Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä



Samankaltaiset tiedostot
AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Turvallisuus osana hyvinvointia

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Muistisairaana kotona kauemmin

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Fyysinen kuntoutuminen

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Kohti parempaa vanhuutta

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Muistisairaudet

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari

Lähes päivittäin 41,0 30,2 29,0 35,6 42,0 33,2 34,2 37,5 36,6 Muutaman kerran 31,0 28,4 22,4 28,6 34,0 36,6 35,3 35,1 32,1

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Mitä vanhuus on? Lähihoitajapäivä 2015 Tampere

Kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta. TPA: kuntouttava hoitotyö ja viriketoiminta

Transkriptio:

Geriatrian teemapäivät 12 Timo Strandberg Geriatrian professori Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: oppii oikein suhtautumaan vanhukseen potilaana oppii tuntemaan vanhusten huollon järjestelyt terveydenhoidon kentässä sekä eri henkilökuntaryhmien välisen yhteistyön merkityksen tässä oppii tuntemaan vanhuksien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa esiin tulevia ikäryhmälle tyypillisiä piirteitä oppii tuntemaan terveydenhoidollisia mahdollisuuksia vanhusväestön hyvinvoinnin lisäämiseen sekä sairauksien ehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen. Opintojakson tarkoituksena on: esiintuoda ja korostaa vanhuksiin liittyviä lääketieteellisiä erityisongelmia. Tällöin pyritään myös koordinoimaan lääketieteen opintojen aikana eri yhteyksissä annettavaa vanhuksia koskevaa opetusta. Opintojakson aikana perehdytään vanhenevaan ihmiseen, hänen keskeisiin sairauksiinsa, niiden toteamiseen, hoitomahdollisuuksiin ja ehkäisyyn. Muissakin aineopinnoissa on yksittäisiä luentotunteja kokonaan geriatrisista aiheista. Aiheet Kirjallisuutta Mitä vanhukset ovat Mitä geriatria ja geriatrit ovat Geriatriset syndroomat Vanhenemismuutokset HRO Vanhusten lääkitys Vanhusten ravitsemus ja liikunta Akuutisti sairastunut vanhus Delirium depressio - unettomuus Muistisairaudet ja dementia Kipu, kaatuilu, huimaus Vanhusten kardiovaskulaarisairaudet, gastroenterologia, nefrologia, suun ongelmat Geriatrinen arviointi Preventio geriatriassa Kuntoutus geriatriassa Ajokyvyn arviointi Hoitotahto, DNR, ei sairaalaan, dementian loppuvaiheeh hoito Lähteitä Geriatria Duodecim (oppikirja) Gerontologia Duodecim (oppikirja) Duodecim 12/6 Geriatrian teemanumero Hopea-paperi, Suomen Lääkärilehti Duodecimin ja Akatemian Konsensuskokous 12: Johdatus geriatriaan

Yli 75-vuotiaat Suomessa 5. Terminaalihoito Sairaalatason pitkäaikaishoito 4. Vanhainkotihoito 85v --> RISKIT Liikuntakyvyn menetys, vuodepotilaaksi joutuminen Vanhuskyselyn tuloksia 1 4 Kotona ilman apuja Kotona, avun kanssa Vanhainkoti Palvelu asunto Sairaala 3. Hauraat, laitosriskissä olevat Iäkkäät, tukia kotiin, toistuvia sairaalahoitoja 2. Useita sairauksia, kotona asuvat ikääntyvät 1. Hyvä toimintakyky, 1-3 sairautta, 1-5 lääkettä kotona-asuvat 85v --> 75 v --> 75v--> Akuutti tai krooninen toimintakyvyn menetys, laitokseen joutuminen Hauraus, akuutti toimintakyvyn menetys tai sen hiipuminen, sairauksien komplikaatiot Sairauksien paheneminen, komplikaatiot Suurimmat ongelmat ovat sairaudet ja huono toimintakyky Yksinäisyys vaivaa erityisesti yli vuotiaita naisia Omaisten apu merkittävä Eläkeikäisten turvattomuutta aiheuttavat tekijät Pieni eläke Muistin heikkeneminen Miten kohentaa vanhusten asemaa Joutuminen riippuvaiseksi Laitoshoitoon joutuminen Läheisen vakava sairaus Hoivapalvelujen kalleus Vammautuminen Läheisen kuolema Väkivalta Naiset Miehet Ylläpitämällä toimintakykyä Pyritäänkö ehkäisemään sairauksia ja toimintakyvyn heikentymistä vai keskitytäänkö sairauksien hoitoon Mitä geriatria on? Yksin asuminen 1 3 4 5 Prosenttia THL

