Vanhemmuuden tukeminen



Samankaltaiset tiedostot
Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät Mia Lahti

Kannustava vuorovaikutus ihmissuhteiden tukena Miten vahvistaa lapsen ja vanhemman yhteisiä hyviä hetkiä?

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Kurssikirje VOIKUKKIA-ohjaajakoulutus Paikka x

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?


HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

parasta aikaa päiväkodissa

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

ICDP - Kannustava vuorovaikutus Vaasan kaupungin sijaishuollossa

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

Järki & Tunne Mieli päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

voimaannudava ohjaus II

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Lapsiperheen arjen voimavarat

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

KANNUSTAVAN VUOROVAIKUTUKSEN KESKIVIIKKO

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Saa mitä haluat -valmennus

Transkriptio:

VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala

SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä Kannustava vuorovaikutus orientaation soveltaminen ryhmässä vanhemmuuden tukemiseen - Kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa - Empatian alue - Uudelleen määritteleminen

VANHEMMUUDEN MAHDOLLISUUDET HUOSTAANOTON JÄLKEEN? Vanhempien kokemuksia: usein osallisuuden puute, syyllisyys ja näköalattomuus Miten voin toteuttaa vanhemmuutta, kun minulla ei ole lapsen jokapäiväistä huoltajuutta? Miten voin kasvaa vanhempana ilman lapsen jokapäiväistä huoltajuutta? Vanhempien vahvuudet, voimavarat ja mahdollisuudet esiin - positiivinen ja kannustava palaute ja (Vahvuuskortti-harjoitus) Koko ryhmäprosessi tukee vanhemmuutta >> Ohjaajan opas s. 80-92

VANHEMMUUDEN KÄSITTELY RYHMÄSSÄ Tukea oman prosessin läpikäymiseen, toimivien ja itselle sopivien keinojen löytämiseen siihen, miten pitää yhteyttä ja olla vuorovaikutuksessa lapsen, sijaishuoltajien ja viranomaisten kanssa. Voi lähteä liikkeelle siitä, mitä itselle on tapahtunut: Millaisia omat lapsuuden vanhemmuuskokemukset olivat? Millaista oma vanhemmuus oli ennen huostaanottoa? Entä nyt? > esim. vanhemmuuden roolikartta apuna

VANHEMMUUDEN KÄSITTELY RYHMÄSSÄ Millaisena näen oman vanhemmuuteni? Vanhemmuuskäsitteitä: - rinnakkainen, biologinen, sosiaalinen, psykologinen, yhteinen / jaettu vanhemmuus, etävanhemmuus, lapsen oma vanhempi (oma äiti, oma isä), syntymävanhemmat Mitä käsitteitä itse työntekijänä/vanhempana käytät?

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS (ICDP) - ORIENTAATIO VANHEMMUUDEN TUKEMISESSA Positiivinen perusnäkökulma - kannustamisen kierre Sensitiivisyyden vahvistamisen periaatteet Kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa Tuetaan vanhempaa (myös ohjaajalle tärkeää) tiedostamaan omaa toimintaansa suhteessa vuorovaikutusteemoihin Lapsi vanhemman empatian vyöhykkeelle -> lapsen tarpeiden näkeminen, lapsi lähellä sydäntä Sensitiivisyyden vahvistamisen periaatteet

KANNUSTAVAN JA OHJAAVAN VUOROVAIKUTUKSEN AVULLA VOIMME Kehittää kykyämme kohdata lapsi häntä kunnioittaen Laajentaa kykyämme olla herkempi kuulemaan ja vastaanottamaan lapsen ajatukset, tunteet ja aikeet Huomioimme lapsen vahvuudet puutteiden sijaan Oppia tunnistamaan omat ja muiden ihmisten vahvuudet Kohdata lapsi tässä ja nyt > Näitä periaatteita voi soveltaa ryhmätyöskentelyyn

ICDP:N YDIN: KOLME DIALOGIA 1/2 Säätelevä dialogi Merkityksiä luova ja avartava dialogi Tunnepohjainen dialogi Tuki ja ohjaus sosiaalisten ja muiden kykyjen kehittämiseen On tärkeää, että kerrot minulle, miksi joitakin asioita saa tehdä ja jotain muuta ei saa. Lapsi kiinnostuu ympäristöstään ja ymmärtää sitä Olen kiinnostunut kun näytät minulle asioita Luo perustan perusluottamuksel le ja inhimillisyydelle Minä tarvitsen sinun rakkauttasi 8

MITEN PÄIN SINUN KOLMIOSI ON? 2/2 Säätelevä dialogi Tätä vähiten! Säätelevä dialogi Merkityksiä luova dialogi Merkityksiä luova dialogi Tunnepohjainen dialogi Tunnepohjainen dialogi Tätä eniten!

