CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke)



Samankaltaiset tiedostot
CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Suositus CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnista ja seurannasta

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:

Anna-Riikka Heikkinen & Emmi Karjalainen CP-VAMMAISILLE LAPSILLE JA NUORILLE SUOSITELLUT TOIMINTAKYVYN ARVIOINTIMENETELMÄT TOIMINTATERAPIASSA

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Toimintakykyä arvioitava

ICF viitekehys. Tavoi:eita eri tasoilla?

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

KELAN TULES-AVOKURSSIT

GAS Goal attainment scaling. Helena Mäenpää, HUS/NaLa Lastenneurologi, LT Kuntoutuksen erityispätevyys Kela

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Lataa Fysioterapianimikkeistö Lataa

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

PALKOn avoin seminaari

Paikallisista malleista yhtenäiseen käytäntöön toimintakyvyn arviointimenetelmien valinnassa ja kuntoutuksen suunnittelussa

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

CP-vammaisen lapsen elämänlaatu - lapsen ja huoltajan kokemana. Sanna Böling, KM,ft. Tutkimuksen taustaa

Orton Kumppaniohjelma

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

MTL Vies*nnän Mi-aaminen Ohjeistus

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Vaasa Konsultaatiopalvelu. Opetushallitus - Valteri

Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista

Kelan koulutus

CP-LASTEN JA -NUORTEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI LUOKITTELEVIA MITTAREITA KÄYTTÄEN

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi

Lataa Näkökulmia näköpulmiin. Lataa

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Toimintakyvyn kirjaaminen

Kuntoutussuunnitelma -Kohtaako teoria ja todellisuus? Minna Huru Heli Virkkunen-Ylijoki

Läheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

PÄIVYSTYSAPU Viljami Hätönen. projektikoordinaattori

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

CP-VAMMAISTEN LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN ANALYSOINTIA

Ops 2016 ja arvioin0

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Vaikuttavaa kuntoutusta kenen näkökulmasta?

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Hei me kehitetään! YHDESSÄ, mu%a miten?

F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I

Konseptoitua kaupunkikehi.ämistä? Bisnestä oikeille paikoille! Seinäjoki

Transkriptio:

CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehi4äminen (CP- hanke) Tuula Kiviranta, ylilääkäri Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis

Taustaa Suomessa tehdään 100-120 CP- vammadiagnoosia vuosi8ain Enemmistöllä heistä on elinikäinen kuntoutustarve CP- vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen suunni8elu on jakaantunut moniin eri yksiköihin Suomessa

Miten on toimi8u: selvitys v. 2005 Arviointimenetelmät: 217 menetelmää, joista 37 käytössä 5 keskuksessa Kuntoutussuositusten ja -tavoitteiden suuri kirjo

Hoidon laatukriteerit Korkeatasoisessa lääkefeteellisessä hoidossa valitun hoitomuodon hyödyllisyyden arvioin< ja hoidon jatkaminen edelly4ävät, e8ä poflaassa mahdollisesf tapahtuva myönteinen muutos pyritään arvioimaan objek<ivises<. - > CP- vammaisten lasten hoidolle ja seurannalle täytyy löytyä kansallisesf yhtenäinen malli käyte8ävistä arvioinf- ja mi8ausmenetelmistä sekä kuntoutussuosituksista

Hyvä mittari mittaa sitä mitä odotetaan korreloi kliiniseen tilanteeseen tunnistaa muutoksen tulokset ovat luotettavia ja toistettavia -> ei riipu tilanteesta eikä mittaajasta soveltuu kliiniseen työhön

Arviointimenetelmän valintaan vaikuttaa ICF-viitekehys kohderyhmä, ikä, toiminnallinen taso vamman vaikeusaste erityislaitteiden ja koulutuksen tarve käyttäjäystävällisyys tulokset kliinisesti merkittäviä

Internatonal Classification of Function and Health (ICF)

CP- lasten kuntoutuksen ja seurannan kehi8äminen Pitkä prosessi: 2005: FinnOHTA:n selvitys CP- lasten kuntoutus- käytännöistä 2008: CP- hanke: HYKS/TYKS/Turun kaupungin terveystoimi 2010: CP- hankkeen laajenemisen suunni8elu ja aloitus

CP- hanke 2008-2010 (TYKS, HYKS, Turku) tavoi8eena luoda yhdenmukainen moniammafllinen malli käyte8ävistä arvioinf- ja mi8ausmenetelmistä kansallinen vertaisarvioinnin ja laadunvalvonnan väline mallin kehi8äjinä julkisen terveydenhuollon asiantunfjat = ME

CP- hanke 2008-2010 (HYKS, TYKS, Turku) Alkuvaiheessa vali8uja arvioinfmenetelmiä testatin käytännön työssä (pilotoinf) Tietoja kootin systemaatsesf 268 lapsesta Suositus käytäntöön parhaiten soveltuvista arvioinfmenetelmistä

Fysioterapeuttien käyttämät arviointimenetelmät, CP-hanke Osallistuminen (Participation): GAS Ympäristötekijät Yksilötekijät Toiminta (Activity): GMFM-66, PCI, 6MWD, TUG Kehon rakenne ja toiminta (Body Functions and Structures): P+AROM, spastisiteetti, catch, lihasvoima WF, RJ 2010