Geriatrian eurooppalainen määritelmä 1 (Geriatric Medicine, definition by the Geriatric Section of UEMS GERIATRIA) on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin, joita tavataan iäkkäiden potilaiden äkillisissä ja pitkäaikaissairauksissa, kuntoutuksessa, preventiossa ja elämän loppuvaiheen hoidossa. www.gernet.fi Tässä potilasryhmässä esiintyy paljon haurastumista ja monisairastavuutta, jotka vaativat kokonaisvaltaista näkemystä. Sairaudet voivat vanhuusiässä ilmetä toisin kuin nuoremmilla, ovat usein hankalia diagnosoida, vaste hoitoon on monesti viivästynyt ja usein tarvitaan sosiaalista tukea. Sen takia geriatria toimii laajemmin kuin yksittäisiin elimiin kohdistuva lääketiede tarjoten hoitoa moniammatillisen ryhmän puitteissa. Päämääränä on optimoida vanhuspotilaan toiminnallinen tila sekä kohentaa elämänlaatua ja itsenäistä toimintakykyä. Vaikka geriatria sellaisenaan ei ole ikään sidottua, se yleensä koskee niiden sairauksien hoitoa, joita tavataan tyypillisesti iäkkäillä potilailla. Useimmat potilaat ovat yli 65-vuotiaita, mutta geriatrian parhaiten hallitsemat ongelmat selvästi yleistyvät yli - vuotiaiden ikäryhmässä. On ymmärrettävää, että historiallisista ja rakenne-eroista johtuen geriatrisen toiminnan järjestämisen muodot voivat vaihdella eri Euroopan maissa. www.gernet.fi Geriatrian nettisivu vuodesta 1997

geras = vanhuus iatrikos = lääkäri Geriatria = vanhuuslääketiede Historia Vanheneminen ja siihen liittyvät ilmiöt ja vanhuuden estäminen - ovat kiinnostaneet ihmistä kauan Hippokrates ja Cicero käsittelivät vanhenemisen ongelmia kirjoituksissaan Roger Bacon (1214-1294) Vanhenemista voidaan estää seuraavilla konsteilla: sopiva ruokavalio riittävä lepo liikunta kohtuullisuus elämäntavoissa puhtaus nuoren neidon hengityksellä Ignatz Leo Nascher (s. 1863) Syntyjään itävaltalainen, sittemmin Amerikassa Julkaisi vuonna 1914 kirjan: Geriatrics: The Diseases of Old Age and Their Treatment Geriatria muotoutui Englannissa ja Yhdysvalloissa Marjory Warrenin innovaatiot vanhustensairaaalassa 193-luvulla: ympäristö viihtyisämmäksi, kuntoutusohjelmat, potilaiden motivaation lisääminen Ortopedi Lionel Cosin: peti on pahasta Eric Brooke: kotikäynnit British Geriatric Society 1959 Geriatrian tarkoitus ei ole lisätä vuosia elämään vaan elämää vuosiin" Lord Amulree

