Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 s Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, KAUPUNKIKUVA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SELVITYS 06.02.2013 Lemmensilta Karjalahdenrannalla.
Sisällysluettelo: 1. TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS... 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA... 1 3. ALUEEN YLEISKUVAUS... 1 4. TAAJAMAN KAUPUNKIKUVASELVITYS... 3 5. TARKASTELUALUE ALUEITTAIN... 6 1. RONKAALA... 6 2. ROIKOLA... 9 2. ROIKOLA... 10 3. PALOMÄKI... 13 4. KOIVUHAKA... 15 5. KARPALOSUO... 16 6. LAURIKKALA... 18 7. YLIPÄÄ... 21 8. KARJALAHDENRANTA... 23 9. HARJUNNIEMI... 25 10. VEIHTINIEMI... 27 11. TIITONRANTA... 29 12. HAAGANPERÄ... 31 13. SIIPONKOSKI... 32 6. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET JA ALUEET... 35 1. HAAPAJÄRVEN KIRKKORANNAN ALUEKOKONAISUUS (VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS)... 36 2. HARJUNNIEMEN ALUE (PAIKALLISESTI ARVOKAS)... 36 3. HAAPAJÄRVEN KIRKKO JA TAPULI (VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS)... 37 4. PRESIDENTTI K. J. STÅHLBERGIN LAPSUUDENKOTI... 37 5. ENTINEN RONKAALAN KAPPALAISEN PAPPILA... 38 6. TALOMUSEO... 38 7. KATTELUS... 39 8. HAAPAJÄRVEN ENTINEN LÄÄKÄRINTALO... 39 9. PEHKONEN... 40 10. LEPPÄLÄ... 40 11. YHDYSPANKKI... 41 12. KULTTUURITALO... 41 13. LAURIKKALAN PAPPILA... 41 14. HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA... 42 15. HAAPAJÄRVEN ENTINEN SAIRAALA... 42 16. JAAKOLA, SIIPONKOSKI... 42 17. SEPPÄ, SIIPONKOSKI... 42 18. YLIPÄÄN KOULU... 43 19. NOKARE... 43 20. HAAPAJÄRVEN ENTINEN VANHAINKOTI... 43 21. SIIPONKOSKEN JA ISOSAAREN ALUEKOKONAISUUS... 44 22. HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA ALUE... 44 7. MUUT TÄRKEÄT KOHTEET KESKUSTA ALUEELLA... 45 1. LINJA AUTOASEMARAKENNUS... 45 2. VALTION VIRASTOKESKUS... 46 3. KAUPUNGINTALO... 46 4. HAAPAJÄRVEN LUKIO... 47 5. RONKAALAN ALUEEN PUUTALOT JA PUUTALOKORTTELIT... 47 6. SEURAKUNTATALO... 48 7. AMMATTIOPISTON MAA JA METSÄTALOUSOSASTON PELTOAUKEA... 48 8. MAAMERKKIMÄINEN LIIKERAKENNUS... 48 8. PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET SUUNNITTELUALUEELLA... 49 9. LIITTEET... 59
1. TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä on tarkoitettu Haapajärven kaupungin keskustaan laadittavan osayleiskaavan tausta aineistoksi ja suunnittelun tueksi. Haapajärven kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan 15.12.2010 ( 66) määrärahan varaamisesta osayleiskaavalle. Osayleiskaavan suunnittelutyö on käynnistetty 8.4.2011 pidetyllä aloituskokouksella, jossa mukana olivat Haapajärven kaupungin edustajien ja kaavakonsultin lisäksi myös muut kaavatyöhön osallistuvat suunnittelijat sekä asiantuntijat. kulttuuriympäristö selvityksessä on inventoitu Haapajärven kaupungin rakennettua ympäristöä sekä kulttuuriympäristöä ja analysoitu taajaman kaupunkikuva. Osayleiskaavan suunnittelualue on jaettu alueellisiin osiin, jotka noudattavat pääasiallisesti olevien kaupunginosien rajoja. Rakennettua ympäristöä kuvaillaan sekä sanallisesti että selventävin karttaliittein ja valokuvin. Lisäksi selvityksessä kuvaillaan ja analysoidaan taajaman kaupunkikuvaa sekä määritellään rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ominaispiirteet työn yhteydessä laaditun inventoinnin sekä käytettävissä olevan muun aineiston pohjalta. 2. SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA on laadittu olevien arkistotietojen ja karttojen, maastokäyntien ja alueelle aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten sekä niihin liittyvien tausta aineistojen perusteella. Maastokäynnit on tehty kesän 2011 ja talven 2012 välisenä aikana. Aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia ja selvityksiä ovat muun muassa Air ix suunnittelun tekemät Kalajoen länsipuolisten alueiden maankäyttöselvitys 2006 2007 ja Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi vuodelta 2004 sekä Nivala Haapajärvi seutukunnan kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämisprojekti 1998 2000 teos ja Pohjois Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät osa 3 julkaisu (Pohjois Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Maastokäyntien perusteella on valittu ehdotettavaksi uusia rakennetun ympäristön suojelukohteita, jotka valitaan yhdessä Pohjois Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa työn edetessä. Nämä kohteet on esitetty kuvallisesti tämän selvityksen lopussa ja paikallistettu erillisiin liitekarttoihin (Liitekartat A E). 3. ALUEEN YLEISKUVAUS Haapajärvi sijaitsee valtatien 27 ja kantatien 58 risteyksessä. Sen naapurikuntia ovat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Sievi. Valtakunnalliselle pääväylälle (4 tie) on matkaa vain runsas 20km. Iisalmi Ylivieska rautatie kulkee Haapajärven kautta. Kulkuyhteysverkosto antaa hyvät mahdollisuudet sekä maantie että rautatieyhteyksille ja myös niiden jatkokehittämiselle. Haapajärvi on naapurikuntien ympäröimänä ja valtatien ja rautatien läpikulkupaikkana luonnollinen seudullinen keskus, joka tarjoaa naapurikuntien väestölle sekä kaupan, hallinnon että terveydenhuollon palveluita. Haapajärvi on perinteinen maaseudun pikkukaupunki, jossa palvelut keskittyvät hyvin pienelle alueelle ydinkeskustassa. Keskusta alue muodostaa melko tiiviin kokonaisuuden liikekeskustan alueen sekä sii 1
hen välittömästi liittyvän palvelualueen kanssa, johon on sekoittunut myös paljon asumista. Kaupungissa onkin hyvät peruspalvelut ja pääosa niistä sijaitsee keskustan asukkaille kävelyetäisyydellä ja kaikille asukkaille kohtuullisen lähellä. Kaupungin aluerakenne on kokonaisuudessaan melko yhtenäinen. Keskustan reuna alueet ovat melko hajautuneet ja näillä alueilla näkyy asutuksen kasvupainetta. Teollisuus on näkyvä osa kaupunkikuvaa ja varsinkin kaupungin reuna alueilla se sekoittuu jopa häiritsevästi asuinalueiden kanssa. Keskustan alueella on runsaasti mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja tiivistämiseen. Keskustan lievealueilla asutus on väljää eikä siellä synny varsinaisia tiiviitä osakeskuksia. Lievealueet ovat siis enemmän tai vähemmän hajautuneita ja paine hajautumiskehityksen jatkumiseen on suuri. Asutuksen kasvupaine näkyy myös jokivarrella. Tässä rakennetun ympäristön selvityksessä tarkasteltava alue on kooltaan