1 Taipalsaaren kunta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja UPM-Kymmene Oyj SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Ilkonsaaret ja Myhkiösaari Ilkko 831-414-3-16 Metsola 831-414-1-131 (osa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.5.2014 Suunnittelualue pohjoisesta päin kuvattuna, etualalla Ilkonsaaret ja oikealla Myhkiösaari.
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 2 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...3 3 Suunnittelun lähtökohdat ja perustelut...4 3.1 Hakijoiden perustelut kaavamuutokselle 3.2 Etelä-Karjalan maakuntakaava 3.3 Suur-Saimaan osayleiskaava 4 Suunnittelun tavoitteet...6 5 Arvioitavat vaikutukset...7 6 Suunnitteluvaiheet ja alustava aikataulu......8 7 Osallistuminen ja vuorovaikutus...8 7.1 Osalliset 7.2 Vuorovaikutus 8 Kaavan eteneminen ja yhteystiedot.......10
3 Taipalsaaren Kunta Suur-Saimaan osayleiskaavan muutos /Ilkonsaaret ja Myhkiösaari, Kiinteistötunnukset: 831-414-3-16 ja 1-131 (osa). 1. YLEISTÄ Taipalsaaren kunta on päättänyt käynnistää Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön aloitteesta Suur- Saimaan osayleiskaavamuutoksen koskien Ilkonsaarta, jonka omistaja on ollut vuodesta 1990 lähtien Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kaavamuutoksen laatija on valittu tarjouskilpailun perusteella (Karttaako Oy/ DI Jarmo Mäkelä). Kaavamuutokseen otetaan mukaan myös UPM- Kymmene Oyj:n omistuksessa olevat itäiset Ilkonsaaret ja Myhkiösaari. Näin saadaan suunnittelun piiriin hyvin luonteva kokonaisuus. 2. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Ilkonsaaret ja Myhkiösaari sijaitsevat Suur-Saimaalla selkien keskellä. Ilkonsaarista suurin kuuluu Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle, joka on kehittänyt lähes 25 vuoden ajan saarta yleisenä virkistyskohteena. Ilkonsaarten sijainti retkisatamien opastaulujen kartalla: Suurimman saaren pinta-ala on noin 19 ha ja sitä on kehitetty säätiön toimintaperiaatteiden pohjalta ja yleiskaavan mukaisesti retkisatamaksi veneilijöille ja yleiseen virkistyskäyttöön.
4 Ilkonsaaressa on kaksi retkisatamaa: hiekkainen lahti keskiosan kannaksella, jossa on pienemmille veneille soveltuva laituri sekä kalliorantainen eteläpään ranta, jossa on poikkeusluvalla vuonna 2011 rakennettu isommille veneille ja risteilyaluksille soveltuva 25 metriä pitkä laituri. Kummassakin retkisatamassa on kävijöitä varten grillikatos ja käymälä. Ilkonsaaren nähtävyyksinä ovat vuosina 2010-2013 saaren pohjoispäähän rakennetut ortodoksiset tsasounat (3 kpl). Ilkonsaaren palvelut ovat kaikkien saareen tulleiden retkeilijöiden käytössä. Ilkonsaareen pääsee vain vesitse. Koko suunnittelualueelta on jo valmistuneet luontoselvitykset (2 kpl selostusosan liitteenä), joissa lähinnä maisemalliset arvot korostuivat. UPM:n omistuksessa olevat itäiset Ilkonsaaret ja Myhkiösaari ovat rakentamattomia. Myhkiösaari on muuta saaristoa selkeästi karumpi ja kallioisempi. Näitäkin saaria hyödynnetään virkistyskäytössä ja saarissa sijaitsee runsaasti polkuja sekä epävirallisia nuotiopaikkoja. Varsinkin itäisimmän saaren hiekkainen lounaisranta on veneilijöiden suosioissa: 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 3.1 Hakijoiden perustelut kaavamuutokselle: Ilkonsaaren kehittäminen virkistys- ja matkailukohteena osana Suur-Saimaan aluetta. Skiittasaari-hankkeen jatkototeutus suunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan maakuntakaavan toteuttaminen. Rakennusoikeuksien turvaaminen ja siirto manneralueelle (Pönniälä) UPM:n osalta. Suurimman Ilkonsaaren keskiosan retkisatama.
