Tekninen lautakunta 200 13.10.2015 Jalkakäytävien talvikunnossapito 10287/10.03.03/2015 Tela 13.10.2015 200 Yleistä: Kouvolan kaupungin talouden tasapainottamisohjelmassa on esitetty, et tä jalkakäytävien talvikunnossapito tulisi siirtää tontinomistajalle. Tällä het kellä kaupunki huolehtii jalkakäytävistä vanhojen kuntien periaatteita nou dattaen. Vanhoissa kunnissa kunta vastasi kunnossapidosta lukuun ot ta mat ta osaa Kuusankosken alueita. Jalkakäytävällä tarkoitetaan jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta ra kenteel li ses ti erotettua tai erillistä tien osaa tai erillistä tietä. Jal ka käy tä vä voidaan osoittaa liikennemerkillä nro 421; tieliikenneasetuksen mu kaan merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää. Jalkakäytävä voidaan osoittaa myös liikennemerkillä nro 424 tai 425 (Pyörä tie ja jalkakäytävä rinnakkain). Kaikki ko. merkillä varustetut jal ka käy tä vät eivät kuulu nyt käsiteltävään asiaan; vain ne, jotka on ra ken teel li ses ti erotettu pyörätiestä. Rakenteellisella erotuksella tarkoitetaan sel keää rajaviivaa, puurivistöä tai tasoeroa viereiseen pyörätiehen. Ra ken teel li sia erotuksia on esim. Valtakadulla (puurivi tai erilainen pin noi te) ja Kouvolankadulla (erilainen pinnoite). Jalkakäytävien talvikunnossapito määräytyy kadun ja eräiden yleisten aluei den kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (myöh. kun nos sa pi tola ki) mukaan. Jalkakäytävien talvikunnossapito voidaan hoitaa lain mu kaan seuraavin periaattein: Tontinomistaja huolehtii jalkakäytävien talvikunnossapidosta (myöhem min VE1) Kunta ottaa päätöksellään tehtävät kokonaan itselleen (VE2) tai Kunta ottaa päätöksellään tehtävät osittain itselleen (VE3) yhden tai useamman tontin osalta, kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Kouvolan kaupungin paikkatietorekisteriin on merkitty noin 35 km jal ka käytä viä. Suurin osa jalkakäytävistä on vanhan Kouvolan alueella sekä Kuusan kos ken keskustassa. Jalkakäytävien hoito ja talvikunnossapito ja kau tuu seuraavasti: Yhdyskuntatekniset palvelut vastaavat noin 31 km em. jal ka käy tä vistä. Näistä osa kulkee yksityisten kiinteistöjen kohdalla Noin 2 kilometriä katuverkkoon kuuluvia jalkakäytäviä hoitaa yk si tyinen taho. Pääosa näistä kohteista on Kuusankosken kes kus tas sa (metrien ja katulukumäärien osalta: molemmat 83 %). Yk si tyis ten tahojen hoitamalla osuuksilla ei ole yhtään pientaloa. Yksityisen maalla ja heidän kunnossapitämiään jalkakäytäviä on Kou vo lan paikkatietorekisterissä alle 1 km.
