Mikä tämä dokumentti on? Tämä dokumentti on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamyn) hallituksen hyväksymä työpaperi, joka täydentyy olemassa olevilla edunvalvonnan tavoitteilla, jotka on linjattu muissa Tamyn dokumenteissa (linjapaperi, tampere3-periaatteet, Tamyn stretegiakommentit jne.). Paperia täydennetään ja täsmennetään prosessin edetessä ja tarpeen mukaan. Tamyn täsmennetyt edunvalvontatavoitteet Tampere3 vaikuttamiseen Sisällys 1. Kolmikanta ja yliopistodemokratia... 2 2. Kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoiset ja tunnistettavissa olevat tutkinnot... 3 3. Joustavat ja toteutuvat opintopolut... 3 4. Maksuton koulutus... 4 5. Opinto- ja uraohjauksen kehittäminen ja lisäresursointi... 5 6. Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen... 5 7. Kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen... 6 8. Harjoittelumahdollisuudet... 7 9. Tampere3-prosessi... 7 1
1. Kolmikanta ja yliopistodemokratia Yliopisto on muodoltaan julkisoikeudellinen yhteisö. Yliopistossa toimii nykylainsäädännön mukainen ylioppilaskunta. Kaikki yliopiston perustutkintoopiskelijat kuuluvat ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Yliopiston keskeisissä päättävissä elimissä kaikilla hallinnon tasoilla (hallitus, kollegio, yksiköiden johtokunnat) on yliopistoyhteisön jäsenten tasakolmikantaedustus. Yliopistoyhteisön sisäisillä jäsenillä on enemmistö kaikissa em. päättävissä hallintoelimissä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä. Yliopisto noudattaa julkisuuslain mukaista viranomaista koskevaa julksiuusperiaatetta, jonka mukaan esimerkiksi esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat julkisia. Yliopiston verkkosivuja ja intraa kehitetään siten, että ajankohtaiset asiat ovat sekä keskushallinnon että yksiköiden tasolla helposti saatavilla kaikille yhteisön jäsenille. Yliopistokollegion valtaa vahvistetaan. Kollegion tehtäviin kuuluu keskeisistä strategisista kysymyksistä keskusteleminen. Yliopistokollegiota johtaa kollegion keskuudestaan valitsema puheenjohtajisto. Kollegion puheenjohtajistossa ja työvaliokunnassa on tasakolmikanta. Yksiköiden johtokunnat käyttävät strategista valtaa ja päättävät vähintään yksikön toiminnan kannalta keskeisistä toiminnan ja talouden tavoitteista, strategiasta ja budjetista. Johtokunnissa voi olla yksikön halutessa ulkopuolisia jäseniä. Yksikön johtajat johtavat yksiköitä täyspäiväisesti työnään. Hallinnossa toteutuu läheisyys-periaate siten, että koulutukseen ja tutkimukseen (akateemiseen autonomian piiriin kuuluviin asioihin) liittyvät asiat päätetään pääasiallisesti mahdollisimman lähellä konkreettista toiminnan tasoa, mutta niistä voidaan antaa koko ylipiston laajuisia ohjeistuksia. Ylioppilaskunta nimittää opiskelijaedustajat keskeisiin koko yliopiston laajuisiin työryhmiin ja elimiin. Asioissa, jotka menevät kolmikantaisen edustuksellisen elimen päätettäväksi, on kolmikanta myös valmistelevissa työryhmissä. Periaate koskee myös yliopiston erillisyksikköjä, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää yksikön johtaja. Opiskelijoita kutsutaan valmistelemaan niitä opiskeluun vaikuttavia tai siihen olennaisesti liittyviä asioita, joista he tulevat prosessin myöhemmässä vaiheessa päättämään. (rehtorin päätöksessä) Opiskelijoilla on edustus niissä valmistelevissa ja päättävissä toimielimissä sekä työryhmissä, joissa käsitellään opiskelijoihin, opiskeluun tai koulutukseen yleensä liittyviä asioita. 2
Valmistelevat elimet (esim. opsu-, virantäyttö-, tutkintorakenne- ja opiskelijavalintaryhmät) ja niiden opiskelijaedustus kirjataan johtosääntöön. 2. Kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoiset ja tunnistettavissa olevat tutkinnot Yliopistossa tarjotaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tunnistettavia ja kilpailukykyisiä tutkintoja. Tampereelle ei tehdä paikallista tutkintojärjestelmää. Tutkintoja kehitetään alakohtaiset tarpeet huomioiden eikä kaikkia koulutusaloja pakoteta samaan malliin. Yliopisto on edelleen tiedeyliopisto, joka tähtää akateemiseen maisteritason koulutukseen ja tohtorikoulutukseen. Koulutustasoa ei lasketa. Opinto-oikeus myönnetään edelleen maisterin tutkintoon asti ja opiskelijan loppututkinto on kandidaatintutkinto vain opiskelijan omasta tahdosta. Niillä aloilla, joilla eri korkeakoulujen tarjoamat tutkinnot tuottavat jo nyt samankaltaisia osaamisprofiileja (tai joilla jo nyt yliopistotutkintoja täydennetään ammattikorkeakouluopinnoilla tai ammattikorkeakoulututkinto on yleinen pohja yliopistoissa suoritettaville maisterin tutkinnoille) muodostetaan joustavia opintopolkuja, jotka takaavat opiskelijoille mahdollisuuden liikkua korkeakoulujen välillä ja vaihtaa tutkintojärjestelmästä toiseen ilman massiivisia siltaopintoja tai tarvetta uudelle tutkinto-oikeudelle. Mikäli duaalimalli puretaan Tutkinto-oikeus myönnetään automaattisesti maisterin tutkintoon asti vähintään niillä aloilla, joilla maisterin tutkinto on edellytys työllistymiselle ja uralla etenemiselle. Tutkinnoissa, joissa yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuottavat jo nyt samankaltaisia osaamisprofiileja ja joilla alemmalla korkeakoulututkinnolla työllistyy oman alan tehtäviin, voidaan tutkinto-oikeus myöntää aluksi kandidaatin tutkintoon asti kuitenkin siten, ettei maisterikoulutuksen määrää alalla vähennetä. 3. Joustavat ja toteutuvat opintopolut Riippumatta Tampere3-prosessin lopputuloksesta: Opetussuunnitelmayhteistyötä ja yhteisiä opintokokonaisuuksia suunnitellaan vähintäänkin aloilla, joilla korkeakoulut tuottavat tälläkin hetkellä samankaltaisia osaamisprofiileja. Ristiinopiskelua korkeakoulujen välillä helpotetaan. 3
Tutkintotarjonta sisältää vahvuusalueiden rajat rikkovia poikkitieteellisiä tutkinto-ohjelmia, joiden opetus pohjautuu poikkitieteelliseen tutkimukseen. Tutkintojen opintopistemääriä ei rajoiteta. Opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus ja kursseille pääsyä rajataan vain erityisen hyvin perustein. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita vapaasti valinnaisia opintoja kaikkien kolmen korkeakoulujen välillä. Monipuolisia oppimis-ja suoritusmenetelmiä tarjotaan kaikissa yksiköissä. Sähköisen tenttimisen järjestelmä on käytössä kaikissa yksiköissä. Opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä vahvistetaan mm. integroimalla yksikössä käynnissä olevia tutkimusprojekteja paremmin osaksi opetuksen suunnittelua ja tarjoamalla opiskelijoille osallistumismahdollisuuksia. Osaamisperustaisuutta vahvistetaan opetussuunnitelmissa ja opetuksessa. Kesäopintoja tarjotaan siten, että opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan ja opiskella opintotuen avulla myös kesäisin. Opintojen sujuva eteneminen taataan muutoksista huolimatta eivätkä kenenkään opinnot viivästy tutkintojen tai opetussuunnitelmien muutoksista johtuen. Siirtymäsäännökset ovat riittävän pitkiä ja opiskelijalla on oikeus suorittaa loppuun aloittamansa kokonaisuudet kohtuullisessa ajassa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen organisoidaan tutkinto-ohjelma- ja yksikkötasoisesti keskitetysti. Yhteisen korkeakouluyhteisön sisällä AHOT-menettelyitä ei tarvita yhtä laajassa mittakaavassa.. AHOT-käytäntöjä kehitetään niin, että myös kaikkien maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan mahdollisimman tehokkaasti. 4. Maksuton koulutus Tutkintoon johtava koulutus on maksutonta kaikille 1., 2. tai 3. syklin tutkinnon suorittajille, EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat mukaan lukien. Erikoistumisopintoja, täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opintoja sekä mahdollista muuta maksullista tai kaupallista toimintaa suunnitellessa ja kehittäessä Tampereen yliopisto varmistaa, että akateemisesti laadukas ja työelämän tarpeisiin riittävä koulutus on edelleen mahdollista suorittaa maksuttoman tutkintokoulutuksen puitteissa. Yliopiston ensisijainen tehtävä on tuottaa laadukkaita tutkintoja ja tutkimusta. Kaupallinen toiminta on toissijaista ja sen tavoitteena on tuoda lisäresursseja ensisijaisen tehtävän suorittamiseen eikä se saa viedä resursseja maksuttomalta tutkintokoulutukselta. 4
