Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Transkriptio

1 Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

2 Tutkimus kaupunkiviljelystä Mitä on uusi asukaslähtöinen kaupunkiviljely? Suomessa 2010-luvun ilmiö Uusi kaupunkiviljely -liike globaalin pohjoisen positiivisena protestina suunnitteluvetoista politiikkaa ja tilojen käyttöä vastaan Kansalaisnäkökulma: Ruoka + sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja poliittiset ulottuvuudet Tilalliset kysymykset keskiössä: kaupunkien joutomaat, oikeus kaupunkitilaan, tilojen elävöittäminen ja hyötykäyttö paikat, joita ei alun perin ole suunniteltu viljelylle Yhteistyön muodot viljelijöiden ja kaupungin välillä Aineisto: osallistuva havainnointi, viljelijöiden ja virkamiesten haastattelut

3

4 Kaupunkiviljely ja kaupunkisuunnittelu Tampereen kaupunki näkee viljelyn positiivisena ilmiönä Kaupunki ei kuitenkaan edistä viljelyä aktiivisesti Tarvittaisiin alkusysäys Valtuustoaloite Strateginen valinta Voimakkaasti asiaa ajava virkamies(joukko) Erillinen projekti Iso kansanliike Yritysten aloitteellisuus ja/tai painostus

5 Viljelyn hyödyt ja riskit kaupungille Hyötyjä: Sosiaalinen valvonta, Kaupunkitilan elävöittäminen, Kaupunkiluonnon monimuotoistaminen, Lisääntyvä hyvinvointi ja oppiminen EI MAINITTU: Sosiaalisen hyvinvoinnin tuomat tal. säästöt? Työpaikat? Liiketoiminta? Riskejä: Kiinteistöjen käyttöön liittyvät riskit kaupungille: Viljelijät vaativat tilaa omakseen Taloudelliset riskit kaupungille: Alue jää kaupungin vastuulle ja raivattavaksi Viihtyvyyden riskit kaupungille: Epäesteettisyys Riskit ihmisten terveydelle: Saastuneet maa-alueet ja ilmansaasteet Riskit luonnolle: Vieraslajien leviäminen Tasapuolisuuden periaatteen vaarantuminen

6 Suunnittelukäytännöistä Institutionaalinen epäselvyys kaupunkiviljelykysymysten edessä Vakiintuneet toimintamallit vs. uudet vaatimukset ja toimintatavat Yksiköiden välinen työnjako Asemakaavoituksessa viljely on esillä, mutta erityistä kaavamerkintää ei ole Keskustahanke: Korttelisuunnitelmat Rakentamistapaohjeet esim. kattoviljelyn mahdollistamiseksi? Maankäytön paineet: kasvavan kaupungin tiivistäminen, kiinteistöjen taloudellinen tuottavuus Viljely nähdään väistyvänä väliaikaistoimintana Viljelyn liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen ja tunnistaminen?

7 Esimerkkejä muualta Suomesta USKALLUS: Turussa viljelylaatikoita puistoihin (Vihervuosi 2016) 350 laatikkoa 90 eri paikkaan VIESTINTÄ JA STRATEGISUUS Helsingissä Kaupunkiviljelijän opas Ruokakulttuuristrategia, jossa kaupunkiviljely yhtenä keihäänkärkenä

8 SECOND NATURE URBAN AGRICULTURE Designing productive cities -kirja André Viljoen & Katrin Bohn 2014 Kaupunkisuunnittelun näkökulma urbaaniin ruoantuotantoon Continuous productive urban landscape konsepti: viihtyisyys ja tuottavuus tuottavuuden mittaaminen rahallisilla voitoilla ja sadon määrällä tuottavuuden mittaaminen sosiaalisilla hyödyillä (terveys, yhteisöllisyys ) USA:ssa ruoka on julkisesti tiedostettu osaksi kaupunkisuunnittelua (APA: Policy Guide on Community and Regional Food Planning v. 2007) Ruoan tuottaminen saatava strategiatasolta suunnitteludokumentteihin ja lakiin Vrt. Suomessa ruoan tuotantoa ei ole tunnistettu kaupunkiin kuuluvana toimintana Saksassa (erityisesti Berliini) paljon kansalaislähtöisiä viljelyprojekteja, jotka kuitenkin kiinteässä yhteistyössä kaupungin kanssa Englannissa ollaan pidemmällä hallinnon ja suunnittelun tasolla, esim. Capital Growth projekti

9 SNUA-kirja: haasteita ja ratkaisuja Suunnittelijoille haastavaa luoda tiloja, joita kaupunkiviljelystä kiinnostuneet haluavat Kaupungissa viljeltävää alaa on vain vähän: kekseliäisyyttä tarvitaan New York tonttien korkea hinta ohjaa viljelyä katoille; katot myös houkuttavan rauhallisia julkinen viljelypolitiikka on hyvin sallivaa: missä tahansa saa viljellä yrityksiä ja neuvontayhdistyksiä paikalliset pienet ravintolat tekee yhteistyötä viljelijöiden kanssa: ostaa tuotteita ja antaa kompostia Detroit Ruoan potentiaali on huomattu kaupungin jaloilleen nostamisessa teollisuuden katoamisen jälkeen 1. Yhteisöperustaista pienimuotoista viljelyä, 2. laajoja kaupungin viljelyohjelmia ja 3. kaupallista ruoan tuotantoa

10

11 Lopuksi v Suurimpana haasteena kaupunkiviljelyn edistämiselle kaupunkisuunnittelun kautta on viljelyn hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja tunnustaminen v sosiaaliset hyödyt v ekologiset hyödyt v liiketoimintapotentiaali ja taloudelliset hyödyt v Muutos vaatii kaupunkisuunnittelulta rohkeutta ja yhteistyötä eri toimijoiden välille

12 Kiitos!