Tässä asiaselostuksessa tontinomistajan velvollisuuteen kuuluvalla tal vikun nos sa pi dol la tarkoitetaan kunnossapitolain 4 :n mukaisesti vel voi tet ta: pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena pois ta mal la jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden tor jumi seen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lu mi val lit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lu met to ma na ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kun nos sa pi dos ta. Mitä on säädetty kiinteistönomistajasta ja kiinteistöstä, koskee vas taa vas ti tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön hal ti ja na olevaa vuokramiestä. Lisäksi lain mukaan Joka omistaa yleiseen käyttöön luovutetun kadun varrel la rakennuskorttelissa olevan maa-alueen, jolla ei ole voimassa si to vaa tonttijakoa tai jota ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, on vel vol li nen pitämään kadun kunnossa ja puhtaana niin kuin tontinomistaja. Tässä asiassa ei päätetä kävelykadun ja pihakadun tal vi kun nos sa pi dos ta. Vertailu muihin Suomen kuntiin ja kaupunkeihin: Tässä yhteydessä tehtiin vertailu muihin suuriin kaupunkeihin sekä kaupun ki stra te gian mukaisiin Kouvolan vertailukuntiin. Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Lahti, Joensuu ja Hämeenlinna ovat teh neet päätöksen hoitaa eräiden alueiden jalkakäytävät kaupungin toi mes ta; osassa alueita jalkakäytävien talvikunnossapito on kiinteistöjen vas tuul la. Espoossa, Vantaalla ja Kuopiossa kunta huolehtii jalkakäytävien tal vi kunnos sa pi dos ta. Oulussa, Turussa, Porissa ja Lappeenrannassa jalkakäytävien tal vi kun nossa pi to on yksinomaan kiinteistöjen vastuulla. Tarkemmin asia on esitetty oheismateriaalissa nro 6 Pientalovaltaiset alueet: Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pientaloilla tarkoitetaan oma ko ti talo ja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Asemakaavassa näihin alueisiin kohdistuu merkintä AO (= Eril lis pienta lo jen korttelialue), AOR (Erillisten tai kytkettyjen pientalojen kort te li alue) tai AP (=Asuinpientalojen korttelialue). Kunnossapitolain mu kaan yhtenä vaihtoehtona oli, että kunta voisi ottaa päätöksellään teh tä vät osittain itselleen asemakaavan määrätyllä osalla. Muiden ver tai lu kun tien (ks. oheismateriaali) tapaan tämä tarkoittaa joko sitä, että kun ta ottaisi kaikki
pientalotonttien edustoilla olevat jalkakäytävät hoi taak seen tai kunta ottaisi hoitaakseen pientalovaltaisilla alueilla olevat jal ka käy tä vät. Tässä yhteydessä tulee silloin määritellä, mikä on pien ta lo val tai nen alue. Oheismateriaalissa nro 7 on taulukko kaupungin paikkatiedoissa olevista jalkakäytävistä. Tau lukkoon on merkitty tiedot kunkin katuosan kohdalla olevaan jal ka käy tä vään rajoittuvista kaavamerkinnöistä. Katuosan jäljessä oleva numero EI KUVAA osoitenumeroa, vaan on paikkatietoon viety muu tun nis te tie to. Taulukkoon on merkitty vihreällä katuosat, joilla on pientaloja. Pien ta lo jen osalta taulukkoon on merkitty niiden kohdalla olevan jal ka käy tä vän (likimääräinen) metrimäärä sekä prosenttiosuus (metrien osalta) ko ko kadulla olevien jalkakäytävien pituudesta. Tässä yhteydessä pien ta loik si ei ole laskettu niitä tontteja, joille on rakennettu rivitaloja kaa va mer kin nän AP-5 Erillispientalojen, kytkettyjen pientalojen ja rivitalojen kort te li alue -alle. Jos pientalovaltaisena alueena pidetään katua, jossa on jalkakäytävä ja kysei sen kadun jalkakäytävän koko pituudesta yli puolet (50 %) on pien ta lojen kohdalla, Kouvolassa olisi kaksi jalkakäytävien osalta pien ta lo val tais ta aluetta: Hirveläntie (Voikkaa) ja Vilppulantie (Koria). Näillä ka duil la on yhteensä noin 0,5 km jalkakäytävää. Paikkatiedon päi vi tyk sen kannalta tämä olisi yksinkertaisin muutos. Pientalovaltaisten katujen jalkakäytävien talvikunnossapito tarkoittaisi si tä, että myös muut kuin pientalojen kohdalla olevat kiinteistöt hoi det tai siin kaupungin toimesta. Hirveläntiellä seikka tarkoittaisi yhden AK -ton tin (AK=Asuinkerrostalojen korttelialue) ja yhden AL tontin (AL= Asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue) edustalla olevan jal ka käy tä vän talvikunnossapitoa. Näiden yhteispituus on noin 100 metriä. Vilp pu lan tiel lä jalkakäytävän varrella ei ole kuin AP-tontteja. Jos Kouvolassa päädyttäisiin samaan periaatteeseen kuin Jy väs ky läs sä, kaupunki pitäisi kunnossa kaikki omakoti- ja paritalotonttien koh dal la olevat jalkakäytävät. Sellaisia asemakaavassa pientalomerkinnällä va rus tet tu ja katuja, joilla on jalkakäytävä, on 14 kpl. Tehdyn selvityksen pe rus teel la pientalojen kohdalla olisi tällöin yhteensä alle 2 kilometriä jal ka käy tä viä. Paikkatiedon kannalta tällainen muutos eli paikkatiedon päi vi tys pätkittynä tonttien kohdalta on kaikkein vaikein ja työläin rat kai su. Kaupungin hallinnoimat kiinteistöt: Kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen osalta talvikunnossapidosta huo leh tisi se taho, joka vastaisi jalkakäytävään liittyvästä alueesta. Esim. kou lu jen ja päiväkotien kohdalla olevien jalkakäytävien tal vi kun nos sa pi dos ta vastaisi tilaliikelaitos ja liikuntapaikkojen kohdalla olevien jal ka käy tä vien talvikunnossapidosta vastaisi aikuisväestön lautakunta. Teknisen lautakunnan hallinnoimien asemakaava-alueiden kohdalla on noin 6,5 km jalkakäytäviä. Lautakunnan hallinnoimiin kiinteistöihin on lasket tu kadut, puistot, eräät liikennealueet ja rakentamattomat tontit. Nä mä osuudet (likimääräinen metrimäärä) on merkitty em. taulukkoon orans sil la
värillä. Nk. harmaat alueet: Kouvolan kaupungin paikkatietojen perusteella kaupunki pitää kun nos sa myös jalkakäytäviä, jotka eivät ole asemakaavan mukaisella ka tu alu eel la (=jalkakäytävä on asemakaavassa tontin puolella) tai ne ovat yk si tyi sen kiinteistön omistamalla maalla. Osa näistä on mukana aiemmin mai ni tus sa 31 kilometrissä. Jos tekninen lautakunta siirtää jal ka käy tä vien talvikunnossapidon takaisin kiinteistöille, poistuisi kaupungilta myös näiden jalkakäytävien talvikunnossapito. Tällaisia alueita on esi mer kik si Torikadulla, jossa kadun alkupäässä sijaitseva jalkakäytävä ei ole kaupungin maalla eikä katualueella. Kustannuksista: Kunnossapitolain 14 b :n mukaan kunta voi vuosittain periä huo leh tiakseen ottamistaan, kunnossapitotehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseis ten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tont tien omistajilta. (VE4) Vuosien 2009-2014 aikana jalkakäytävien kunnossapitoon on kulunut talous hal lin non raporttien mukaan rahaa seuraavasti: 2009: 85 538 2010: 4 588 2011: 6 536 2012: 330 605 2013: 91 033 2014: 87 219 Talouden tasapainottamisohjelmassa jalkakäytävien siirrosta ton tin omis tajil le on arvioitu kertyvän säästöjä 200 000 euroa. (Ko ko nais sääs tö nä 300 000 e, laskutuksen osalta -100 000 ). Verrattuna em. vuo si kus tan nuk siin säästötavoite syö yhdyskuntatekniikan kustannuksia muu al ta kuin jalkakäytävistä. Mikäli kustannukset päätettäisiin periä alueiden asukkailta, on pää tet tä vä, mitä laskentaperiaatetta käytetään. Helsinki ja Kuopio perivät suu ris ta kaupungeista ainoana kustannukset alueen asukkailta. Molempien las kutus pe ri aa te perustuu osin tontin pinta-aloihin ja osin käytettyjen ra ken nusoi keuk sien (kerrosala-m2) suhteeseen. Esim. Kouvolassa kä ve ly ka dun talvikunnossapidon laskutus perustuu kiinteistön rajan pi tuu teen ja tiettyyn etäisyyteen (entinen jalkakäytävän leveys) kiinteistön ra jas ta jyvitettynä koko Manskin talvihoitoalueen pinta-alaan (= (jal ka käy tä vän neliöt / kokonaisneliöt) x talvihoitohinta). Jos kaupungin toimesta tehtävä jalkakäytävien kunnossapito las ku tet taisiin, suositeltavaa olisi, että laskutus suoritetaan joko ase ma kaa vas sa tontille merkityn rakennusoikeuden tai tontin kadun puoleisen sivun pi tuuden mukaisesti tai samalla tavalla kuin kävelykadulla. Käytettyjen ra kennus oi keuk sien tai käytettyjen kerrosalojen osalta menetelmä ei toi mi, koska kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri ei ole täysin ajan tasalla.