Maksuton väylä on aina ensisijainen ja pääasiallinen väylä sekä ensimmäistä kertaa opiskelemaan tuleville että alanvaihtajille. Tutkintoa suorittava opiskelija on yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen, jota ei tarkastella asiakkaana. Maksut eivät saa eriarvoistaa opiskelijoita. Palveluiden, opetuksen ja ohjauksen määrän ja laadun sekä sisäänoton kriteerien on oltava samassa ohjelmassa opiskeleville yhtäläiset. Opintopistemääriä ei rajata eikä tietyn pistemäärän yli meneviä opintoja tehdä maksullisiksi. Akateemisen vapauden rajoittaminen ei palvele yksilöä, yhteiskuntaa eikä akateemista yhteisöä. Koulutusviennin toteuttamiseen laaditaan yhteiset periaatteet, joilla varmistetaan muun muassa koulutusviennin toteuttaminen eettisesti sekä reilut pelisäännöt korkeakoulun sisällä. Kaikki koulutusviennin parissa toimivat tutustutetaan periaatteisiin. Koulutusvientiä koordinoimaan perustetaan laajapohjainen toimielin, jossa on kolmikanta. 5. Opinto- ja uraohjauksen kehittäminen ja lisäresursointi Opintojen ohjauksen kokonaisuuden kehittämisestä tehdään suunnitelma ja ohjauksessa panostetaan erityisesti opintojen alkuun ja nivelvaiheisiin. Koska Tampere3-prosessin tavoitteena on luoda uuden profiilin monitieteisiä tutkintoja, on opintojen ohjaukseen samalla asetettava sen vaatimat lisäresurssit. Sekä kotimaisilla että kansainvälisillä opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus päästä opinto- ja uraohjauksen palveluiden piiriin joustavasti. Yliopiston tarjoamien työelämäpalveluiden roolia selkiytetään opinto- ja uraohjauspalveluita suunniteltaessa. Palveluissa huomioidaan myös opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, kielivaatimukset ja kansainvälistyminen. Opiskelijoille taataan riittävät opintopsykologin palvelut. Suomalaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden sekä opinto- että uraohjausta kehitetään yhtenä kokonaisuutena kielinäkökulma ja kansainvälisten opiskelijoiden mahdolliset erityistarpeet huomioiden niin, että kaikille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut. 6. Tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen Opetusansiot ja opetuksen kehittäminen huomioidaan meriitteinä akateemisella uralla ja niistä palkitaan. Opetusosaamisen arvioimiseen rekrytointien yhteydessä luodaan selkeä järjestelmä ja kaikille rekrytoiduille tarjotaan riittävästi mahdollisuuksia osallistua pedagogisiin opintoihin. 5
Yliopiston fyysiset ja sähköiset oppimisympäristöt ovat laadukkaita, monikäyttöisiä ja esteettömiä. Oppimisympäristöt huomioivat erilaisia oppijoita ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia opiskelijoita. Jokaisella Tampereen yliopiston tieteenalayksiköllä on vähintään yksi monimuotoisen oppimisen mahdollistava oppimisympäristö tarjolla. Modernit ja toimivat digitaaliset oppimisympäristöt tarjoavat opiskelijoiden käyttöön välineitä opintojen jatkuvaan suunnitteluun sekä monipuoliseen opiskeluun. Yliopiston tilat tukevat opiskelijoiden omien erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttämistä. Tilaratkaisut tukevat opiskelijoiden ja henkilökunnan kohtaamisia ja vuorovaikutusta. Yliopiston oppimistilat ovat opiskelijoiden käytettävissä vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Opiskelijajärjestöille tarjotaan kampuksilla harrastetiloja monimuotoiseen opiskelijatoimintaan. Jokaiselle ainejärjestölle tarjotaan vähintään yksi tila omaan käyttöön. Liikuntapalveluja tarjotaan yhdenvertaisesti korkeakoulujen välillä ja niiden hallinnointia ja kustannusten jakautumista kehitetään. 7. Kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen Globaali vastuuntunto ja kestävän kehityksen periaatteet läpileikkaavat kaikkea korkeakoulun toimintaa opintokokonaisuuksista ja tutkimuksesta arjen käytäntöihin. Kolmen korkeakoulun yhteistyöllä ja resurssipanostuksin taataan laaja kielivalikoima sekä mahdollisuus suorittaa useasta kielestä opintoja jatkokursseihin saakka. Varmistetaan, ettei opiskelijavaihto jää tekemättä tai tutkinnon suorittaminen viivästy kieliopintojenpuutteellisen tarjonnan vuoksi. Tampereen yliopiston tarjoama kielten pääaineopiskelu täydentää kielikeskuksen opetusta antamalla mahdollisuuden hankkia työelämää ja akateemisia jatko-opintoja varten riittävä kielitaito. Todellisen kansainvälistymisen edistämiseksi vähintään nykyisen tasoinen kielten opiskelu on Tampereella mahdollistettava. Kansainvälisillä opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella suomen kieltä jatkokursseihin asti kohtuullisen kokoisissa ryhmissä.. Vieraiden kielten opetusta on tarjolla englanniksi. Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kv-opiskelijoiden kotoutumista yliopistoyhteisöön edistetään laatimalla selkeästi enemmän yhteisiä opintokokonaisuuksia ja tuomalla uusien suomalaisten ja kv-opiskelijoiden orientaatioihin enemmän yhteisiä sisältöjä. 6
