Valtuusto 2/11.12.2015 liite 6

Valtuusto 2/11.12.2015 liite 6

KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 18 sisältää Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän strategiset tavoitteet koulutusta koskevat tavoitteet henkilöstösuunnitelman investointisuunnitelman taloutta koskevat tavoitteet Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016 esitetään talousarviossa. Koulutusalojen toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi määritellään alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa, jotka hyväksyy johtoryhmä.

SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT... 1 2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 3. KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET... 8 4. KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT JA TAVOITTEET... 11 5. HENKILÖSTÖ... 18 6. INVESTOINNIT... 20 7. TALOUS... 21 LIITETAULUKOT TULOSLASKELMA.. 23 INVESTOINNIT V. 2016 18. 24 RAHOITUSLASKELMA V. 2016 18 24

1. KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, aikuisten työvoimakoulutusta sekä palvelutoimintaa ympäröivän alueen tarpeisiin. Koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Kuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutus- ja opintoaloilla: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalous ja kauppa Tietojenkäsittely Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta järjestetään tutkintoon tähtäävänä (ammatilliset perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) ja muuna lisä- ja täydennyskoulutuksena. Kuntayhtymä on Keski-Suomessa merkittävä maatila- ja metsätalouden kouluttaja. Se järjestää ainoana Keski-Suomessa koulutusta eläintenhoitajaksi maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden koulutusohjelmat) metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi metsäenergian tuottajaksi Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski-Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 1

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE). Sen toimipaikat sijaitsevat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Näiden lisäksi koulutusta järjestetään muualla jäsenkunnissa tarpeen mukaan. POKEn yksiköt ovat: Saarijärvi luonnonvara- ja ympäristöala Viitasaari matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikan ja liikenteen ala Äänekoski Opinahjo kaupan ja hallinnon ala sosiaali- ja terveysala Äänekoski Piilola matkailu-, ravitsemis- ja talousala tekniikan ja liikenteen ala Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto kokoaa yhteen monipuolisen koulutustarjonnan ja asiantuntemuksen. Se palvelee laaja-alaisesti pohjoista Keski-Suomea ja sen elinkeinoelämää sekä edistää alueen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. 2

2. KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntayhtymän toiminta-alue Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta-alueena on 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Toiminnallisesti alue jakautuu Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan ja Äänekosken seutukuntaan. Laukaa ja Uurainen kuuluvat Jyväskylän seutukuntaan ja Multia Keuruun seutukuntaan. Laukaa ja Uurainen ovat jäsenkuntina myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus on keskimääräistä suurempi. Kuntatalouden yleisen kehityksen mukaisesti alueen useimpien kuntien taloustilanne on kireä. Kuntien liikkumavaraa palvelujen järjestämisessä kaventaa väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä sekä työpaikkojen vähenemisestä seurannut tulopohjan pieneneminen. Kuntien tuloveroprosentti on korkeampi kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste alueella on korkeampi kuin Keski-Suomessa ja koko maassa. Erityisesti Äänekosken ja Saarijärven työllisyystilanne on muita heikompi. Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014 2020 Keski-Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Euroopan unioni rahoittaa ohjelmia Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan maaseuturahastosta. Koko Keski-Suomi on tukikelpoista aluetta molemmissa ohjelmissa. Saarijärven - Viitasaaren seutu harvaan asuttuna alueena saa korkeampaa tukea kuin muu Keski-Suomi. Merkittävä osa EU-ohjelmien rahoituksesta kohdennetaan Keski-Suomen strategian viiteen painopisteeseen, joita ovat biotalous, digitalous, osaamistalous, aluerakenne ja hyvinvointi. 3

Väestö ja työpaikat Kuntayhtymän alueella asui vuoden 2014 lopussa yhteensä 78 118 asukasta. Väestömäärä on vuosittain vähentynyt, ja ikärakenteeltaan väestö vanhenee. Eniten väestö on vähentynyt Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on 75 914 vuonna 2020. Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. POHJOISEN KESKI-SUOMEN VÄESTÖ SEUTUKUNNITTAIN V. 2008 25 40000 38000 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18-19 -20-21 -22-23 -24-25 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2040 vuodelta 2015; trendilaskelma Toisen asteen koulutukseen hakeutuvan ikäluokan (16-18 -vuotiaat) koko kääntyi laskuun v. 2009, ja se on vähentynyt vuoteen 2014 mennessä yhteensä 14,4 %. Väestöennusteen mukaan 16-18 -vuotiaiden määrä vähenee vuodesta 2014 vuoteen 2020 mennessä vielä 5,3 %, ja ikäluokka on 2 651 nuorta. Eniten määrä vähenee Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla. Työikäisten (25-64 -vuotiaat) osuus väestöstä oli 48,9 % vuonna 2014. Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee alueella vuoteen 2020 mennessä 9,4 %, ja heidän osuutensa on 45,6 %. Vähennys tapahtuu suurimmaksi osaksi Saarijärven - Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnilla. Toiminta-alueen väestön koulutustaso on parantunut vuosittain, mutta väestö on kuitenkin vähemmän koulutettua kuin Keski-Suomessa ja koko maassa. 4