5 3.2 Etelä-Karjalan maakuntakaava Ilkonsaaret sijoittuvat voimassaolevan maakuntakaavan Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueelle. Ilkonsaarten alue on merkitty lisäksi Luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi ja Virkistysaluesäätiön Ilkonsaareen on lisäksi merkitty virkistyksen kehittämisen kohdealue. Ilkonsaaren kehittäminen virkistys- ja matkailukohteena toteuttaa myös voimassaolevaa Etelä- Karjalan maakuntakaavaa. Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan Suur- Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiksi on valittu ne saariryhmät, joilla on vetovoimaisimmat edellytykset kehittyä verkottuneiksi luontomatkailun ja vapaa-ajan kokonaisuuksiksi. Virkistyksen kehittämisen kohdealueen merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät luontomatkailupalvelukohteet. Luontomatkailun kohdemerkintä osoittaa kohdetta, joka voi sisältää luontomatkailua palvelevia rakennuksia, laitteita tai muuta luontomatkailua tukevaa rakennetta. 3.3 Suur- Saimaan osayleiskaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 5.4.1994 vahvistama Suur-Saimaan osayleiskaava (ks. karttaote selostusosan liitteenä). Yleiskaavaa on osittain uudistettu, mutta Ilkonsaarten osalta alkuperäinen kaavamerkintä on voimassa. Kaavamerkinnän mukaan koko Ilkonsaarten ja Myhkiösaaren alue on retkeily- ja ulkoilualuetta merkinnällä VR. Osayleiskaavan VR-alueen rakentamis- ja maankäyttömääräykset ovat seuraavat: Rakennuslain 31 1 momentin nojalla alueella kielletään muu kuin retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. Alueella on voimassa rakennuslain 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Vaikka voimassaolevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan sallitaan retkeilyä ja muuta yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen, on kaavaa tulkittu viranomaistaholta niin, että kappeleiden rakentaminen ei ole edellä mainittua virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista.
6 Yleiskaavassa maisemallisesti merkittävimpiä alueita on korostettu am- merkinnällä, arvokas maisema-alue. UPM:n omistuksessa olevien saarten jäljellä oleva rakennusoikeus on kaavakartassa osoitettu merkinnöillä 1:40-1 RA ja 1:40-2 RA, yhteensä kolme rakennuspaikkaa. Suurimman Ilkonsaaren etelärantaa 4. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Skiittasaari- hankkeen toteuttaminen laaditun suunnitelman mukaisesti. Suur- Saimaan osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on nykyisten kolmen tsasounan (kappelin) lisäksi 4 kappelin rakentamisen mahdollistaminen sekä myös kaavan saattaminen ajan tasalle jo rakennettujen rakenteiden osalta (sekä mahdollinen lisärakennusoikeus). Ensimmäiset kolme ortodoksista kappelia eli tsasounaa on rakennettu saaren pohjoispäähän. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön suostumuksella/ myötävaikutuksella Saimaan Skiitat ry toteuttaa Ilkonsaareen ortodoksisia/ ekumeenisia kappeleita. Rauhallinen Ilkonsaari profiloituu näin entistä vahvemmin eteläisen Saimaan rauhalliseksi retkisatamaksi. Suunnitellut 7 kappelirakennusta edustavat kukin ortodoksisen perinteen rakennuskulttuuria eri alueilta. Skiitta tarkoittaa sivuluostaria ja kullakin Ilkonsaaren kappelilla on toimiva 'isäntäluostari'. Ilkonsaaresta on kehittymässä näin mielenkiintoinen käyntikohde. Se tarjoaa veneilijöille ja matkailijoille ainutlaatuisen käyntikohteen. Rahoituksen kappeleiden rakentamiseen Saimaan Skiitat ry hankkii eri rahoituslähteistä. Liitteessä 1 on kartalle piirrettynä summittain laitureiden, grillikatosten ja kappeleiden sijainti.
7 UPM:n osalta tavoitteena korostuu rakennusoikeuksien turvaaminen ja saaristokokonaisuuden kehittäminen yhteistyössä kunnan ja virkistysaluesäätiön kanssa. Samanaikaisesti käynnistetään entisellä yhtiön henkilökunnan virkistysalueella ranta-asemakaavoitus Pönniälässä (Pohjahiekka- Maunu-alueella). Rakennusoikeutta pyritään saaristoalueelta ensisijaisesti siirtämään tänne. Valamolainen ja Hevoskiven kappeli suurimmassa Ilkonsaaressa. 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL:n mukaan kaavan vaikutuksia tulee arvioida seuraavasti: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Edellä mainituista vaikutuksista tässä kaavamuutoksessa otetaan huomioon kohdat 2 ja 5 soveltuvin osin. Saarten käyttötarkoitus yleisestä virkistyksestä ei oleellisesti muutu tällä muutoksella. Suurimmassa saaressa on vuosittain arviolta 2000-3000 kävijää kesäkaudella, joten muita vaikutuksia kuten norpan suojelu tai vaikutukset VAT-Vuokseen ei ole juurikaan tarpeen selvittää. Myös vaikutukset maakuntakaavan toteuttamisen suhteen tulee todeta.
