NUORISOKIIHDYTIN* tilapäiset käytöt kehittämisen voimavarana Panu Lehtovuori Vesa Peipinen Mathias Wahlberg 10.5.2012
Sisällysluettelo Johdanto 3 Inledning 4 Introduction 5 1. NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 Helsingin nuorisotyön vaiheita 6 Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä 7 Kaupunki muuttuu 8 Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja 10 Keskusta 30 Herttoniemi 32 Ryhmähaastattelu 14.2.2012 34 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 36 Kirjallisuus 38 2. TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA 12 TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia 12 Kaupunkikiihdytin* Nuorisokiihdytin* 13 Kaupunki muuttuu tekemällä 14 Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus 15 3. ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA 18 Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista 18 NUORISOKIIHDYTIN* -TYÖPAJAT 28 2
Johdanto Tilapäisillä käytöillä tarkoitetaan kestoltaan määräaikaisia ja luonteeltaan kokeellisia käyttöjä. Niille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuus- ja satamaalueilla, mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Tilapäiset käytöt ovat siirtymässä kaupunkisuunnittelun -ja politiikan ytimeen. Miten nuorisotyössä voitaisiin hyödyntää tätä potentiaalia? Pika-analyysi tilapäisistä käytöistä nuorisotyön kehittämisen välineenä on tehty keväällä 2012 osana Helsingin nuorisoasiankeskuksen tila- ja toimintastrategian kehittämistä. Analyysin tulos, NUORISOKIIHDYTIN*, on väline tunnistaa ja tunnustaa tilapäiset käytöt ja niiden mahdollisuudet. Analyysin taustalla on tieto siitä, että sekä kaupunkitila että nuorten tavat käyttää kaupunkia ovat muutoksessa. Nuorisotyö tarvitsee uusia tapoja synnyttää muuntuvia ja kustannustehokkaita tiloja nuorten käyttöön. Tilapäisten käyttöjen kautta syntyy kiinnostavia, aktiivisia ja houkuttelevia paikkoja. Uusi ja yllättävä kulttuuri, kuten kokeellinen teatteri ja musiikki tai nuorten omaehtoinen kulttuuri- ja kansalaistoiminta, menestyy tilapäisissä tiloissa. Tilapäiset käytöt ja niiden kautta syntyvä ainutlaatuinen, luonteeltaan ja säännöiltään tavallisesta poikkeava toiminta ovat osa moniarvoista kaupunkikulttuuria. NUORISOKIIHDYTIN* on toimintamalli, joka tarjoaa sekä uusia tapoja luoda tiloja että uusia mahdollisuuksia nuorten omaehtoiselle toiminnalle. Raportti kertoo tilapäisten käyttöjen kirjosta, käytännöistä ja hyödyistä. Se esittelee ulkomaisia ja kotimaisia esimerkkejä tilapäisten käyttöjen kehityskaarista ja ehdottaa, miten Helsingin nuorisotyössä voitaisiin parhaiten hyödyntää rakennusten, kaupunkitilan ja alueiden tilapäiskäyttöä. Tilapäiskäytöt tarjoavat välineitä laajemminkin nuorisotyön kehittämiseen, nuorten osallistumiseen ja osallistamiseen, uusien kohderyhmien tavoittamiseen ja toiminnan nopeaan aloittamiseen uusilla kaupunkialueilla. Nuorisoasiainkeskukselle tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus. Kokoamalla omat kykynsä ja tietonsa se voi profiloitua tilapäisten käyttöjen asiantuntijana. Se on hyvä pohja verkottua muihin kaupunkikehittämiseen vaikuttaviin virastoihin ja kiinteistöjen omistajiin. Nuorisotoimi voi toimia välittäjänä ja uusien ideoiden edistäjänä. Oleellista on ottaa nuoret mukaan ja hioa yhteiskehittelyn tapoja. Parhaiten tämä onnistuu käytännön kokeiluhankkeiden kautta. Kiitokset Lasse Siuralalle, Leena Ruotsalaiselle, Lauri Jääskeläiselle, Erik Niemiselle sekä pika-analyysin työpajan osallistujille. Helsingissä 10. toukokuuta 2012 Tekijät 3
Inledning Med lokaler för tillfälligt bruk avses nyttjande som är tidsbegränsat och experimentellt till sin natur. I bland annat industri- och hamnområden där en förändringsprocess pågår blir sådana lokaler tillgängliga, men i olika lägen kan det också ske inom existerande stadsstruktur. Temporärt bruk och tillfälliga lösningar blir i dagsläget allt viktigare inom stadsplanering och inom kommunalpolitik. Hur kan den här potentialen alltså tas till vara inom ungdomsarbetet? En snabbanalys gällande temporärt bruk som metod för att utveckla ungdomsarbetet gjordes våren 2012 som en del av Helsingfors stads ungdomscentrals strategiska utvecklingsarbete. Resultatet av analysen, den så kallade UNGDOMSACCELERATORN (fi. NUORISOKIIHDYTIN*), fungerar som ett redskap för att identifiera och notera sådant tillfällighetsbruk och de möjligheter det för med sig. Analysen är baserad på vetskapen om de förändringar som pågår i själva stadsrummet och i ungdomarnas sätt att