Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven vuosittainen määrä on yli 40 milj. tonnia ja kokonaisarvoksi lasketaan 80 100 miljardia euroa/vuosi. Suomen vuosittainen tuotanto on noin 500 000 tonnia ja tuotannon arvo yli 200 miljoonaa euroa. Suomen rakennuskiviteollisuus on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta alkaen. Kasvua on tapahtunut sekä viennissä että kotimarkkinoiden osalta. Rakennuskivituotannon arvosta viennin osuus on 55 % ja viime vuosina viennin osuus on kasvanut voimakkaasti. Kasvun arvioidaan jatkuvan jos markkinoille pystytään tuottamaan uusia haluttuja kivityyppejä. Graniittisten kivien käyttö kansainvälisessä ja kotimaisessa rakentamisessa on kasvanut tasaisesti kestävyydeltään heikompien marmorien kustannuksella. Suomen lähialueilla rakennuskivimateriaalien kysyntä on lisääntynyt erityisesti Venäjän ja Itä- Euroopan maiden osalta. Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla edellytetään tuottajilta monipuolista ja laadukasta kivivalikoimaa. Kiviainestuotannon osalta toiminta keskittyy selvästi kotimaahan ja kuljetusetäisyydet tuotantopaikalta käyttökohteeseen ovat ratkaisevassa asemassa toiminnan kannattavuuden osalta. Ainoastaan korkealaatuiset tuotteet kestävät pidempiä kuljetusmatkoja. 1.2 Hankeen lähtökohdat Tämä tutkimus perustuu Jykes Oy:n tilaamaan Luonnonkivien- ja kiviainesesiintymien selvittäminen eteläisessä Keski-Suomessa hankkeen käytännön toteutukseen. Luonnonkivien- ja kiviainesesiintymien merkitys on yhteiskunnalle suuri ja tiedon merkitys lisääntyy raaka-ainevarojen vähentyessä ja ympäristövaatimusten kasvaessa. Raaka-ainevarojen saatavuus vaikuttaa oleellisesti paikallisen teollisuuden ja yrityskannan toiminnan edellytyksiin. Pyrkimys luonnonvarojen suunnitelmalliseen ja luontoa säästävään käyttöön asettaa päättäjille suuria vaatimuksia. Raakaainevarojen tuntemus takaa yrityksille ja viranomaistahoille riittävät työkalut hankkeiden toteutukseen luonnon kannalta järkevimmillä tavoilla. Eteläisen Keski-Suomen osalta hankkeeseen osallistuvat seuraavat kunnat: Hankasalmi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Suolahti, Konnevesi, Petäjävesi, Uurainen, Multia, Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Tutkittava maapinta-ala on yhteensä 6 834,17 km 2. 1.3 Hankeen toteutus Työn toteuttamiseksi on kerätty mahdollisimman kattavasti olemassa olevat tiedot alueella toimivista ja toimineista luonnonkiviesiintymistä sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot myös kiviainesesiintymistä (Härmä 1987, Keski-Suomen rakennus- ja

2 teollisuuskiviselvitys 1987). Geologian tutkimuskeskuksen arkistoista ja sähköisistä tietovarastoista on hankittu työn toteuttajien käyttöön olemassa oleva geologinen, geofysikaalinen ja topografinen tietous sekä aiemmin tehtyjen luonnonkivi, kiviaines ja malmitutkimusten tulokset. Tutkimuskohteiden valinnassa huomioitiin myös erilaisten suojeluohjelmien rajoitukset. Asutukseen ja vesistöihin on jätetty myös riittävä suojaetäisyys. Syyskesällä 2003 aloitettua etsintäkartoitusta jatkettiin keväällä 2004. Syyskesällä 2004 koko tutkimusalueen suunnitellut maastokohteet oli kartoitettu. Kesällä 2005 tehtiin tarkentavaa kartoitusta jatkotutkimuskohteilla ja kartoitettiin uusia kohteita Jyväskylän ja Jämsän läheisyydessä sekä merkittävien tielinjojen ympäristössä. Maastotutkimuksiin valitut alueet kartoitettiin tutkimalla kallioalueet maastossa ja tekemällä tarpeelliset havainnot, tämä tieto on kerätty tietokantoihin. Näytteenottoa tehtiin tutkimusalueilla useassa vaiheessa vuosina 2003 2005. Tutkimusten edetessä tulokset julkaistiin hankkeeseen osallistuvien tahojen käyttöön. Hankkeen tulokset on päivitetty suojatuille verkkosivuille viimeksi kesällä 2005 testitulosten valmistuttua viimeksi teetetyistä kiviainestesteistä. Päivityksen jälkeen paikannettiin vielä yksi II luokan kiviaineskohde Luhangan ja Korpilahden rajan läheisyydestä. Hankkeen kohdekuvaukset päivitetään raportin julkaisemisen jälkeen GTK:n verkkosivuille. 1.4 Hankkeen tavoite Hankkeen välittömänä tavoitteena oli löytää tutkimusalueelta taloudellisesti ja ympäristön kannalta tasapainoisesti hyödynnettävissä olevia luonnonkivija kiviainesesiintymiä. Tuoda ne yritystoiminnan tietoon ja käyttöön yhdessä paikallisten elinkeinojen kehittäjien kanssa. Tuottaa paikkasidonnaista tietoa luonnonkivistä ja kiviaineksista maakuntasuunnittelua ja kaavoitusta varten maakunnan liiton ja kuntien käyttöön. Luoda parannetut raaka-aineelliset edellytykset kiviaineksiin perustuvalle yritystoiminnalle ja edesauttaa maanomistajia ja yrityksiä hyödyntämiskelpoisten esiintymien käyttöönotossa. 2. Luonnonkivet ja kiviainekset sekä niiltä vaadittavat ominaisuudet. Luonnonkivillä tarkoitetaan ulkonäöltään ja kestävyydeltään korkealaatuisia kiviä, joista valmistetaan rakentamiseen laattoja, harkkoja tai muita rakennustarvikkeita (RT30-10314, RT 30-10342). Suomessa luonnonkivituotanto käyttää eniten eri värisiä rapakivigraniitteja. Lisäksi louhitaan harmaata graniittia, mustia kiviä (gabroja, dioriitteja ja diabaaseja) sekä monivärisiä kuviollisia graniitteja ja gneissejä. Suomen tärkeimmät luonnonkiven tuotantoalueet sijaitsevat Kaakkois- ja Lounais-Suomen rapakivialueilla. Keski-Suomessa on louhittu merkittävässä määrin mustaa kiveä Arvioitaessa luonnonkiviesiintymien soveltuvuutta tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä (Luodes 1992, Härmä&Pääkkönen 1997, Selonen&Luodes 1998, Härmä&Selonen 2000):