noin 3560 ha. Alue on sama kuin Haapajärven osayleiskaavan suunnittelualue. Suunnittelualueen rajaus on merkitty seuraavalla sivulla esitettyyn karttaan sinisellä yhtenäisellä viivalla. Kartassa näkyy myös osayleiskaavan vaikutusalue mustalla katkoviivalla. Alue käsittää Haapajärven keskusta alueet ja sen lähiympäristön. Rakennetun ympäristön selvityksessä tarkasteltava alue levittäytyy Haapajärven vesialueen varrelle sen molemmin puolin. Haapajärven keskustan alueiden (Roikola, Ronkaala, Karpalosuo ja Laurikkala) lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Palomäen, Koivuhaan, Tiitonrannan, Veihtiniemen, Haaganperän, Savimäenpuhdon ja Ylipään kaupunginosat. Eteläosastaan alue rajautuu Hautaperän tekojärveen ja pohjoisosastaan Uupuaavan peltoalueeseen. Tarkasteltavan alueen läpi kulkee Kantatie 27, joka halkaisee myös Haapajärven kaupungin ydinkeskustan kahteen osaan. Lisäksi alueen läpi kulkevat Ylivieskaan ja Iisalmelle sekä Jyväskylän suuntaan johtavat junaraiteet, jotka ratapihoineen rajaavat ydinkeskustaa koillisessa. Kuva 1. (Liitekartta 1) Suunnittelualue rajautuu etelässä Hautaperän tekoaltaaseen. Kuva 2. (Liitekartta 1) Näkymä suunnittelualueen rajalta pohjoisessa Tiitonrannantieltä. Oikealle johtava tie on Tammelantie. 2
Osayleiskaavan suunnittelualueen sekä vaikutusalueen sijainti kartalla. 4. TAAJAMAN KAUPUNKIKUVASELVITYS Kaupunkikuvaselvitys pohjautuu pääosin Mirjam Lehtikankaan Haapajärven kaupungille vuonna 2010 tekemään diplomityöhön, joka on osa Meidän City taajamat Pohjois Pohjanmaalla hanketta. Sen tavoitteena on parantaa maaseututaajamien elinkelpoisuutta ja vetovoimaisuutta. Diplomityön lähtökohtana on ollut Pohjois Pohjanmaan liiton Meidän City taajamahankkeiden tavoitteet sekä Haapajärven kaupungin todelliset kehittämistarpeet Taajama on rakentunut nauhamaisesti vesistön ääreen liikenneyhteyksien solmukohtaan. Se hahmottuu melko yhtenäisenä ja rajat ovat kohtuullisen selvästi havaittavissa. Taajaman asuinalueet ovat muodostuneet taajamaa halkovien liikenneväylien rajaamaan neljään lohkoon. Valtatiet sekä yhdistävät että erottavat alueita ja toimintoja toisistaan. Asuinalueet ovat selkeästi pienimittakaavaisia ja tiheärakenteisia. Teollisuus ja tuotantorakennukset erottuvat suurina hallimaisina rakennelmina. Taajaman toiminnallinen keskusta sijaitsee Valtakadun ja Haapajärven rannan välisellä alueella ja on rakentunut pienelle melko hyvin jäsentyneelle alueelle. Kirkko ja palvelut sekä hallinnolliset ja kaupalliset toiminnot sijoittuvat pienelle alueelle. Urheilukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla järven tuntumassa. Asuinrakentaminen koostuu pääosin pientalorakentamisesta ja pienkerrostaloista. Rakennusmassat ovat matalia ja rakennustehokkuus jää melko vaatimattomaksi. Tontit rajautuvat epämääräisesti ympäristöönsä. Tyhjiä rakentamattomia tontteja on siellä täällä jonkin verran. Puistokatu, Kauppakatu, Kustaa Vaasan katu sekä Ståhlberginkatu muodostavat ydinkeskustan tärkeimmän ja vilkkaimman liikenteellisen kehän ja näiden pääkatujen varrelle on sijoittunut suurin osa toiminnoista. Liiketoiminnallinen painopiste on Kauppakadun ja Puistokadun varrella. Näistä Puistokadulla on lähes ainoastaan liiketoimintaa tukevia rakennuksia. 3
Tieverkostoa hallitsee valtateiden risteäminen ydinkeskustan itäpuolella ja kiertoliittymä on tärkeä solmukohta. Keskusta alueella on runsaasti risteileviä katuja, joiden epäselvä hierarkia toisiinsa nähden tekee keskustasta hankalasti hahmotettavan. Kaupungissa ei ole liikennevaloja ja suurin osa risteyksistä on tasa arvoisia. Autovaltaisuus on selkeästi havaittava piirre taajamassa ja varsinkin keskusta alueella se on synnyttänyt runsaasti asfalttipainotteista ympäristöä. Kevyelle liikenteelle ei ole järjestetty selkeitä reittejä. Kevyenliikenteenreitit sekä alueiden väliset muut yhteydet on kuitenkin järjestetty Valtatien alituksin. Liikenneverkko on monin paikoin jokseenkin ylimitoitettu. Pysäköintitilaa on runsaasti ja katutila on leveä ja jäsentymätön. Piha ja pysäköintialueita sekä lavean tien rajaa on toisinaan vaikea hahmottaa. Erityisesti Kauppakadun mutka Kirkkokadun ja Kauppakadun risteyksessä kaipaisi liikennejärjestelyiltään täsmennystä. Rautatieasema sijaitsee keskusta alueen ulkopuolella. Linja autoasema ja taksikeskus ovat keskeisellä paikalla keskustassa. Kasvillisuuden runsaus ja vesistön läheisyys ovat omaleimaisimpia piirteitä Haapajärven keskustaalueelle. Ranta alueet kuuluvat maisemallisesti arvokkaaseen Kalajokivarren kulttuurimaisemaan. Maastonmuodoiltaan keskusta alue on melko tasaista. Maasto nousee loivasti rannasta kohti keskustaa. Suoraa yhteyttä Haapajärven luonnonkauniiseen rantaan ja vesistön ääreen ei ole, vaikka ydinkeskusta sijaitsee aivan vesistön vieressä. Viherrakentaminen on kauttaaltaan vaatimatonta. Varsinaisia puistoalueita ei ole lukuun ottamatta kirkon ympäristöä. Teiden varsilla sijaitsevat puistoalueet toimivat lähinnä vihervyöhykkeinä eivätkä niinkään oleskelu tai lähivirkistysalueina. Urheilukentän takana avautuu komea näkymä joelle. Näkymä Puistokadulle. 4
Kaupunkikuva analyysi, kartta. 5
5. TARKASTELUALUE ALUEITTAIN Valokuvienottopaikat on merkitty kirjaimin erilliseen karttaan (Liitekartat A E). 1. RONKAALA Ronkaalan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Ronkaalan kaupunginosa sijaitsee järven ja Valtatien välissä ja käsittää pitkänomaisen alueen Kalajoen varrella. Ronkaalassa sijaitsevat urheilukeskus sekä taajaman liike ja hallinnollinen keskus. Liikekeskusta sijoittuu Ronkaalan eteläosaan. Kauempana ydinkeskustasta pohjoisessa sijaitsevat hotelli ja uimahalli. Alue on pääosin rakennettu ja rakennuksissa on käytetty pääasiassa kelta tai punatiiltä. Kauempana ydinkeskustasta ranta alueella on pääosin pientaloasumista, jossa muutamat tontit ulottuvat lähes rantaan asti. Etelässä on pienkerrostaloja sekä suurempimittakaavaista liike ja asuinrakentamista. Suurin osa liiketiloista on 1 2 kerroksista 1960 luvun väljää ja matalaa rakentamista, joitakin korkeampia uudempia liikerakennuksia lukuun ottamatta. Liikekeskustasta löytyvät monipuoliset peruspalvelut. Hallinnolliset ja kaupalliset palvelut ovat osittain sekoittuneet. Liiketoiminnallinen painopiste on Kauppakadun ja Puistokadun varrella, joista Puistokadulla on pelkästään liiketoimintaa tukevia rakennuksia. Linjaautoasema ja kaupungintalo sijaitsevat Ronkaalassa. Kauppakadun varressa liikerakentamiseen on sekoittunut myös asumista ja kulttuuritoimintoja. Kauppakatu mutkittelee rannan suuntaisesti olematta kuitenkaan suoraan yhteydessä vesistöön. 6