använda sig av det. Inom ungdomsarbetet behövs det nya förfaringssätt för att kunna erbjuda ungdomar kostnadseffektiva lokaler som kan användas på olika sätt. Genom tillfällig bruk skapas intressanta, aktiva och attraktiva lokaler. Ny och överraskande kultur, som till exempel experimentell teater och musik eller kultur- och medborgarverksamhet på ungdomars villkor, trivs i tillfälliga lokaler. Tack vare tillfällig bruk skapas verksamhet som är enastående, unik och avvikande i fråga om både karaktär och regler. Det är verksamhet som bidrar till en pluralistisk stadskultur. UNGDOMSACCELERATORN är en verksamhetsmodell som både ger möjlighet att skapa nya lokaler och ger unga förutsättningar för verksamhet på deras egna villkor. Den här rapporten beskriver den mångfald som finns i fråga om lokaler för tillfälligt bruk, men också praxis och nyttoaspekter. Här presenteras såväl finländska som utländska exempel på hur tillfälliga bruket har utvecklats, men rapporten ger också förslag på hur man inom ungdomssektorn i Helsingfors bäst kunde använda sig av byggnader, stadsrummet och olika områden för tillfälligt bruk. Tillfällig bruk kan vara ett redskap för utveckling av ungdomsarbetet i en vidare bemärkelse, för integrering av ungdomar och för att få dem att engagera sig, för att nå nya målgrupper och för att snabbt få i gång verksamhet i nya stadsområden. För Ungdomscentralen innebär lokaler för temporärt bruk en öppning. Genom att sammanföra sina starka sidor och sin kunskap kan Ungdomscentralen profilera sig som expert på lokaler i tillfälligt bruk. Det är en god grund för ett kontaktnät till andra ämbetsverk som är involverade i stadsutveckling och till olika fastighetsägare. Ungdomscentralen kan verka som förmedlare och främja nya idéer. Det är viktigt att ungdomarna engageras i processen och att praxisen i fråga om samskapande finslipas; sådant lyckas bäst i konkreta testprojekt. Ett varmt tack till Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen och deltagarna i workshoppen för snabbanalys. Helsingfors den 10 maj 2012 Skribenterna 4
Introduction The concept of temporary use refers to use that is short-term in duration and experimental in nature. It can be accommodated in former industrial and harbour areas undergoing transformation, but in some situations within the existing urban fabric as well. Temporary use is becoming a core element of urban planning and policy. How might youth work exploit this opportunity? A rapid analysis of temporary uses as a vehicle for developing youth work was carried out in spring 2012 as part of the City of Helsinki Youth Department s space and action strategy. The results of the analysis, presented in NUORISOKIIHDYTIN*, offer a tool for identifying and giving recognition to temporary uses and the possibilities they offer. Underlying the analysis is the awareness that both urban space and the way young people use it are undergoing transformation. Youth work needs new ways of generating flexible and cost-effective spaces for young people to use. The use of temporary spaces produces interesting and active places that are attractive to young people. New and unexpected cultural activities, such as experimental theatre and music, or young people s self-directed cultural and civic effort, flourish in temporary venues. Temporary use and the unique activities it generates, which do not fit the mainstream in character or organization, are part of pluralist urban culture. NUORISOKIIHDYTIN* offers a model of action, which includes both new ways to produce space as well as new opportunities to develop young people s self-directed and autonomous activities. The report outlines the variety of existing temporary uses and considers their practices and benefits. It presents examples of how it has developed both overseas and in the domestic setting, and suggests how Helsinki s youth work might make the best of the temporary use of buildings, urban space and the city s spatial resources. Temporary uses offer tools for youth work more broadly: for facilitating and encouraging young people s participation, for reaching new target groups and for speedy initiation of programmes in new urban sites. For the City of Helsinki Youth Department temporary use is an opportunity. By drawing together its own skills and knowledge base, it can create a profile for itself as having expertise in temporary use. This will form a strong base from which to establish links with other municipal departments and property owners influencing urban development. Youth work can operate as a mediator and vehicle for progressing new ideas. The important thing is to work together with young people and to further develop methods of cooperation. The best way to do this is through practical experimental projects. Our thanks to Lasse Siurala, Leena Ruotsalainen, Lauri Jääskeläinen, Erik Nieminen and to all who participated in the rapid analysis workshop. Helsinki, 10.05.2012 The Authors 5