POHJOISEN KESKI-SUOMEN 16-18 -VUOTIAIDEN IKÄLUOKKA SEUTU- KUNNITTAIN V. 2008 25 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18-19 -20-21 -22-23 -24-25 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2040 vuodelta 2015; trendilaskelma POHJOISEN KESKI-SUOMEN TYÖIKÄISET SEUTUKUNNITTAIN V. 2008 25 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 9000 Ääneseutu Saarijärven Viitasaaren seutu Laukaa, Multia ja Uurainen -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16-17 -18-19 -20-21 -22-23 -24-25 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2040 vuodelta 2015; trendilaskelma 5

Kuntayhtymän alue on elinkeinorakenteeltaan maa- ja metsätalousvaltainen ja toisaalta palveluvaltainen. Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Teollisuuden ja muun jalostuksen työpaikat ovat keskittyneet Äänekosken Suolahden seudulle. Teollisuus on pääasiassa suurteollisuutta. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat julkisissa palveluissa. Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla Äänekosken ja Saarijärven Viitasaaren seutukunnilla yhteensä 17,7 %. Eniten ovat vähentyneet jalostuksen työpaikat, yhteensä 35,2 %. Muissa kunnissa työpaikkojen määrä on kasvanut 11,8 %. Palvelualan työpaikat ovat pysyneet samana tai lisääntyneet kaikilla seutukunnilla. ELINKEINORAKENNE V. 2013 Seutukunta Työpaikat yhteensä v. 2013 Työpaikkojen osuus v. 2013 Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Tuntematon Saarijärvi Viitasaari 10.224 15,6 20,5 62,6 1,3 Ääneseutu 7.927 4,5 36,6 57,7 1,2 Muut 1) 6.881 7,6 24,3 66,1 2,0 YHTEENSÄ 25.032 9,9 26,6 62,0 1,5 Keski-Suomi 4,3 22,0 72,6 1,1 Koko maa 3,4 21,0 74,6 1,0 1) Laukaa, Multia ja Uurainen yhteensä TILASTOJEN LÄHDE: Tilastokeskus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on arvioinut eri ammattialojen tulevaisuuden näkymiä Keski-Suomessa noin viiden vuoden päästä. Tulevaisuuden ennustamista hankaloittaa se, että eri toimialojen väliset rajat hämärtyvät koko ajan ja monet alat ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Myös kokonaisia ammatteja häviää esim. teknologisen kehityksen myötä, ja toisaalta tulee syntymään aivan uudenlaisia ammatteja. Tulevaisuudessa yrittäjämäinen lähestyminen työntekoon tulee olemaan yhä tärkeämpi tekijä työllistymisessä. Kaikilla aloilla tarvitaan entistä enemmän yrittäjiä. Kaikilla aloilla tullaan myös tarvitsemaan sekä perusosaajia että korkeasti kouluttautuneita asiantuntijoita. ELY-keskuksen arvion mukaan jatkossakin työllistävät energia-ala, ICT-ala, kaupan ala, kone- ja metalliteollisuus, kuljetus- ja logistiikka-ala, metsäala ja rakentaminen. Kasvavia toimialoja ovat liike-elämän palvelut ja asiantuntijatyö, luovat alat, matkailu- ja ravitsemisala sekä hyvinvointiala ja siinä sosiaali- ja terveyspalvelut. Heikkeneviä toimialoja ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja massa- ja paperiteollisuus. 6

Äänekoskelle rakenteilla olevalla biotuotetehtaalla on suuri merkitys työpaikkakehitykselle seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Rakennusvaihe tarjoaa töitä rakennus-, metalli- ja kuljetusalan yrityksille sekä majoitus- ja ravitsemusalan yrityksille. Tehtaan valmistuttua pysyviä työpaikkoja syntyy biotuote-, metsä- ja logistiikka-aloille. Myös palvelualojen yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. LÄHTEET: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -nettisivut ja Keski-Suomen tulevaisuuskatsaus I ja II/2015. 7

3. KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Valtakunnalliset tavoitteet ja suunnitelmat Koulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset. Työtä ohjaavat hallitusohjelma ja hallituksen toimintasuunnitelman kärkihankkeet. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, tutkintojen rakenteesta sekä yhteisistä opinnoista päättää valtioneuvosto ja tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Koulutuksen järjestämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö antaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja siihen sisältyvän koulutustehtävän. Opetushallitus vastaa mm. ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen valtakunnallisista perusteista, joissa määrätään opintojen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Perusteiden käsittelyä sekä ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja kehittämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa koulutusaloittain asiantuntijoiksi koulutustoimikuntia. Koulutuksen järjestäjä päättää käytännöistä Hallitusohjelma Useista käytäntöihin liittyvistä asioista päättävät koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan järjestämislupien ohella mm. lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään mm. minkälaista koulutusta ja missä laajuudessa koulutuksen järjestäjä voi järjestää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän puitteissa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat ammatillisen koulutuksen organisoinnista omalla alueellaan, koulutuksen suuntaamisesta alueensa elinkeino- ja työelämän tarpeiden mukaisesti sekä opetussuunnitelmien sisällöistä opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Järjestäjät päättävät itsenäisesti myös siitä, millaisia oppilaitoksia tai toimipisteitä ne ylläpitävät. Kuntien ja kuntayhtymien järjestämän koulutuksen hallintoon sovelletaan kuntalakia. Hallinnosta vastaavista viranhaltijoista, lautakuntien ja johtokuntien asettamisesta ja niiden tehtävistä päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä johtosäännössä. Osaamisen ja koulutuksen uudistaminen on yksi pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisista tavoitteista. Hallitusohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. 8