Keskustassa on säilynyt jonkin verran arvokasta vanhaa rakentamista ja vanhaa luonnonpuustoa. Erityisesti Kauppakadun varrella on muutama viehättävä jälleenrakennuskauden puutalokortteli, jotka muodostavat idyllistä ja pienimittakaavaista ympäristöä. Liikekeskustan pohjoisosassa on asuinkerrostaloja. Rakennukset ovat suorakaiteen muotoisia, kolmikerroksisia, punatiilisiä ja tasakattoisia. Puistokadun varren rakennukset ovat 1950 80 luvuilla rakennettuja ja ovat tavanomaisia aikakautensa edustajia. Ne ovat pääosin yksikerroksisia ja tiiliverhoiltuja tasa tai harjakattoisia rakennuksia. Alueen lounaisosassa sijaitsee Haapajärven kirkon alueen arvokas kokonaisuus, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY. Kirkkorannan kohteeseen sisältyvät hautausmaa, kellotapuli, kirkko, pappila ja seurantalo.. Kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla Reisjärventien sillan lähellä. Kirkkoa ympäröi vehreä puisto, jossa on pienimuotoinen vierasvenesatama. Puistossa ei ole muita aktiviteetteja. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Urheilun asema kaupungissa on huomattava ja urheilukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla järven tuntumassa. Kokonaisuuteen kuuluvat urheilukenttä, jäähalli, pesäpallokenttä ja uimaranta. Urheilualue on kuitenkin pääosin aidattu ja moni Kauppakadulta rantaa kohti johtava reitti päättyy siihen. Pesäpallokenttää ja urheilurataa kiertävät aidat ja jäähalli peittävät näkymiä järvelle. Ranta on pääosin urheilukäytössä ja osittain luonnontilaisena virkistyskäytössä. Sieltä kuitenkin puuttuu puistomainen viihtyisyys ja oleskelumahdollisuudet. Maasto nousee rannassa loivasti keskustan suuntaan, mutta näköyhteydet keskustasta vesistöön ovat kuitenkin vaatimattomat. Paikoin ranta kohoaa jyrkkänä mäntykankaan kohti tasaisempaa niittymaisemaa. Kaavaan merkittyä rantareittiä ei todellisuudessa juuri havaitse ja reitti on päästetty keskustan kohdalta pusikoitumaan. Ronkaalan arvokkaat rakennukset ja alueet: Haapajärven kirkkoranta, Ent. Ronkaalan kappalaisen pappila, Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti, Kattelus, Kulttuuritalo, Yhdyspankki, Leppälä. Kuva A. Näkymä liikekeskustaan. Liikekeskustassa on runsaasti paikoitustilaa autoille. Kuva B. Näkymä keskimmäisestä Valtakadun alittavasta alikulusta, joka on tarkoitettu sekä henkilöauto että kevytliikenteelle. 7
Kuva C. Häggmanin kahvila sijaitsee vanhassa hyvin säilyneessä puutalossa. Kuva D. Viehättävä 40 50 luvun puutalo, jossa samoja piirteitä kuin arkkitehti Aarne Ervin tuotannossa. Kuva E. Haapajärven rannassa kulkee heikosti havaittavissa oleva pusikoitunut polku. Kuva otettu Kirkonpuistosta urheilualueen suuntaan. 8
Kuva F. Urheilukenttä sijaitsee korkeammalla kohdalla maastossa joen rannalla. Kuva G. Urheilualueen kohdalla rannanpuoleisessa rinteessä on komea mäntymetsikkö. Kuvassa jäähalli. Kuva H. Puistokadun varren matalia liiketiloja. Kuva I. Liikekeskustassa on siellä täällä säilyneitä vanhoja puurakennuksia, jotka luovat viehättävää tunnelmaa. Kuva J. Hotelli Haapajärvi Kirkkokadun kulmassa, laaja risteysalue edustalla. 2. ROIKOLA Kuva K. Näkymä Kirkkokadulta 9
2. ROIKOLA Roikolan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Roikolan kaupunginosa on laaja kokonaisuus, joka sijaitsee taajamakeskustan pohjoispuolella Valtakadun ja junaradan välissä. Alueella on runsaasti asuinrakentamista, mutta myös runsaasti palveluita kuten Haapajärven terveyskeskus, seurantalo, rautatieasema, kaksi peruskoulua, päiväkoti, vanhustenasumista, Ammatti instituutti ja monitoimitalo. Alueella on myös jonkin verran pienteollisuutta ja myymälöitä. Roikolan alue on vuorovaikutuksessa keskusta alueen kanssa ja alueelta on kohtuullisen hyvät yhteydet keskustaan joko Valtakadun kautta tai kevyenliikenteen alituksin. Roikolassa on asuinrakennustyyppien ja rakennusaikojen kesken eniten vaihtelua. Alueella on tavattavissa mm. matalia puna tai keltatiilisiä rivitaloja, kivirakenteisia pienkerrostaloja sekä jälleenrakennuskauden rintamamiestaloja sekä joitakin uudehkoja 1990 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Alueen pohjoisosassa on 1960 70 luvuilla rakentunut asuinalue. Asuinalueen rakennukset ovat tyyliltään yhtenäisiä ja alueella vallitsee pienimittakaavainen tunnelma: rakennukset ja katuvalaisimet ovat matalia. Erillistä kevyenliikenteenväylää ei ole osoitettu. Alueellisesti (kokonaisuutena) Roikolan alueella sijaitsevat myös maakunnallisesti arvokkaat Haapajärven juna asema ja siihen kuuluvat muut rakennukset. Roikolan arvokkaat rakennukset ja alueet: rautatieaseman alue, entinen sairaala ja lääkärin talo 10
Kuva A. Pienkerrostalo Asemakadun ja Kuusaantien risteyksessä Kuva B. Punatiilinen pienkerrostalo Asemakadun varrella. Kuva C. Männistönkatua reunustaa matala punatiilisistä rivitaloista koostuva asuinalue. Kuva D. Pohjoisosan 1960 70 luvuilla rakentuneella asuinalueella on pienimittakaavainen tunnelma Kuva E. Valtakatu (oikealla) ja Isokatu erottavat Roikolan ja Ronkaalan kaupunginosat toisistaan. Teiden väliin jää viheralue. 11
Kuva F. 1970 80 luvun käkikellotaloja Vitikantien varrella. Kuva G. Martinmäen peruskoulu 12
3. PALOMÄKI Palomäen kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Palomäen kaupunginosa sijaitsee noin 2 km Haapajärven kaupungin keskustasta koilliseen. Alue rajautuu etelässä ja lännessä junarataan, pohjoisessa haja asutusalueeseen ja idässä Ouluntiehen, joka on alueen pääliikenneväylä. Hallitsevin elementti koko kaupunginosassa on teollisuus, joka levittäytyy asuinalueiden väleihin sekä sekoittuu osittain myös asuinalueisiin. Palomäen pohjoisosassa Venlankadun molemmin puolin sijaitsee Jukolan asuinalue. Jukolan Venlankadun eteläpuolisen alueen vasta lainvoimaiseksi tullut kaavamuutos mahdollistaa pientalojen rakentaminen nykyisille yleisten urheilutoimintaa palvelevien rakennusten ja teollisuus ja varastorakennusten korttelialueille. Kaavassa osoitetut uudet kaavatiet on jo rakennettu. Pääosin Jukolan alueen rakennukset ovat 1990 ja 2000 luvuilla rakennettuja 1 2 kerroksisia omakotitaloja, mutta joukossa on myös muutamia hieman vanhempia rakennuksia. Asuinalueen keskellä sijaitsevat myös kaupunginvarikko sekä katsastusasema. Jukolan asuinalueen eteläpuolella on joitakin matalia 1960 70 luvun rivi ja omakotita 13