3 Geologiset tekijät: - kiven ulkonäkö ja väri (värin tulee olla homogeeninen yksivärisillä kivillä ja sopivasti vaihteleva monivärisillä ja kuvioisilla kivillä) - esiintymän eheys ( blokkikoko 3 10 m 3 ) - esiintymän koko - kivilajien mineralogia Tekniset tekijät: - tiheys, huokoisuus, vedenimukyky - lujuus - muodonmuutosominaisuudet - kestävyys - tuotantotekniset ominaisuudet Kaupalliset tekijät - hinta - muoti - kilpailu- ja markkinatilanne - tuotevalikoima Infrastruktuuriin liittyvät tekijät: - maa-aineslaki - ympäristönsuojelulaki - sivutuotteen varastointi ja käyttömahdollisuudet - liikenneyhteydet - työvoima Kiviainesten tutkimuksissa on noudatettu Geologian tutkimuskeskuksen Kalliokiviainesinventoinnin toimintakäsikirjan toimintaohjeita. Kiviainesten tutkimuksessa on pyritty löytämään laadullisesti korkealuokkaisten kiviainesten tuotantoon soveltuvat alueet ja selvittämään myös vähemmän vaativiin tarkoituksiin soveltuvat kiviainekset kuljetusmatkaltaan sopivalta etäisyydeltä kasvukeskuksista. 3. Keski-Suomen kallioperän yleispiirteet Keski-Suomen alue koostuu Keski-Suomen granitoidikompleksista, jossa syväkivet, etenkin graniittiset ja granodioriittiset kivet ovat vallitsevina (Kuva 2, Nironen 2003). Mafisten syväkivien osuus on vähäinen ja yleensä niiden koostumus on dioriittinen. Granitoidikompleksin syväkivet voidaan tektonisen asettumisensa perusteella jakaa synkinemaattisiin ja postkinemaattisiin intruusioihin. Jälkimmäiset ovat tunkeutuneet kaikenlaisen tektoonisen aktiivisuuden jälkeen ja synkinemaattiset tektonisen aktiivisuuden aikana. Tyypillistä postkinemaattisille graniiteille on karkearakeisuus. Keski-Suomen granitoidikompleksin yleisimpiä kiviä ovat granodioriitit. Tyypillisesti näissä granodioriittisissa kivissä on pyöreitä tai soikiomaisia mafisia sulkeumia sekä kulmikkaita kappaleita jotka ovat irronneet pintasyntyisistä kivistä granodioriitin

4 tunkeutumisen aikana. Tyypillistä granodioriiteille on myös kiven suuntautuminen, suuntauksen voimakkuus vaihtelee alueittain. Pieniä dioriitti- ja gabrokoostumuksisia intruusioita on koko kompleksin alueella. Nämä ovatkin olleet merkittäviä mustan kiven louhinnan kohteita eri puolilla Keski- Suomea. Pintasyntyisiä vulkaanisia kiviä alueella on selvästi paljon vähemmän kuin syväkiviä. Valtaosin pintasyntyiset vulkaaniset kivet ovat koostumukseltaan intermediaarisia ja vähemmässä määrin happamia vulkaanisia kiviä. 4. Eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 tutkitun alueen tulokset Hankkeen aikana kartoitettu alue on esitetty kuvassa 1. Kaikkiaan kartoitettiin 667 kallioaluetta. Näiden tiedot on tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen RAKI tietokantaan ja kiviaines tietokantaan. Kaikki tutkitut alueet on tallennettu myös ArcView -projektiksi. Tutkittujen kallioalueiden kiviainesvarannot on laskettu ja tallennettu tietokantaan. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty merkittävien luonnonkivija kiviainesesiintymien sijainnit. Kustakin jatkotutkimuksiin johtaneesta kohteesta on laadittu kohdekuvaukset, testituloksineen, kivikuvineen ja karttatietoineen. Jatkotutkimuksiin johtaneita kohteita tutkimuksissa löydettiin 40, näistä 22 oli kiviaineskohteita ja 18 luonnonkivikohdetta. Raportin liitteenä olevissa kuvissa ja taulukoissa on esitetty havainnot, luonnonkivija kiviaineskohteet kunnittain (liitteet 1-32). Taulukossa on esitetty kaikkien tutkittujen kohteiden arvioitu kiviainesluokka TIEL 1995 mukaista luokitusta noudattaen. Kaikista kiviaineskohteista irrotettiin testinäytteet, jotka tutkitutettiin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan laboratoriossa. Yhteensä teetettiin 30 kiviainestestiä. Laboratorio määritti murskatuista näytteistä pohjoismaisen kuulamyllyarvon A N, kiintotiheyden sekä Los Angles luvun LA. Kuulamyllytestillä tutkitaan kiven nastarengaskulutuskestävyyttä, Los Angles testillä tutkitaan kiven iskunkestävyyttä. Kaikki testit on tehty SFS standardeja noudattaen. Luonnonkiviesiintymistä irrotetuista näytteistä tehtiin kiillotetut levyt Geologian tutkimuskeskuksen laitteistoilla. Kiillotetut levyt on kuvattu ja kuvat on esitetty GTK:n nettisivuilla sekä tämän raportin kohdekuvauksissa. Osasta luonnonkivikohteita otettiin 3 6 minikairanäytettä kiven värin ja laadun selvittämiseksi. Nämä näytteet on halkaistu ja kiillotettu. Kaikista luonnonkivija kiviainesnäytteistä teetettiin kiillotetut ohuthieet jotka tutkittiin mikroskoopilla. Vuonna 2003 tutkituista kohteista yhdellä kohteella tehtiin jatkotutkimuksia paljastamalla kallioaluetta kaivinkoneella. Maanpoistoa tehtiin Pienen Koukkujärven S-puolella olevalla kohteella EMN-53-03. Tämä kohde oli valittu poikkeuksellisen hyvän mustan värinsä perusteella. Pienistä kalliopaljastumista ei pystytty arvioimaan riittävällä varmuudella kiven eheyttä ja mahdollisia raekoon tai värin vaihteluita. Kallioalueelle kaivettiin kaksi tutkimusojaa ja useampia kalliopaljastumia avattiin

Kuva 1. Eteläisen Keski-Suomen havaintopisteet vuosilta 2003-2005 sekä jatkotutkimuksiin johtaneet luonnonkivi ja kiviaineskohteet. Karttapohjana hankkeessa mukana olevat kunnat. 5

Kuva 2. Eteläisen Keski-Suomen havaintopisteet vuosilta 2003-2005 sekä jatkotutkimuksiin johtaneet luonnonkivi ja kiviaineskohteet. Karttapohjana Nirosen (2003) ja Laitakarin (1971) julkaisemista geologisista kartoista leikattu hankealueen kartta. 6

7 kaivinkoneella. Kallioiden puhdistamisen jälkeen arvioitiin mahdollisuudet alueen hyödyntämiseen luonnonkiven tuotantoon. Kiven selvinä vikoina havaittiin olevan raekoon vaihtelun ja kapeiden ( yleensä 1 5 cm ) paksuisten graniitti ja kvartsijuonien esiintymisen. Lisäksi kivi on liian rikkonainen luonnonkiven tuotantoa ajatellen. Kiven mahdollisuudet ovat kiviaineksen puolella. Kyseinen kivi soveltuisi todennäköisesti raidesepeliksi ainakin alemman luokituksen rataosuuksille. Merkittävimmät kiviaineskohteet: Merkittävimmät kiviaineskohteet sijoittuvat intermediääristen ja happamien vulkaniittien alueelle. Jämsän lähistöllä on useita kiviainestuotantoon soveltuvia alueita. Paras alue on lähellä Jämsää sijaitseva Saarenvuoren alue (kohdekuvaukset sivut 25 30 ja 33 34). Korpilahden ja Luhangan rajalla Joutsaan menevän tien koillis- ja lounaispuolella on useita mittavia hyvälaatuisia kiviaineskohteita (kohdekuvaukset sivut 52 55 ja 63 64). Toivakan koillispuolella sijaitsee laaja Korkealehdonmäen vulkaniitti (kohdekuvaus sivut 89 90). Multian läheisyydessä sijaitsee kolme hyvälaatuista kiviaineskohdetta (kohdekuvaukset sivut 68 73). Jyväskylän läheisyydessä hyvälaatuisen kiviaineksen tarve olisi suurin, tältä alueelta on löydetty ainoastaan yksi kohtuullinen kohde Muuramen kunnan pohjoisosasta (kohdekuvaus sivut 74 75). Kolme parhaaksi arvioitua luonnonkivikohdetta kairattiin vuoden 2005 aikana. Joutsan Kiviahonriutan alueelle kairattiin kolme pystyreikää yhteensä 63.9 metriä (kohdekuvaukset sivu 6). Kohteesta irrotettiin myös uusi levynäytepala räjäyttämällä näyte rapautumattomalta silokalliolta. Kohdekuvauksissa kuvassa 5 on tästä näytteestä kiillotetun levyn kuva. Jämsän Hallin lentokentän lounaispuolella olevista kolmesta kohteesta valittiin kallioalue TOS-18-03 kairauskohteeksi (kohdekuvaus sivu 13). Kohteelle kairattiin kaksi reikää joiden yhteispituus oli 42.10 metriä. Kairattujen reikien perusteella kiven eheys on hyvä, paikoin erinomainen ja väri säilyy samana kuin palanäytteessä ja minikairanäytteissä. Reiän 305 loppupuolella on välillä 17.70 23.45 harmaa keskirakeinen graniittijuoni, tällaista kiveä ei ole kartoituksessa kallioalueella tavattu. Petäjäveden Pitkälänvuoreen kairattiin kolme reikää yhteispituus 48.50 metriä (kohdekuvaus sivu 79). Kiven eheys on kairauksen perusteella hyvä ja väri säilyy kohtuullisen samana kaikissa rei issä. Kairauksessa tuli kuitenkin selvästi näkyviin kiveen liittyvä ongelma, jota ei ollut pintanäytteenoton ja kartoituksen perusteella voitu todeta. Vaakarakojen alapuolella on selvää värinmuutosta näkyvissä. Tämä rakoihin liittyvä värinmuutos vaihtelee 0.1 1 metriin. Kairareiät sijoittuvat