Hallituskauden tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Hallitus asettaa alkusyksyyn 2015 mennessä yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hallituskauden kärkihankkeita Hallitusohjelman osaamiseen ja koulutukseen liittyviä kärkihankkeita ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeessa ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperustaiseksi kokonaisuudeksi ja tehostetaan sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli käytännönläheisen oppimisen edistämiseksi. Oppisopimuskoulutusta kehitetään. Ammatillisen koulutuksen rakenteet, rahoitus, ohjaus, säätely ja toimintatavat uudistetaan. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. 9

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Kärkihankkeessa nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu on yhdellä taholla (yhteisötakuu). Syvennetään yhteistyötä nuorten tukemisessa. Kaikille peruskoulun päättäville nuorille taataan koulutuspaikka Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaalija terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan. 10

4. KUNTAYHTYMÄN STRATEGIAT JA TAVOITTEET Arvot ja strategiat Muuttuvassa toimintaympäristössä kuntayhtymän perustehtävänä, toimintaajatuksena on: Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi. Toimintaa ohjaavat arvoina yhdessä tekeminen, vastuullisuus sekä uudistuminen ja kehittyminen. Tavoitteena on, että kuntayhtymä ja POKE on vetovoimainen osaamisen kehittäjä. Keskeisiä perustehtävän toteuttamiseksi ja tavoitetilan saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöisyys, toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö sekä tuloksellinen toiminta ja talous. 11

Kuntayhtymän koulutustehtävä Kuntayhtymän toiminnassa näkyy vahvasti omistajien linjaukset koulutuksen merkityksestä seudullisesti. Maantieteellisesti tämä tarkoittaa Äänekosken sekä Saarijärven - Viitasaaren seutuja. Käytännössä seudullisuus näkyy POKEn toiminnassa siten, että kullakin koulutusalalla panostetaan erityisesti pohjoisen Keski-Suomen erityistarpeisiin. Panostukset tarkoittavat investointeja ja henkilöresursseja yhteistyössä seutujen muiden toimijoiden kanssa. EU-hankekauden myötä tämä näkyy myös yhteishankkeina seudun toimijoiden kanssa. Kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston perustehtävää eli opetusta. Pohjoisessa Keski-Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on alhaisempi kuin muualla Keski-Suomessa, ikäluokat pienenevät ja etäisyydet asutuskeskuksiin ovat pitkät. Siksi on korostetun tärkeää, että peruskoulun jälkeen kaikki saavat toisen asteen tutkinnon ja lisäksi mahdollisimman monella halukkaalla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen omalla seudulla. Suurin osa syntyvistä työpaikoista pohjoisen Keski-Suomen seuduilla vaatii toisen asteen ammatillisen koulutuksen, ja työvoiman tarve tulee olemaan siellä myös suurin. Aikuiskoulutuksen rooli tulee olemaan edelleen merkittävä ratkaistaessa em. haasteita. Aikuiskoulutusta on POKEssa kehitetty voimakkaasti mm. organisoimalla toimintaa uudelleen sekä kehittämällä toimintatapoja vastaamaan tulevia haasteita. Keinoja nuorten koko ikäluokan koulutuksesta huolehtimisessa ovat ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyö mm. joustavia osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytänteitä kehittämällä. Yhtä tärkeää on koulutuksen merkittävä tehtävä syrjäytymisen ehkäisyssä. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puuttuminen on tehokkain keino vaikuttaa asiaan. Koulumenestykseltään ja arjenhallintataidoiltaan heikoimmat jäävät usein omaan kuntaan ilman ammatillista koulutusta. Heidän lähtökynnyksensä hakeutua koulutukseen, varsinkin kauas kotipaikkakunnalta, on korkea. Heitä varten haetaan uudenlaisia tapoja koulutuksen järjestämiseksi ja elämänhallintataitojen vahvistamiseksi mm. yhteistyössä seudun työpajojen kanssa. Kaikkien opiskelijoiden kouluttaminen on seudun kannalta yhtä tärkeää (työvoiman turvaaminen, työllisyysohjelmat). POKEssa opiskelijasta huolehtiminen on yksi pysyvä painopistealue. Toiminnallisesti tämä on organisoitu opiskelijapalveluiden kautta. Opiskelijapalvelut käsittävät laajasti ottaen kaikki ne palvelut, joita opiskelija tarvitsee opiskelunsa aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaan kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuonna 2015 yhdessä henkilöstön kanssa luotu ja käyttöönotettu laadunhallintajärjestelmä. Järjestelmää parannetaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja palautetiedon pohjalta niin, että se toimii laadunhallinnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen välineenä. POKEssa laatujärjestelmän kehitystyö saatiin valmiiksi aikataulussa keväällä 2015 ja käyttöönotto alkoi 2015 syksyllä. 12

