Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO Hankkeen taustatiedot Vanha aineisto POSKI -hankkeen kalliokiviainestutkimukset 2 2 TUTKIMUKSET POSKI -HANKKEESSA Esityö, kohteiden valinta Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Kiviainestestit ja ohuthietutkimukset 4 3 TULOKSET Kalliokiviainesten luokittelusta Kiviainesten laatu- ja määräjakauma Yleistä Tarkastelu kunnittain 11 4 LIITTEET 15 LIITTEET LÄHTEET

3

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustatiedot Tämä raportti liittyy vuosina toteutettuun Lapin POSKI -hankkeeseen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Lapissa, vaihe I), ja siinä kuvataan ko. hankkeessa tehdyt kalliokiviainestutkimukset ja niiden tulokset. POSKI -hankkeen päätavoitteena on turvata laadukkaan pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoa varten, laadukkaan kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen sekä osoittaa kiviaineksen ottoon pitkällä aikavälillä soveltuvat alueet. Tavoitteena on myös luoda alueellisia vuorovaikutusverkkoja ja parantaa tietopohjan hyödyntämistä. Hankkeen toteutuksessa ovat olleet mukana Lapin liitto, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Hankkeen rahoitus koostuu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämästä Euroopan aluekehitysrahaston tuesta sekä toteuttajien, hankealueen kuntien (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Rovaniemi, Ylitornio ja Pello) sekä alueella toimivien kiviainesyritysten (Destia Oy, Lemminkäinen Infra Oy, Morenia Oy ja Rudus Oy) osuuksista. POSKI-hankkeen taustoista, rahoituksesta, organisaatiosta, ohjausryhmän kokoonpanosta yms. hallinnollisista asioista kerrotaan tarkemmin POSKI-hankkeen loppuraportissa. Kalliokiviainestutkimuksista on vastannut Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikkö. Tutkimuksiin ovat osallistuneet geologit Panu Lintinen ja Risto Vartiainen, tutkimusavustajat Pertti Telkkälä, Seppo Kurttila, Martti Melamies ja Reijo Lampela sekä geologian opiskelijat Jesse Tenhunen ja Vesa Haapala Oulun yliopistosta. 1.2 Vanha aineisto Projektin alkuvaiheessa koottiin kaikki aiemmin kerätty kalliokiviaineksia koskeva tieto. GTK on tehnyt kalliokiviaineskartoituksia Simossa, Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa (Eilu 1991 a ja b) ja 2005 Rovaniemen ympäristössä. Ensin mainitut liittyvät Kiviainekseltaan arvokkaiden kallioalueiden inventointiprojektiin, Rovaniemen lähiympäristö kartoitettiin GTK:n omana työnä. Koska POSKI -hankkeen resurssit olivat rajalliset ja koska Simossa, Kemissä ja Keminmaassa aiemmin tehdyt kalliokiviaineskartoitukset olivat kattavuudeltaan riittäviä POSKI -tarkastelua silmällä pitäen, ei lisäkartoitusta katsottu ao. kunnissa tarpeelliseksi. Simon osalta tosin harkittiin muutaman lujuustestin tekemistä ns. vanhoista kohteista, mutta ajatuksesta luovuttiin, koska lähes kaikille potentiaalisille kallioalueille oli jo rakennettu tai suunnitteilla tuulimyllyjä. Ylitornion ja Pellon osalta on ollut käytettävissä vuosina toteutetun, pääosin EU-rahoitteisen Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojektin tulokset. Koska ko. projektissa Ylitornion ja Pellon luonnonkivet ja kalliokiviainekset kartoitettiin hyvin kattavasti, ei näissäkään kahdessa kunnassa ollut minkäänlaista tarvetta lisäkartoituksiin. Tornio ei kuulunut POSKI -hankkeen selvitysalueeseen, mutta myös Torniossa tehdyn kalliokiviaineskartoituksen kohteet näkyvät kartoissa 1, 2 ja 3. Vanhat kartoituskohteet näkyvät omilla symboleillaan kuvassa 1 (s. 3).

