rakenteet ja haasteet Harri Jokiranta Seinäjoen kaupunki
Lakitausta "Perustuslain 121 :n mukaisesti Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon." "Perustuslain 19 :n mukaisesti julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuntalaki 17.3.1995/365 1 Kuntien itsehallinto; Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. mikä on sosiaalityön rooli tässä prosessissa ja miten sitä johdetaan?
Sirpaleisuus (hallinnollinen ja alueellinen) haaste sosiaalityölle ja johtamiselle? Johtamisen käytännöt; kehittämiskeskustelut, eri tasoiset palaverit tehtäväjaot, strategian juurrutus Sosiaalialan johtaminen Kunta ja koko lukumäärän ratkaisua (alle 100 100 200 334) ohjaa keskustelu/ymmärrys siitä mitä kunta tekee (ovatko esim. perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito samoissa tai eri rakenteissa) muodostetaanko järjestämisvastuullisia välitasoja; kunta kunta+alue alue kun niin on hyvä, niin miten tehdään yksitasoisuus ja vaativien palvelujen keskittäminen = mikä on vaativaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja missä se toteutetaan? Erva / Shp rakenne? miten toiminnallisuus korreloituu kunnan maantieteelliseen / asukaslukupohjaiseen kokoon = uuden ajan kuntarajat työssäkäyntialueiden mukaisesti tai vastamaan väestön asumista, asioimista ja työpaikkaliikennettä ja osallisuutta (demokraattinen päätöksenteko)
Asukkaita/ KUNNAT Väkiluku Maata km 2 maa-km 2 Karijoki 1 521 185,77 8,2 Soini 2 391 552,07 4,3 Isojoki 2 400 642,38 3,7 Evijärvi 2 755 354,01 7,8 Töysä 3 152 297,75 10,6 Vimpeli 3 255 287,27 11,3 Lappajärvi 3 440 420,84 8,2 Kuortane 3 943 462,17 8,5 Teuva 5 923 554,66 10,7 Ähtäri 6 482 804,96 8,1 Jalasjärvi 8 214 818,70 10,0 Alavus 9 287 790,42 11,8 Alajärvi 10 487 1 008,76 10,4 Ilmajoki 11 841 576,79 20,5 Kauhajoki 14 269 1 299,10 11,0 Lapua 14 428 737,10 19,6 Kurikka 14 597 905,66 16,1 Kauhava 17 308 1 313,74 13,2 Seinäjoki 57 811 1 431,64 40,4 Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus?
Muutoksen ja muutoksessa johtaminen rakenne / toiminta Johtamisen muutos kuntafuusiossa hajota ja kokoa Sosiaalialan johtaminen Case Seinäjoki kaksi vuotta 1+1+1=3 vuonna 2009; 5 576+12 675+37 954 = 56 205 v. 2011; 57 930 - kaupungin asukasluku kasvanut n. 1,4% / v (n. 800 asukasta / v) kokemus myönteinen henkilöstömäärä on vähentynyt ja painopiste hallinnosta asiakasrajapintaan (henkilöstötilinpäätös) maankäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja asuntotuotannon suunnittelu ja toteutus oikeammassa skaalassa elinkeino- ja koulutuspoliittinen toimintakyky vahvistunut / esim. työpaikkakehitys haasteellista ajaa sisään ajatus yhdestä kunnasta ja hakea palveluverkon / - prosessien optimaalista rakennetta - käyttökustannusten kasvu ollut silti maltillinen (tilinpäätös) terveydenhuollon palvelujen kohdentaminen perinteiseen sivuterveysasematoimintatapaan verrattuna ja kouluverkon rakentaminen toimivien/sisällöllisesti tarkoituksenmukaisten yksiköiden mukaisesti palvelurakenne/prosessit, palvelujen käyttökulttuuri ja palvelutason määrittely edelleen keskusteluttaa hallintokuntien/palvelukeskusten osaoptimoinnin mahdollisuudet / tarpeet voidaanko aidosti rakentaa hvyinvointikuntaa maakunnallinen kysymys; miten olla erikseen ja yhdessä vahvoja / miten maakuntakeskuksen kehittyminen vahvistaa maakunnan reuna-alueita, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus
Kustannukset / asukas Kuntakoko 60 50 40 erikoissairaanhoito 30 20 sosiaali- ja terveystoimi ilman lph 10 0 Sjki=16 Vsa=15 Kla=21 Kainuu=11 Kuopio=9 kansanterveystyö toimeentulotuki terveystoimi yhteensä Kuntaliitto / 60 suurinta kuntaa, nettotoimintamenoja 1-12.2010
Tietojohtaminen 1 Tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Se on 1990-luvulla syntynyt ala, joka tarkastelee organisaatioissa olevan tiedon hyödyntämistä osana niiden toimintaa, tietoyhteiskuntakehitys. Suurissa organisaatioissa havaittiin olevan runsaasti asiantuntijaosaamista, henkistä pääomaa ja eksplisiittistä informaatiota, jonka tehokas hyödyntäminen koettiin haasteelliseksi. Toisaalta tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä em. asioiden hallintaan alkoi syntyä uudenlaisia työkaluja. Lisäksi tarvittiin tietoa johtamisen käytännöistä, joilla näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voitaisiin käytännössä tarttua. http://fi.wikipedia.org/wiki/tietojohtaminen 27.3.2011 / Tuomas Pöysti/VTV 3.6.2009 : http://www.vtv.fi/ajankohtaista/puheet/
Tietojohtaminen 2 Ei vakiintunutta määritelmää - osaamisalue, näkökulma tai kattokäsite, jonka alla on monia kapeampia substanssialueita. Knowledge management, tietämyksenhallinta. Tietämyksenhallinnan fokus on pääasiassa olemassa olevan tiedon jakamisessa asiantuntijoiden kesken. Liiketoimintatiedonhallinta (business intelligence) tarjoaa keinoja organisaation toimintaympäristössä (esim. teknologian tai markkinoiden kehitys) ja sen omissa järjestelmissä olevan informaation seurantaan ja analysointiin päätöksenteon tueksi. Aineettoman pääoman johtaminen (intellectual capital management) auttaa strategista johtoa tunnistamaan organisaation tärkeimmät aineettomat resurssit (mm. osaamiset, kumppanuudet) ja kehittämään niitä kohti strategisia tavoitteita. Lisäksi muita näkökulmia tiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa, kuten sen muuttaminen uusiksi ideoiksi ja innovaatioiksi. Tätä tutkimushaaraa kutsutaan myös innovaatiojohtamiseksi (innovation management) http://fi.wikipedia.org/wiki/tietojohtaminen 27.3.2011 / Tuomas Pöysti/VTV 3.6.2009 : http://www.vtv.fi/ajankohtaista/puheet/
Tietojohtaminen 3 Yhteiskunnallinen kehitys ennakoinnin, arvioinnin ja strategisen päätöksenteon kokonaisuus Mennyt aika Yhteiskunnallinen kehitys - makrotalouden kehitys, työllisyyskehitys, väestökehitys, toimialakehitys, väestön terveydentilan kehitys, ympäristön tilan muuttuminen, rikollisuuden ja onnettomuuksien tila, liikenteen kehitys jne. Arviointi Strateginen päätöksenteko Ennakointi Tulevaisuuden kartoitus - kehityskulkujen ennakointi - megatrendit ja heikot signaalit Tulevaisuus mitkä ovat johtamisen osaamisen sisällöt? Toimenpiteiden onnistuminen - vaikuttavuus - tehokkuus - laatu - kestävyys Politiikan toteuttajat Toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja ennakointi - policyanalyysi - impactassessment - technologyassessment Tuomas Pöysti/VTV 3.6.2009 : http://www.vtv.fi/ajankohtaista/puheet/
Globaali Globaali sosiaalinen eriarvoisuus väestörakenne ja elämänkaari monikulttuurisuus Muutoskehikko kunta/valtio suhde kehittämistyö valtionosuus elämäntapamuutos väestömuutossuunta Palvelujen tarve ja käyttö palvelutuotannon monet tavat Hyvinvointipalvelut Ohjausympäristö työllisyysaste ikäluokat pienenenevät Henkilöstön jaksaminen ja saatavuus aluerakenne työvoima ikääntyy kuntarakenne kilpailukyky kunta työnantajana ympäristö työmarkkinoiden moninaisuus työpaikkakehitys kansainvälisyys talous