1NUORISOTYÖN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin nuorisotyön vaiheita Helsingissä kaupungin nuorisotyö alkoi sotien jälkeen vuonna 1948 kun ensimmäiset kerhotilat perustettiin Mäkelään, Käpylään ja Vallilaan. 1950 -luvulta alkaen suuret ikäluokat muuttivat yhteiskuntaa voimakkaasti. 1960-luvulla alkoi suurimittainen maaltamuutto ja Suomi kaupungistui tunnetulla tavalla myöhään mutta nopeasti. Helsinki pääkaupunkina kasvoi muita keskuksia nopeammin. Nuoret alkoivat erottua omaksi ryhmäkseen, ja nuorisokulttuurit tulivat näkyväksi ilmiöksi. Helsingin nuorisotyön merkittäviä käännekohtia ovat olleet jälleenrakentamiskauden maaltamuutto ja lähiörakentaminen, suurten ikäluokkien yhteiskunnallinen herääminen ja nuorten radikalisoituminen 1960-luvulla, politisoitumisen kausi 1970-luvulla sekä 1990-luvun lama ja sen seuraukset. (Ilves 1998) Helsingin nuorisotyö on muutoksien edessä. Edelleen jatkuva kaupungistuminen (toisen sukupolven kaupunkilaisuus), kansainvälistyminen, verkottuminen ja nuorten kokemuspiirin laajeneminen, maahanmuuttajanuorten määrän kasvu, uudet osallistumisen muodot sekä palvelujärjestelmien logiikan muutokset luovat uusien toimintamallien tarvetta. Palvelukonseptin uudistamisen tarve on kirjattu myös nuorisotoimen strategiaan 2012-16. 2000 luvulla helsinkiläisen nuorisotyön keskeisiksi sisällöiksi ovat nousseet osallisuus, nuorten oma luovuus, aktiivisen kansalaisuuden tukeminen, uusien sosiaalisten taitojen oppiminen, toimijuuden merkitys ja käyttäjälähtöisyys. Nuorisotyö nähdään myös oppimisympäristönä, jossa nuorten omaehtoisella tekemisellä on keskeinen rooli. Nuorten luovuus, visionäärisyys, innovatiivisuus, yhteisöllinen oppiminen ja osaamisen jakaminen, sekä vuorovaikutuksen, yhteisen innostuksen ja unelmien merkitys on tunnistettu nuorisotyön ja nuorten oman toiminnan kehittämisen keskeisiksi lähteiksi. Tästä on esimerkkinä esimerkiksi Helsingin nuorisotoimen Ruutihanke, helsinkiläisten nuorten yhteisen ideoinnin ja tekemisen paikka. (http://www.ruuti.net/) http://www.ruuti.net/ruuti/ 6
Nuorisotalo tilana ja toimintaympäristönä Tällä hetkellä Helsingin nuorisotoimella on noin 60 erillistä tilaa. Niiden yhteispinta-ala on 43 000 m 2. Nuorisotilojen laajempi ja järjestelmällinen rakentaminen alkoi lähiörakentamisen myötä 1970-luvulla. Nuorisotilojen rakentamista ohjasivat vuoden 1973 nuorisolaki ja nuorisotilojen suunnitteluohjeet (RT-kortisto). Nuorisotilojen rakentaminen Pinja Mero Anna Autio oli tarkkaan säänneltyä. Tavoitteet olivat määrällisiä: väestöennusteisiin perustuen kaupunki pyrki varmistamaan tietyn neliömäärän nuorisotilaa jokaiselle asuntoalueelle. Tilojen rakentaminen painottui uusille ja etäisemmille alueille keskustan ja keskustan lähialueiden jäädessä vähemmälle. Vaikka nuorisotilojen verkko on kattava, juuri nyt 2010-luvulla nopeasti kehittyvillä keskustan reuna-alueilla saattaa olla tavallista enemmän kehittämistarpeita. Sörnäisten Happi on jo hieno avaus tähän uuteen tilanteeseen. Nuorisotilojen sijainti vaikuttaa myös niiden toimintaan ja erilaisten kohderyhmien tavoittamiseen. Yleisenä huolena on ollut nuorisotilojen kävijämäärien lasku (mm. Keskinen & Nyholm, 2011). Helsingin kaupungin kaltaisessa isossa organisaatiossa nuorisotilojen rakentaminen on hidasta ja usein kallista. Nuorisotilojen konseptointi vaatii uusia ajatuksia. Havaintomme on, että nuorisotyön keskiössä ovat olleet nuorisotyön sisällöt, ei itse tilakonseptin kehittäminen. 7