Toimintaterapeuttien suosittelemat arviointimenetelmät lapsen iän ja vamman vaikeusasteen mukaan (GMFCS 0-3 v, MACS 4-18 v) GMFCS-tasot Taso I MACS-tasot Taso I COPM BEERY VMI Taso II Taso III Taso II Taso III MFED/ M- FUN/ BOT-2 AHA/ MELBOURNE (hemiplegia) QUEST Taso IV Taso V Taso IV Taso V Tarvi4aessa: - liikelaajuus - lihasvoima - tunto 0-3 v 4-8 v 9 v à

Mitä hankkeessa saavutettiin 2008-2010? CP-vammaisen lapsen/nuoren arviointiprosessi selkiytyi toiminnassa tapahtui pysyvä muutos Osallistumisen näkökulma (ICF) otettiin huomioon Lapsen/nuoren ja perheen rooli muuttui aktiivisemmaksi kuntoutuksen tavoiteasettelussa (GAS)

Yhteenveto ja suositus Mäenpää H, Varho T, Forsten W, AuT- Rämö I, Haataja L: Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP- lasten kuntoutuksessa. Suomen LääkärilehF 34/67: 2304-2310, 2012 => Suomen Lääkäriliiton laatupalkinto v. 2012

CP- hankkeen laajeneminen v. 2011 Yliopistosairaalat OYS KYS ValFon oppimis- ja ohjauskeskukset (Valteri) Mäntykangas Ruskis Tervaväylä

GAS:n käy8ööno8o ICF Toimintatapojen kriitnen tarkastelu Vanhoista toimintakäytännöistä luopuminen Muutosprosessin arvioinf Uusien arvioinf- menetelmien ope8elu ja käy8ööno8o Uusien toimintamallien soveltaminen myös muuhun toimintaan

CP- hankkeen eteneminen Menetelmiin tutustuminen ja koulutus Menetelmien käy8ööno8o Tiedonkeruu LähtöFlanteen arvio Prosessin etenemisen arvio Loppu- arvio syksy 2011 2012 2013 2014 Aika

Toimintakäytäntöjen muutoksia Yhtenäiset arvioinfmenetelmät käy8öön ja niiden soveltuvuuden arvioinf eri yksiköissä GAS, ICF Toimintakäytäntöjen arvioinf ja kehi8äminen Yhteistyöverkoston muodostuminen Muutosprosessin etenemisen arvioinf

Tiedonkeruu pää8ynyt v. 2014 (n = 166) CP- vammaan lii8yvät tekijät Liitännäisoireet, efologia Leikkaukset, botuliinihoidot, lonkkaseuranta Sosiaaliturva- ja vammaisetuudet Elämänlaatu

CP- hankkeen kofsivut www.cp- hanke.fi - Tietoa hankkeesta - Tietoa arvioinfmenetelmistä - Julkaisulue8elo, kirjallisuu8a - Opetusvideo alaraajojen liikeratojen mi8aamisesta ja spasfsuuden arvioinnista 3.12.2014

Tuula Kiviranta

Nyt meneillään Tulosten analyysi- ja kirjoitustyö Kaksi väitöskirjatyötä Useita opinnäytetöitä ArFkkeleita kansainvälisiin ja kofmaisiin julkaisusarjoihin LoppuraporT KoulutusFlaisuuksia

Nyt meneillään Suosituksen laafminen TOIMIA- Fetokantaan Lausuntokierros Mi8ariarvioinFen tekeminen TOIMIA- Fetokantaan

Suosituksen sisältö Yleiset periaa8eet Toimintakykyluokitukset (GMFCS, MACS, CFCS) FysioterapeuTen käy8öön suositellut arvioinfmenetelmät ToimintaterapeuTen käy8öön suositellut arvioinfmenetelmät PuheterapeuTen käy8öön suositellut arvioinfmenetelmät KogniFivisen kehityksen arvioinf ja seuranta Toiminnallisen näönkäytön arvioinf Elämänlaadun arvioinf

Mitä lisää aiempaan suositukseen? Istuma- asennon/selän arvioinf Hengityksen arvioinf Yhtenäiset käytännöt lonkkaseurantaan

Suosituksen laafminen ja julkaisu TOIMIA- Fetokanta (toimia.fi) TOIMIA = Toimintakyvyn mi8aamisen ja arvioinnin kansallinen asiantunfjaverkosto

30.10.2014

6.9.2015

Mi8ariarvioinnit TOIMIA- Fetokanta: Osa CP- hankkeen mi8areista on jo arvioitu ( mm. AHA, COPM, Melbourne, QUEST, 6 min. kävelytesf, TUG) Mi8ariarviointeja työn alla

CP- hankkeen kokemuksia/haasteita Muutosprosessi käsit isomman kokonaisuuden kuin alussa ajatelfin Ote8ava huomioon rakenteelliset tekijät eri yksiköissä Polikliininen /osastotyö Sairaala/koulu Yksikön/työryhmän koko

CP- hankkeen kokemuksia/haasteita Mi8areiden käy8ööno8o Rii8ävä harjoi8elu ja käy8ööno8oaika Osa mi8areista vaafi erillisen koulutuksen / maksullisia Arvioinnin laajuus riippuu kysymyksen ase8elusta: arvioidaanko esimerkiksi kuntoutuksen tavoi8eiden saavu8amista leikkauksen/botuliinihoidon tarve8a tai vaikutuksia Virheasentojen kehi8ymistä, ortoosien tarve8a/ vaikutuksia

Käypä käytäntö CP- lasten seurannassa koko Suomessa?

Käypä käytäntö Käytäntöjen muu8aminen: Sovelluskuilu (knowing- doing- gap) Uusien käytäntöjen vakiinnu8aminen

CP- hanke

Kiitokset KELA Arvo- ja Lea Ylppö SääFö Työryhmät, yhteistyökumppanit