Jos kunta ottaisi jalkakäytävät hoidettavakseen, esitys on, ettei kus tan nuksia peritä tontinomistajilta. Perusteluna on kustannusten perimisen työ läys, kun verrataan kiinteistön omistajien määrää jalkakäytävien var res sa tai jalkakäytävien vaikutuspiirin määrittämisessä. Myös kus tan nus ten perintä voi koitua saatavaa suuremmaksi. Jos jalkakäytävien talvikunnossapito siirrettäisiin kokonaan kiin teis tön omista jil le ja kävisi niin, ettei tontinomistaja suoriudu vel vol li suuk sis taan, on myös tässä yhteydessä päätettävä, tulisiko kaupunki las kut ta maan niistä aiheutuvat kustannukset alueen kiinteistön omistajilta? Eh do tus on, ettei. Perusteluna on työmäärän kasvu suhteessa saa vu tet tuun hyötyyn. (Kunnossapitolain mukaan kaupungin kuuluisi hoitaa vain pien ta lo val tai sil la alueilla tapahtuvat kohtuuttomuudet.) Talvikunnossapidon vaihtoehtojen vertailu: Eri päätösvaihtoehtoihin (em. VE1 - VE4) liittyvät vaikutukset on esitetty SWOT-ana lyy sis sä, joka on liitteenä nro 1 Päätös osittaisesta kunnossapidosta Kunnossapitolain 3 5 momentin mukaan kunta voi päättää, jos lii ken teel le ei aiheudu huomattavaa haittaa, että määrätty katu tai kadun osa pi de tään talvella kunnossa vain osittain taikka että määrätyllä kadulla tai ka dun osalla ei torjuta liukkautta, jotta sitä voidaan käyttää kelkalla kul ke mi seen. Liukkauden torjumatta jättämisestä on ilmoitettava. Päätös osittaisesta kunnossapidosta tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, et tä eräät jalkakäytävät voitaisiin jättää talvikunnossapidon ulkopuolelle. Paikkatietoselvityksen perusteella Kouvolan kaupungin alueella on tällä het kel lä n 2 km jalkakäytäviä, joita ei pidetä kunnossa talvisin. Näistä yk si kohde on sellaisella katuosuudella, jolla on pientaloja. Päätös siitä, ett ei jalkakäytävää pidetä talvisin kunnossa (em. pientalojen kohdalla), on tehty asukkaiden aloitteen pohjalta. (Jalkakäytävä on hyvin kapea ei kä sovellu koneelliseen kunnossapitoon). Jos lautakunta päättää siirtää jalkakäytävien talvikunnossapidon kiin teis töille, on päätettävä, millä perusteella talvikunnossapitoa ei tarvitse teh dä. Esitys on, että talvikunnossapito voidaan jättää tekemättä mää rä tyn kadun osalla ts. jalkakäytävällä, jos jalkakäytävällä on vähän tai ei lain kaan kulkijoita (=ei rajoitu suurempaan asuinalueeseen) ja ajorata on riittävän leveä myös turvalliseen jalan kulkemiseen tai ajoradan toi sel la puolen on esim. kevyen liikenteen väylä. Vähäistä (talvi)liikennettä voi daan katsoa olevan esimerkiksi uimarantaan rajoittuvalla väylällä. Myös ne jalkakäytävät, jotka ovat erityisen kapeita tai niiden keskellä kas vaa esim. puita, voidaan katsoa olevan koneelliseen kun nos sa pi toon soveltumattomia ja sitä kautta ne voidaan jättää talvisin au raa mat ta. Edellytykset jalkakäytävien talvihoidolle, jos talvikunnossapito on koh tuu ton tontinomistajalle
