MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

Samankaltaiset tiedostot
Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Kouvolan päihdestrategia

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Otetaanko perheet puheeksi?

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Helena Vorma lääkintöneuvos

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

Esperi Care Anna meidän auttaa

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Siiliset-yhteistoiminta-alue

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Tasa-arvoa terveyteen

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa

Yhteistyössä tasapainoon

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Länsi-Pohjan sote-projekti

Uuden soten kulmakivet

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Hallinto- ja tukiyksikkö

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

HYVINVOINTI- VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Transkriptio:

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut 1.1.2013 alkaen sisältävät:... 1 2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN TOIMINTALINJAUKSIA... 2 2. 1 Visio... 2 3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLE 2013-2015. 3

1 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA 1.1.2013 aloittavan Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen myötä terveyspalveluihin muodostetaan mielenterveys- ja päihdehuollon yksikkö. Yksikössä työskentelee päihdehoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi käytössä on lääkärin ja psykologin työpanosta. 17.9.2012 perustettiin työryhmä valmistelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa ja toimintojen yhdistämistä. Työryhmän jäsenet: Mari Laakso (HTK), Mari Männikkö (HTK), Ulla-Maria Tuominen (Koski tl), Jouko Viita (Lieto), Hannele Leppänen (Lieto), Marika Hirvensalo (Marttila), Martti Karttunen (Tarvasjoki), Maarit Mäntylä (VSSHP), Riikka Järvinen (A-klinikka) ja Eveliina Kiiski (HTK, pj). Lisäksi työhön on osallistunut aktiivisesti muitakin henkilöitä. 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut 1.1.2013 alkaen sisältävät: Vastaanottopalvelut Hoitoonohjaus Asiakas-, hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ja niiden arviointi Toimintakyvyn arviointi Päivä- ja ryhmätoiminta (Toimii Koski tl:ssä ja Marttilassa oman kuntoutusohjaajan johdolla. Liedossa Aspan tarjoamat palvelut) Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen Kotikäynnit (säännöllisesti tai tarvittaessa eri ammattihenkilöiden toimesta) Ostopalvelujen hallinnointi Asumispalvelujen järjestäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Kuntoutuksen järjestäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Katkaisuhoito tai sen järjestäminen Opioidiriippuvuuden korvaushoidon arvio, hoidon aloitus sekä toteutus Yhteistyökumppanit: Sosiaalityö Perusopetus ja ammatillinen koulutus Kouluterveydenhuolto Kisällikellari Etsivä nuorisotyö Erityisnuorisotyö sekä nuorisotyö Kotihoito Seurakunta A-klinikka toimi Aspa Yksityiset palveluntuottajat Terveyskeskuksen hoitajat ja lääkärit Poliisi Vankila Te- toimisto ja KELA Psykiatrian poliklinikat Addiktiopoliklinikka Hoitolaitokset ja työterveydet