8 kohtuullisen lähelle länteen viettävää rinnettä ja on todennäköistä että rapautumisesta johtuva värimuutos vähenisi mahdollisen louhinnan edetessä itään päin. GTK:n nettisivujen kautta on tiedotettu hankkeen rahoitukseen osallistuneita yrityksiä löydetyistä esiintymistä. Tieto on ollut osallistuvien yritysten käytettävissä samanaikaisesti, sivuille tulevasta uudesta tiedosta on yrityksiä informoitu sähköpostitse. Timo Heino Geologi, rakennuskivitutkimukset timo.heino@gtk.fi Kirjallisuusluettelo: Härmä, Paavo; Pääkkönen Kari 1997. Uudenmaan liiton alueen rakennuskiviesiintymien etsintäkartoitus: osa I: Etsintäkartoituksen vaihe I. Uudenmaan liitto Geologian tutkimuskeskus Suomen Kiviteollisuus Oy. Uudenmaan liiton julkaisuja C22. 25 s. Härmä, Paavo; Selonen, Olavi 2000. Kymenlaakson rakennuskivivarojen kartoitus. Kymenlaakson liiton julkaisuja B 118. 24 p. + 5 app. Härmä, Paavo 1987. Keski-Suomen Suomenselän teollisuus- ja rakennuskivitutkimus: loppuraportti. Keski-Suomen maakuntaliitto. Julkaisu 4. 57 p. + 11 app. pages, 2 app. Maps. Kallio, Jarmo 1988. Hirvensalmi. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 3124. Kallio, Jarmo 1982. Joutsa. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 3122. Kallio, Jarmo 1986. Joutsan kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Joutsa map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset lehti 3122. 56 p. Kallio, Jarmo 1987. Joutsan seudun diabaasijuonet. Summary: Diabase dykes of the Joutsa area. In: ed. K. Aro & I. Laitakari Suomen diabaasit ja muut mafiset juonikivilajit. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 76, 117-120. Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys 1987. Keski-Suomen seutukaavaliiton julkaisu, sarja B 95. 128 s. Luodes, Hannu 1992. Rakennuskiviesiintymien arviointi. In: ed. J. Parkkinen Malmiarvioseminaari 26.11.1992. Vuorimiesyhdistys. Sarja B 53, 122-130. Laitakari, Ilkka 1971. Padasjoki. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta 2143 Laitakari, Ilkka 1973. Kaipola. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 2144. Laitakari, Ilkka 1986. Orivesi. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 2142. Nironen, Mikko 2003. Keski-Suomen granitoidikompleksi : karttaselitys. Summary: Central Finland Granitoid Complex - explanation to a map. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 157. 45 p. + 1 app. map. Pääjärvi, Antti 1991. Karttula. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 3224.

9 Pääjärvi, Antti 2000. Rautalampi. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkartta = Geological map of Finland 1:100 000 : pre-quaternary rocks lehti = sheet 3223. Pääjärvi, Antti 2000. Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset lehdet 3223 ja 3224. 81 p. + 1 app. Selonen, Olavi; Luodes, Hannu 1998. Rakennuskiviesiintymien laatuvaatimukset ja etsintä. Vuorityö ja -tekniikka, 20-23. Sjöblom, Bengt 1984. Ähtärin kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ähtäri map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset lehti 2241. 39 p. Sjöblom, Bengt 1990. Mäntän kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Mänttä map-sheet area. Suomen geologinen kartta 1:100 000 : kallioperäkarttojen selitykset lehti 2231. 64 p.

Sisällysluettelo kohdekuvaukset: Hankasalmi, Antinvuori. 1 Nuijanvuoret. 4 Joutsa, Kiviahonriutta... 6 Jyväskylän mlk Loukkumäki. 10 Jämsä, Halli TOS-18-03.. 13 TOS-21-03.. 17 TOS-36-03 20 Pienen Koukkujärven S-puolinen alue 23 Riitavuori S 25 Riitavuori N 27 Partalankoski 29 Mustikkamäki.. 31 Saarenvuori. 33 Jämsänkoski, Viitavuori 35 Salmioja.. 38 Konnevesi, Loutikkokallio. 41 Jouhtijärven itäpuolella 44 Korpilahti, Lanttumäki.. 46 Sarvenperä 49 Tuohivuori.. 52 Hernemäki 54 Laukaa, Hyyriäismäki 56 Ylenmäki 59 Haapamäki 61 Luhanka, Tammijärven luoteispuolella. 63 Multia, Honkaselkä 65 Purstinvuori.. 68 Heinäahonvuori. 70 Ristimäki.. 72 Muurame, Vesangan eteläpuolella 74 Petäjävesi, Paljakkokalliot 76 Pitkälänvuori 79 Iso-Kulhia. 83 Palvavuori 86 Toivakka, Korkealehdonmäki.. 89 Hokkalanmäki. 91 Uurainen, Kalliolampi. 93 EMN-3-04 96

1 Hankasalmi, Antinvuori Kunta: Hankasalmi Kylä: Hankavesi Pinta-ala 200 x 100 m Korkeus: alin 130 ylin 150 Karttalehti: 3223 01 Sijainti: x-koord 6928.550 y-koord 3468.294 Kivilaji: granodioriitti Väri: harmaa Raekoko: keskirakeinen Asu: raitainen Kallioalueen paljastuneisuus: pystyjyrkänteitä, laaja paljastuma Alueen pinta-ala 200 x 100 metriä, tämä alue on valtaosin kohtuullisen hyvin paljastunut. Muilta osin laaja Antinvuoren alue on heikosti paljastunut eikä kiven eheyttä ja väriä ole pystytty selvittämään laajemmalta alueelta. Kivi on harmaa granodioriitti, se on suuntautunut ja heikosti kuviollinen. Kallioalue olisi hyödynnettävissä yhden maanomistajan mailta. Kiven kuviointi on rauhallinen. Kiillotuksella siihen saadaan hyvä pinta. Päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, kalimaasälpä, sarvivälke ja biotiitti. Aksessoriesesti kivessä on lisäksi titaniittia ja zirkonia. Muuttuminen on vähäistä. Mineraalien raekoko on valtaosin alle 3 mm. Kivi on paikoin hyvin ehjää, avoin kuutiollisesti rakoillut, pystyrakoilu 0.8 6 m, keskimäärin 2.5 metriä, vaakarakoilu 0.7-5 keskimäärin 1.5 metriä. Kohteelta on matkaa hyväkuntoista kylätietä pitkin Konnevesi Hankasalmi tielle noin 2 km ja Hankasalmelle alle 10 kilometriä. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy ja 4 pienoiskairanäytettä, kiillotetut tapit Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 0.5 km

Kuva 1 Antinkallion harmaa kuviollinen granodioriitti, hiottu levy ja tappinäytteet. 2

3 3467500 3468000 3468500 3469000 6929500 6929500 6929000 6929000 6928500 6928500 % TOS-72-04 6928000 6928000 3467500 minikairanäyte palanäyte 3468000 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 3468500 3469000 Kl 3223 01 Kuva 2. Kohteen sijaintikartta.