Muuttuuko sosiaalisen ymmärrys - orientaatio? Sosiaalialan johtaminen Sosiaalialan ohjausympäristö Lainsäädännöllinen muutostyö terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, järjestämislaki, SATA PARAS -puitelaki 20.000 asukasta, sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä eheyden neljä kierrosta (dia) kysymys ON paikallisdemokratian projektista EI sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen projektista Rahoitusmallit Yksikanavainen, terveysrahasto, hoivarahasto, setelit Järjestäminen ja rahoitus yhdessä? Kunta-valtiosuhde Koulutusrakenne Yliopistojen muutos, ammattikorkeakoulu peruskoulutus, jatkokoulutus, täydennyskoulutus
Hyvinvointivaltion näky hyvinvointivaltion klassinen vaihe taloudellisuutta inhimillisyyden ehdoilla elinhermon kaksi säiettä: - palvelujen universaalisuus / tarveharkinta - sosiaalinen sisällä eri politiikoissa hyvinvointivaltion nykyinen murrosvaihe inhimillisyyttä taloudellisuuden ehdoilla hyvinvointivaltion tulevaisuus pitkän perspektiivin inhimillisyys ja taloudellisuus ollaan inhimillisiä jo matkalla taloudellisuuden tavoitteeseen Orientaatiomuutos?? potilas = patient = kärsivä ihminen asiakas = customer = kuluttava ihminen John Vikström 10.5.2005 / hyvinvointi 2015, tulevaisuusseminaari
Maailman muutos Kansalaisten ja yhteiskuntarakenteen välinen suhde saa toisenlaisen kontekstin. Oikeudenmukaisuus ja palvelujen saaminen toteutuu kansalaisen henkilökohtaisena kykynä tehdä oikeita valintoja kilpailutetuilla/kilpailuilla ja tuotteistetuilla (dia) palvelumarkkinoilla omaan elämäntilanteeseensa ja elämän vaiheeseensa. Palvelurakenteen kehittäminen ja palvelujen sisällön ohjautuminen; Choosing ability (palveluvalinnat ja kulutuskäyttäytyminen) Voice ability (kansalaisten osallisuus ja asiantuntijuus).
ja sen hahmotelma Yhteiskunnan toimintarakenne - arjen sujuvuuden varmistus Kansalaisen rooli?agraari tekeminen? Selviytyjä Kohtaaminen Yhteisön jäsen Ammatillistumisen aikakauden alku Palvelu Asiakas Palvelun tuotteistamisen aikakauden alku = asiakkuus tuotteistaa palvelun Asiointi / Valinta Kilpailuttaja Elämän tuotteistamisen aikakauden alku = kilpailutus tuotteistaa elämän????????? (dia)
kysyy sosiaalialan johtamisen tilaa (sosiaalialan) toimintaympäristön moninaistuminen peruskunta, yhteistoiminta-alue, piiri, alue- ja maakuntakunta, sosiaali- ja terveysalue markkinat, tilaaja-tuottaja mallit ja rakenteet, liikelaitokset, yhteiskunnallinen yritys, sosiaalinen yritys sosiaalialan muutosjohtajuus edellyttää johtamiselta ristiriitaista roolia: on hallittava samanaikaisesti kustannustehokas asiajohtaminen ja työntekijöitä tukeva ihmisjohtaminen sekä sosiaalialan arvoja puolustava arvojohtaminen. Tilanne asettaa erityisesti keskiportaan johdolle suuria ristipaineita. Yritysmaailmasta omaksutut johtamisopit eivät suoraan sovellu alalle, jonka henkilöstö on koulutettu usein hyvin erilaisista arvolähtökohdista käsin. (Elina Pekkarinen, sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen managerit; http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c36d8dc8-fca6-46e6-95ec-78a8efb6a626 ) proaktiivisuus, reaktiviisuus / poliittisuus, toimeenpanevuus mikä sosiaalialan johtamisessa on olennaista/erityistä?