Painopistealueita vuosina 2016 18 laatujärjestelmän käyttöönotto työhyvinvointi toisen asteen yhteistyö koulutusalojen erikoistuminen pohjoisen Keski-Suomen kuntien tarpeista (maakunnallinen erityisosaaminen) työelämäyhteistyö Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas tulee näkymään POKElle ainakin metsäkoneen ja tukkirekan kuljettajien tarpeena. Myös tehtaan huoltoon ja kunnossapitoon tarvitaan uusia osaajia. Kuntayhtymä on mukana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämisessä yhdessä Saarijärven kaupungin, SSYP Kehitys Oy:n ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Tarkoituksena on kehittää yhteistyössä Tarvaalan kampusalueella sijaitsevia fyysisiä rakenteita, maa-alueita ja alueella tehtävää toimintaa siten, että ne muodostavat valtakunnallisesti merkittävän biotalousalan uutta liiketoimintaa, osaamista ja tietoa tuottavan Tarvaalan Biotalouskampuksen. Koulutuksen määrälliset tavoitteet Ammatillinen peruskoulutus Kuntayhtymän järjestämän ammatillisen peruskoulutuksen määrällisen mitoituksen raamina on opetus- ja kulttuuriministeriön päättämä koulutustehtävä. Siinä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa ministeriöltä rahoituksen. Kuntayhtymä päättää itsenäisesti koulutuksen järjestämisestä opetus- ja kulttuuriministeriön antamien koulutustehtävää koskevien määräysten rajoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut ammatillisessa peruskoulutuksessa säästötoimia vuosina 2014 16 supistamalla koulutuspaikkoja ja suuntaamalla koulutuksen tarjontaa alueellisesti uudelleen. Alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä perusteena on myös nuorten yhteiskuntatakuuseen sisältyvän koulutustakuun toteuttaminen. Kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat vähentyneet vuodesta 2013 vuoteen 2016 yhteensä 170 opiskelijalla. Vuotuinen opiskelijamäärä on ollut vuonna 2013 enintään 1490 opiskelijaa vuonna 2014 enintään 1450 opiskelijaa vuonna 2015 enintään 1390 opiskelijaa vuonna 2016 enintään 1320 opiskelijaa. Koulutuksen tarjonta säilyy suunnitelmakaudella perusteiltaan entisellään. Vuosittaisten aloituspaikkojen määrä sopeutetaan väheneviin opiskelijapaikkoihin. Aloituspaikoista noin 70 % on nuorille ja 30 % aikuisille. Syksyllä 2015 lisättiin merkittävästi logistiikan koulutustarjontaa. Koulutusta on tarjottu Viitasaarella sekä nuorille että aikuisille, mutta jatkossa aikuisilla on mahdollisuus kouluttautua alalle myös Äänekoskella. 13

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa VALMA-koulutusta järjestetään koulutustehtävän rajoissa. Aikuiskoulutuksen koulutustarpeet ovat nopeasti syntyviä ja muuttuvia, ja niitä on hankala ennakoida tarkkaan. Aikuisopiskelijan opintososiaaliset etuudet muuttuivat vuonna 2010 niin, että työtön henkilö voi opiskella omaehtoisessa koulutuksessa menettämättä työttömyysetuuttaan. Perustutkintojen koulutusaika tiivistetään 1,5 vuoteen ja kolmeen lukukauteen. Kun koulutusaika lyhenee, aloituspaikkoja aikuisille on mahdollisuus lisätä suunnitelmakauden loppupuolella. Eri perustutkintojen aloituspaikat mitoitetaan valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tarpeiden pohjalta. Kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaalija terveysalan koulutusta on muita aloja enemmän. Kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Peruskoulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut 2000-luvulla. POKEn kehitys on noudatellut valtakunnallista kehitystä, jossa ammatillisen koulutuksen hakija- ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2011 opiskelijamäärä kääntyi laskuun. Opiskelijat vähenevät myös suunnitelmakaudella, kun nuorten ikäluokat ja työikäinen väestö kuntayhtymän alueella vähenevät ja ammatillisen koulutuksen tarjontaa supistetaan ja suunnataan uudelleen valtakunnallisesti. Opiskelijoista 75 % on nuoria ja 25 % aikuisia. Ammatilliseen koulutukseen pyritään saamaan suuri osa alueen peruskoulun päättävistä, ja opiskelijan ohjauksella vähennetään opintojen keskeyttämisiä. Opiskelu tehdään henkilökohtaiseksi huomioimalla opiskelija ja käyttämällä monipuolisia opiskelumenetelmiä. Kuntayhtymä toteuttaa yhteiskuntatakuuseen sisältyvän koulutustakuun peruskoulutuksen opiskelijamäärän puitteissa. Kurssi- ja lisäkoulutus Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat) sekä työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamasta työvoimakoulutuksesta, joka on sekä tutkintoon johtavaa että tutkintoon johtamatonta koulutusta. Lisäksi järjestetään erilaista henkilöstö- ja täydennyskoulutusta kuten räätälöityä henkilöstökoulutusta työyhteisöille, työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamaa moniala- ja rekrykoulutusta, ammattikohtaista passi- ja sertifikaattikoulutusta sekä muuta avointa ammatillista täydennyskoulutusta yksittäisille asiakkaille. Koulutusten lisäksi tarjontaan kuuluvat organisaatioille suunnatut kehittämispalvelut osaamiskartoituksineen. Koulutuksesta suurin osa on eri alojen ammattitutkintoja tai niiden osia. Koulutuksia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä muiden organisaatioiden, yritysten ja työvoimapalvelujen kanssa. Koulutustarpeita ennakoidaan ja kartoitetaan erilaisissa yhteistyöryhmissä sekä mm. osaamiskartoitusten avulla. Koulutuksia ja palveluja tuotteistetaan ja toteutetaan kysyntäja tarvelähtöisesti. Joustavien yksilöllisten opinpolkujen rakentaminen sekä organisaatioille räätälöitävät koulutukset mahdollistavat nopean reagoinnin työelämän osaamistarpeisiin. 14