loja. Palomäen asuinalueiden virkistysmahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät ja lähes kaikki omakotitontit rajautuvat lähivirkistysalueeseen. Pientaloalueiden eteläpuoli on teollisuusaluetta, joka osin sekoittuu asumisen kanssa. Teollisuusalueen rakennukset ovat pääosin käyttötarkoitukselleen tyypillisiä peltiverhottuja hallirakennuksia. Teollisuusalueen lisäksi alueella on kaksi liikerakennusten korttelialuetta sekä muutama suojaviheralue. Kuva A. Katunäkymä Jukolasta. Kuva B. Yksikerroksinen tiilirakenteinen rivitalo ja piharakennus Jukolassa, toimivat nykyisin päiväkotina. Kuva C. Palomäen kaupunginosassa on paljon pienteollisuutta. Kuvassa Jukolan asuinalueella sijaitseva kaupunginvarikko. Kuva D. Palomäelle tyypillinen katunäkymä, kuvassa pienteollisuutta. 14
4. KOIVUHAKA Koivuhaan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Koivuhaka sijaitsee Ouluntien varren itäpuolella. Se on hevosenkenkämuotoon rakentunut uudehko asuinalue. Alueen päätie on hiekkapintainen. keskellä on virkistysalue, jossa on palloilukenttä. Alueen pohjoisosassa on melko uusia 1980 90 luvulla rakennettuja matalia harjakattoisia rivitaloja ja eteläosassa pää asiassa yksikerroksisia pientaloja Kuva A. Koivuhaassa on pääasiassa yksikerroksisia rivitaloja alueen pohjoisosassa. Kuva B. Koivuhaan asuinalueen keskellä on vehreä virkistysalue, josta löytyy myös palloilukenttä. 15
5. KARPALOSUO Karpalosuon kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Karpalosuon kaupunginosa sijaitsee Laurikkalan kaupunginosasta pohjoiseen Ouluntien eteläpuolella. Se on pääosin teollisuusaluetta, mutta siellä on myös asuinrakentamista. Alue muodostuu kahdesta asuinalueesta, joiden välissä sijaitsee Viikatetien teollisuusalue. Alueen koilliskulmassa on ravirata, pohjoisosassa hautausmaa sekä lämpölaitos. Omakotitalokorttelit ovat arviolta 1970 80 luvuilta ja 1 2 kerroksisia. Raviradan läheisyydessä rakennukset ovat pääosin 1950 luvulta. Viikatetien teollisuusalue on tyypillistä teollisuusalueen ympäristöä, joka on luonteeltaan melko karua ja rönsyilevää. Teollisuusalueella sijaitsee yksi ravitsemusliike, ravintola Kirsikka. Siellä on myös kaksi pientä puistoaluetta. Teollisuusalueen ja asuinalueiden välissä kulkee nykyisin käyttämättömäksi jäänyt teollisuusrata. Alueella on olevaa teollisuustoimintaa, mm. Tiivi ja Lujabetoni, ja siten olevia teollisuus ja varastorakennuksia Konikujan ja Viikatetien varrella. Karpalosuon kaupunginosassa sijaitsee kotiseutumuseo ja hautausmaa. Museon pihapiiriin rakennukset on siirretty aikoinaan muualta. Pihapiirissä sijaitsevat 1700 1800 luvulla alun perin rakennetut asuinrakennus, kaksi aittaa, talli, navetta, savusauna sekä käymälä. Karpalosuon arvokkaat rakennukset ja alueet: Kotiseutumuseon alue 16
Kuva A. Karpalosuota leimaava piirre on Viikatetien teollisuusalue, jossa on paljon pienteollisuutta. Kuva B. Ravirata. Kuva C. Maamerkinomainen patsas hautausmaalla. Kuva D Tyypillinen katunäkymä Karpalosuolla, jälleenrakennuskauden taloja. 17
6. LAURIKKALA Laurikkalan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Laurikkalan kaupunginosa sijaitsee ydinkeskustan eteläpuolella Kalajoen rannassa. Alue rajautuu pohjoisosastaan Valtakatuun, lännessä Reisjärventiehen, idässä Herraistentiehen ja etelässä Kalajokeen. Laurikkala on tärkeä asumiskeskittymä kirkonkylän kyljessä. Sen lisäksi Laurikkalan kaupunginosassa toimii sahateollisuutta, joka valtaa suuria maa alueita kaupunginosan kaakkoispuolella ja rajoittaa rannan käyttöä. Saha on näkymä elementti taajamakuvassa. Se näkyy erityisen hyvin joen vastarannalle Harjunniemeen, joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Vuosikymmeniä paikkakunnalla toiminut ja taajamaympäristössä näkyvä saha on osa Haapajärven kaupunkiidentiteettiä. Myös varasto ja varikkorakennukset luovat alueelle teollisuusaleen ilmettä. Alueen asuinrakentaminen on pienimittakaavaista ja pääosin puurakentamista. Nämä alueet sijaitsevat alueen pohjoisosassa ja ovat pääosin rivi ja omakotitaloja, joista vanhimmat on rakennettu 1960 luvulla. Alueella on myös vanhustenasuntoja. Järven tuntumassa lähellä Reisjärventietä on merkittävä vanha pihapiiri, Laurikkalan pappila, jossa sijaitsee kirkkoherranvirasto. Pappila on arvotettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Muuten alueella ei ole asemakaavassa tai muulla tavalla suojeltavaksi merkittyä rakennusta. Rantakatu kaartaa alueen halki jättäen suurimman osan asuinrakentamisesta pohjoispuolelleen sekä teollisuusalueen, jolla sijaitsee mm. veistämö, konepaja ja varastorakennuksia 1970 1990 luvuilta, putkiliike, vanha leipomo ja huonekaluliike. Rakennukset ovat matalia, pääasiassa harja tai pulpettikat 18
toisia ja niiden julkisivumateriaalit vaihtelevat punatiilestä peltiin ja puuhun. Pihat ovat paikoin täynnä tavaraa. Omakotitalot ovat puurakenteisia ja 1 kerroksisia. Niiden piha alueet ovat yleisesti ottaen siistejä. Alueen keskellä on avara rakentamaton puistoalue. Rantakadun eteläpuolella on varasto ja teollisuusrakennuksia sekä maa ja metsätalousaluetta, joka on ollut ammattikoulun käytössä. Ammattikoulun rakennukset sijaitsevat rannassa alueen keskellä. Teollisuus ja varastoalueet ovat pääosin sahan käytössä. Teollisuusalue jatkuu Valtakadun pohjoispuolella Karpalosuon kaupunginosaan Viikatetien teollisuusalueena. Sahan alueella on useita eri ikäisiä rakennuksia, joista vanhimmat ovat 1960 luvulta ja sijaitsevat Rantakadun varressa suhteellisen tiiviisti. Näiden rakennusten julkisivut ovat maalattua puuta ja kattona on loiva harjakatto. Ne toimivat mm. varasto ja höyläämökäytössä. Rakennusten kunto on yleensä hyvä tai kohtalainen, pari huonokuntoistakin varastorakennusta on. Sahan alueella sijaitsevat uudemmat rakennukset ovat julkisivumateriaaleiltaan puuta ja poimupeltiä. Isot lautatapulit ja purukasat viestivät alueen toiminnan laadusta. Laurikkalan kaupunginosassa sijaitsee myös Haapajärven ammattiopiston maa ja metsätalousosaston rakennuskokonaisuus, joka käsittää kaksikerroksisen päärakennuksen, opetuskäytössä toimivat halli ja tehdasrakennukset sekä opetusmaatilan pihattonavetan ja rehuvaraston. Opetus ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu pihattonavetta on Suomen moderneimpia. Lisäksi alueella on koulun asuntolan rivitaloalue. Koulun aluetta ympäröi pelto. Laurikkalan arvokkaat rakennukset ja alueet: Laurikkalan pappila Kuva A. Hyvin säilynyt 1960 70 luvun pientaloalue Laurikkalassa. Kuva B. Tyypillinen katunäkymä. 19