2 2. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN TOIMINTALINJAUKSIA Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti yhtenäistetään hajallaan olevat hoitopalvelut yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on saada Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluihin ilman lähetettä toimivat vastaanottopalvelut mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista tehdään työpaikoilla, koulussa, päivähoidossa, sosiaali- ja terveysasemilla sekä vapaaaikana. Kuntouttavat palvelut suunnitellaan toimintakykyä ylläpitäviksi, osallisuutta vahvistavaksi sekä työ- /opiskelukyvyn säilymiseksi tai saavuttamiseksi. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidossa otetaan koko perheen tilanne huomioon. Ennaltaehkäisevää lastensuojeluun panostetaan ja perheväkivallan uhka kartoitetaan. Tarvittaessa perhe ohjataan lasten- tai perheneuvolaan. Suunnittelun lähtökohdat ja seuranta: Yksikkö tekee vuosittain toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Yksikkö itse tuottaa palvelujen käyttötilastot ja esimies seuraa erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden palvelukehitystä ja kustannuksia. Hoitotakuun seuranta odotusajoissa on käytössä. Laadunhallinnan kautta kehitetään toimintaa. Liedon kunnassa talousraportointi tapahtuu puolivuosittain ja kuukausiraportein. 2. 1 Visio Mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjotaan kaikenikäisille kuntalaisille asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja yhdessä tekemisen toimintamallia toteuttaen. Asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus kattaa asiakkaan tarpeiden mukaiset palvelut. Pyrimme varmistamaan palvelujen jatkumisen ilman katkosta, jos asiakas siirtyy oman palvelumme piiristä pois eli siirrämme asiakkaan luvalla tiedon jatkopalvelutarpeesta. Ammattitaito pitää sisällään pätevän ja osaavan henkilöstön, tasavertaiset ja oikeudenmukaiset palvelut sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa avoimuutta, asiakkaan kunnioittamista ja luottamuksellisuutta. Yhdessä tekemisen toimintamalli pitää sisällään yhteistyön sekä palveluntuottajien että asiakkaan, perheen ja läheisten kanssa toinen toistaan kunnioittaen yhteistä ratkaisua etsittäessä. Perustehtävänä on: 1. edistää mielenterveyttä ja päihteetöntä elämää 2. vaikuttaa elinympäristöön asukkaan terveyttä ja hyvinvointia edistäen 3. järjestää tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Toimintatapa: Kehittää toimintoja avoimesti ja aloitteellisesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa perustehtävän mukaisesti. Panostaa ennalta ehkäisevään työhön ja palvelukokonaisuuden hallintaan. Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeen mukaan tasavertaisesti. Asiakkaan asia on aina tehdyn ratkaisun pohjana. Asiakasta kuunnellaan ja hänen tarpeidensa mukaan räätälöidään palvelut.

3 Asiakasta tuetaan itsehoitoon ja oman elämän hallintaan. Kannustetaan eri toimintaympäristöjä yhteisölliseen vastuuseen omasta lähiympäristöstään ja sen hyvinvoinnista. Mihin panostetaan: 1. Asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmat perustuvat tarvittaviin selvityksiin ja vaikuttaviin hoitomenetelmiin. Peruspalveluihin pääsee ilman lähetettä ja hoito järjestetään hoitotakuuajan puitteissa. 2. Palvelujen tulee toimia toimialarajojen yli asiakaslähtöisesti. Ensisijaisesti ne toteutetaan lähipalveluissa tai asiakkaan kotona. Henkilökunnalla on käytössään ennalta ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja toimintasuunnitelmien mukaisesti. 3. Henkilöstön työnjako ja johtaminen on selkeää. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta huolehditaan. 4. Taloudelliselta kannalta tärkeimpänä tehtävänä on monituottajamallin toteuttaminen taloudellisesti ja tehokkaasti siten, ettei tarve erikoissairaanhoito kasva. 3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN TAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLE 2013-2015 1) Tyytyväinen asiakas 2) Toimiva, verkostoitunut palvelurakenne 3) Riittävästi resursoitu ja koulutettu henkilökunta 4) Kustannustehokas toiminta 5) Matalan kynnyksen palvelut 6) Lähipalveluiden turvaaminen Kriittiset menestystekijät tavoitteiden saavuttamiseksi Ennaltaehkäisy selkiinnytetään ja kuvataan ennaltaehkäisevän työn sisältö vuoden 2013 aikana Perustason resurssien riittävyys palvelutarjonnan tarkistaminen pääpalvelulinjojen tunnistus ja kuvaus resurssien tarkistus, myös kotiin vietävät palvelut Erikoissairaanhoidon riittävyys oikea hoidon porrastus (mm. kroonisten mielenterveyspotilaiden hoitopaikan määrittely vastaamaan tarvetta) Ostopalvelutarpeen määrittäminen kartoitetaan v. 2013 aikana ostopalvelut tavoitteena tukea asumispalveluita avopalveluina ja vähentää laitoshoitoa

Yhteistyö ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa kuntien ja yhteistoiminta-alueen yhteistyön selkiinnyttäminen organisaatiot ylittävien palveluketjujen kuvaus (sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnat, srk ja järjestöjen edustus) 4