Kurssi- ja lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät ovat vähentyneet viime vuosina. Vähennys on tapahtunut työvoimakoulutuksessa, jonka rahoitus on kiristynyt valtakunnallisesti vuodesta 2011 lähtien. Koulutus vähenee myös suunnitelmakaudella, kun vuoden 2017 alusta opetus- ja kulttuuriministeriön ei tutkintoon johtavan omaehtoisen ja henkilöstökoulutuksen lisäkoulutusrahoitus poistuu. Vuoden 2017 alusta muuttuu myös työvoimakoulutusten kilpailutus: ei tutkintoon johtavaa työvoimakoulutusta voi järjestää vain osakeyhtiö tai muu kuntayhtymästä erillinen toimija. Tutkintoon johtavan lisäkoulutuksen määrä säilyy ennallaan. Kokonaisten tutkintojen rinnalla tarjotaan työelämälähtöisesti entistä monipuolisemmin osatutkintoja. Eniten järjestetään kaupan ja hallinnon alan koulutusta. Organisaatioille myytävien henkilöstön koulutus- ja kehittämispalvelujen määrää pyritään lisäämään. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena voidaan toteuttaa kaikkea toisen asteen ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutus järjestetään kysyntälähtöisesti alueen työelämän tarpeisiin, ja sitä toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat määrälliset linjaukset ja laadulliset painopistealueet huomioiden. Valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden toteuttamista aluetasolla ohjaa vuosittain haettava lisäkoulutuksen kiintiö. Se on rajannut lisäkoulutuksen oppisopimusten määrän opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 toteuttaman valtakunnallisen leikkauksen vuoksi 219 vuotuisen lisäkoulutussopimuksen tasolle. Tulevien säästöjen vuoksi ministeriö on ehdottanut kuntayhtymälle 210 lisäkoulutuspaikkaa vuodelle 2016. Kiintiöpaikkoja on käytetty 224 vuonna 2015. Äänekosken biotuotetehdas -hanke on vaikuttanut positiivisesti seudun elinkeinoelämän näkymiin. Se on lisännyt jo nyt kiinnostusta erityisesti lisäkoulutukseen. Vuoden 2015 toteuman perusteella kuntayhtymälle on haettu 224 kiintiöpaikkaa vuodelle 2016. Lopullinen määrä tarkentuu kiintiöpäätöksessä loppuvuonna 2015. Perustutkintokoulutus ei ole kiintiöityä, ja sitä järjestetään kysynnän mukaan. Perustutkintojen määrä on keskimäärin 80 100 sopimusta. Perustutkintokoulutuksen sopimukset ovat pidempiä kuin lisäkoulutuksen ja vaativat työnantajalta pidempää sitoutumista oppisopimuksen edellytyksenä olevaan työsuhteeseen. Peruskoulutuksen kysyntä on ollut edelleen nihkeää yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja alueen vaikeasta työttömyystilanteesta johtuen. Kysyntää pyritään parantamaan yleisellä tiedottamisella ja hakevan vaiheen tehostamisella sekä yhteisellä koulutussuunnitelmatyöllä aikuiskoulutuksen kanssa. Yhteiskuntatakuuseen liittyvä nuorten tuettu oppisopimuskoulutus sekä nuorten aikuisten osaamisohjelma ja niitä koskevat ministeriön rahoituslinjaukset vaikuttavat tulevina vuosina sekä perustutkintojen että lisäkoulutuksen kysyntään, määrään ja toteutukseen myös pohjoisen Keski-Suomen alueella. Nuorten tuettuun oppisopimuskoulutukseen, korotettu koulutuskorvaus, on haettu rahoitusta muutamia paikkoja perusopetuksen tai peruskoulun lisäopetuksen vuonna 2015 päättävien kohderyhmälle. Tähän kohderyhmään kuuluvia opiskelijoita on oppisopimuskoulutuksessa 5. Korotettuun koulutuskorvaukseen on haettu rahoitusta kolmelle uudelle opiskelijalle vuonna 2016. Päätös rahoituksen saamisesta saadaan loppuvuonna 2015. 15

POKE Oppisopimuskoulutus on mukana valtakunnallisessa Työpaikkaohjaajat valmentaen vahvoiksi -hankkeessa, joka ajoittuu vuosille 2014 15. Hankkeelle haetaan jatkoa vuodelle 2016. Hankkeen tarkoituksena on kehittää erityisesti nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamista, rakentaa siihen uudenlaisia työkaluja sekä vahvistaa työpaikkaohjaajien osaamista. POKE Oppisopimuskoulutus toimii hankkeessa ulkokehäpartnerina eli osallistuu valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja pilotoi ohjauksen työkaluja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa. POKE Oppisopimuskoulutus on mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttamassa OpsoDiili Länsi-Suomi -ESR-hankkeessa verkostokumppanina. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla parannetaan oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta, helpotetaan oppisopimuskoulutukseen ohjautumista sekä edistetään työpaikkojen ja nuorten kohtaamista. Oppisopimuskoulutuksen tiedottamista on tehostettu kuluvana vuonna mm. kehitysyhtiöiden, yrittäjäjärjestöjen ja oman aikuiskoulutuksen ja muun oppilaitosyhteistyön kautta. Tätä verkostoa vahvistetaan sidosryhmäyhteistyöllä ja tiedottamisen kanavia kehitetään tulevina vuosina. 16

KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET V. 2016 18 TP 2014 2015 2016 2017 2018 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Aloituspaikat 657 706 650 591 626 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 55 67 67 62 62 Luonnontieteiden ala 25 25 20 20 20 Tekniikan ja liikenteen ala 284 280 272 267 287 Luonnonvara- ja ympäristöala 120 130 112 98 98 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 115 145 125 90 105 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 58 59 54 54 54 Opiskelijat 1 456,4 1 419,8 1 320 1 320 1 320 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 137,4 132,1 120 120 120 Luonnontieteiden ala 52,2 48,1 50 50 50 Tekniikan ja liikenteen ala 640,0 618,9 605 605 605 Luonnonvara- ja ympäristöala 229,8 247,1 210 210 210 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 257,6 255,9 230 230 230 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 139,4 117,7 105 105 105 KURSSI- JA LISÄKOULUTUS Opiskelijatyöpäivät 35 206 36 100 1) 33 700 25 600 25 300 OPPISOPIMUSKOULUTUS 300,0 299,5 310 310 310 Opiskelijat 1) Talousarvio 2015 17

5. HENKILÖSTÖ Kuntayhtymällä on erillinen henkilöstöstrategia. Sen lähtökohtana ovat kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio, strategiset valinnat sekä arvot. Henkilöstöstrategia tukee kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteuttamista luomalla puitteet toteuttaa kuntayhtymän tehtäviä tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti sekä toimintaa jatkuvasti uudistaen. Tavoitteena on luoda henkilöstölle kannustava ja uudistuva työpaikka, joka tukee osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Henkilöstöstrategia linjaa myös, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa kuntayhtymä noudattaa pyrittäessä saavuttamaan tavoitteet. Henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Henkilöstövoimavarojen kehitystä ja henkilöstöstrategian toteutumista seurataan ja arvioidaan henkilöstökyselyllä ja kehityskeskusteluilla sekä henkilöstöraportilla. Henkilöstön määrä Henkilöstösuunnitelma sisältää kaikki kuntayhtymään päätoimisessa työ- tai virkasuhteessa olevat työntekijät. Tämän lisäksi on sivutoimista henkilökuntaa, josta valtaosa työskentelee opetustehtävissä. Henkilökunnan määrä on vähentynyt vuodesta 2011 lähtien, kun aikuisten työvoimakoulutus on vähentynyt oleellisesti ja ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on pienentynyt. Henkilökunnan vähentyminen on tapahtunut vähentämällä määräaikaisten opettajien määrää. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 238 päätoimista työntekijää, joista vakinaisia oli 199 (83,6 %) ja määräaikaisia 39 (16,4 %). Opetustehtävissä työskenteli 55,5 %, hallintotehtävissä 23,1 % ja tukipalveluissa 21,4 %. Hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääasiassa vakinaista. Opetushenkilöstön tarve vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan, ja vakinaisten lisäksi tarvitaan määräaikaisia opettajia. Suunnitelmakaudella henkilökunnan määrä vähenee vuoden 2015 syksystä 13,5 % määräaikaisten tehtävien päättymisen ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Eläkkeelle jäävistä varsinkin opettajat ovat olleet osaaikaeläkkeellä, ja heiltä vapautuvia tehtäviä voidaan jatkossa hoitaa sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän perusteella vuosina 2016 18 eläkkeelle jäisi 23 henkilöä. Eläkkeelle siirtyvien määrä olisi suurin vuonna 2016. 18

Peruskoulutuksen opiskelijamäärä tulee vähenemään lähivuosina nuorten ikäluokkien pienentymisen ja opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamien ammatillisen koulutuksen menosäästöjen seurauksena. Toiminnan supistuminen edellyttää myös henkilökunnan vähenemistä. Henkilöstön mitoituksessa hyödynnetään eläkkeelle siirtymisten kautta tapahtuvaa luonnollista poistumaa ja sisäisiä tehtäväjärjestelyjä. Tehtäväjärjestelyjä toteutettaessa ja tarvittavaa uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa turvataan kuntayhtymän strategian edellyttämä osaaminen. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA V. 2016 18 Yksikkö Lukumäärä Lukumäärä 31.12. 31.12.14 20.9.15 2016 2017 2018 Hallintopalvelut 16 19 17 17 17 Tekniikka ja liikenne, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Äänekoski Tekniikka ja liikenne, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, Viitasaari 69 67 58,5 56,5 56,5 25 24 23 20 19 Sosiaali- ja terveysala 22,5 23,5 22,5 21,5 21,5 Kaupan ja hallinnon ala 18,5 17,5 16 16 16 Luonnonvara- ja ympäristöala 50 50 47 45 43 Aikuiskoulutus 33 32 30 28 28 Oppisopimuskoulutus 4 4 4 4 4 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 238 237 218 208 205 Muutos % -4,4-0,4-8,0-4,6-1,4 19