Kuva C. Puistokadun näkymä. Kuva D. Laurikkalassa on laajahko puistoalue, jonka läpi kulkee voimalinja. Kuva E. Puistokadun ja sahan alueen väliin on rakennettu meluvalli. Kuva F. Ammattiopiston maa ja metsätalousaluetta, kupumainen rakennelma on biokaasureaktori.. 20
7. YLIPÄÄ Ylipään kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Ylipään kaupunginosa sijoittuu suunnittelualueen eteläosaan Herraistentien molemmin puolin. Pohjoisessa alue rajautuu Laurikkalan ja Karpalosuon kaupunginosiin. Alueelle sijoittuvia merkittäviä kohteita tai alueita ovat Ylipään koulu ja sen läheisyydessä sijaitseva Lemmensilta. Air ix suunnittelu Oy:n laatiman maankäyttöselvityksen mukaan Ylipään kaupunginosan eteläosassa kulkeva Saarentie on miellyttävä, kylätieksi tai raitiksi hahmotettava tiejakso. Ylipään alueella asutus on 21
selänteen reunan kumpareasutusta (pientiloja ja maatiloja yms.) ja paikoitellen on myös raittiasutusta. Rakennuskanta on pääosin 1960 luvulta. Ylipäässä ja sen lähistöllä on laajoja viljelymaisemia. Peltoaukeiden sekä metsien raja on verrattain selvä. Rakentaminen sijoittuu useimmiten tälle rajalle ja istuu siksi maisemaan hyvin. Arvokkaat rakennukset ja alueet: Ylipään koulu Kuva A. Ylipään asuinaluetta reunustavat laajat peltoaukeat. Kuva B. Tyypillinen katunäkymä Ylipäässä. 22
8. KARJALAHDENRANTA Karjalahdenrannan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Karjalahdenrannan vetovoimaan kuuluu hoidetut viljelymaisemat sekä laajat vesistönäkymät. Air ix ympäristö Oy:n tekemän maankäyttöselvityksen mukaan miellyttäväksi kylätieksi tai kylänraitiksi hahmotettava kokonaisuus on pätkä Mustolanperäntietä. Karjalahdenrannassa on säilynyt muutamia vanhoja rakennuksia kuten komea 1800 luvulta peräisin oleva Karjalahdenkartano, joka on perinteikäs talonpoikaiskartano ja tarjoaa nykyisin majoituspalveluita. Lisäksi alueella on vanha säilynyt Kalajanjoen myllyrakennus ja koulu. Karjalahdenrannan arvokkaat rakennukset ja alueet: Nokare 23
Kuva A.Vanhusten palvelutaloyksiköitä Karjalahdenkartanon läheisyydessä. Kuva B. Peltomäki, vanha pihapiiri Kalajoen rannalla. Päärakennus toiminut 1950 luvulla kouluna, 1980 luvun lopulle saakka asuinkäytössä, nyt kesäasuntona. Kuva C. Komea koivukuja Karjalahdenrannalla. Kuva D. Karjalahdenrannan luonnonkaunista vesistönäkymää. Kuva E. Peltomaisemaa. Kuva F. Peltomaisemaa. 24
9. HARJUNNIEMI Harjunniemen kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Harjunniemi sijaitsee Reisjärventien, Karjalahdentien ja joen välissä Veihtiniemen jatkeena. Joen vastarannalla sijaitsee Laurikkalan kaupunginosa. Veihtiniemen ja Harjunniemen kohdalla Haapajärvi kuroutuu 100 200m kapeaksi salmeksi. Alueiden koillisrantaa seuraa kapea kohouma, joka on jäätikön sulamisvesien paikalle kerrostama harjumuodostuma. Harjunniemessä harju on selvimmin näkyvissä: se pistää kapeana niemenä Haapajärveen. Alue on pinnanmuodoiltaan jokseenkin laakeaa aluetta, mutta pohjoisreuna muodostaa merkittävän reunavyöhykkeen laskien jyrkkänä harjurantana vesistöön. Niemenkärki on metsikköistä. Harjunlahti on noin 0,5 x 1km:n suuruinen matala, rehevän vesikasvillisuuden omaava suojaisa lahti. Rehevöitymistä ja mataloitumista edistää Harjunlahteen laskeva Kalajoki, joka kerrostaa sinne suistosedimenttejään. Harjunniemessä on säilynyt paljon vanhaa rakennuskantaa, ja siksi se on arvokasta kulttuurimaisemaaluetta. Siellä sijaitsee neljä paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta (Rantaharju, Niemi, Vanhaharju, Harju), kaikki vanhoja maatilarakennuksia. Harjunniemessä voi edelleen paikka paikoin aistia vanhan kylänraitin tunnelmaa. Joitakin vanhoja rakennuksia on vuosien saatossa remontoitu melko raskaasti, ja ne ovat sen myötä valitettavasti menettäneet vanhan henkensä. 25
Kuva A. Harjuniemen viljelymaisemaa Karjalahdentien suuntaan. Kuva B. Harjunniemessä on vielä aistittavissa vanhan kylänraitin tunnelmaa. Oikealla Rantaharju, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus. Kuva C. Harjuniemen vanhaa maalaishenkeä huokuvassa ympäristössä on myös muutamia uudempia pakettitalomaisia rakennuksia. Kuva D. Näkymä Harjuniemestä Laurikkalaan. Joen vastarannalla oikealla näkyy saha. 26
Kuva E. Näkymä Harjunlahdelle 10. VEIHTINIEMI Veihtiniemen kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. 27
Veihtiniemi levittäytyy Pukkilahden rannalle Reisjärventien ja joen välissä. Veihtiniemessä on paljon vanhaa säilynyttä rakennuskantaa. Uudempi rakennuskanta tekee kyläkuvasta helposti sekavan. Pukkilahden ympäristö on peltoja ja kumpareasutusta, joka antaa alueelle omaleimaisen piirteen. Kuva A. Näkymä Veitsiniementieltä Kalajanjoelle. Kuva B. Puutarha Kuva C. Rauhanyhdistys. Kuva D. Vanhaa säilynyttä rakennuskantaa. 28
11. TIITONRANTA Tiitonrannan kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. 29
Tiitonrannan alue on melko hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden alue ja Air ix ympäristön Oy:n laatiman maankäyttöselvityksen mukaan sellaisenaan vähintäänkin paikallisesti arvokas aluekokonaisuus. Tiitonranta näkyy hyvin vastarannalleen kaupungin keskustaan ja edustaa hienosti vastakohtaa tiiviille keskusta asutukselle. Tiitonranta on hyvä esimerkki elävästä maaseudusta. Se on rakentunut kylämäisesti ja väljästi. Hoidettu viljelymaisema on osa sen kauneutta ja vetovoimaa. Nämä ominaispiirteet asettavat alueen uudisrakentamiselle omat haasteensa. Alueen omaleimaisimpia piirteitä ovat hienot peltojen ylitse avautuvat jokinäkymät vastarannalle. Erityisesti Tiitonrannantieltä avautuu paikoitellen hienoja näkymiä. Alueelta voi löytää muutamia komeita, talolle johtavia puukujia, jotka olisi hyvä säilyttää, sillä ne ovat osa alueen identiteettiä. Nämä puukujat ovat yleensä koivukujia, mutta alueelta löytyy ainakin yksi männyistä istutettu kuja (kuva alla). Kuva A. Komea männyistä istutettu kuja Tiitonrannassa. Kuva B. Näkymä Pukkilahdelle Tiitonrannatieltä. 30