Moderni geriatria kehittyi Yhdysvalloissa The Gerontological Society of America 1945 - moniammatillisuus The American Geriatrics Society 1942 National Institute of Aging 1974 tutkimusohjelmat Amerikkalainen geriatria etsii paikkaansa Muu Eurooppa Geriatrian kehitys kirjavaa ja vaihtelevaa eri maissa Suomessa Societas Gerontologica Fennica (SGF) jo vuonna 1948 Professori Eeva Jalavisto keskeinen vaikuttaja 195--luvulla Mm. vanhusten poliklinikkatoiminta Geriatria Suomessa Ensimmäinen geriatrian professori Turussa 1984 viimeisin Oulussa 5 Geriatria kuuluu lääkäreiden perusopetukseen Geriatria pääspesialiteetti 199-luvun alusta Tällä hetkellä Suomessa noin aktiivista geriatrian erikoislääkäriä Geriatria tänään Missä geriatrit tekevät Geriatrien määrä pieni, eikä suinkaan riitä kaikkien vanhuspotilaiden hoitamiseen Geriatrikysely vuonna 1 ja 8 Geriatrikysely 8 Timo Strandberg, Pentti Koistinen, Riitta Antikainen, Eija- Anitta Kynsilehto, Kimmo Määttä, Mervi Niemelä, Maija- Liisa Seppänen, Petteri Viramo ja Kaisu Pitkälä Yhteistyössä: Suomen Geriatrit ja Societas Gerontologica Fennica

KAIKKI olivat tyytyväisiä erikoisalansa valintaan! Geriatrien ominaisuuksia Erityistietämys: vanhenemistapahtuma, monisairaitten ongelmat, geriatristen oireyhtymien (HRO, kaatuilu, muistisairaudet, inkontinenssi) hoito ja ehkäisy, riskin arviointi ja hoidon suhteuttaminen ennusteen ja terveydentilan mukaan Optimistinen mutta realistinen suhtautuminen vanhenemiseen Moniammatillisuuden korostaminen Hoitojärjestelmien tuntemus Geriatrien tarve Tarvitaan erityisesti hoitamaan 25-3 vanhuksista, yleislääkärit hoitavat terveemmät vanhukset Amerikkalaisten arvioiden mukaan 1 geriatri hoitaa 7 vanhuspotilasta Yli -vuotiaita nyt 23, vuonna 3: 4 Käyttäen amerikkalaisia arvioita, Suomen geriatrien määrä on jonkin verran tarvetta pienempi, vuonna 3 laskennallinen tarve on 5 geriatria Missä toimii vähintään 5 työajasta Minkälaista on vanhusten hoito Suomessa Geriatrikysely 8 Tavoitteena kartoittaa suomalaisten geriatrien tilannetta ja näkemyksiä 1 4 1 P=.1 naisten ja miesten välillä Naisgeriatrit Miesgeriatrit Vertailu vuoden 1 geriatrikyselyyn Suoritettiin geriatripäivillä tammikuussa 8 ja sen jälkeen postikyselynä Suomen Lääkäriliiton tilaston mukaan 1.1.8 Suomessa oli geriatrian erikoislääkäreitä 177, heistä työikäisiä 167 ja naisia 114 (64 ) Kunnan palveluksessa avohoidossa Vuodeosasto-kuntoutuslaitos Erikoissairaanhoidossa Hoiva-vanhainkodissa Yksityisvastaanotto Hallinto Tutkimus-opetus 4 Erittäin hyvää Melko hyvää Kohtalaista Melko huonoa Huonoa

Mikä on työilmapiiri vanhustenhuollossa Suurin ongelma vanhusten hoidossa Geriatristen sairaansijojen riittävyys 1 1 1 1 8 4 P=.5 naisten ja miesten välillä Naisgeriatrit Miesgeriatrit 4 4 Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Huono Polyfarmasia Vanhusten heikkenevä terveys Hoivapaikkojen vähyys Geriatrien vähyys Geriatrisen tiedon puute Muu Riittävästi Liian vähän Yli tarpeen Miten geriatrin työtä arvostetaan Miten voi määrittää oman työnsä sisältöä Voiko työssään toteuttaa hyvää geriatrista hoitoa 1 1 1 4 Erittäin hyvin Melko hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Huonosti 1 8 4 Paljon Melko paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan 1 8 4 Paljon Melko paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan 1 8