Vaihto-opiskelun sovittamista opintojen aikatauluihin helpotetaan. Vaihtojaksoa ei sidota tiettyyn ajankohtaan. Puretaan opiskelijaliikkuvuutta hankaloittavia rakenteita, kuten puutteellista hyväksilukua, tiukkaa valmistumisaikataulua ja opintotuen kaksiportaisuuden tuomia ongelmia. Korkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin sekä Pirkanmaan elinkeinoelämän ja muiden työnantajien kesken kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyden parantamiseksi. Tampere3- ja/tai Unipoli-verkostoyhteistyötä kv-työllisyysasioissa kehitetään muun muassa tarjoamalla opiskelijapalvelut yhden luukun periaatteella. Opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymiseen osoitetaa rahallista tukea ja kansainvälisen henkilöstön rekrytointiin panostetaan sekä määrässä että tieteen ja opetuksen laadussa. 8. Harjoittelumahdollisuudet Opiskelijalla on joustavat mahdollisuudet suorittaa tutkintoonsa sisältyvä työharjoittelu ympäri kalenterivuoden ja opiskeluajan sekä kotimaassa että ulkomailla. Harjoittelujaksoja on mahdollista sisällyttää osaksi kaikkia tutkintoja ja harjoittelusta on saatava toimeentulon takaamiseksi joko palkkaa tai yliopiston myöntämää harjoittelutukea. Myönnettävän harjoittelutuen määrän on säilyttävä vähintään nykyisellä tasolla. Harjoittelut voivat olla poikkiteteellistä osaamista tukevia. Harjoittelukäytänteisiin ja harjoittelujen yhdenvertaisiin hyväksilukukäytäntöihin luodaan koko yliopiston kattava raami, joka edesauttaa eri alojen opiskelijoiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia käydä harjoittelussa ja hankkia työkokemusta. Työharjoitteluksi on voitava hyväksilukea myös tehty palkkatyö, jonka voidaan katsoa edesauttavan oman alan osaamisen ja tutkintoon liittyvien opintojen etenemistä. Harjoittelumahdollisuuksia monipuolistetaan ja opiskelijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille työharjoitteluun. Työnantajan kotimaalla ei harjoittelupaikan hyväksymisen osalta saa olla merkitystä ja ulkomailla suoritettujen harjoittelujen tueksi luodaan apurahajärjestelmä. 9. Tampere3-prosessi Suunnitteluprosessiin ja muutosvaiheeseen taataan riittävä rahoitus valtiolta, ulkoisilta rahoittajilta ja korkeakoulujen pääomasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö resurssoi myös valmistelutyötä, kuten on resurssoinut aiemmissakin korkeakoulujen yhdistämisprojekteissa. Eri yhteistyömallien hyödyistä, haitoista ja kustannuksista tehdään riittävät selvitykset, joihin tulevat päätökset perustuvat. 7
Tampere 3 -hanke on avoin ja demokraattinen prosessi, jossa yliopistoyhteisön eri ryhmät otetaan mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Korkeakoulujen hallituksilla tulee olla keskeinen strateginen ja aktiivinen ohjaava rooli prosessin jokaisessa vaiheessa. Korkeakouluyhteisöjen jäsenille ja eri ryhmille taataan mahdollisuus vaikuttaa prosessin keskeisiin tavoitteisiin, toimintatapoihin ja lopputulokseen. Henkilökunta ja opiskelijat valitsevat edustajansa prosessia johtaviin ja toimeenpaneviin elimiin. Kansainvälisiä asioita koskevaan työskentelyyn tulee voida osallistua myös englanniksi Yliopisto tiedottaa ja viestii säännöllisesti ja riittävän usein Tampere 3 -prosessin etenemisestä ja tarjoaa julkisia foorumeita keskustelulle ja vaikuttavalle osallistumiselle. Myös kaikki keskeiset valmisteluun liittyvät asiakirjat ovat julkisia ja helposti saatavilla sekä suomeksi että englanniksi. Prosessin jokaisella vaiheella on selkeästi määritellyt tavoitteet ja toimintatavat.toimivien työryhmien roolin on selkeä ja ryhmien ohjeistukset ovat täsmällisiä ja konkreettisia. 8