12. HAAGANPERÄ Haaganperällä on säilynyt hyvin vanhaa rakennuskantaa ja muutamia muinaisjäännöksiä, jotka ovat kivikautisia asuinpaikkoja. Haaganperällä on myös paljon hoidettuja viljelymaisemia ja laajat vesistönäkymät. Haaganperän alueen vetovoimatekijä on väljä maalaismaisema laajoine näkymineen yli peltolaaksojen ja kumpujen. Miellyttävä kylätieksi tai kylänraitiksi hahmotettava tiejakso on Haaganperäntie Haagantie. Erityisesti Haaganlammen ympäristössä olevien peltojen yli avautuu laajoja näkymiä järven yli. Haaganperän kaupunginosan sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. Kuva A. Näkymä Haaganperältä. Taustalla puiden siimeksessä arvokas Haagan pihapiiri. 31
Maaselän koneen teollisuusrakennus Haaganperällä Kalakankaantien ja Elämäjärventien risteyksessä. 13. SIIPONKOSKI Siiponkosken alueen sijainti kartalla (rajaus punaisella katkoviivalla) ja valokuvien ottopaikat ja suunta. 32
Kuva A. Näkymä Isosaaren lähettyviltä. Kuva B. Sepän pihapiirin päärakennus. Rakennusaika 1800 1900 luvun vaihde. Siirretty vuosisadan vaihteessa Oksavalta, vanha käräjätalo, maakunnallisesti merkittävä. Rakennus on suojeltu. Kuva C. Vanha pihapiiri (Losku), kuvassa asuinrakennus, rakennusvuosi 1916. Kuva D. Asuinrakennus Jaakonahon pihapiirissä. Rakennettu vuonna 1900, nykyisin kesäkäytössä. Maakunnallisesti merkittävä. Kuva E. Mäkelä, 1700 luvulta peräisin oleva aitta. 33
Kuvat F., G. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee sähkölinja. Maisema on laakeaa Uupuaavan peltomaisemaa 34
6. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET JA ALUEET Arvokkaiden kohteiden kartoittamisen pohjana on käytetty aikaisemmin tehtyjä selvityksiä kuten Air ix Ympäristö Oy:n laatimaa Kalajoen länsipuolisten alueiden maankäyttöselvitystä, Pohjois Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet inventointiraporttia sekä maastokäyntejä. Kohteet on jaettu kolmeen luokkaan (kaupunki tai kyläkuvallisesti arvokkaat alueet, arvokkaat rakennuskohteet (rakennetun ympäristön suojelukohteet) ja aluekohteet) ja ne on merkitty liitteenä olevaan karttaan numeroin (Liitekartta 2). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet suunnittelualueella (suunnittelualueen rajaus mustalla pisteviivalla) 35
KAUPUNKI TAI KYLÄKUVALLISESTI ARVOKKAAT ALUEET 1. HAAPAJÄRVEN KIRKKORANNAN ALUEKOKONAISUUS (valtakunnallisesti arvokas) Haapajärven kirkkoranta kuuluu valtakunnallisesti merkittäväinen rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointiin RKY. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kirkkorannan kohteeseen sisältyvät hautausmaa, kellotapuli, kirkko, pappila ja seurantalo. Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600 luvulla perustetun ja 1800 luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Haapajärven kirkosta ja tapulista selitetään yksityiskohtaisemmin kohdassa kolme. Näkymä joen suuntaan kirkkopuiston rannasta. 2. HARJUNNIEMEN ALUE (paikallisesti arvokas) Harjunniemen alue on kokonaisuudessaan osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi AIRIX Ympäristö Oy:n vuonna 2007 laatimassa Kalajoen länsipuolisten alueiden maankäyttöselvityksessä. Siellä sijaitsee neljä paikallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kohdetta, jotka ovat vanhoja maatilarakennuksia. Näkymä Harjuniemen kylänraitilta. 36
ARVOKKAAT RAKENNUSKOHTEET (RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SUOJELUKOHTEET) 3. HAAPAJÄRVEN KIRKKO JA TAPULI (valtakunnallisesti arvokas) Haapajärven kirkko. Kirkon tapuli. Tasavartisen ristin muotoinen puinen kirkko rakennettiin vuonna 1802. Kirkon ristivarsilla on harjakatto ja keskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen terävähuippuinen torni. Kirkko on uusittu täydellisesti F. W. Lüchowin suunnitelmien mukaan vuonna 1880. Kirkon tapuli on vuodelta 1812 ja se on kaksinivelinen ja pohjalaistyylinen. Kirkko sijaitsee Haapajärven liikekeskustassa olennaisella paikalla joen tuntumassa. Kirkkoon liittyy kirkkopuisto, jossa on pienimuotoinen vierasvenesatama. Puistossa ei ole muita aktiviteetteja. 4. PRESIDENTTI K. J. STÅHLBERGIN LAPSUUDENKOTI Rakennus on entinen Ronkaalan pappila (Ronkaalankuja) ja presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti. Se on rakennettu vuonna 1784 (tai 1787). Rakennus on suurehko punamullalla maalattu taitekattoinen hirsirakennus, jossa on avokuisti ja pärekatto. Rakennus siirtyi kunnan omistukseen ja uuteen paikkaan Haapajärven keskustaan vuonna 1898 toimiessaan kunnantupana. Vuonna 1966 se siirrettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen kirkon lähelle ja vuonna 1969 se avattiin pappilanmuseoksi kunnostettuna. Presidentti K. J. Ståhlbergin lapsuudenkoti. 37
5. ENTINEN RONKAALAN KAPPALAISEN PAPPILA Pihapiirissä on hyväkuntoinen aittarakennus 1800 luvulta. Pappilan päärakennus on 1900 luvun alusta ja toimii nykyisin kirkkoherran asuntona. Pappilan vieressä on vuonna 1968 rakennettu seurakuntatalo, joka edustaa aikansa tyypillistä arkkitehtuuria. Pappila sijaitsee Ronkaalan kaupunginosassa Ronkaalankujalla. Ent. Ronkaalan kappalaisen pappila. 6. TALOMUSEO Näkymä museoalueelta. Oikealla reunassa päärakennus. Museoalue (Paltaaninkatu 22), jolle on koottu mm. seuraavat talonpoikaisrakennukset: 1800 luvulta peräisin oleva päärakennus, luhtiaitta vuodelta 1755, navetta, talli sekä metsäkämppä 1950 luvulta. Museon esinekokoelma on sijoitettu vuonna 1835 rakennettuun entiseen lainajyvämakasiiniin. 38
7. KATTELUS Kattelus on suuri kartanomainen taajamarakennus, joka sijaitsee Haapajärven rannalla merkittävällä paikalla (Katteluksenkuja). Katteluksen tontti sijaitsee keskusta alueen liikenteellisen solmukohdan, liikenneympyrän, vieressä ja liikekeskustan kulmassa. Talo on rakennettu 1890 luvulla, ja muutettu mm. vuonna 1931, jolloin siihen on lisätty klassistiset kuisti ja parvekerakennelmat. Talo on aikoinaan toiminut käräjätalona. Katteluksen kartano 8. HAAPAJÄRVEN ENTINEN LÄÄKÄRINTALO Haapajärven entinen lääkärin talo sijaitsee Ronkaalan kaupunginosassa. Lääkärintalon ja siitä suorassa linjassa vastakkaisella puolella tietä sijaitsevan Haapajärven entisen sairaalan rakennukset on yhdistänyt koivukuja toisiinsa. Haapajärven ent. lääkärin talo (Kukkaniemi) 39