Kaupunki muuttuu Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat. Helsingin väestönkasvu on vuodesta 1991 alkaen ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1-1,5 prosenttia vuodessa; ympäröivät kunnat kasvavat hieman nopeamminkin. Väkeä muuttaa muualta Suomesta ja ulkomailta, ja myös syntyvyys on suhteellisen nuoren väen asuttamassa Helsingissä suurta. Kunkin kasvun tekijän osuus on tällä hetkellä karkeasti kolmannes. Noin 64 000 helsinkiläisen äidinkieli oli vuonna 2010 muu kuin suomi tai ruotsi, ja maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on jo nyt hyvin merkittävä. Tilallinen näkökulma kaupunkimuutokseen korostaa toisaalta kaupungin ja seudun fyysisen rakenteen muutosta Helsinki laajenee, tiivistyy ja monimuotoistuu ja toisaalta tilan käytön ja käyttäjien sille antamien merkitysten muutosta kaupunkia käytetään joustavasti ja monirytmisesti. Nuoret ovat tässä muutoksessa etulinjassa. Uutta kaupunkikulttuuria ja tilan käytön kulttuuria luodaan päivittäin. Nuorisotyön toimintaympäristö ja nuorten tavat käyttää kaupunkitilaa ovat muuttumassa. Sekä (asuin-)alueiden rajat että kaupunkitilan totutut käytön ajat ja tottumukset kyseenalaistetaan, samoin julkisen ja yksityisen tilan raja. Kaupunkitutkimuksen ja -suunnittelun piirissä on jo pitkään puhuttu verkostokaupungista. Käsite viittaa toisaalta ihmisten liikkuvuuteen ja kaupungin monikeskuksisuuteen: Kaupunki on yksilöllisten valintojen kenttä, josta poimitaan itselle merkittävät tilat ja toiminnat. Toisaalta verkostokaupunki viittaa moniin ulottuvuudeltaan ja tärkeydeltään erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin ihmisten elämänpiirin ja identiteetin määrittäjänä: Fyysisestä sijainnista ja liikkeestä riippumatta olemme koko ajan mukana monessa ilmiö, jota emme kännykkä- ja tablettiarjessa edes osaa ihmetellä. Muuttuva kaupunki ja seutu ovat monenlaisen suunnittelun ja kehittämisen kohteena. On helppo ennakoida että merkittävät rakennushankkeet, kuten metron jatkaminen länteen ja itään, rataverkon ja Lintuvaara Leppävaara Matinkylä Tapiola Tapiola Malminkartano Kannelmäki Maunula Lauttasaari Malmi Pihlajamäki Yliskylä Itäkeskus Kalasatama Herttoniemi Sörnäinen Kamppi Kontula Myllypuro Vanha Vuosaari Itäkeskus 1950-1970 - luvuilla kaupunki rakentui keskustasta riippuvaisina lähiöinä. Nyt kaupunki rakentuu seudullisina, kuntarajat ylittävinä tiivistymisen vyöhykkeinä, esimerkkinä metro-helsinki. 8
metron suora linkitys Hakaniemessä, suurten kauppakeskusten laajeneminen sekä satamien ja metron varren uudet urbaanit kaupunginosat, vaikuttavat tulevaisuudessa kaupunkilaisten arkeen ja samalla nuorisotyön toimintaympäristöön. Kuntarajojen merkitys todennäköisesti vähenee edelleen. Jos seudun kunnat yhdistyvät, Nuorisoasiainkeskuksella on entistä parempi pelipaikka dynaamisen muutoksen osaajana ja heikkojen signaalien kuuntelijana. Kokonaisuutena voidaan todeta että Helsinkiin on muodostumassa uusi, dynaaminen, koko seudulle ulottuva metrovyöhyke. Tämä vyöhyke on myös nuorisotyön kannalta entistä tärkeämpi, sillä nuoret käyttävät nimenomaan sen hyvin saavutettavia ja uudella tavalla sosiaalisesti keskeisiä tiloja. Nuorten kokemusmaailmassa metrovyöhyke saattaa ohittaa oman asuinalueen ja sen tarjoaman sosiaalisen verkoston merkityksen. Tilapäiset tilat ja käytöt ovat luonteva vastaus toiminnan alustoiksi nopeasti muuttuvassa kaupungissa. Kevyt tilapäisyys mahdollistaa kokeilut, riskinoton ja epätyypilliset hankkeet. Saavutettavien ja keskeisten, mutta samalla ei-kaupallisten ja erilaisuudelle avoimien sallivien tilojen synnyttäminen dynaamiselle metrovyöhykkeelle on tärkeä ja kasvava tehtävä. Väliaikaiskäyttö on tuonut väriä ja elämää Kalasataman alueelle. 9
Nuorten omaehtoinen toiminta muuttaa arjen ehtoja Perinteinen järjestötoiminta ja hierarkkiset rakenteet eivät enää vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuten ennen. Nuoret toimivat yhä enemmän epämuodollisissa verkostoissa tai väliaikaisten hankkeiden ympärille syntyvissä ryhmissä. Nuorten poliittisen toiminnan ja osallistumisen omaehtoistuminen ovat tutkimusten mukaan voimistuva tendenssi. (Rinne 2010) Skeittarit, graffitimaalarit, mopomiitit sekä uudet kaupunkiliikkeet, kuten kaupunkiviljely, kadunvaltaukset ja pyöräilyaktivismi tai maailmanlaajuinen Occupy-liike ovat esimerkkejä kaupunkitilaa uusin tavoin valtaavista ja käyttävistä ryhmistä. http://www.templace.com/project-pool/onedc69.html?prj_id=3718 Permanent Breakfast tempaukseen osallistuvia aamiaisella. Johannes Grönvall Kadunvaltaus Helsingissä. Samalla on signaaleja siitä että nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on saanut uusia muotoja. Nuoret kaupunkilaiset ottavat itse kaupunkia ja kaupunkitilaa haltuun mitä erilaisimmin keinoin. Panu Lehtovuori Kaupunkiviljelyä Kalasatamassa. 10