ja johtamisen tilojen hahmotelma proaktiivisuus ön vaikuttaminen, toimintaedellytysten luominen Promotiivisuus, varhaisen tukemisen / puuttumisen rakenteiden luominen poliittisuus toimeenpanevuus Toiminnan ja palvelujen sopeuttaminen annettuihin raameihin Korjaavat toimenpiteet ja palvelujärjestelmän paikkaaminen reaktiiviisuus
Sosiaalityön/alan etiikka, arvopohja, ihmis- ja tietokäsitys? Sosiaalialan johtaminen haastaa johtamisen kontekstin Johtaminen sosiaalisen uudessa jäsennyksessä hyvinvointipuhe vahvistuu (sosiaalinen pääoma, sosiaalinen yritys, sosiaalinen turvallisuus vetovoimatekijänä, hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset ) kun saman aikaisesti johtamisen tehtäväodotus siirtyy talouden ja tehokkuuden osaamiseen tuotannon ja sosiaalisen ongelmat ratkaistaan johtamisella??? Sosiaalialan johtamisen kenttä valuu peruskunnista ulos välittyneisiin kuntarakenteisiin (yhtymä, piiri, liitot, ) ostopalveluiden (sosiaali- ja terveys, kaavoitus, tekninen, asuminen ) myötä markkinoille, jota ohjaa vahvistuva kvartaalilogiikka toiminnallisesti terveydenhuollon kokonaisuuteen/viitekehykseen (esim. terveyden edistämisen puhe hyvinvoinnin vallitsevana ymmärryksenä) talouteen ja tehokkuuteen / sosiaalijohtaja toimitusjohtaja
Ontto valtio Valtion rooli hyvinvointipoliittisena toimijana on kaventunut ja hyvinvointivaltion toimeenpano on yhä hajautetumpaa. Ontolla tai tyhjentyneellä (hollow) valtiolla on tarkoitettu taloudellisen ja sosiaalisen vallan siirtymistä: 1. ulos, markkinoille ja markkinavoimien organisaatioille 2. ylös, kansainvälisille elimille ja EU tasolle 3. alas, kuntiin 4. sivuille, kansalaisliikkeille, järjestöille ja kolmanteen sektoriin. (Raija Julkunen 2003, 22-23)
Tehtävien megatrendi ja johtaminen Globalisoituminen kansainvälisille elimille ja EU tasolle kansalaisliikkeille, järjestöille ja kolmanteen sektoriin kansalaisten henkilökohtaisen vastuun maksimointi valtio kuntiin markkinoille ja markkinavoimien organisaatioille markkinoistamisen kautta palvelutuotannon ja oman osaamisen ulkoistaminen Yritystehokkuuden maksimointi Yksilövastuun korostaminen päätöksenteon ja vastuun siirtäminen kuntayhtymille, alueille, piireille Mukaillen Raija Julkusen ontto valtio ajatusta Yhteisöllisyyden rapauttaminen
Johtamisen haasteita 1 Sosiaalialan johtamisen moniulotteisuuden ja jännitteisyyden haltuunotto/ymmärrys Sosiaalialan johtaja toimii monialaisessa ja muuttuvassa ympäristössä. Hänen tärkein tehtävänsä on johtaa voimavaroja, joihin sisältyvät henkilöstön, osaamisen ja rahan ohella työn sosiaaliset, fyysiset ja kulttuuriset rakenteet. Johtajan on huolehdittava myös asiakassuhteista sekä yhteyksistä poliittisiin päättäjiin ja palveluiden rahoittajiin. (Niiranen Vuokko ym. Johtaminen sosiaalialalla: Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2010 ) Sosiaalijohtajatypologia paljastaa erilaisia sosiaalijohtajatyyppejä: perusjohtaja, markkinointijohtaja, tulosjohtaja, muutosjohtaja ja professiojohtaja. (Niiranen Vuokko, Sosiaalitoimen moniulotteinen johtajuus) Miten lunastaa paikkansa johtajana kunnan johtoryhmässä Miten johtajuus otetaan työyhteisössä; positio, osaaminen, karisma Miten toimia johtajana suhteessa luottamushenkilöorganisaatioihin Miten lunastaa paikkansa (johtajana) yhteistyöverkostoissa asiantuntijana
Johtamisen haasteita 2 Muutosten paikantaminen / tiedontuotanto Myös alueellisen kehittämisen, hyvinvointipoliittisen strategiatyön ja kuntien ja seutujen päätöksenteon perustaksi tarvitaan reaaliaikaista hyvinvointia sekä alueellisia ja ajallisia prosesseja kuvaavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Johtamisen ja päätöksenteon kannalta ei ole tarpeellista eikä riittävän ajantasaista tietoa ennakoivan ja ongelmia ehkäisevän politiikan perustaksi. Hyvinvoinnin käänteisenä puolena ovat toimeentulon ongelmat, syrjäytyminen, osallisuusmahdollisuuksien puute, informaatio- ja kommunikaatioköyhyys, moniongelmaisuus ja moniasiakkuus sekä ns. vaikeat ongelmat. (Kinnunen Petri, Hyvinvointia koskeva alueellinen tiedontuotanto, sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunta) Miten tuottaa tietoa sosiaalisesta Miten välittää tietoa sosiaalisesta suunnitteluun ja päätöksentekoon IVA ja hyvinvointikertomus? (dia yksinäistäminen)