9. PEHKONEN Pihapiiri (Puistokatu 53), jossa on kaksi komeaa asuinrakennusta, joista toinen on tehty alun perin pappilaksi ja toinen on ollut vuokralla mm. nimismiehellä ja apteekkarilla. Pehkosessa on toiminut myös Haapajärven ensimmäinen posti. Pehkosen pihapiiri. 10. LEPPÄLÄ Leppälän sukutilaan kuulunut talo (Puistokatu Leppäistentie), joka rakennettiin vuonna 1850 pehtorin taloksi. Leppälän talo 40
11. YHDYSPANKKI Yhdyspankki on tyypillinen kaksikerroksinen aumakattoinen kivirakennus vuodelta 1949, jonka on suunnitellut arkkitehti Runar Finnilä. Yhdyspankki sijaitsee liikekeskustan alueella Ronkaalan kaupunginosassa Kirkkokadun ja Kauppakadun mutkassa (Kauppakatu 8) Yhdyspankki. 12. KULTTUURITALO Kulttuuritalo Kauppakadulla. Rakennus on entinen suojeluskuntatalo, joka on rakennettu vuonna 1939 vuotta aikaisemmin palaneen vanhan suojeluskuntatalon tilalle (Kauppakatu 19). Ennen uuden virastokeskuksen valmistumista 70 luvun lopulla on kaupungintalona toiminut vanha vuonna 1940 valmistunut suojeluskuntatalo. Talossa on ollut myöhemmin myös mm. käräjäsali, ravintola ja matkahuolto. Kaupungintalon virastaan vapautumisen jälkeen vanha arvokas tiilirakennus päätettiin muuttaa vuoden 1982 alusta kulttuuritaloksi. Nykyään siellä toimii mm. kirjasto, elokuvateatteri ja kaupungin vapaa ajantoimistot sekä Sotilaspoikien perustama perinnehuone Suojalukko. 13. LAURIKKALAN PAPPILA Haapajärven rantamaisemassa Laurikkalan kaupunginosassa (Rantakatu 2) sijaitsevassa pappilassa on kaksi 1800 luvun puolivälissä rakennettua pappilarakennusta. Laurikkalan kirkkoherranpappila valmistui vuonna 1862 ja pihapiirissä sijaitseva pikkupappila 1842. Pikkupappila toimi ensiksi pappilana, mutta vuodesta 1881 kansakouluna. Nykyisin pikkupappilassa toimii kahvila. Pappilan päärakennus (Laurikkalan kirkkoherran pappila). 41
14. HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA (kuuluu myös aluekohteeseen no 22 Haapajärven rautatieasema alue) Asema alue on rakennettu vuonna 1924, johon kuuluu mansardikattoinen asemarakennus, rautatieläisten asuinrakennuksia ja piharakennuksia, varastoja, vesitorni, veturien kääntöteline ja vähän kauempana entinen Matkustajakoti Asemakulma. Juna asema sijaitsee virallisesti Palomäen puolella, mutta alueellisesti liittyy Roikolan kaupunginosaan. Asemarakennus. 15. HAAPAJÄRVEN ENTINEN SAIRAALA Haapajärven ensimmäinen sairaala on rakennettu vuonna 1928. Sairaala on tiilikattoinen, vaakalaudoitettu rakennus, jonka keskellä on frontonin korostama pääsisäänkäynti. Sairaalarakennus sijaitsee Roikolan kaupunginosassa. Sairaala 16. JAAKOLA, SIIPONKOSKI Jokirannassa Kalajoen ja siinä olevien saarien tuntumassa sijaitseva talouskeskus, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta oletettavasti 1800 luvulta, näitä uudempi navetta sekä aittojen ja vajojen ryhmä talolle tulevan tien varrella sekä hieman sivummalla jokirannassa. Vanha kauppakartano. Lähellä on muissakin taloissa perinteistä maaseudun rakennuskantaa. 17. SEPPÄ, SIIPONKOSKI Perinteisen rakennuskannan muodostama talouskeskus, johon kuuluu asuinrakennus sekä ulkorakennuksia. 42
18. YLIPÄÄN KOULU Vuonna 1917 kouluhallituksen Sadeniemen kokoelman mallipiirustuksilla n:o 13 rakennettu kansakoulu Ylipään kaupunginosassa. Rakennuksessa on kansallisromanttisia piirteitä ja erityisen koristeelliset suuret ikkunat. Talousrakennus on vuodelta 1953. Koulu on nykyään yksityisessä omistuksessa. 19. NOKARE Peltoaukean laidalla Karjalahdella sijaitseva rakennusryhmä, jonka merkittävimmät perinteiset maaseuturakennukset kuuluvat Nokareen talouskeskukseen (mm. päärakennus, luhtiaitta). Näkymä pellon yli kohti Nokareen talouskeskuksenrakennusryhmään 20. HAAPAJÄRVEN ENTINEN VANHAINKOTI Karjalahden kartano Rakennus on puurakenteinen entinen vanhainkoti, jonka vanhin osa on rakennettu 1800 luvun lopulla ja jota on laajennettu vuonna 1928. Karjalahden kartanon rakensi paikallinen kirkonrakentaja, Mikko Karjalahti 1860 luvulla omaksi asuinrakennuksekseen. Kartanoa laajennettiin 1920 luvulla, ja se on toiminut myös kunnalliskotina ja ekumeenisena keskuksena. Nyt Karjalahden kartano on päiväkotina. 43
ALUEKOHTEET 21. SIIPONKOSKEN JA ISOSAAREN ALUEKOKONAISUUS Metsärantainen ja saarinen jokiuomamaisemakokonaisuus Haapa ja Kortejärven välillä. Järvien rannoilla avarat viljelysmaisemat. 22. HAAPAJÄRVEN RAUTATIEASEMA ALUE Kohteeseen kuuluu asemarakennus, rautatieläisten asuinrakennuksia ja piharakennuksia, varastoja, vesitorni, veturien kääntöteline ja matkustajakoti Asemakulma. Aseman ja asuintalot yhdistää koivukuja. (Keskusta alueelta on purettu kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää kohdetta viimeisen tarkistuksen jälkeen: Osuuskauppa Lokki ja Eräntien kaupparakennus.) 44
7. MUUT TÄRKEÄT KOHTEET KESKUSTA ALUEELLA Keskusta alueen muita tärkeitä kohteita merkittynä kartalle. 1. LINJA AUTOASEMARAKENNUS Haapajärven linja autoasema Linja autoasema on rakennettu vuonna 1971. Rakennuksessa toimii mm. linja autoasema, taksiasema, Matkahuolto ja autokoulu sekä muita liiketiloja. Yksi ja kaksikerroksisessa, L kirjaimen muotoisessa rakennuksessa on tumma tasakatto. Julkisivut ovat punatiiliverhoiltuja. Katon ja julkisivun liitoskohdassa on vaalea peltikaistale. Ovet ja ikkunanpuitteet ovat pääosin tummat. Puistokadun puolella sijaitsevan vanhan päivittäistavarakaupan ikkunanpuitteet ovat punaiset. Ikkunoiden ylle on kiinnitetty markiisit. Mainoskyltit on kiinnitetty ikkunoiden ylle tai katolle. Tontti on luonteeltaan avonainen; rakennus sijoittuu väljähkösti keskelle tonttia. Rakennusta ympäröivät kiveysalueet sekä laaja asfalttikenttä, jonka reunoja kiertävät nurmikaistaleet. Nykyinen linja auto asemarakennus tullaan purkamaan tarpeettomana. Alueelle tullaan rakentamaan monipuolinen liike ja toimistorakennus, johon voidaan sijoittaa myös julkisia palveluja. 45