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ POSKI -hankkeen kalliokiviaineskartoitukset Tervolassa ei ennen POSKI -hanketta ollut tehty kalliokiviaineskartoituksia, lukuunottamatta kiviainesyritysten mahdollisesti tekemiä selvityksiä yksittäisistä kohteista. Rovaniemen osalta kartoitus oli tehty vain Rovaniemen lähiympäristössä. Koska kalliokiviainesten kartoitustilanne osoittautui varsin hyväksi Tervolaa ja Rovaniemeä lukuunottamatta, päätettiin POSKI -hankkeen resurssit käyttää Tervolan ja Rovaniemen kalliokiviaineskartoitukseen. 2 TUTKIMUKSET POSKI -HANKKEESSA 2.1 Esityö, kohteiden valinta Uudet kalliokohteet valittiin niin, että ne ovat enintään kymmenen kilometrin etäisyydellä valtatiestä, suhteellisen lähellä (alle 500 m) autolla ajettavaa tietä, mutta tarpeeksi kaukana (vähintään 500 m) asutuksesta. Pääväylät, joiden läheisyyteen tutkimusalueet sijoittuvat, olivat VT 4 (Kemintie, Sodankyläntie), KT 78 (Ranuantie), KT 79 (Kittiläntie) ja KT 82 (Kemijärventie). Kaikki suojelualueet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, samoin muutama virkistysalueen tai vesistön lähellä sijainnut kohde sekä joitakin kohteita maisemallisin perustein. Kallioalueiden koolle ei asetettu mitään varsinaisia rajoituksia, mutta tarkastelukohteiksi pyrittiin valitsemaan mahdollisimman laaja-alaisia, vähintään 0.5 hehtaarin kokoisia kallioalueita. Monet kohteet ovat pienten kalliopaljastumien muodostamia ryppäitä, jotka on tässä tarkastelussa yhdistetty yhdeksi tarkastelukohteeksi. 2.2 Kohteelliset tutkimukset ja näytteenotto Kohteellisessa tarkastelussa kalliosta tehtiin geologinen kallioperähavainto, jolloin tallennettiin kivilaji-, raekoko-, rakoilu-, liuskeisuus- yms. kallion lujuuteen vaikuttavat tietoja sekä arvioitiin kallion lujuus. Maastossa huomioitiin myös sellaiset, mahdolliseen hyödyntämiseen vaikuttavat seikat, joita ei esityössä voitu havaita (uusi asutus, maisema, uusi tieyhteys jne.). Tarkastuskohteista on otettu kivivasaralla 1-3 kpl nyrkin kokoista näytettä terveestä, rapautumattomasta kalliosta myöhempiä tarkistuksia varten. Lisäksi kallioalueista otettiin valokuvia. Kallioalueisiin liittyvät havainnot ja valokuvat on tallennettu GTK:n omaan sähköiseen järjestelmään (KAPALO), josta ne ovat saatavilla mahdollista myöhempää käyttöä varten. Valtaosa vasaralla otetuista näytteistä hävitetään projektin jälkeen tilanpuutteen vuoksi. Lujuustestiä varten rapautumattomasta kalliosta otettiin räjäyttämällä tai kiilaamalla ja edelleen vasaroimalla noin sadan kilon painoinen ja noin nyrkin kokoisista kivenpalasista koostuva näyte. Näytteiden ottoon ja kuljetukseen hankittiin maanomistajilta näytteenotto-, räjäytys- ja maastoajoneuvoluvat joko suullisesti tai kirjallisesti.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Tervola Esityön perusteella valitut kohteet tutkittiin kesällä 2013, jolloin arvioitiin 29 kalliokohdetta. Tervolassa ehdot täyttäviä kallioita on melko vähän ja ne ovat epätasaisesti jakautuneet. Tarkastuskohteet sijaitsevat lähinnä Tervolan keski- ja pohjoisosissa, sillä Tervolan eteläosassa ei paljastuneena olevia kallioita juurikaan ole. Tarkastuskohteiden sijainti näkyy kuvassa 1. Rovaniemi Rovaniemellä kartoitusta tehtiin kahdessa vaiheessa. Kesällä 2013 kartoitettiin Rovaniemen eteläosa Kemintien ja Ranuantien suuntaan, joissa tarkastettiin yhteensä 69 kalliokohdetta. Kesällä 2014, kun hanke oli saanut lisärahoitusta, kartoitetusta jatkettiin Rovaniemen pohjoisosassa Kemijärventien suuntaan, Sodankyläntien suuntaan ja Kittiläntien suuntaan. Kesällä 2014 tarkastettiin yhteensä 137 kallioaluetta. Kuva 1. Kaikki POSKI -alueen kalliokiviaineshavainnot vuosilta