4 Hankasalmi, Nuijanvuoret 3214 02 TOH-63-04 x=6900.793 y=3468.348 Suurelta osin aukoksi hakattua aluetta, pohjoisosa ensiharvennettua männikköä ja eteläosa hakkuukypsää metsää. Kohteesta 20 30 % kallioaluetta, maapeite alueella on kohtuullisen ohut, osittain moreenia, pohjoisosassa myös soraa. Kallioiden välisistä painanteista on otettu vähäinen määrä soraa. Kivi on valtaosin kvartsi-maasälpägneissiä, vähäisemmässä määrin granodioriittia. Päämineraaleina ovat plagioklaasi, kvartsi ja kalimaasälpä, osassa näytteistä myös biotiitti. Aksessorisesti kivessä esiintyy serisiittiä, kloriittia, titaniittia, zirkonia ja oksidimieneraaleja. Kiven raekoko on valtaosin 0.2 0.7 millimetriä, plagioklaasi esiintyy osin karkeampina rakeina. Tieyhteys 9-tielle, Niemisjärvelle: yksi kilometri metsäautotietä lähimpään taloon, josta 3.5 kilometriä yksityistietä Häppälänmäki Niemisjärvi tielle, jota pitkin noin 5 kilometriä valtatie 9-lle. Kohteen hyödyntämismahdollisuuksia vaikeuttaa alkuosan heikko tieyhteys. Alue olisi hyödynnettävissä yhden maanomistajan maalta. Asutus lähimmillään 800 metrin päässä. Noin 12 ha alueelta olisi louhittavissa 700 000 m 3 kiveä. Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Los Angles luku TOH-63.1 11.5 4,6 2.64 28 TOH-63.2 13.1 1.2 2,77 19

Kuva 3. Kohteen sijaintikartta. 5

6 Joutsa, Kiviahonriutta Kunta: Joutsa Kylä: Uimaniemi Pinta-ala 500 x 300 m Korkeus: alin 100 ylin 135 Karttalehti: 3124 01 Sijainti: x-koord 6838.500 y-koord 3465.570 Kivilaji: graniitti Väri: vihertävänharmaa Raekoko: keskirakeinen Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: pystyjyrkänteitä, laajoja paljastumia Alue on hyvin paljastunut tai hyvin ohuen maapeitteen peittämä. Kivi on väriltään vihertävänharmaa, porfyyreina olevat maasälpärakeet ovat vaaleita, itäreunalla hyvin heikosti punertavia. Porfyyrien välinen perusmassa on selvästi vihertävä, tumma. Kiillotuksella kiveen syntyy erinomainen kiilto. Pinnaltaan kivi on osittain hyvin rapautunut, rapautuneisuus vaihtelee. Tasaisilla, ehjillä vaakapinnoilla rapautuminen on hyvin vähäistä, useimmiten alle 5 cm. Pystyjyrkänteet ovat hyvin voimakkaasti rapautuneet. Kiven eheys on hyvä. Kairattujen reikien perusteella vaakarakoilu vaihtelee 0,2 8 metriin, Reiässä R304 vaakarakoilu vaihtelee 1 11 metriin. Kahdessa muussa reiässä vaakarakoilu on tiheämpää, kuitenkin louhinnallisesti riittävän harvaa. Reikien R305 ja R306 väri on hieman punertavaan vivahtava johtuen maasälvän väristä. Reiät sijoittuvat lähelle keskirakeista harmaata graniittia, joka sijaitsee kallioalueen itälaidalla. Tätä harmaata keskirakeista graniittia on sulkeumana reiässä R306 välillä 10.79-14.70. Kuvassa 6 on reikä 304 valokuvattuna. Kallioalueelta on otettu pohjois etelä ja itä länsi suunnassa pienoiskairanäytteet, joista on tehty kiillotetut tapit. Näiden näytteiden perusteella kiven väri säilyy jokseenkin tasaisena koko alueella. Kallioalueelta otettiin uusi kiilapalanäyte ehjältä tasaiselta rapautumattomalta pinnalta. Näyte vastaa syväkairareikien väriä ja edustaa hyvin kallioalueen oikeaa väriä. Kivestä syksyllä 2004 otettu näyte ei edustanut kallioalueen oikeaa väriä. Esittelykuvissa näkyy rapautumisen muuttama kiven väri sekä alakuvassa todellinen kiven väri. Kallioalueella tehtyjen havaintojen perusteella pystyrakoilu vaihtelee välillä 2 15 metriä ja vaakarakoilu 1 3 metriin. Alue on yhden maanomistajan mailla, joka on hyvin kiinnostunut kallioalueen hyödyntämisestä. Kallioalueen viereen tulee hyväkuntoinen metsäautotie. Joutsa Pertunmaa tielle kohteelta on matkaa 1.5 km. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: kaksi palanäytettä joista levyt ja 9 pienoiskairanäytettä, kiillotetut tapit Hieet: ei Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Syväkairaus: 3 reikää, yhteensä 63,9 metriä Lähin asutus: 1.0 km, lähin mökki 300 metriä.

7 Kuva 4. Rapautumisen vaikutus väriin pyrokseenigraniitissa. Kuva 5. Rapautumaton pyrokseenigraniitti.

Kuva 6. Reikä 304 valokuvattuna, luonnonrakojen syvyys merkitty lukuarvoina laatikoon kiviä erottaviin rimoihin. 8

9 3465500 3466000 3466500 6839500 6839500 6839000 6839000 % EN-24-04 6838500 6838500 6838000 6838000 3465500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 minikairanäyte palanäyte syväkairareikä 3466000 3466500 Kl 3124 01 Kuva 7. Kohteen sijaintikartta.

10 Jyväskylän mlk, Loukkumäki Kunta: Jyväskylän mlk Kylä: Vesanka Pinta-ala 300 x 150 m Korkeus: alin 185 ylin 197 Karttalehti: 3212 03 Sijainti: x-koord 6913.679 y-koord 3426.216 Kivilaji: dioriitti Väri: harmaa, tumma Raekoko: keskirakeinen Asu: tasarakeinen Kallioalueen paljastuneisuus: pystyjyrkänteitä, pieniä paljastumia Kallioalueen pinta-ala 300 x 150. Alueella kasvaa nuori männyntaimikko, mäen N-osa on kohtuullisen hyvin paljastunut ja maapeite on ohut. Kivi on tumman harmaa dioriitti, jossa on tummia sulkeumia ja vähäistä raekoon vaihtelua. Alueen S-osassa kivi muuttuu vaaleammaksi. Kiven päämineraalit ovat plagioklaasi, pyrokseeni ja biotiitti. Aksessorisesti kivessä on kvartsia ja sarvivälkettä. Kiven raekoko on maksimissaan 4 mm, raekoko vaihtelee siten että paikoin tavataan hienorakeisempiakin osia. Kivi kiillottuu hyvin, se on väriltään harmaa, aavistus ruskeaa sävyä. Kivestä on teetetty kiviainestesti kesällä 2005, ohessa testitulokset. Pystyrakoilu vaihtelee 0.5-3 metriin ja vaakarakoilu 0.5-1.5 metriin, rakoilu on tyypiltään sekarakoilua. Tieyhteys, hyvä metsäautotie 3 km Vesanka Nyrölä tielle josta edelleen 5 kilometriä Jyväskylä Petäjävesi tielle. Kivi on hyödynnettävissä yhden maanomistajan maalta. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy ja 6 pienoiskairanäytettä, kiillotetut tapit, mursketesti Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 0.5 km Kiviainestestin tulokset: Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku EMN-11-04 23,3 0,4 2,81 15,8 38

Kuva 8. Kiillotettu levy ja tappeja. Mittakaava erilainen, vaikuttaa kuvan väriin. Tapeissa näkyy hienorakeisempia sulkeumia, jotka ovat selkeitä vikoja kivessä. 11

12 3425500 3426000 3426500 3427000 6914500 6914500 6914000 6914000 % EN-11-04 6913500 6913500 6913000 6913000 3425500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 minikairanäyte palanäyte 3426000 3426500 3427000 Kl 3212 03 Kuva 9. Kohteen sijaintikartta.