Haapajärven keskustan osayleiskaava 2035 s 2. VALTION VIRASTOKESKUS Virastokeskus on rakennettu vuonna 1958. Rakennuksessa toimii mm. Haapajärven oike ja Verohal linto. Kaksi ja kolmikerroksisessa, likimain L kirjaimen muotoisessa rakennuksessa on vaa lea peltikatto. Kattomuotona on typistetty harjakatto. Julkisivupinta on vaaleaksi rapat tu. Ikkunanpuitteet ovat valkoiset. Pääsisään käynnin portaikko käsijohteineenn ja pilarei neen on oranssi. Rakennus sijoittuu Puistoka dun varteen. usaputoimisto, Työvoimatoimistoo Virastokeskuksen rakennus 3. KAUPUNGINTALO Haapajärven Kaupungintalo Kaupungintalo on rakennettu vuonna 1979 ja sen on suunnitellut jyväskyläläinen Arkkiteh tuuritoimisto Suunnittelupiste Oy. Kaupun val tion ja kunnan tarpeisiin, hallintorakennuk seksi. Muita toimintoja on ollut eri aikoinaa erilaisia. Rakennuksessa sijaitsevat kunnann lähes kaikki hallintokunnat, ei kuitenkaan va paa ajan ja kirjaston toimintoja. Valtion osal ta rakennuksessa toimivat posti, poliisi, kärä jäoikeus ja verovirasto. Kauppoja esim. Halpa halli, Siwa, lounasravintola, valokuvaamo, silmälasiliike, vakuutusyhtiö. Kaupunginta gintalo on rakennettu virastokeskukseksi, loon on tehty sisäpuolisia remontteja ja sitä on peruskorjattu asteittain vuodesta 1999. Rakennuksen rakennustekniikka on ajan ta salla. 46
4. HAAPAJÄRVEN LUKIO Haapajärven lukio sijaitsee kaupungintalon vieressä. Se on rakennettu 1950 luvulla ja sitä on peruskorjattu 1983 83 sekä laajennettu 1993. Haapajärven lukio 5. RONKAALAN ALUEEN PUUTALOT JA PUUTALOKORTTELIT Kauppakadulla, Hiljalankadulla sekä Haapalankadulla on säilynyt muutama jälleenrakennuskauden puutalo ja kokonaisia kortteleita, jotka luovat miellyttävää pienimittakaavaista miljöötä. Näkymä kauppakadulta. Näkymä Haapalankadulta. 47
6. SEURAKUNTATALO Haapajärven seurakuntatalorakennus 7. AMMATTIOPISTON MAA JA METSÄTALOUSOSASTON PELTOAUKEA 8. MAAMERKKIMÄINEN LIIKERAKENNUS Osoitteessa Ståhlberginkatu 2 4 sijaitseva Yrittäjätalo on valmistunut vuonna1988. Maamerkkimäinen liikerakennus 48
8. PAIKALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET SUUNNITTELUALUEELLA Paikallisesti merkittäviksi kohteiksi arvotetut rakennukset näkyvät listauksessa tummennetulla tekstillä ja liitekartoissa punaisina neliöinä. Arvotuksessa mukana olleet kohteet, joita ei ole arvioitu paikallisesti merkittäviksi, on merkitty liitekarttoihin mustalla neliöllä. Paikallisti merkittävien kohteiden arvotus on tehty yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan museon rakennustutkija Juhani Turpeisen kanssa 18.12.2012. Arvotuksessa ovat olleet mukana Air ix Suunnittelu Oy:n laatimassa Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventoinnissa (2005) ja kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttämisprojektissa (1998 2000) inventoidut kohteet sekä Air ix Suunnittelu Oy:n laatimassa Kalajoen länsipuolisen alueen maankäyttöselvityksessä (2007) paikallisesti arvokkaiksi arvioidut kohteet. Näitä inventointeja on täydennetty tämän selvityksen yhteydessä käymällä läpi inventointien ulkopuolinen vanha rakennuskanta. AIKAISEMMIN INVENTOIDUT ARVOKKAAT KOHTEET Kohteet 1 35 on arvioitu paikallisesti arvokkaiksi aikaisemmissa selvityksissä. Kohteiden arvotus on tarkistettu yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan museon kanssa joulukuussa 2012. Paikallisesti merkittävät kohteet on merkitty tummennetulla tekstillä ja paikallistettu liitekarttoihin A E punaisella neliöllä. Kaikkia aikaisemmin arvotettuja kohteita ei ole katsottu enää paikallisesti arvokkaiksi. Nämä kohteet on merkitty tekstiin harmaalla ja liitekarttoihin mustalla neliöllä. Nimen perässä suluissa oleva merkintä viittaa inventointikortin numeroon. 1 Lepola Tiitonrannantie 509 2 Losku (HJ064) Siiponkoskentie 299 3 Mäkelän vilja aitta Siiponkoskentie 258 4 Armola (koulu) Siiponkoskentie 220 5 Kiuru (HJ020) Nivalantie 249 Pihlajaniemen luhtiaitta Kiurunperä, Jyrkintie 5 6 Kakkonen (HJ021) Kuusaantie 6 7 Jyrkintie 3 (HJ026) Jyrkintie 3 8 Kiurunperä (HJ027) Jyrkintie 5 9 Mylly Riutankoskessa (HJ014) Vauhdinkoskentie 94 10 Rantaharju (HJ032) Harjuniementie 11 Niemi (HJ048) Harjuniementie 76 12 Vanhaharju (HJ049) Harjuniementie 46 13 Harju (HJ050) Harjuniementie 34 49
Harjun rakennus Vanhaharjun rakennus 14 Hautakangas (HJ052) Hautakankaantie 34 15 Purala (HJ054) Mustolanperäntie 22 16 Peltomäki (HJ055) Mustolanperäntie 22 17 Pihlajaniemen vanha luhtiaitta (HJ011) Mustolanperäntie 126 18 Kamula (HJ051) Mustolanperäntie 74 19 Saari (HJ057) Saarentie 84 20 Vanha luhtiaitta ja talli Saaressa / Karjalahdenranta 7:26 (HJ016) Saarentie 58 Saaren asuinrakennus Saaren ulkorakennus Puralan asuinrakennus 50
21 Siili eli Herrala (HJ058) Herralanrannantie 1 22 Isoherranen (HJ059) Notkonperäntie 50 23 Keskitalo (HJ060) Keskitalontie 58 24 Ojaharju (HJ061) 25 Herranen eli Aho (HJ062) Ahonpuhdontie 63 26 Nurkkalan aitta (HJ065) Saarentie 153 27 Huhtala (HJ082) Siiponkoskentie 28 Törmälä (HJ083) Siiponkoskentie 138 29 Järvenpää (HJ085) Siiponkoskentie 68 30 Lampela (HJ089) Haagantie 16 31 Ylilampela (HJ090) Haagantie 14 32 Hedetniemi (HJ093) 33 Haagan tila (HJ094) Haagantie 34 Kuusela (HJ124) Kuuselantie 13 35 Savikon vanha luhti ja aitta (HJ010) Karjalahdenrannantie 231 Haagan tilan asuinrakennus Savikon vanha luhti ja aitta Ylilampelan asuinrakennus 51
ARVOKKAAT KOHTEET Tässä selvityksessä on täydennetty aikaisemmin tehtyjä inventointeja käymällä läpi suunnittelualueen vanhaa rakennuskantaa. Kohteet on koottu kuvaluetteloksi, jonka avulla ne on arvotettu yhteistyössä Pohjois Pohjanmaan museon kanssa. Tummennetut kohteet on arvioitu paikallisesti merkittäviksi ja ne on paikallistettu liitekarttoihin A E punaisella neliöllä. Paikallisesti merkittäviksi arvioituja kohteita ovat: 1a. Kirkkokatu 6 (kiinteistö 46:2) Kirkkokatu 6 rakennusvuosi 1938 5a. Lepola (191:1) Rantakatu 2 rakennusvuosi 1920 11a. Ronkaala (19:99) Hiljalankatu 5 rakennusvuosi 1940 13a. Kukkaniementie (218:6) Kukkaniementie 8 rakennusvuosi 1955 14a. Kaunisto (6:71) Puistokatu 78 rakennusvuosi 1936 20a. Ronkaala (19:99) Asemakatu 1 rakennusvuosi 1927 54a. Minikukkula (13:163) Kumisevantie 267 rakennusvuosi 1910 56a. Harmaala (178:21) Harmaalantie 51 rakennusvuosi 1928 57a. Harmaalan piharakennus Harmaalantie 51 58a. Lillilä (24:8) Kumisevantie 244 rakennusvuosi 1936 92a. Mannila (5:57) Kuusistontie 27 rakennusvuosi 1876 93a. Kuusisto (5:47) Kuusistontie 83 rakennusvuosi 1950 94a. kaupungintalo (46:4) Kirkkokatu 2 rakennusvuosi 1979 95a. valtion virastotalo (110:1) Puistokatu 39 rakennusvuosi 1958 96a. Kauppakatu (kiinteistö 39:5) Kauppakatu 16 rakennusvuosi 1928 1a. Kirkkokatu 6 2a. 3a. 4a. 5a. Rantakatu 4 6a. 52