Voiko vaikuttaa geriatrina kuntansa geriatriseen hoitoon vuonna 8 1 Erittäin hyvä uutinen Lääkäriryhmät kyselyssä 4 Paljon Melko paljon Kohtalaisesti Vähän Ei lainkaan että geriatrit ajattelevat näin Työstään pitävät hoitavat myös työnsä hyvin Tarvitsemme innostuneita ja motivoituneita ammattilaisia hoitamaan kasvavaa vanhusjoukkoa Pelkkä uhkien manaaminen ja epäkohtien kaivelu ei asiaamme edistä Geriatrit Yleislääkärit Vanhusten hoitoon perehtyneet yleislääkärit Ao. alan erikoislääkärit Muut Kenen tulisi hoitaa avohoidon vanhuspotilaat Kenen tulisi hoitaa vanhainkodin/hoivakodin potilaat Kenen tulisi hoitaa muistipotilaat 1 4 Geriatrien Yleislääkärien Vanhusten hoitoon pereht... Muu 1 4 Geriatrien Yleislääkärien Vanhusten hoitoon per... Muu 1 4 Geriatrien Yleislääkärien Vanhusten hoitoon per... Muu

Kenen tulisi hoitaa vanhusten akuutit ongelmat Kenen tulisi hoitaa vanhusten kuntoutus Miten jaksaa työssään 1 1 1 4 4 1 8 Geriatrien Yleislääkärien Vanhusten hoitoon per... Erikoisalan mukaan Muu Geriatrien Vanhusten hoitoon per... Muu 4 Erittäin hyvin Melko hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Huonosti Koulutustarve geriatreille, vastausten keskiarvo Geriatrinen lääkehoito Psykogeriatrinen lääkehoito Muistisairaudet Depressio Aivoverenkiertohäiriöt Psykogeriatria Kardiologia Endokrinologia Aistivajeet Ravitsemus Preventio Kuntoutus Johtaminen Hoidon laatu Tiimityön taidot Vuorovaikutustaidot Tiedon haku 1 2 3 4 5 1=vähän tarvetta, 5=erittäin tarpeellista Yhteenveto Verrattuna vuoden 1 kyselyyn, geriatreista on tullut laaja-alaisempaa (monilla yleislääketieteen spesialiteetti), ja vähemmän akateemista. Naisten osuus lisääntynyt Toimenkuvat ja näkemys geriatrian asemasta kuitenkin säilynyt varsin samanlaisena kuin vuonna 1 Geriatrit suhtautuvat positiivisesti työhönsä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa ja myös vanhustenhoidon nykytilaan Nämä positiiviset näkemykset selvästi vahvistuneet vuoteen 1 verrattuna. Selvästi suurin haaste on geriatrisen koulutuksen lisääminen yleisesti, toiseksi suurin hoivapaikkojen riittävyys Mitä geriatrit tekevät konkreettisesti

Geriatrian jättiläisiä = geriatrisia oireyhtymiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi HRO Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema Geriatrian aseita Geriatrinen moniammatillinen arviointi Moniammatilliset yksiköt Kokonaisvaltainen näkemys monista ongelmista haittojen vähentäminen Näyttöön perustuvan lääketieteen ulottaminen myös geriatriaan vaatii tutkimuksia geriatrisilla potilailla Geriatrian haasteita Raihnautuminen (frailty): keskeinen geriatrinen oireyhtymä Vanhusten aliravitsemus lihaskato Toisaalta lihavuus yleistyy myös vanhoilla Pahin tilanne: fat-frail Vanhoiksi tulijat jo valmiiksi huonossa kunnossa: lihavuus, diabetes, alkoholi Geriatrian apulaisia Valtimotautien ehkäisy jo ennen vanhuusikää myös dementia estyy! Fyysisen aktiivisuuden kannustaminen (voimaharjoittelu) myös vanhuusiässä Näyttöön perustuvat lääkehoidot Terveyttä ylläpitävien mekanismien tunnistaminen ja soveltaminen Onnistuva vanheneminen ( Successful aging ) Geriatrian tehtävä Vanhojen, raihnaisten, monisairaiden auttaminen tässä ja nyt Ongelmien synnyn estäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Painotettava, että monien vanhuusiän ongelmien juuret ovat keski-iässä (ja vieläkin kauempana) Vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO, engl. frailty) Voidaan määritelmästä riippuen todeta 1- :lla vanhuksista Syyt ovat monilta osin vielä huonosti tunnettuja määritelmää myöten. Geriatrinen oireyhtymä, joka lisää kuolemanvaaraa ja altistaa useille sairauksille, kaatumiselle ja toimintakyvyn heikentymiselle. Piirteitä ovat mm. painonlasku, heikentynyt lihasvoima, hitaus ja vetämättömyys. AVOHOIDOSSA TUNNISTETTAVA