13 Jämsä, Halli Jämsän Hallissa on kolme potentiaalista kohdetta luonnonkiven tuotantoon, ne sijaitsevat lentokentän länsipäästä noin 3.5 kilometriä länteen. Kivi on kaikissa kohteissa porfyyrinen graniitti, ulkonäöltään kivissä on kuitenkin pieniä eroja. Kohdealue on syytä huomioida maakuntakaavaa suunniteltaessa potentiaalisena luonnonkiven tuotantoalueena. Seuraavassa esitellään Launiovuoren ja kaksi sen eteläpuolella olevaa kohdetta. TOS-18-03 Kunta: Jämsä Kylä: Pihlaisto Pinta-ala 300 x 125 m Korkeus: alin 145 ylin 160 Karttalehti: 2231 10 Sijainti: x-koord 6862.614 y-koord 3378.729 Kivilaji: graniitti Väri: punertava, violetti sävy Raekoko: maks. 4 cm Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: laajoja paljastumia, pystyjyrkänteitä Kohde sijaitsee aivan metsäautotien vieressä valtion mailla. Valtion maat ovat puolustusvoimien harjoituskäytössä, alueella ei ole asutusta. Neljän hehtaarin alue on kohtalaisen hyvin paljastunut, pystyjyrkänteet ja laakeat kallioselänteet antavat hyvän mahdollisuuden arvioida kiven eheyttä. Sekä pysty että vaakarakoilu on harvaa, pystyrakoilu vaihtelee 2 10 metriin, vaakarakoilu 1,5 5. Kivi on porfyyrinen graniitti, jonka maasälpärakeet ovat maksimissaan 4 cm. Väriltään kivi on punertava, violettiin vivahtava. Kiven päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi, biotiitti ja sarvivälke. Kvartsin väristä johtuen kiven kiillotettu väri on violettiin vivahtava. Kiillotettaessa kiveen saadaan hyvä pinta. Syksyllä 2005 kohteen värin ja eheyden selvittämiseksi kairattiin kaksi reikää, yhteispituus 42.1 metriä. Kiven eheys on hyvä ja raekoon ja värin vaihtelu on vähäistä. Reiän 305 loppupuolella on harmaa graniittijuoni välillä 17.70 23.45, muilta osin kivi on homogeenista. Kuvassa 12 valokuva reiän 306 kairasydämistä. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy, viisi minikairanäytettä joista kiillotetut tapit Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Syväkairaus: kaksi reikää yhteensä 42.1 metriä Lähin asutus: 3 km

14 Kuva 10. Kiillotettu levynäyte havaintoalueelta TOS-18-03. Kuva 11. Tappinäytteenottoa ehjästä kalliosta.

Kuva 12. Reikä 306 valokuvattuna, laatikkoon on merkitty tussilla luonnonrakojen syvyystieto. Kiven väri laatikossa 3 on sama kuin ylemmässä kuvassa. 15

16 3378000 3378500 3379000 6864000 6864000 TOS-21-03 6863500 6863500 % % TOS-36-03 6863000 6863000 6862500 6862500 % TOS-18-03 3378000 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 minikairanäyte palanäyte syväkairareikä 3378500 3379000 Kl 2231 10 maatutkalinja Kuva 13. Kohteen sijaintikartta.

17 TOS-21-03 Kunta: Jämsä Kylä: Pihlaisto Pinta-ala 300 x 200 m Korkeus: alin 175 ylin 200 Karttalehti: 2231 10 Sijainti: x-koord 6863.541 y-koord 3378.942 Kivilaji: graniitti Väri: ruskehtava, sinertävä sävy Raekoko: maks. 3 cm Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: laaja paljastuma, korkea pystyjyrkänne Jämsän Launiovuorella sijaitsevalle kohteelle päättyy yksi metsäautoteiden haaroista. Alue on valtion mailla jotka on vuokrattu puolustusvoimien harjoituskäyttöön. Mäen koilliseen avautuva rinne on erinomaisesti paljastunut. Korkeassa pystyjyrkänteessä on hyvin näkyvissä harva pysty ja vaakarakoilu. Pystyrakoilu vaihtelee välillä 1.5 15 metriä, vaakarakoilu 1.5 10 metriä. Rakoilu on valtaosin kuutiollista, vinojen rakojen osuus on vähäinen. Porfyyrisen graniitin suurimmat maasälpähajarakeet ovat kooltaan 3 cm. Graniitin päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi, biotiitti ja sarvivälke. Plagioklaasi on serisiittiytynyt. Väriltään hiottu kivi on punertava ja siinä on ruskehtava sävy lisäksi kvartsirakeet ovat lähietäisyydeltä tarkasteltuna sinertäviä. Kiveen saadaan kiillotuksella hyvä kiilto. Maisemallisesti koilliseen avautuva jyrkkä rinne on arka ja liian jyrkkä ja korkea louhintaa ajatellen, joten kohteen hyödyntäminen pitäisi toteuttaa aloittamalla mäen luoteisosasta. Tummien sulkeumien ja juonien osuus on vähäinen. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 2.3 km

Kuva 14. Kiillotettu levynäyte TOS-21-03. Kuvan väri ei täysin vastaa kiven todellista väriä. 18

20 TOS-36-03 Kunta: Jämsä Kylä: Pihlaisto Pinta-ala 450 x 250 m Korkeus: alin 165 ylin 190 Karttalehti: 2231 10 Sijainti: x-koord 6863.230 y-koord 3378.669 Kivilaji: graniitti Väri: punertava, violetti sävy Raekoko: maks. 4 cm Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: laaja paljastuma, jossa vähäisiä pystyjyrkänteitä Kohde sijaitsee Launiovuoren lounaisosassa puolustusvoimille vuokratuilla valtion mailla. Kallioalueen ylä- ja alapuolelle on hyvä tieyhteys. Kallioalue on kokonaisuudessaan hyvin paljastunutta puutonta avokalliota. Laajan kallioalueen lähistöllä olevat moreenin peittämät alueet ovat nuorta taimistoa. Pystyrakoilu on hyvin harvaa 2 20 metriä, vaakarakoilun selvittämiseksi alue tutkittiin maatutkauksella. Kuudella tutkatulla linjalla on yhteispituutta 980 metriä. Tutkauksen tulosten mukaan vaakarakoilu vaihtelee 1 7 metriin. Graniittia leikkaa jonkin verran punaisia pegmatiittijuonia ja lisäksi siinä on tavattu tummia kiillerikkaita sulkeumia. Porfyyrisen graniitin suurimmat maasälpähajarakeet ovat kooltaan 4 cm. Graniitin päämineraalit ovat kalimaasälpä, kvartsi, plagioklaasi, sarvivälke ja biotiitti. Väriltään hiottu kivi on punertava ja siinä on violetti sävy. Kiillotettaessa kiveen saadaan hyvä kiilto. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: on, 980 metriä Lähin asutus: 2.3 km

21 Kuva 16. Kiillotettu levynäyte TOS-36-03. Kuvan väri ei täysin vastaa kiven todellista väriä. Kuva 17. Ehjää kalliota jolla kasvaa vain jäkälää ja sammalta. Vasaran pituus 50 cm.