Tarvitaan uusia väyliä ja muotoja nuorten osallistumiselle, vaikuttamiselle ja omaehtoiselle toiminnalle. Myös nuorten näkökulma tulee nostaa kaupunkisuunnittelun keskiöön. Nuorten suhde kaupunkitilaan on muutoksessa. Kaupunki- ja nuorisotutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen että suurista kauppakeskuksista on tullut nuorten suosimaa tilaa, jossa julkisen ja yksityisen tilan rajat hämärtyvät. Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskus ja Sinebrychoffin puisto ovat esimerkkejä tiloista, joissa nuoret haastavat hengailullaan julkisen ja puolijulkisen tilan käyttäytymiskoodeja. (Tani 2011, Keskinen & Lehtonen & Leino, 2011) Kaupunkimaantieteessä tilallisten konfliktien yhteydessä puhutaan tiukoista ja väljistä tiloista. (Tani & Kuusisto-Arponen 2011). Tiukat tilat ovat toiminnallisesti ja esteettisesti kontrolloituja homogeenisesti Timo Rossi, http://www.panoramio.com/photo/24448785 Hengailua Sinebrychoffin puistossa. teemoiteltuja tiloja, joissa mitään odottamatonta ei saa tapahtua. Väljät tilat elävöittävät kaupunkia ja antavat luvan sattumanvaraisille kohtaamisille, spontaaniudelle, monimuotoisuudelle ja yllätyksellisyydelle. (ibid.) Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen muodot haastavat käsityksiä edustuksellisesta demokratiasta ja tuovat esiin millaista nuorten toiminta voi tulevaisuudessa olla. Tämä vaatii totuttujen toimintatapojen ja työkulttuurin uudelleentarkastelua. Missä nuorisotyötä tehdään, kenen ehdoilla, kenen kanssa? Tarvitaan uusia toimintamalleja ja uusia kumppanuuksia. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia nuorisotyötä myönteisesti uudistavien tavoitteiden toteuttamiselle. Sektorikohtaisista palveluista on syytä siirtyä hallintokuntien ja virastojen yhdessä tuottamiin palveluihin. Yhteiskehittämisen kautta nuoret otetaan mukaan toiminnan ja tilojen suunnitteluun. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta. 11
2TILAPÄISET KÄYTÖT MAHDOLLISUUTENA TAVOITE: tilapäiset käytöt osaksi nuorisotoimen tilakonseptia Nuorten tilojen kehittäminen vaatii uutta ajattelua ja nuorten omaehtoisen toiminnan tunnistamista! Vaatimus Helsingin nuorisotoimen tila- ja toimintakonseptin uudelleentarkastelusta on todettu myös nuorisotoimen strategiassa, jossa palvelukonseptin uudistuminen tilat, toiminta ja sen tuottaminen on nostettu yhdeksi neljästä fokuksesta. Tärkeällä sijalla strategiassa on myös nuorten osallistaminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun. Nuorisokiihdytin* tarjoaa osaltaan keinoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tilapäiset käytöt ovat yksi tilakonseptin uudistamisen väline. Ne antavat uusia eväitä nuorten omaehtoiseen ja muuttuviin tarpeisiin reagoivaan tilojen tuottamiseen, yhdessä Nuorisoasiankeskuksen ja muiden ammattilaisten kanssa. Omien tilojen rakentamisen ja ohjelmoinnin sekä itseä ja omaa viiteryhmää kiinnostavien ja kokoavien tapahtumien järjestämisen kautta yhteiskehittely on kaikkein suorinta ja konkreettisinta: puhumisen sijasta tehdään, ja tulos on heti koettavissa. Helsingin nuorisotoimella on jo monipuolisia kokemuksia tilapäiskäyttöihin liittyvistä hankkeista mm. Kalasatamassa (Kalasatama Temporary). Helsingin nuorisotoimi on ottanut aktiivista roolia tukemalla nuorten omaehtoisia tilahankkeita (esim. nuorten sosiaalikeskushankkeet, Suvilahden skeittipuistohanke, pyöräilyhankkeet). Tilapäiskäyttöä kehittänyt Oranssi ry on nuorisotoimen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Myös monilla nuorisotiloilla on kertynyt merkittävää kokemusta kaupunkitilojen käytöstä ja alueellisista hankkeista, joissa nuorisotoimella ja paikallisella nuorisotilalla on ollut merkittävä rooli (mm. Harjun nuorisotalo, Kallio kukkii, alueelliset kulttuuritapahtumat). Kalasataman skeittipuisto keväällä 2012. 12
Kaupunkikiihdytin* Nuorisokiihdytin* Kaupunkikiihdytin* -pika-analyysi (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 2) määrittelee tilapäiset käytöt kestoltaan määräaikaisiksi ja luonteeltaan kokeileviksi käytöiksi, joille tarjoutuu tilaa muuttuvilla teollisuusja satama-alueilla mutta myös eri tilanteissa vanhan kaupunkirakenteen sisällä. Ympäristöministeriön tukeman analyysin keskeinen tulos oli se, että tilapäisten käyttöjen kautta voi syntyä toimintamalleja ja palvelualustoja, joilla on niin sosiaalista, kulttuurista kuin taloudellistakin merkitystä. Tilapäiset käytöt "ovat toimiva tapa tuottaa houkuttelevia kulttuurisia ytimiä, eri ryhmiä yhdistäviä avoimia tiloja, työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa." (ibid.) Tämä uudenlaisiin ja innovatiivisiin kaupunkitiloihin viittaava tulos on Nuorisokiihdytin* -työn tärkeä lähtökohta. Ajatuksemme on, että tilapäisten käyttöjen kautta voitaisiin toisaalta vastata nuorten muuttuneisiin tapoihin käyttää kaupunkia ja toisaalta monipuolistaa nykyisten tilojen käyttöä. Niiden kautta voidaan luoda uusia toimintamuotoja, tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä, kattaa nuorisotyön katvealueita ja käynnistää toiminta nopeasti uusilla alueilla. Tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksiin kuuluvat myös kaupunkikulttuurin esille tuominen ja omistaja julkisen tahon tuki välittäjä väliaikainen käyttö kulttuurinen nuorisotyö. Sekä tilallisesta että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tilapäiset käytöt ovat Nuorisoasiankeskukselle yhtä aikaa kehittämisen väline ja sen tulos. käyttäjä 13