8 6. SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU Viranomaisneuvottelu hankkeesta järjestettiin 4.4.2014 (muistio selostusosan liitteenä). Kaavaluonnoksen nähtävillä oloa tavoitellaan keväälle 2014. Palautteesta riippuen kaavamuutos voisi olla ehdotuksena nähtävillä syksyllä 2014 ja hyväksynnässä loppuvuoden aikana. Suurimman Ilkonsaaren polku Ilkonsaaren risteilylaituri 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 7.1 Osalliset Kaavan osallisina ovat: - Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö - Saimaan Skiitat ry - Taipalsaaren kunta - Etelä-Karjalan liitto - Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - vesialueiden osakaskunnat - läheisen saariston mökkiläiset ja maanomistajat 7.2 Vuorovaikutus Lain yleinen tavoite MRL 1 Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen MRL 6 Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa MRL 9
9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Vuorovaikutuksen kulku pääpiirteittäin Yleiskaavamuutoksen vireille tulosta, tavoitteista ja kaavan eri vaiheista tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kaavoituksen aloittamisesta ja luonnoksen sekä ehdotuksen nähtävillä oloista kuulutetaan paikallisessa lehdessä. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavan nähtävillä oloaikoina huomautukset ja muistutukset kirjallisena tai sähköisenä joko kaavoituskonsulteille tai kunnan määräämälle vastaavalle virkamiehelle. Ilkonsaarten kaavamuutoksen kulku Viranomaisneuvottelu hankkeesta pidettiin 4.4.2014. Kunta käsittelee kaavamuutoksen käynnistämistä kunnanhallituksen kehittämisjaostossa toukokuussa 2014 (tavoite). Kaavan laadinnan aloittamisesta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleiskaavamuutoksen luonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 30 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (30 vrk) jolloin suunnitelmiin voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia huomautuksia. Viranomaisilta ja mahdollisilta sidosryhmiltä pyydetään lisäksi lausunnot. Kaavaratkaisua korjataan saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 27 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (30 vrk) jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia muistutuksia. Viranomaisilta ja mahdollisilta sidosryhmiltä pyydetään lisäksi lausunnot. Korjattu kaavaehdotus esitellään tarpeen mukaan Taipalsaaren kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi Maankäyttö- ja Rakennuslaissa on tarkennettu vuorovaikutuksen edellytyksiä kaavaa valmisteltaessa MRL 62, 63 ja 64 sekä MRA 30 : A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavan vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella alueellisen ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville panoa mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen,
10 alueellisen ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun kutsutaan osallinen, joka on esittänyt ehdotuksen ja tarvittaessa viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asia koskee. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kaavan osallisten tulee voida antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 8. KAAVAN ETENEMINEN JA YHTEYSTIEDOT Koska kaavamuutos on suhteellisen vähäinen ja merkittävää muutosta olemassa olevaan tilanteeseen ei ole, kaavan aloittamisesta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavamuutosluonnoksen nähtävillä olo voitaneen järjestää samaan aikaan. Virallinen palaute kaava-asiakirjoista ja kaavaratkaisusta toimitetaan Taipalsaaren kunnalle: Taipalsaaren kunta Kunnanhallituksen kehittämisjaosto Kellomäentie 1 54920 Taipalsaari Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön, UPM-Kymmene Oyj:n ja kaavoittajan yhteystiedot: Hanna Ollikainen Jari Dozzo Jarmo Mäkelä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö UPM / Metsäliiketoiminta Karttaako Oy F.O. Virtasen katu 6 Kaukaankatu 30 Motellikuja 2 55100 Imatra 53200 Lappeenranta 49220 Siltakylä hanna.ollikainen@ekarjala.fi jari.dozzo@upm.com jarmo.makela@karttaako.fi 040 823 5105 020 4160038 0400 220082 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatija: Etelä-Karjalan liitto, maankäyttöpäällikkö Marjo Wallenius marjo.wallenius@ekarjala.fi (täydennykset ja päivitys DI Jarmo Mäkelä 6.5.2014)
11 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 1 Ilkonsaaren suunnitelma virkistysaluesäätiön osalta Rakenteiden sijainti (osittain suunniteltu), mittasuhteet eivät ole tarkkoja. Laituri Grillikatos Käymälä 3 Skiitta (1-3 rakennettu) (4-7 suunniteltu) Polkulinjaus