23 Pienen Koukkujärven S-puolinen alue Kohtuullisen homogeeninen, raekooltaan keskirakeinen suuntautumaton dioriitti. Väriltään kivi on harmaa, osin musta. Alue ei ole täysin homogeeninen, jonkin verran esiintyy graniittista ja granodioriittia sekoittuneena dioriittiin. Alueella on kuitenkin niin suuria kokonaisuuksia että se mahdollistaisi tasalaatuisen murskeen valmistamisen. Kiven päämineraalit ovat plagioklaasi ja orto- ja klinopyrokseeni, kiven mineraalit ovat vain vähän muuttuneet. Rakenteeltaan kivi on ofiittinen, pitkänomaiset plagioklaasikiteet ovat kiteytyneet ilman mitään erityistä suuntaa. Raekooltaan kivi on pieni keskirakeinen, maksimissaan 4 mm. Kivestä on otettu näyte murskauskokeita varten ja samasta näytteestä on tehty myös ohuthie. Kivestä on tehty myös pieni kiillotettu levy. Tällä kohdalla kivi on väriltään musta ja kiven kiilto on hyvä. Kiven eheyden selvittämiseksi kohteeseen kaivettiin tutkimuskaivantoja. Eheys osoittautui riittämättömäksi luonnonkiven tuotantoon ja lisäksi kivessä on runsaasti vaaleita nauhoja ja raekoon vaihtelua. Alue sijaitsee Saarijärven pohjoispuolella karttalehdellä 2233 09. Valtion mailla sijaitseva kohde on ympäristönsä puolesta ongelmaton, asutusta ei ole lähistöllä eikä toiminta haittaisi Saarijärven ranta-asutustakaan. Matkaa kohteelta on hiekkateitä pitkin valtatie 9:lle noin 12 km ja Koskenpäähän noin 15 km. Kohteen hyödyntämisen kannalta ongelmallisinta lienee kohtuullisen pitkä kuljetusmatka. Alueen kolmessa mäessä on murskeeksi sopivaa kiveä on seuraavasti: 360 000 m 3, 480 000 m3, 1 300 000 m 3, yhteensä yli 2.1 miljoonaa m 3. Pisteestä x=6881.898 y=3412.745 otetusta näytteestä tehdyt murskauskokeet antoivat seuraavan tuloksen: Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku EMN-58 15,3 1,5 2,94 14 15 Kuva 19. Kiillotettu näyte.

24 3412000 3412500 3413000 3413500 6883000 6883000 6882500 6882500 $ EMN-58-03 6882000 6882000 6881500 6881500 3412000 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 mursketestinäyte 3412500 3413000 3413500 Kl 2233 09 Kuva 20. Kohteen sijaintikartta.

25 Jämsä, Riitavuori S Riitavuoren kallioalue sijaitsee noin 10 kilometriä Jämsän kaupungin lounaispuolella. Tieyhteys alueelle on hyvä, aivan mäen länsipuolelta kulkee hyväkuntoinen maantie. Riitavuoressa kulkee pohjois-etelä suuntaisesti intermediäärisen vulkaniitti ja granodioriitin kontakti. Riitavuoren pohjois- ja länsiosasta saataisiin kohtuullisen hyvälaatuinen kiviaines mursketuotantoon, itäosassa olevasta granodioriitista saatava murske olisi selvästi laadullisesti heikompaa. Mäen eteläosassa on lisäksi muutamia itä-länsi suuntaisia apliitti ja granodioriittijuonia. Maapeitteet alueella ovat ohuet. Puuston osalta sopivin alue olisi mäen pohjoisosa, joka on hakattu aukoksi. Maa-alue on kokonaisuudessa yhden maanomistajan omistuksessa. Tuotantoon parhaiten soveltuvan 8 ha alueella on noin 1 500 000 m 3 mursketuotantoon soveltuvaa kiveä. Pisteestä x=6857.340 y=3399.740 on otettu näyte murskauskokeita varten, tästä näytteestä on tehty myös ohuthie. Hieen perusteella kivi on intermediäärinen vulkaaninen kivi. Päämineraaleina ovat sarvivälke, plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti. Mineraalirakeet ovat maksimissaan 0.25 mm kokoisia. Mineraalit ovat selvästi suuntautuneita ja varsinkin sarvivälke muodostaa omia raitojaan. Jos sarvivälke ei esiintyisi selkeinä raitoina kiven testitulokset olisivat vieläkin paremmat. Tehdyissä testeissä kivestä saatiin seuraavat tulokset: Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku JJE-122 10,3 0,8 2,90 13 13

26 3399000 3399500 3400000 6858000 6858000 6857500 6857500 JJE-122-03 $ 6857000 6857000 6856500 6856500 3399000 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 mursketestinäyte 3399500 3400000 Kl 2144 06 Kuva 21. Kohteen sijaintikartta.

27 Jämsä, Riitavuori N Alue sijaitsee noin 10 km Jämsän kaupungin länsipuolella, Jämsä Kuorevesi tien eteläpuolella, metsäautotietä 2 4 kilometriä. Laajalla alueella on useita hyödyntämiskelpoisia mäkiä, joista olisi mahdollista louhia murskeeksi sopivaa hapanta vulkaniittia. Testinäytettä varten valittu kohde sijaitsee Riitavuoren N-puolella. Testinäyte on otettu pisteestä x=6364.162 y=3396.781. Samasta näytteestä on tehty myös tutkittu ohuthie. Kohdevalintaan vaikutti alueen sijainti ja sen nykyinen tila. Mäen N-osa on hakattu aukoksi, tie menee alueelle ja topografia on sopiva louhintaa ajatellen. Karttalehdellä 2233 04 on useita paikkoja joista olisi mahdollista louhia ja tehdä hyvälaatuista II luokan mursketta. UPM-Kymmene Oy omistaa alueen suurelta osin joten toiminta olisi yhden maanomistajan hallinnassa. Tutkitun hieen päämineraaleina ovat plagioklaasi, sarvivälke, kvartsi ja biotiitti. Plagioklaasi on jonkin verran serisiittiytynyt, serisiittiytyminen liittyy vain joihinkin kerroksiin. Kiven raekoko on 0.1 0.3 mm, sarvivälkerakeet ovat yleensä suurimpia. Kivi on heikosti suuntautunut. Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku JJE-101 9,5 0,4 2,77 14 16

28 3396500 3397000 3397500 6865000 6865000 6864500 6864500 $ JJE-101-03 6864000 6864000 6863500 6863500 3396500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 mursketestinäyte 3397000 3397500 Kl 2233 04 Kuva 22. Kohteen sijaintikartta.

29 Jämsä, Partalankoski Kohde sijaitsee noin 1.5 kilometriä valtatie 9:ltä Partalankosken S-puolella. Noin 300 metrin päässä sijaitsee vanha murskelouhos. Kivi on valtaosin intermediääristä vulkaniittia, jossa on keski- tai karkearakeisia graniittijuonia. Heikosta paljastuneisuudesta johtuen graniittijuonien osuutta ei voida tarkkaan arvioida. Ne heikentävät joka tapauksessa saatavan murskeen laatua. Sijaintinsa puolesta alue on erinomainen. Alue sijoittuu kahden maanomistajan maalle. Pisteestä x=6858.878 y=3399.524 otettiin näyte murskauskoetta ja hietutkimuksia varten. Tutkitun ohuthieen perusteella kiven päämineraalit ovat: plagioklaasi joka on muuttunut runsaasti serisiitiksi, kvartsi, sarvivälke ja biotiitti. Plagiolaasin muuttuminen, tässä tapauksessa hienorakeiseksi kiilteeksi, serisiitiksi heikentää kiven ominaisuuksia. Kvartsirakeet ovat maksimissaan jopa 2 mm kokoisia, plagioklaasin raekoko on 0.2 0.5 mm, suurimmat sarvivälkerakeet ovat kooltaan 1.5 mm. Kivi on selvästi kerroksellinen, kvartsi ja sarvivälke yhdessä biotiitin kanssa muodostavat omia kerroksiaan. Osa kvartsista on hyvin hienona ja muodostaa lujan rakeita yhdistävän rakenteen. Biotiitin kohtuullisen suuri osuus heikentää saatavan murskeen ominaisuuksia. Tutkitulta 4 hehtaarin alueelta on arvioitu voitavan louhia noin 500 000 m 3 kiveä. Kohde ei ole kovin hyvin paljastunut mutta maapeite on kauttaaltaan melko ohut. Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku JJE-125 11,3 1,0 2,78 16 15

30 3399000 3399500 3400000 6860000 6860000 6859500 6859500 6859000 6859000 $ JJE-125-03 6858500 6858500 mursketestinäyte 3399000 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 3399500 3400000 Kl 2144 06 Kuva 23. Kohteen sijaintikartta.