Kaupunki muuttuu tekemällä Tilapäisten käyttöjen kenttä ulottuu hetkellisistä tapahtumista pitkäjänteiseen kaupunkitilan kehittämiseen. Tilapäisyyden kirjoon kuuluvat mm. kadunvaltaukset, yhteisötaide, happeningit ja kantaa ottava kaupunkitaide (new genre public art), konsertit ja http://www.flickr.com/photos/annegossie/6236956719/ Ravintolapäivä helsingissä. kaupalliset tapahtumat, projisoinnit, pop-up -ravintolat ja -kaupat, arkisten kaupunkitilojen elävöittäminen, unohtuneiden teollisuusympäristöjen uusiokäyttö ja tilapäiset puistot. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 4) Nuorisotoimelle tilapäiset käytöt tarjoavat laajan paletin ideoita ja työvälineitä, joiden avulla voi tavoittaa uusia käyttäjäryhmiä ja viedä toimintaa sinne missä nuoret ovat. Tilapäisyyden kirjon ääripäiden hetkellisten tapahtumien ja pitkäjänteisen kehittämisen edellytykset ja vaatimukset poikkeavat toisistaan, mutta parhaimmillaan kaikilla tilapäisillä käytöillä on uutta luovan impulssin luonne: ne auttavat näkemään kaupungin toisin. Ravintolapäivä on mahtava esimerkki itseorganisoituvan tilapäisyyden voimasta. Kalasatama Temporary, jossa myös Nuorisoasiankeskus on ollut aktiivisesti mukana, puolestaan osoittaa tilapäisten käyttöjen mahdollisuuksia uuden kaupunginosan rakentumisessa ja sen sosiaalisten verkostojen muodostumisessa. http://kalasatamanvaliaika.fi/archives/395 Ihana kahvila oli osa Kalasataman väliaikaa vuonna 2011. Kaupunki muuttuu tekemällä, ja nimenomaan nuorilla pitäisi olla nykyistä suurempi rooli uuden Helsingin synnyttämisessä. 14
Tilapäiset käytöt ovat mahdollisuus Kaupunkikiihdytin* -analyysissä löytyi paljon ideoita sekä toimintamalleista että paikoista, joissa tilapäisten käyttöjen kautta voisi luoda uutta kaupunkikulttuuria ja tuottaa myös taloudellista lisäarvoa. Suurimmaksi esteeksi hahmottui kaupunkien monimutkainen ja osin ristiriitainen byrokratia, jonka minkä tahansa käytön vastuullinen järjestäjä joutuu kohtaamaan. Saattaa olla lähtökohtaisesti epäselvää mitä lupia tarvitaan, tai virastoilla voi olla asiasta ristiriitainen näkemys. Ainakin Helsingissä kaavoitusprosessia pidettiin tilapäisten käyttöjen kannalta liian sitovana ja jäykkänä. Myös uusien tai virastojen TAPAHTUMA TAPAHTUMA KAUPUNKIKIIHDYTIN* perustoimintaan kuulumattomien käyttöjen vastuukysymyksissä on epäselvyyttä. (Lehtovuori ja Ruoppila 2011, 15) Ratkaisuksi ehdotimme uudenlaista paikkasidonnaista ja määräaikaista kehittämisvälinettä, Kaupunkikiihdytintä*, joka madaltaisi eri toimijoiden kynnystä ottaa tiloja uusiin luoviin käyttöihin. Kaupunkikiihdytin* voisi palvella myös nuorten muodostamien ryhmien tai perustamien yhdistysten ja yritysten tarpeita. Oheinen kaavio esittää idean roolin kaupunkirakentamisessa. PYSYVÄ RAKENTAMINEN PYSYVÄ RAKENTAMINEN Rakennusvalvonnan näkökulma Suomen lainsäädäntö ja Helsingin kaupungin käytännöt antavat jo nykyisellään ainakin kolme mahdollisuutta nopeuttaa ja keventää lupamenettelyjä. Näitä ovat tilapäinen ja määräaikainen rakennuslupa sekä neuvoteltu lupamenettely (Jääskeläinen 2012). Tilapäisen rakennusluvan mahdollisuus on poikkeus, josta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 23. luvussa (MRL 176 ) (Jääskeläinen 2008, 29). Tilapäinen lupa myönnetään viideksi vuodeksi, ja sen avulla voidaan viranomaisen harkintavallan puitteissa myöntää hyvinkin monenlaisia ja tilapäisten käyttöjen kannalta oleellisia poikkeuksia. Toisin kuin tilapäinen, määräaikainen lupa ratkaistaan pysyvän rakennusluvan myöntämisedellytysten kautta. Se voi tarjota kompromissin tilanteissa joissa lupaviranomainen on epävarma luvan edellytyksistä (ibid., 30). Tälläkin mahdollisuudella voi olla luovien ja kokeellisten käyttöjen kentässä merkitystä. Neuvoteltua menettelyä käytettiin muun muassa Kaapelitehtaan uudiskäy- 15