6. INVESTOINNIT Vuonna 2016 aloitetaan Piilolantien E-rakennuksen peruskorjaus. Peruskorjauksessa tehdään kauttaaltaan rakennusteknisiä korjauksia 50 % rakennuksen nettopinta-alasta ja uudistetaan sähkö- ja LVIA -järjestelmät. Myös julkisivu uusitaan. Työ jakautuu kahdelle vuodelle. Tarvaalassa aloitetaan biotalouskampukseen liittyvä rakentaminen. Työ aloitetaan ajoharjoittelukentän ja materiaalin käsittelyalueen rakentamisella. Koneopetuksen hallin rakentaminen käynnistetään, ja rakennus valmistuu vuonna 2017. Vuodelle 2018 on varattu määrittelemätön rakennusten peruskorjausvaraus. Irtaimen omaisuuden hankinnat käsittävät pääasiassa opetuksen koneita ja laitteita. Irtaimen omaisuuden investointihankinnat on mitoitettu vuodelle 2016 niin, että ne voidaan hoitaa vuosikatteella. Rakentamisinvestointeihin käytetään aikaisempien tilikausien ylijäämää. Varsinaisten investointihankintojen lisäksi toiminta edellyttää vuosittain kaluston käyttötaloushankintoja. Resurssien suunnittelussa pyritään varmistamaan laadukkaan perusopetuksen edellyttämä tila- ja laitevarustus. Nopeasti muuttuvien, suuria investointeja ja ylläpitoresursseja edellyttävien tila- ja laiteresurssien hyödyntämisessä kehitetään työpaikkakoulutusta ja muuta yhteistyötä yritysten kanssa. KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMISOHJELMA JA IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTAOHJELMA V. 2016 18 RAKENTAMISOHJELMA Hankkeen nimi Kokonaiskustannusarvio (1 000 ) Määrärahojen käyttö (1 000 ) 2016 2017 2018 Piilolantie, E-rakennus 950 800 Rakennusten peruskorjaukset 200 Tarvaalan biotalouskampus 1000 1500 YHTEENSÄ 1 950 2 300 200 IRTAIMEN OMAISUUDEN HANKINTAOHJELMA Määrärahat (1 000 ) 2016 2017 2018 INVESTOINTIHANKINNAT Irtain omaisuus 650 500 450 KÄYTTÖTALOUSHANKINNAT 259 247 235 YHTEENSÄ 909 747 685 20

7. TALOUS Kuntayhtymän taloudellisena tavoitteena on, että käyttömenot ja osa investointimenoista katetaan toiminnasta saatavilla tuloilla. Näitä tuloja ovat valtion maksamat ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnat ja muut koulutuksesta saatavat myyntituotot sekä maksullisena palvelutoimintana järjestettävästä koulutuksesta saatavat myyntituotot. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuntayhtymältä toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden merkittävää parantamista, koska opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa vuosina 2015 17 menosäästöjä, jotka vähentävät ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Peruskoulutuksen järjestämisluvan mukaiset opiskelijapaikat vähenevät 170 paikalla vuoteen 2016 mennessä, jolloin käytössä on 1 320 paikkaa. Samanaikaisesti peruskoulutuksen yksikköhinta jäädytetään ja sitä leikataan. Vuodelle 2017 on odotettavissa noin 10 12 % leikkaukset ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Opiskelijapaikkojen vähenemisen ja yksikköhinnan leikkaamisen yhteisvaikutus kuntayhtymän talouteen on 1,0 milj. euroa vuonna 2016 ja noin 1,3 milj. euroa vuonna 2017. Myös työvoimakoulutusta ja oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävää lisäkoulutusta vähennetään. Vuoden 2017 leikkausten kohdentamisesta odotetaan päätöksiä kevään 2016 aikana. Rahoituksen supistuminen edellyttää kuntayhtymältä toiminnan ja talouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2018 alusta lukien tulevat voimaan uusi lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä, joiden vaikutuksia on vielä mahdotonta ennakoida. Uudistuksen etenemistä seurataan, ja tarvittaessa laaditaan talouden sopeuttamisohjelma, jossa selvitetään henkilöstöresurssien ja muiden resurssien käyttö vuodesta 2018 eteenpäin. Vuoden 2018 rahoituksen on arvioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa olevan samaa tasoa kuin vuonna 2017 ja menojen 5 % alemmat. Kuntayhtymän tulot ovat alentuneet vuodesta 2011 ja alenevat 2016 kuudetta vuotta peräkkäin. Rahoituksen supistumisen aiheuttamat sopeuttamistoimet on aloitettu jo vuonna 2012 aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Perustutkintokoulutuksen osalta sopeuttamisen suunnittelu sekä toimenpiteet on aloitettu syksyllä 2013. Toiminnan sopeuttamisessa ensisijaisia keinoja ovat mm. hankintojen hallittu leikkaaminen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentäminen sekä eläköitymisen hyödyntäminen. Kuntayhtymä rahoittaa kaikki investointinsa omalla tulorahoituksellaan ja rakennusinvestointeja myös edellisten vuosien ylijäämillä. Investointeihin ei saada erillisiä valtionosuuksia. Irtaimen omaisuuden hankintojen valtionrahoitus on huomioitu valtionosuuden perusteena olevassa yksikköhinnassa. Vuosittaiset irtaimistohankinnat sopeutetaan väheneviin tuloihin. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on arvioitu vuosikatteen jäävän vuonna 2017 alle kolmasosaan vuoden 2016 tasosta ja investointien rahoitukseen käytettävän lähinnä aikaisempien vuosien ylijäämiä. Vuonna 2018 kuntayhtymän talous tasapainottuu kestävälle tasolle 5 prosentin käyttömenojen leikkauksella. 21

KUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖTULOT JA -MENOT V. 2016 18 Käyttötalous 1 000 TP 2014 TA 2015 2016 2017 2018 Tulot 22 785 20 960 20 090 18 675 18 585 Muutos % -1,7-8,0-4,2-7,4 0,0 Menot 20 480 20 266 19 709 18 773 17 883 Muutos % -2,5-1,0-2,7-5,0-5,0 Rahoitustuotot ja kulut 313 199 297 297 297 Vuosikate 2 618 893 678 199 999 Poistot 1 192 1 281 1 427 1570 1570 Poistoeron vähennys 93 68 93 93 93 Tilikauden tulos 1 519-320 -656-1 278-478 * Sisältää sisäiset erät KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIMENOT JA -TULOT V. 2016 18 Investoinnit 1 000 TP 2014 TA 2015 2016 2017 2018 Menot 1 768 1 984 2 600 2 800 650 Muutos % -16,8 +12,2 +31,0 +7,7-76,8 Tulot 0 0 0 0 0 Valtionosuudet Valtion avustukset Muut investointitulot Muutos % Nettomeno -1 768-1 984-2 600-2 800-650 Kuntayhtymän tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma suunnitelmakaudelle ilmenevät liitteenä olevista taulukoista. Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2016 esitetään talousarviossa. Koulutusalojen toimenpiteet kuntayhtymän strategioiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään alakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. 22

, liitetaulukot TULOSLASKELMA V. 2016 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-18 TOIMINTATUOTOT TA 2015 2016 2017 2018 MYYNTITUOTOT LIIKETOIMINNAN MYYNTITUOTOT 3.841.050 3.708.410 3.614.330 3.524.870 YKSIKKÖHINTARAHOITUS 16.168.000 15.304.820 13.983.580 13.983.580 MYYNTITUOTOT 20.009.050 19.013.230 17.597.910 17.508.450 MAKSUTUOTOT MUUT PALVELUMAKSUT 83.500 118.200 118.200 118.200 MAKSUTUOTOT 83.500 118.200 118.200 118.200 TUET JA AVUSTUKSET 233.000 252.400 252.400 252.400 VUOKRATUOTOT 627.200 690.300 690.300 690.300 MUUT TOIMINTATUOTOT 7.800 16.000 16.000 16.000 TOIMINTATUOTOT 20.960.550 20.090.130 18.674.810 18.585.350 TOIMINTAKULUT/MENOT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT -9.204.960-8.914.660-8.468.980-8.045.570 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT -2.308.060-2.281.580-2.167.530-2.059.180 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -564.790-499.810-474.920-451.260 HENKILÖSIVUKULUT -2.872.850-2.781.390-2.642.450-2.510.440 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 6.000 500 480 460 HENKILÖSTÖKULUT -12.071.810-11.695.550-11.110.950-10.555.550 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -973.510-992.220-965.380-939.880 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -4.401.630-4.345.550-4.136.380-3.936.990 PALVELUJEN OSTOT -5.375.140-5.337.770-5.101.760-4.876.870 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA -2.222.270-2.148.810-2.042.460-1.941.110 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -2.222.270-2.148.810-2.042.460-1.941.110 AVUSTUKSET -6.900-7.200-6.880-6.560 VUOKRAT -439.700-432.200-428.260-424.500 MUUT KULUT -150.510-87.150-82.870-78.800 TOIMINTAKULUT/MENOT -20.266.330-19.708.680-18.773.180-17.883.390 TOIMINTAKATE 694.220 381.450-98.370 701.960 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 200.000 300.000 300.000 300.000 KORKOKULUT -1.000-1.000-1.000 MUUT RAHOITUSKULUT -1.000-2.000-2.000-2.000 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 199.000 297.000 297.000 297.000 VUOSIKATE 893.220 678.450 198.630 998.960 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -1.281.200-1.427.100-1.569.810-1.569.810 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA -1.281.200-1.427.100-1.569.810-1.569.810 TILIKAUDEN TULOS -387.980-748.650-1.371.180-570.850 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 67.600 93.000 93.000 93.000 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -320.380-655.650-1.278.180-477.850 23

, liitetaulukot INVESTOINNIT V. 2016 18 KUNTAYHTYMÄ INVESTOINTIMENOT 1000 TP 2014 TA 2015 2016 2017 2018 Irtain omaisuus 530 754 650 500 450 Osakkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 238 1 230 1 950 2 300 200 YHTEENSÄ 1 768 1 984 2 600 2 800 650 INVESTOINTITULOT Käyttöomaisuuden myynti Valtionosuudet Valtion avustukset Muut investointitulot Kuntien osuudet YHTEENSÄ 0 0 0 0 0 NETTOMENO -1 768-1 984-2 600-2 800-650 RAHOITUSLASKELMA V. 2016 18 1000 KUNTAYHTYMÄ TP 2014 TA 2015 2016 2017 2018 Tulorahoitus Vuosikate 2 618 893 678 199 999 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 768-1 984-2 600-2 800-650 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit, netto 849-1 091-1 922-2 601 349 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 849-1 091-1 922-2 601 349 24