31 Jämsä, Mustikkamäki Mäntän kaupungin läheisyydessä sijaitseva kohde, joka olisi sijaintinsa ja topografiansa puolesta erinomainen kohde tuottaa kiviainesta vähemmän vaativiin käyttötarkoituksiin. Alue on kohtuullisen hyvin paljastunut ja maapeite alueella on ohut. Kivi on heikosti suuntautunutta granodioriittia ja vähäisessä määrin graniittia. Karttalehdeltä 2231 11, pisteestä x=6881.661 y=3381.982 otettiin näyte murskauskokeita ja hietutkimuksia varten. Ohuthietutkimuksen perusteella granodioriitti on heikosti suuntautunut. Sen päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, sarvivälke ja kalimaasälpä. Kivi on keskirakeinen, suurimpina esiintyvät maasälpärakeet ovat maksimissaan 2 mm kokoisia. Kvartsi on selvästi pienirakeisempaa ja muodostaa rakeita sitovia kestäviä rakenteita. Biotiitti muodostaa yhtenäisiä heikentäviä raitoja. Plagioklaasin serisiittiytyminen heikentää myös kiven ominaisuuksia. Forestia Oy:n omistuksessa olevalla maa-alueelta on arvioitu voitavan irrottaa yli 3 miljoonaa m 3 hyvää III luokan murskekiveä. Tehdyissä testeissä saatiin kivestä seuraavat tulokset: Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku TOS-58 14,3 2,3 2,69 11 27

32 3381500 3382000 3382500 6882500 6882500 6882000 6882000 TOS-58-03 $ 6881500 6881500 6881000 6881000 3381500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 mursketestinäyte 3382000 3382500 Kl 2231 11 Kuva 24. Kohteen sijaintikartta.

33 Jämsä, Saarenvuori 2233 07 X= 6861.110 Y=3405.030 Laaja Saarenvuoren Kurranvuoren alue, jolla toimii tällä hetkellä kaksi louhosta. Alue on Jämsän läheisyydessä ehdottomasti parhaiten kiviaineksen tuotantoon soveltuva laaja asutuksen puolesta ongelmaton alue. Kiviaineksen laadun selvittämiseksi happamasta vulkaniittista teetettiin kiviainestestit. Kiven päämineraaleina ovat plagioklaasi, kvartsi, biotiitti, kalimaasälpä. Asessorisesti kivessä on kloriittia, opakkeja, apatiittia ja muskoviittia. Kiven raekoko on maksimissaan 0.5 mm, valtaosin 0.1 0.2 mm. Kiven mineraalit muodostavat lujan sidoksen. Heikentävänä tekijänä on plagioklaasin seisiittiytyminen. Käyttöä rajoittaa ainoastaan Saarenvuoren pohjoispuolella oleva asutus ja mäen pohjoisrinteellä olevat muinaisrantamuodostumat sekä alueen poikki kulkeva luode kaakko suuntainen voimalinja. Alueen laajuudesta johtuen nämäkään eivät aiheuttaisi esteitä toiminnalle. Alueella on useita maanomistajia. Yksittäisten maanomistajien omistuksessa olevat alueet ovat kuitenkin riittävän laajoja, jotta toiminta voitaisiin toteuttaa yhden maanomistajan maalla. Kallioalueen korkeus vaihtelee välillä 120 160. Maapeite on valtaosin moreenia. Moreenipeite on valtaosin ohut ja alueella on laajoja avokallioalueita. Saarenvuoren etelärinteellä on myös hiekkaa, jota on jossain määrin hyödynnetty. Osa metsistä on hakattu aukoksi, näillä on nuoria taimikoita, osan ollessa hakkuukypsiä ja niille on suunnitteilla hakkuita. Saarenvuorelle tulee Jämsä Kuhmoinen tieltä hyväkuntoinen metsäautotie, matkaa tielle numero 24 on maksimissaan 2 kilometriä. Jämsään kohteelta on matkaa noin 5 kilometriä. Mäen itäpuolitse kulkee hyväkuntoinen kylätie Jämsä - Kaipola tielle. Hyvällä suunnittelulla ja järkevällä käytöllä alue pystyy tarjoamaan mursketta Jämsään ja lähiseudulle useiksi vuosikymmeniksi. Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Litteysluku Los Angles luku TOH-2-05 7,6 1,0 2,68 16 16

34 3404500 3405000 3405500 6862000 6862000 6861500 6861500 6861000 6861000 Toh-2-05 6860500 6860500 3404500 3405000 3405500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/05 Kl 2233 07 1:10 000 Kuva 25. Kohteen sijaintikartta.

35 Jämsänkoski, Viitavuori TOS-73-03 Kunta: Jämsänkoski Kylä: Seppola Pinta-ala 500 x 200 m Korkeus: alin 155 ylin 180 Karttalehti: 2234 01 Sijainti: x-koord 6892.111 y-koord 3388.953 Kivilaji: graniitti Väri: vaalean punainen, vihertävä Raekoko: maks. 3 cm Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: paljastunut mäen rinteessä, pystyjyrkänteitä ja selänteitä Noin 1.5 kilometriä Huhkojärven itäpuolella sijaitseva kallioalue, jolle on hyvä tieyhteys mäen alle ja päälle. Mäen päällä on asumaton talo, joka on satunnaisesti käytössä. Kallioalueella on paljastuneena pohjois-etelä suuntaisia selänteitä ja pystyjyrkänteitä. Pystyrakoilu vaihtelee 0.2 6 metriin, keskimäärin 4 metriä, vaakarakoilu 0.3 3 metriä, enimmäkseen yli 2 metriä. Rakoilu on valtaosin kuutiollista. Väriltään porfyyrinen graniitti on punertava, epämääräisesti kuviollinen kivi jossa tummia sulkeumia ja vihertävän sävyisiä osia. Päämineraaleina ovat kvartsi, plagioklaasi, kalimaasälpä, sarvivälke ja biotiitti. Suurimmat maasälpärakeet ovat kooltaan 2 senttimetriä, keskimääräinen raekoko 1 5 mm. Kivi kiillottuu hyvin. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 1.1 km

36 Kuva 26. Kiillotettu näyte TOS-73-03 Kuva 27. Viitavuoren ehjää kallioseinämää. Mittakaavana oleva Jukka on pituudeltaan 185 cm.

37 3388500 3389000 3389500 6893000 6893000 6892500 6892500 TOS-73 6892000 6892000 6891500 6891500 näyte Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 3388500 3389000 3389500 Kl 2234 01 1:10 000 Kuva 28. Kohteen sijaintikartta.