tön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Neuvoteltu menettely on selvästi olemassa, mutta sitä ei ole Helsingissä formalisoitu (Jääskeläinen 2012). Kuva: Gregorius http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:kaapelitehdas_2010.jpg Kaapelitehtaan uudiskäytön ja siihen liittyvien korjausten kohdalla käytettiin neuvoteltua menettelyä. Asuntotuotannon helpottamiseen tähtää lisäksi Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (1257/ 2010). Tätä edellisen asuntoministeri Vapaavuoren normitalkoisiin pohjaavaa lakia ei voine suoraan soveltaa nuorisotiloihin tai julkisen kaupunkitilan ilmiöihin, mutta se on kiinnostava esimerkki tiettyihin kaupunkeihin sovelletusta ja kokeiluihin kannustavasta erityislainsäädännöstä. Laki on voimassa vuodet 2011-2013. Se antaa Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Turulle osan muutoin valtiolle (ELY-keskuksille) pysyvien säännösten mukaan kuuluvasta poikkeamistoimivallasta sekä muitakin prosessien keventämisen ja nopeuttamisen mahdollisuuksia. Nykyinen hallitus mahdollisesti haluaa laajentaa lain soveltamista. (Jääskeläinen 2012) Tilapäinen rakennus tai käyttötarkoitus voi periaatteessa poiketa kaikista rakentamista koskevista määräyksistä. Henkilöturvallisuus on kuitenkin oleellista aina varmistaa, muista vaatimuksista voidaan tapauksittain joustaa. Invalidien esteettömyydestä on Helsingissä ollut lakia tiukempi tulkinta. Myös elintarviketurvallisuutta vaalivat viranomaiset ovat yleensä varsin ehdottomia. Kaikkineen lisääntyvä turvakulttuuri ja erilaisten juridisten vastuiden huolellisempi punninta on viime aikoina vähentänyt joustoja ja tapauskohtaista harkintavallan käyttöä. Kansainvälisessä vertailussa Suomen ja Pohjoismaiden lait ja laintulkinnat ovat viime aikoina tiukentuneet. Pohjoismaiden ulkopuolella kehitys kulkee ainakin osittain sallivampaan suuntaan. (Jääskeläinen 2012) Berliini lienee paras esimerkki kaupungista, jossa tilapäiset käytöt ovat näkyviä ja niillä on jopa strateginen rooli uudenlaisen (Berliinin tapauksessa boheemin, luovan ja taloudellisessa mielessä vaihtoehtoisen) kaupungin tuottamisessa. Berliinissä sekä viralliset tahot että yritykset ja voittoa tuottamattomat vapaat toimijat ovat olleet mukana luomassa uusia toimintatapoja, sääntöjen tulkintoja, sopimusmalleja, tietopankkeja ja välittäjiä. Kiinteistötoimen näkökulma Kiinteistötoimi näkee tilapäiset käytöt osana normaalia viraston toimintaa ja kiinteistöjen ylläpidon strategiaa. Erilaisia tilapäiskäyttäjiä ovat esim. kau- 16
pungin omat virastot, erilaiset yhteisöt, yhdistykset ja yritykset. Tilojen määräaikaista ja lyhyaikaista vuokrausta tehdään jo nyt. Kiinteistötoimen hallinnassa on tiloja jotka odottavat purkua tai uudiskäyttöä. Näiden tilojen tyhjillään pitäminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos niille on suorat kulunsa kattavaa käyttöä. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuviin tiloihin liittyy usein suunnittelemattomuus. Tilanteet ovat yllättäviä ja odottamattomia, esim. kunnostusta ja uusiokäyttöä odottava tila saattaa yllättäen tyhjentyä ja rakennuksen tai tilojen uusiokäytön suunnittelu saattaa kestää pitkään, varsinkin jos uusiokäyttö edellyttää uutta asemakaavaa tai käyttötarkoituksen muutosta. Kiinteistötoimen näkökulmasta tilapäiskäyttöön soveltuvat tilat ovat usein myös puutteellisia ja niiden käyttöönotto vaatii toimijalta erityistä asiantuntemusta. Kiinteistötoimen tavoitteena on synnyttää myös pilottihankkeita eri tahojen kanssa, joissa tilapäiskäyttöjen hyötyjä voitaisiin käytännössä kokeilla. Myös nuorisotoimi nähdään potentiaalisena yhteis- työkumppanina. Kiinteistötoimesta korostetaan että tilapäiskäytön edellytyksenä on että nuorisotoimella on valmius ja asiantuntemusta tilojen käyttöönottoon ja toimintoja jotka soveltuvat tällaisiin tiloihin. (Nieminen 2012) Väliaikaista käyttöä Suvilahdessa. 17
3ESIMERKKEJÄ JA IDEOINTIA Kansainvälisiä esimerkkejä uudentyyppisistä nuorten tiloista Muualla Euroopassa ja maailmalla on koko joukko esimerkkejä uudentyyppisistä tiloista ja toimintamalleista, joissa tilapäisyys on tavalla tai toisella ollut keskeisessä roolissa ja joissa nuoret ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Esittelemme tässä joitakin hankkeita. Edullista tilaa merikonteista Merikontteja voi käyttää nopeasti pystytettävien pop-up tilojen alustana tai edullisina muutamia vuosia toimivina tiloina. Esimerkkejä: opiskelijaasuntoja NDSM-telakan vieressä Amsterdamissa, Lift 11 projektin katutaidegalleria Tallinnan satamassa 2011, Ihana-kahvila Kalasatamassa 2011. Platoon Kunsthalle on hyvin dynaaminen kansainvälinen toimijaverkosto joka on rakentanut konteista muutamia vuosia kestäviä kulttuuri- ja toimintakeskuksia mm. Berliiniin ja Söuliin. Kafe Respect ungdomskafé och klub Maahanmuuttajanuorten aloitteesta syntynyt nuorten kulttuurikahvila ja tapaamispaikka, musiikkitila ja studio Rinkebyn asuinalueella Tukholmassa paikallisessa Folkets Husetissa. Nuoret ylläpitävät itse tiloja ja toimintaa. Toiminnasta on alun tilapäisyyden jälkeen vakiintunut. Vastaavaa toimintamallia on sovellettu Oranssin toiminnassa Herttoniemessä. http://rinkeby.nu/ http://www.kunsthalle.com/ 18