Kunnossapitolain 8 2 momentin mukaan, jos pientalovaltaisella alu eel la ei saavuteta tämän lain mukaista kunnossapidon tasoa tai jos kun nos sa pito teh tä vät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epä ta sa puoli ses ti, kunnan on päätöksellään otettava kokonaan tai osit tain huolehtiakseen tontinomistajille 4 :n 1 momentin mukaan kuu lu vis ta kunnossapitotehtävistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että kun nos sa pi to voidaan järjestää tarkoituksenmukaisena alueellisena ko ko nai suu te na ja että alue soveltuu koneelliseen kunnossapitoon. Kunnan ottaessa huo lehtiak seen tontinomistajalle kuuluvat kunnossapitotehtävät, vastuu niis tä siirtyy kunnalle. Tämä asia selvitetään siinä vaiheessa, kun kuu le mi nen on tehty. Päätösehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville Kunnossapitolain 8a :n mukaan ennen kuin päätös talvikunnossapidon otta mi ses ta kunnan vastuulle tehdään, on päätösehdotus pidettävä jul ki ses ti nähtävänä ja siitä on etukäteen ilmoitettava kunnan il moi tus tau lul la ja vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sa no ma leh des sä. Muistutus ehdotuksesta on jätettävä kunnalle 14 päivän ku lues sa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tie dok si saa mi ses ta. Jos Kouvolan kaupunki päättää ottaa edellä määritetyn pien ta lo val tai sen alueen jalkakäytävät talvikunnossapitoon, on niistä tehty jo pää tös aiemmin. Tältä osin em. julkipanoa ei tarvita. Jos lautakunta päättää siirtää jalkakäytävien talvikunnossapidon kiin teis töille, on se muutos nykyiseen käytäntöön. Oli kysymyksessä sitten kaik kien kiinteistöjen osalta tai pois lukien pientalojen kohdat tai pien ta lo val tai set alueet. Tästä syystä asianosaisille on ennen asian rat kai se mis ta varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa se li tyk sen sä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vai kut taa asian ratkaisuun (hallintolaki 34 ). Lisäksi asian ratkaisulla voi olla huo mat ta va vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työn te koon tai muihin oloihin. Tämän takia varataan myös näille henkilöille mah dol li suus lausua mielipiteensä asiasta. (Hallintolaki 41 ) Lisätietoja: yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen, p. 02061 58574, anne.ahtiainen(a)kouvola.fi Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy ehdotuksen jalkakäytävien talvihoidosta seu raa vas ti: Kaupunki luopuu jalkakäytävien talvikunnossapidosta 1.10.2016 alkaen ja siirtää lain mukaisten tehtävien hoitamisen takaisin kiin teis tön omis ta jien vastuulle lukuun ottamatta pientalovaltaisia alueita, jotka jäävät edel leen kaupungin talvikunnossapidon piiriin. Pientalovaltaisena alueena pidetään katua, jossa jalkakäytävään ra joit tuvien tonttien rajapituus jalkakäytävän osalta on yli 50 % koko kadulla olevan jalkakäytävän pituudesta. Näiden osalta jalkakäytävien tal vi kun nos sapi to tehdään verovaroin. Lautakunta asettaa ehdotuksen julkisesti nähtäville 21 päivän ajaksi. Asianosaiset ja ne, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin
asia vaikuttaa, saavat sanoa mielipiteensä em. 21 päivän aikana eh do tukses ta. Lopullisen päätöksen asiasta tekee tekninen lautakunta kuultuaan an ne tut mielipiteet. Teknisen lautakunnan päätös: Teknisen lautakunta päätti yksimielisesti, että Kouvolan kaupunki hoitaa edelleenkin kustannuksellaan niiden jalkakäytävien talvikunnossapidon, joiden talvikunnossapidosta kaupunki on huolehtinut tähänkin asti. Lisäksi selvitetään, voidaanko tasavertaisuuden vuoksi ottaa kaupungin vastuulle ne mm. Kuusankosken ja Myllykosken alueilla sijaitsevat jalkakäytävät, joiden talvikunnossapito kuuluisisi tämän periaatteen mukaan kaupungille.