Eeva Jalavisto v. 19 Sairauksien torjumisella on siten aivan keskeinen asema vanhusten oloa ja viihtyvyyttä ajateltaessa Professori Eeva Jalavisto: Ymmärrämmekö vanhuutta? Kotiliesi 19, s. 1 Eeva Jalavisto v. 19 Vanhusten ikäluokissa on kolmella tautiryhmällä muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla. Nämä usein liittyvät toisiinsa Jos onnistumme torjumaan verenkiertoelinten tauteja, edistämme varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä Tulevaisuus parempi kuin usein luullaan?! Vanhusväestön terveydentila on kohentunut - toistaiseksi Lääketieteen mahdollisuuksia käytetään paremmin hyväksi myös vanhustenhoidossa Enenevästi tieteellistä tutkimusta vanhusten hoidosta Vanhusten yhteiskunnallinen asema vahvistunut /vahvistuu yhteiskunnassa Väestön vanhenemisen vaikutukset terveydenhuollon kustannuksiin liioiteltuja? Yli 9-vuotiaiden tanskalaisten seurantatutkimuksessa toiminnanvajeiden määrä pysyi kohortissa vakiona vaikka ikää karttui syy: huonokuntoisimmat kuolivat nopeimmin Vanhenemistutkimuksen 1 kärjessä Kognition heikentyminen - dementia Depressio Liikunta Ravitsemus Hormonihoidot (ml. D-vitamiini) Raihnautuminen (HRO) Sydän- ja verisuonitaudit Immuunijärjestelmä ikääntyessä Vanhenemisen hidastaminen Geriatriset hoitojärjestelmät Hopea-paperi Eurooppalaisen geriatrian strategia 9 Mitä on vanheneminen? Normaali vanheneminen antaa esimerkin miten vanheta onnistuneesti Tavanomainen vanheneminen se mikä käytännössä usein on tilanne

12 tapaa varmistaa hyvä vanheneminen ja pitkä ikä 1. Synny pitkäikäiseen sukuun (ei tosin yksin riitä) 2. Älä koskaan tupakoi 3. Liiku joka päivä 4. Vältä ihmedieettejä ja paastoja 5. Syö sydänystävällisesti (pehmeitä rasvoja, hedelmiä, vihanneksia x 5-8, vältä valkeita hiilihydraatteja) 6. Älä liho 7. Alkoholia kohtuudella 8. Pidä silmällä kolesterolia, verensokeria ja verenpainetta ja hoida tarvittaessa. Muistakin seulonnoista ja influenssarokotuksesta on hyötyä 9. Vaali sosiaalisia suhteita: suosi ystäviä ja vältä vihamiehiä 1. Rentoudu (vaikkapa ystävän kanssa) 11. Pysy ajan tasalla mutta vältä mediamyrkkyjä niiden sijaan suosi kohtia 3, 9 ja 1 TV:n välttäminen voi auttaa kohdassa 6! 12. Älä hermostu pikkuasioista käytä perspektiiviä KUKAAN EI OLE TÄYDELLINEN MUTTA MAHDOLLISUUDET HYVÄT, JOS 8-9:KIN KOHTAA TOTEUTUU Mukaeltu: Alpert JS. Am J Med 8;121:551-2