Herttoniemen nuorisostudio Nuorisostudion perustajat ovat itähelsinkiläisiä nuoria, jotka aloittivat murrosiässä vuonna 2006 musiikin ja videoiden tekemisen vaihtoehtona kadulla maleksimiselle. Vanhetessaan nuoret alkoivat kantaa huolta alueella asuvista vailla tekemistä ja vapaa-ajan viettopaikkaa olevista nuorista. Vuonna 2011 nuoret lähtivät itse pyörittämään musiikkistudiota alle 25-vuotiaille monikulttuurisuustaustaisille nuorille. Nuoret rakensivat itse talkoovoimin studion väliaikaiseen tilaan Herttoniemen teollisuusalueella, uusi tila avautuu kesällä 2012 Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Hanke on saanut EU-rahoitusta Youth In Action ohjelmasta sekä Helsingin nuorisotoimesta. Kalasataman väliaika Kalasataman väliaika / Kalasatama Temporary on väliaikaiseen ympäristötaiteeseen ja ympäristöihin keskittynyt projekti, joka toimii Kalasataman alueella sen rakentamisaikana. Projektin tavoitteena on tehdä Kalasataman alueesta elävä osa kaupunkia jo rakennusaikana ja hyödyttää tulevia asukkaita luomalla miellyttävää väliaikaista ympäristöä. Hanke tuo alueelle väliaikaista ympäristötaidetta yhteistyössä taidekoulujen, itsenäisten taiteilijoiden tai taiteilijaryhmien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Nuorisoasiankeskus on ollut vahvasti mukana Temporary Kalasatama hankkeessa. Alueella on toiminut mm. graffitiaita, kulttuuritoimintaa konttikylässä, ilmaiskonsertteja jne. Toiminta jatkuu kesällä 2012. http://kalasatama.blogspot.com/ Kalasataman skeittipuisto - Suvilahti DIY Park Kalasataman alueella sijaitseva omaehtoinen betoniskeittipuisto edustaa skeittipuistojen uutta linjaa. Helsingin kaupungin tilakeskukselta saadulle 900 neliön tontille rakennetaan talkoovoimin pääkaupunkiseudun suurinta betoniskeittiparkkia. Skeittipuisto on yksi Worls Design Capital -hankkeista. Skeittipuiston rakentaminen jatkuu edelleen. http://wdchelsinki2012.fi/ohjelma/2011-11-06/kalasataman-skeittipuisto Anssi Paukkunen 19
Annikin puutalokortteli Annikinkadun puukorttelin asukkaat perustivat vuonna 1994 yhdistyksen ajamaan talojen suojelua. Eräs Annikin Tähti ry:n toiminnan suurista voitoista oli Annikin korttelin suojelu kaavalla vuonna 2001. Yhdistyksen työ palkittiin, kun maaliskuussa 2007 Tampereen kaupunki päätti myydä korttelin Pirkanmaan yhteisöasujien kokoamalle ostohankkeelle. Rakennusia kunnostetaan parhaillaan. Vuonna 2001 yhdistys muuttui asukasyhdistyksestä yleishyödylliseksi yhdistykseksi, johon voivat kuulua muutkin kuin talojen asukkaat. Annikin Tähti ry:n tarkoituksena on vaalia Tampereen kaupungin omistuksessa olevassa Annikin puutalokorttelissa säilynyttä kulttuuri- ja asumishistoriaa. http://www.annikinkatu.net/ Pro Manillasäätiö Turun Manillaan 1990-luvun alussa ko tiutunut Aurinkobaletti perusti vuonna 1997 Pro Manillasäätiön, jonka tavoitteena oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Manillan suojelu ja kunnostaminen kulttuurikeskukseksi. Vuonna 2000 tehdyllä kaupalla tehdaskiinteistö siirtyi Pro Manillasäätiön hallinnoimalle Kiinteistö Oy Turun Manillalle. Muuta man vuoden kuluessa Manillan tehdas on täyttynyt taide- ja kulttuurialojen yrityksistä. Turun kaupunki on tukenut hanketta. Manillan tiloja vuokrataan myös lyhytaikaiseen tapahtuma- ja kulttuurikäyttöön. http://www.manillantehdas.fi/ Oranssin nuorten asumistoiminta Talonvaltausliikkeenä vuonna 1990 toimintansa aloit tanut helsinkiläinen Oranssi ry on kunnostanut Helsingin kaupungin omistamia rakennuksia nuorisoasunnoiksi. Useat Oranssin kunnostamat kohteet ovat olleet purku-uhan alla ja näin saaneet uutta käyttöä ja suojeltu. Oranssin kehittämää nuorten omaehtoisen asumisen mallia voisi soveltaa myös laajempaan käyttöön. Oranssin asumistoiminnasta vastaa toimintaa varten perustettu yhtiö Oranssi Asunnot Oy. Oranssin asuinyhteisöissä asuu n. 120 nuorta ja nuorta perhettä. http://www.oranssi.net/asuminen 20