Johtamisen haasteita 3 Paletin johtaminen - orkestrointiosaaminen hyvinvointijohtaminen, hallintojohtaminen, talousjohtaminen, henkilöstöjohtaminen, palvelujohtaminen, muutosjohtaminen... Toiminnallinen johtaminen on pääsääntöisesti hyvin tiiviisti yhteistoiminta-alueiden hallinnassa. Vain muutamilla alueilla palveluiden johtaminen oli osaksi tai kokonaan peruskuntien hallinnassa. Johtamisrakenteessa palvelualueiden tai -kokonaisuuksien johto on yleensä koottu yhteistoiminta-alueen tasolla johtoryhmiin tai vastaaviin, ja johtamisjärjestelmä kiinnittyy näin yhteistoiminta-alueen johtoon. Johtamisen rakenteet ja tasot sen sijaan vaihtelivat paljonkin, samoin johtotehtävissä olevien osallistuminen käytännön asiakastyöhön, riippuen esimerkiksi alueen koosta. On selviä periaatteellisia eroja siinä, miten matalaa tai moniportaista hallintoa tavoitellaan. Osalla alueista on ns. johtoryhmä, jonka viranhaltijat eivät osallistu käytännön palvelutuotantoon. Monilla alueilla ei tällaisia henkilöitä ole johtajan lisäksi, ja osaksi tavoitellaankin matalaa hallintoa jossa kaikki johtotehtävissä toimivat ovat mahdollisimman lähellä käytännön palveluita. (Heinämäki Liisa, Katsaus yhteistoiminta-alueiden palveluihin 2010) johtamisen kerrokset; kapellimestari, äänenjohtaja, solisti säveltäjä, sovittaja
Johtamisen haasteita 4 Kehittämisrakenteiden johtaminen tiedon tuottaminen ja siirtäminen / siirtyminen toiminnaksi henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittyminen / rekrytionti palvelujen / rakenteiden kehittäminen osana arkityötä Verkostojen / verkostoissa johtaminen palveluiden ja ohjauksen (johtamisen) siirtyminen verkostoihin vaikuttamistoiminta verkostoitunut (lokaali ja globaali, asiantuntijuus ja väylät ) ongelmien ilkeytyminen
Yhteiskunnallisten ongelmien kahdet kasvot 1 KESYT ONGELMAT voidaan tyhjentävästi määritellä ja vastuuttaa ratkaisu voidaan testata ratkaisu voidaan todeta voi toistua useasti ratkaisijat voidaan määritellä 2 ILKEÄT ONGELMAT ei voida täsmällisesti muotoilla määrittely on yhteydessä ratkaisuun ei ole yhtä syytä vaan ongelma on syiden, oireiden ja seurausten kimppu ei yhtä oikeaa ratkaisua, vaan ratkaisut hyviä tai huonoja suhteessa toisiinsa ongelmalla ei ole loppua monia selityksiä ja ratkaisut riippuvat siitä, minkä selityksen valitsee Kesyjä ongelmia voidaan ratkoa rationaalisella otteella, mutta ilkeitä ongelmia on piiritettävä useasta eri suunnasta, mikä tekee rationaalisen etenemisen mahdottomaksi. Markku Sotarauta 1996: Kohti epäselvyyden hallintaa : pehmeä strategia 2000- luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden tutkimuksen seura.
Sosiaalialan johtamisen kysymyksiä Sisällöllisiä johtaminen osana kunnan toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa sosiaalinen osana kuntaa; kunnallinen sosiaalipolitiikka ja tiedon tuotanto (dia) operatiivinen / strateginen johtaminen sosiaalisen asiantuntijuus; tuottaminen ja käyttäminen ilkeyksien johtaminen verkostoissa eläminen ja verkostojen johtaminen; manageeraus, leadershippaus, netknottig??? Rakenteellisia Päätöksentekorakenne kuntien toimivalta ja vastuut palvelujen tuotantorakenne järjestämisvastuun modifikaatiot
Tulevaisuuden terveyskeskus Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat Rajapinnat terveyskeskus erikoissairanhoito sivistys- ja kulttuuri sosiaalipalvelut kaavoitus ja maankäyttö elinkeinokeskus yritykset Koulutus, tutkimus kunta 2 kunta 3 kunta 4 aluehallinto kunta 5 kunta 6 kunta 7
Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä, pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle. Aika, joka olen tuhlannut ruusulleni pikku prinssi toisteli paremmin muistaakseen. Ihmiset ovat unohtaneet tämän totuuden sanoi kettu. Mutta älä sinä unohda sitä. Sinun on aina vastattava siitä, mitä olet kesyttänyt. Olet vastuussa ruusustasi Olen vastuussa ruusustani pikku prinssi sanoi paremmin muistaakseen. Sosiaalialan johtaminen Kiitos!