38 Jämsänkoski, Salmioja TOS-67-03 Kunta: Jämsänkoski Kylä: Valkeeluomi Pinta-ala 100 x 200 m Korkeus: alin 140 ylin 145 Karttalehti: 2233 03 Sijainti: x-koord 6887.515 y-koord 3392.993 Kivilaji: graniitti Väri: punavihertävä Raekoko: maks. 4 cm Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: hyvin paljastunut pieni mäki Riihijärven eteläpuolella noin kahden kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta sijaitseva pienalainen matala mäki. Tieyhteys metsäautotieverkostoa pitkin on hyvä. Kallion pinta on enimmäkseen paljaana tai ohuen moreenin peittämä koko mäen alueella. Pystyrakoilu vaihtelee 1 7 metriin, ollen keskimäärin 4 metriä. Vaakarakoilu on 0.5 2.5 metriä. Rakoilu on valtaosin kuutiollista. Porfyyrisen granodioriitin päämineraaleina ovat plagioklaasi, kvartsi, kalimaasälpä, sarvivälke ja biotiitti. Maasälpäporfyyrien koko on yleensä alle 3 senttimetriä. Ongelmana kivessä ovat harvakseltaan kaikkialla olevat tummat sulkeumat. Niiden koko vaihtelee 1 20 senttimetriin. Sulkeumat näkyvät punavihertävässä kivessä mustina laikkuina. Jos kiveä aiotaan hyödyntää sulkeumia ei pystytä välttämään vaan ne kuuluvat olennaisesti kiven luonteeseen. Näytelevyissä näkyvät sulkeumat ovat hyvin pieniä. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy Hieet: ei Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 2.3 km

Kuva 29. Kiillotettu levynäyte. 39

40 3392500 3393000 3393500 6888500 6888500 6888000 6888000 TOS-67 6887500 6887500 6887000 6887000 6886500 6886500 näyte Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 3392500 3393000 3393500 Kl 2233 03 1:10 000 Kuva 30. Kohteen sijaintikartta.

41 Konnevesi, Loutikkokallio Kunta: Konnevesi Kylä: Kärkkäiskylä Pinta-ala 400 x 200 m Korkeus: alin 120 ylin 140 Karttalehti: 3223 03 Sijainti: x-koord 6940.700 y-koord 3465.826 Kivilaji: graniitti Väri: punainen Raekoko: keskirakeinen Asu: porfyyrinen Kallioalueen paljastuneisuus: pystyjyrkänteitä, laajoja paljastumia, ohut maapeite Kallioalueen alin korkeus on 120 ja ylin 140. Alueen pituus on 400 ja leveys 400. Kivi on heikosti suuntautunut ruskeanpunainen porfyyrinen graniiitti. Kiven porfyyreina esiintyvät maasälpärakeet ovat usein kulmikkaita. Ne erottuvat selvästi keskirakeisesta pohjasta. Kiven raekoko vaihtelee 3 20 mm. Kivi kiillottuu hyvin. Kivessä on jonkin verran nauhoja ja sulkeumia. Paljastuma-alueen E-puolella kivi on heterogeeninen ja rikkonainen. Rakoilu on avoin, laattamainen, kuutiollinen. Pystyrakoilu vaihtelee 0.3-4 m, keskimäärin 2.5 metriä, vaakarakoilu 0.3-3 m, keskimäärin 1 metri. Alue sijaitsee kahden maanomistajan maalla, paras osa olisi kuitenkin hyödynnettävissä yhden maanomistajan maalta. Alueen läpi kulkee hyväkuntoinen metsätie. Kallioalueella on nuorehko harva mäntymetsä, avokalliot lähes puuttomia. Maapeite kallioalueella on ohut. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy ja 5 pienoiskairanäytettä, kiillotetut tapit Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 0.5 km

Kuva 31. Kiillotettu levynäyte ja tapit TOS-60-04. Kuvat ovat eri mittakaavassa. 42

43 3465500 3466000 3466500 6941500 6941500 6941000 6941000 6940500 % 6940500 TOS-60-04 6940000 6940000 minikairanäyte palanäyte 3465500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06 3466000 3466500 Kl 3223 03 Kuva 32. Kohteen sijaintikartta.

44 Konnevesi Jouhtijärven itäpuolella 3224 01 X=6954.450 Y=3466.500 Jouhtijärven itäpuolella sijaitseva kallioalue. Alue rajautuu kylätiehen. Gabro rajautuu itäpuolella olevaan porfyyriseen granodioriittiin. Gabrojuoni on hyvin paljastuneena Jouhtijärven suuntaan viettävässä rinteessä, matkaa järvelle ja lähimpiin asumuksiin on noin 400 metriä. Korkeusero on kallioalueella on 30 metriä, alin korkeus 120 ja ylin 150 metriä. Lounas koillinen suuntainen kontakti on seurattavissa mäen ylärinteen paljastumissa. Hyvin paljastuneelta 4,5 ha alueelta arvioidaan voitavan louhia noin 650 000 m 3 kiveä. Kiven päämineraalit ovat sarvivälke ( raekoko 0.5-1.5 mm) ja plagioklaasi, joka esiintyy sarvivälkerakeiden välitiloissa. Rakenne on kohtuullisen hyvä. Päämineraalien kovuudesta johtuen kiven kovuus ei voi olla huippuluokkaa. Näytteestä TOH-56-04 tehtiin kiviainestestit. Näyte on kerätty tien louhinnan yhteydessä irronneista kivistä. Alue on UPM-Kymmene Oy:n omistuksessa. Rautalampi Konnevesi tieltä alueelle on matkaa noin 2.5 kilometriä ja Konnevedelle matkaa on noin 9.5 kilometriä. Tulokset: Kuulamyllyarvo Erotus ka % Tiheys Los Angles luku TOH-56-04 15,5 1,1 3,04 20

45 3466000 3466500 3467000 3467500 6955500 6955500 6955000 6955000 56-TOH-04 6954500 6954500 6954000 6954000 6953500 6953500 3466000 3466500 3467000 3467500 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/05 Kuva 33. Kohteen sijaintikartta. Näytteen ottopaikka Kl 3224 01 1:10 000

46 Korpilahti, Lanttumäki Kunta: Korpilahti Kylä: Korpilahti Pinta-ala 400 x 150 m Korkeus: alin 130 ylin 160 Karttalehti: 3211 03 Sijainti: x-koord 6884.150 y-koord 3425.980 Kivilaji: dioriiti Väri: tummanharmaa Raekoko: keskirakeinen Asu: massamainen Kallioalueen paljastuneisuus: vaihtelevasti paljastunut mäki, maapeite ohut Korpilahden pohjoispuolella sijaitseva kohde sijaitsee kahden toimivan louhimon välissä. Näistä louhimoista louhitaan vastaavaa mustaa kiveä, joka tunnetaan kauppanimellä Korpilahden musta. Tieyhteys alueelle on hyvä, kohteen itä- ja pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Alue on kolmen maanomistajan omistuksessa ja mäellä sijaitsee metsästysmaja. Rakoilu dioriitissa on kohtuullisen rauhallista. Pystyrakoilu vaihtelee 1 8 metriin, keksimäärin 2 metriä, vaakarakoilu 0.5 2 metriä, enimmäkseen yli 1 metriä. Raekooltaan kivi on keskirakeinen ja Korpilahden mustissa tyypillisten hienorakeisten osien osuus on vähäinen. Graniittisten juonien osuus on vähäinen. Haamumaista kiven kiteytymiseen liittyvää raitaisuutta on jonkin verran. Päämineraaleina dioriitissa ovat plagioklaasi, pyrokseenit ja biotiitti. Kivi on keskirakeinen, raekoko 1 4 millimetriä. Väriltään kivi on tumman harmaa ja kivi kiillottuu hyvin. Kivi soveltuu hyvin myös murskeeksi, joten louhinnassa syntyvä jätekivi pystyttäisiin hyödyntämään kiviaineksena. Kiveä ei ole testattu. Tutkimustiedot Tutkimuslupa: suullinen Näytteet: yksi palanäyte josta levy Hieet: yksi ohuthie Tutkimuskaivanto: ei Maatutkaus: ei Lähin asutus: 0.8 km