KOLME DIALOGIA JA KAHDEKSAN VUOROVAIKUTUSTEEMAA

TUNNEPOHJAINEN DIALOGI 1. Osoita, että pidät lapsesta 2. Seuraa lapsen aloitteita 3. Pidä yllä läheistä vuorovaikutusta 4. Kannusta ja anna tunnustusta

MERKITYKSIÄ LUOVA JA AVARTAVA DIALOGI 5. Auta lasta keskittymään yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen 6. Luo merkityksiä lapsesi kokemuksille 7. Laajenna, selitä ja rikastuta

SÄÄTELEVÄ DIALOGI 8A Suunnittele askel askeleelta 8B Anna sopivasti tukea 8C Käytä säätelysi tukena tilanteita ja tuttuja rutiineja 8D Säätele rajoja myönteisellä tavalla

EMPATIAN ALUE, LÄHEISYYSALUE 1 Empatian alueen sisäpuolella: läheisimmät ja tärkeimmät ihmiset Spontaani myötäeläminen, empaattisuus Lapsi nähdään persoonana (ei objektina) Huolenpito on sensitiivistä, aikuinen on emotionaalisesti läsnä Sijoitamme myös muita kohtaamiamme ihmisiä empatian alueen sisä- tai ulkopuolelle Ulkopuolella oleviin välinpitämätön/ pinnallisen välittävä suhde Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä

EMPATIAN ALUE 2 Ulkopuolella: Minä - hän Torjuttu tai poissuljettu Ulkopuolinen Laiminlyöty, kaltoinkohdeltu Sisäpuolella: Sinä minä Empaattinen kohtaaminen Toisen kuuleminen ja tarpeiden huomioiminen Yhteenkuuluvuus, samastuminen Sisällyttäminen Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä

EMPATIAN ALUE 3 Mitä tapahtuu lapselle, joka on vanhempiensa/hoitajansa empatianalueen ulkopuolella? Tunteen tasolla torjuttu, vieraudentunne ja välinpitämättömyys Riskissä joutua ulkopuolelle: Haasteelliset lapset kotona, päiväkodissa, koulussa Lapsi määritellään kielteisesti, lapsi nähdään vaikealuonteisena tai jopa pahana: Se tahalleen kiusaa mua, Se tekee pahojaan, Ei sitä kannata lohduttaa, ei se mitään auta - Stigmat, diagnoosit Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä

EMPATIAN ALUE 4 Prosessin kaksisuuntaisuus: torjuttu reagoi torjuntaan myös lähestymisyrityksiin loukatuin tuntein -> lähestyminen toisen rajoja kunnioittaen Jos olemme sijoittaneet lapsen/asiakkaan oman empatian alueen ulkopuolelle voimmeko auttaa/tukea häntä? Lähde: Hanna Sellergren 2014, ICDP-koulutus, taso II, Jyväskylä

HARJOITUS: Uudelleen määrittely UUDELLEEN MÄÄRITTELY kaavio (Paul Bergman, utbildare i väglelande samspel, ICDP) Ajattele henkilöä (lasta tai aikuista) jonka kanssa sinun on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä. 1) Ajattele henkilöä (lasta tai aikuista), jonka kanssa sinun on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä. 2) Anna välitön ja suora kuvaus lapsesta/ aikuisesta. 3) Muotoile tämä yhdellä tai useammalla ominaisuudella (adjektiivi) ja kirjoita sana tai sanat kaavakkeen ensimmäiseen sarakkeeseen. 4) Yritä löytää yksi tai useampi kuvaus joka sisältää vähemmän kielteisen adjektiivin (myönteisemmän ja sellaisen, joka on oikeasti mahdollinen kuvaus lapsesta/aikuisesta). Mieti mistä kielteinen piirre voisi johtua. Syyn tunnistaminen voi auttaa määrittelemään henkilö toisella tavalla. 5) Ota huomioon, että uudelleen määrittelyn on tunnuttava mahdolliselta. 6) Tee sitten uudelleen määrittely pienin askelin. 7) Kertokaa nämä pareittain lyhyesti toisillenne. Keskustelkaa uudelleen määrittelyistänne. 8) Koulutuksen jälkeen voit halutessasi tarkkailla ja arvioida, miten sinun oman käsityksesi muuttaminen vaikutti vuorovaikutukseesi uudelleen määrittelemäsi henkilön kanssa. Välitön kuvaus uudelleen määrittely 1 uudelleen määrittely 2 uudelleen määrittely 3 Esim. Hyökkäävä Ahdistunut Pelokas Jännittynyt

LÄHTEITÄ Hundeide, Karsten. 2009. Vägledande samspel i praktiken. Genomförande av ICDP-programmet Hundeide, Karsten. 2010. The Essence on Human Care: An Introduction to the ICDP programme. Handbook for facilitators. www.icdp.info www.ensijaturakotienliitto Hanna Sellergren 2014, Kannustava vuorovaikutus (ICDP) taso II ryhmänohjaajakoulutuksen luentoaineisto, Jyväskylä