Tuotteistaminen palveluprosessin kuvaaminen antaa ymmärryksen työn sisällöstä ja eri osatekijöiden kokonaisuudesta kustannusten läpinäkyvyys voidaan turvata ja vahvistaa, kun tuotteen eri elementit on kuvattu palveluvalikosta muodostuu kompakti, selkeä ja ymmärrettävä, kun eri palvelut voidaan erottaa toisistaan ja kohdentaa oikein palvelutarpeen mukaan tehokkuuden lisääminen on mahdollista, kun voidaan seurata tarkemmin miten tuotteistettu palvelu kohdentuu palvelutapahtuman mukaiseen palvelutarpeeseen ja ohjata palveluprosessiin oikea määrä resursseja (yli- ja aliresursoinnin välttäminen) vaikuttavuuden osoittaminen on mahdollisempaa, kun voidaan seurata kompaktisti kuvatun prosessin toimivuutta ja palvelun käyttöä ja vastaavasti kuvattuun prosessiin/palveluun voidaan sisällyttää oikeat elementit osoitetun vaikuttavuuden kautta (evidence based) antaa ymmärrettävän/yhteisen kieli- ja puhekoodin mm. liiketalouden lähtökohdista tulevien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa takaisin
Mutta silti jään vielä kysymään sitä onko elämä oikeasti tuotteistettavissa ja sitä onko palvelutarve lähtökohta, joka muokkaa palvelurakennetta vai muokkaako palvelurakenne palvelutarpeiden muotoja. Tiedän, että ajatus on yksinkertaistettu ja kovin provokatiivinen, mutta pohdittaessa tuotteistamista ilmiönä on minusta mahdollista ja tarpeellista kysyä voiko tuotteistamisen ääripäänä olla tarve muokata omaa elämääni paremmin matsaamaan niitä tuotteita, joista palvelurakenne muodostuu voiko tuotteistaminen irrottaa minut omasta elämästäni ja siirtää se elämäksi palvelurakenteessa Edellä kuvaamassani kehityskuviossa tämä tarkoittaisi aidosti sitä, että kansalaisuuden perusominaisuudeksi muodostuu taito/kyky toimia tuotteistetuilla palvelumarkkinoilla ja erityisesti taito kilpailutta eri tuotteita keskenään saadakseen parhaimman kustannushyöty suhteen.
Elämän tuotteistaminen? Myönteistä palvelujen oikea kohdentuminen/kohdentaminen (oikea palvelu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan oikealla tavalla ja oikealla hinnalla), tehokkuuden vahvistaminen (kustannusten läpinäkyvyys ja oikea allokointi) ja vaikuttavuuden osoittaminen ja palvelujen/toiminnan kehittäminen (mitattavissa oleva tuote määriteltyyn palvelutarpeeseen) Ei niin myönteistä - tuotteistamisen logiikka arkea ja elämää jäsentävä muotti/kaava käyttöliittymä palvelurakenteeseen palvelutarpeen muodostama palvelurakenne vai palvelurakenteen tuotteistamisen muodostama palvelutarve (elämä) vaatimus kilpailuttaa oikeita tuotteita - markinnaoveluus Voinko saada palvelua, jos elämäntilanteeni ei oikealla tavalla istu tuotteistettuun palvelurakenteeseen tuotteistumattomaan elämäntilanteeseen tuotteistettu palvelu > elämän tuotteistumista tukeva ohjaus ja neuvonta Luommeko sosiaalihuoltoon, sosiaalipalveluihin, sosiaalipolitiikkaan tietoisesti/tiedostamatta sen omasta orientaatiosta, ihmis-, tieto- ja yhteiskuntakuntakäsityksestä muodostuvaa käsite- ja kieliapparaattia vastaamatonta kieltä - - kieli muokkaa AINA todellisuutta takaisin