ro 1000 Kalliorakenteet - Ro 2000 Pohjarakenteet - Ro 3000 Maarakenteet - Ro 4000 Päällyste- ja pintarakenteet - Ro 5000 Kasvillisuusrakenteet - Ro 6000 Insinöörirakenteet - Ro 7000 Infrajärjestelmät - Ro 8000 Hankepalvelut - Ro 9000 Yhteys muihin nimikkeistöihin. Rakennusosat Ro 6000 Insinöörirakenteet ja Ro 7000 Infrajärjestelmät muodostavat osin yhteisen osan hankeosanimikkeistöön, joten tämä yhteys tulee myös ottaa nimikkeistössä huomioon. Edellä oleva luonnos rakennusosanimikkeistön perusjaotteluksi ei ole rakenteellisesti Talo 2000 nimikkeistön kanssa yhteensopiva, jolloin merkittävä osa infrarakentamisesta jää nimikkeistön ulkopuolelle. Talo 2000 yhteensopivan, hankeosajaotteluun soveltuvan nimikkeistön pääryhmittelyn eräänä lähtöhypoteesina voisi olla seuraava: 1 Lopputuotteen päärakennusosat (vert. alue) Ro 11 esirakenteet Ro 12 pohjarakenteet Ro 13 kallio- ja maarakenteet Ro 14 päällysrakenteet Ro 15 maahan tehtävät järjestelmät (kuivatus) 2 Insinöörirakenteet Ro 21 sillat Ro 22 laiturit Ro 23 (laitos)rakennukset Ro 2n Ro 29 prosessilaitteet ja varusteet 10

3 Järjestelmät Ro 31 valaistusjärjestelmät Ro 32 opastus- ja ohjausjärjestelmät Ro 33 ympäristöjärjestelmät Ro 34 palvelujärjestelmät 4 Hankepalvelut Ro 41 rakentamispalvelut Ro 42 rakennuttamis- ja suunnittelupalvelut 5 Maanhankinta 6 Rahoitus ja markkinointi 7 Varaukset 8 Hoito- ja ylläpitotehtävät. 11

TEKNILLISEN KORKEAKOULUN RAKENTAMISTALOUDEN LABORATORION SELVITYKSIÄ: TKK-RTA-S45 Vuopio, V-P., Asiakkuuden hallinta suunnittelu & toteutus - urakointimallissa, 2002. TKK-RTA-S44 Heinimäki, S. (toim.), Rakentamistalouden seminaarityöt 2001-2002, 2002. TKK-RTA-S42 Tuomela, A., Heinimäki, S., Puhto., J., Outlook on Facility Management in Finland 2001, 2001. TKK-RTA-S41 Ventovuori, T., Puhto, J., Toimitilajohtamisen ostopalvelut, 2001. TKK-RTA-S40 Hanhijärvi, H., Tuomela, A., Puhto, J., Toimitilapalvelujen laadunhallinta, 2001. TKK-RTA-S39 Lehtonen, T., Tuomela, A., Puhto, J., Toimitilapalvelujen luokittelu, 2001. TKK-RTA-S38 Kolhonen, R., Työmaan laatupalkintokriteeristö, 2001. TKK-RTA-S37 Saari, A., Vesa, M., Ulkoseinän valinta elinkaariedullisuuden perusteella, 2001. TKK-RTA-S36 Saari, A., Tavoitteiden asettaminen rakennuksen muunto- ja käyttöjoustavuudelle, 2001. TKK-RTA-S35 Heinimäki, S., Puhto, J., Kiinteistöjohtamispalvelujen markkinat Suomessa, 2001. TKK-RTA-S33 Ylikangas, T., Tilaajan ja urakoitsijan vuorovaikutus design-build hankemuodossa, 2000. TKK-RTA-S31 Kolehmainen, E., Kiiras, J., Konsultti päätoteuttajana projektinjohtorakentamisessa, 1999. Lisäksi saatavana rakentamistalouden laboratorion raportteja. Tilaukset p. 09 451 3743 tai fax 09 451 3758. ISBN 951-22-6239-8 (PDF) ISSN 1456-8403