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Kiviainestestit ja ohuthietutkimukset Tervolan kohteista valittiin lujuustesteihin 3 kpl ja Rovaniemen kohteista 18 kpl. Testeihin pyrittiin valitsemaan tyyppinäytteitä, jotta lujuustestien tuloksia voitiin korreloida saman alueen samantyyppisiin kiviin. Kivinäytteiden lujuustestit teetettiin alihankintana kilpailutuksen jälkeen Destia Oy:n PANK-hyväksytyssä kiviaineslaboratoriossa Oulussa. Kaikista testinäytteistä tehtiin yhteneväisyyden vuoksi sekä ns. perus- että raidesepelitesti. Tärkeimpiä lujuustesteissä mitattavia ominaisuuksia ovat Los Angeles -luku (LA), kuulamyllyarvo (A N ), kiintotiheys, vedenimeytyminen (WA), litteysluku (FI), Micro Deval -luku (M DE ; vain raidesepelistä) ja muotoarvo (SI; vain raidesepelistä). Lujuustestatut näytteet tutkittiin mikroskoopilla ja niiden mineraalikoostumukset laskettiin pistelaskumenetelmällä (500 pistettä/näyte). Kunkin näytteen mineraalikoostumus on esitetty liitteissä Taulukkoon 1 on koottu tiedot tarkastuskohteiden ja eri aikoina tehtyjen lujuustestien määristä kunnittain. Kunta Tarkastuskohteet kpl Lujuustestit kpl Kartoitus-/testausvuosi Simo Kemi Keminmaa Ylitornio Pello Tervola Rovaniemi , Yhteensä Taulukko 1. Tarkastuskohteiden ja lujuustestien määrät kunnittain.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Kuva 2. POSKI -hankkeessa tehdyt (sininen) ja sitä vanhemmat (punainen) lujuustestit. 3 TULOKSET 3.1 Kalliokiviainesten luokittelusta Kalliokiviainesten luokittelussa on käytetty takavuosina kahta erillistä luokittelua, Tie- ja vesirakennushallituksen vuodelta 1988 peräisin olevaa ( TVH88 ) ja Tielaitoksen vuodelta 1995 peräisin olevaa luokittelua ( TIEL95 ). Näistä ensin mainittua on käytetty lähinnä raidesepeleiden luokitteluun, ja se perustuu laboratoriotesteistä saataviin ns. LA -arvoihin (Los Angeles-luku). Jälkimmäinen luokittelu on puolestaan laadittu lähinnä tierakentamisessa käytettävien kiviainesten luokitteluun ja perustuu puolestaan lähinnä ns. kuulamyllyarvoihin (A N ). Näistä luokitteluista ensin mainittu kuvaa parhaiten kiven iskunkestävyyttä, jälkimmäinen taas kiven hioutuvuusominaisuuksia ( nastarengaskulutuskestävyys ). Koska TVH:n ja Tielaitoksen laatuluokitukset kuvaavat erilaisia ominaisuuksia, ei niiden välillä ole mitään suo-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ raa yhteyttä eikä TVH:n laatuluokkaa voida muuntaa Tielaitoksen laatuluokaksi millään kertoimella tai päinvastoin. Edellä mainittujen luokittelujen luokkamerkinnät eivät ole enää sellaisenaan käytössä, joskin käytössä ovat edelleen pääasiassa samat raja-arvot kiven testattuja laatuominaisuuksia kuvattaessa. Nykyisin kiven laatuluokkaa ei ilmoiteta enää luokkana (I, II jne.) vaan tietyn ominaisuuden raja-arvona, jonka kivi täyttää. Näin esim. vanha merkintä Tielaitoksen laatuluokasta II ilmoitetaan nykyään muodossa A N 10 ja TVH:n vanha laatuluokka A puolestaan muodossa LA 20. LA -luvun ja kuulamyllyarvon lisäksi laboratoriotesteissä määritetään käyttötarkoituksesta ja laatuvaatimuksista riippuen myös esim. litteysluku (FI), vedenimeytyminen (WA), muotoarvo (SI), Micro- Deval arvo (M DE ) tai jäädytys-sulatuskestävyys (F). Kivien lujuudella on selvä yhteys kiven raekokoon, mineraalikoostumukseen, rakenteeseen yms. geologisiin ominaisuuksiin, jotka geologin tai geologian opiskelijan on kivestä helppo havaita. Käytännön tilanteissa on havaittu, että eri henkilöiden samasta kivinäytteestä tekemissä laatuarvioinneissa on harvoin yhtä luokkaa suurempia eroja. Luokittelun helpottamiseksi ja itse kunkin maastossa työskennelleen oman luokittelutuntuman kalibroimiseksi käytössä oli noin 30 kivinäytteen sarja erityyppisiä kivilajeja, joiden laboratoriotestatut lujuusominaisuudet olivat tiedossa. Jotta tämän projektin uudella aineistolla olisi jonkinlainen vertailukohta aiempiin, esimerkiksi Simon - Kemin - Keminmaan alueilla tehtyihin kiviaineskartoituksiin, on tämän projektin maastokartoituksissa käytetty edellämainittuja viisiportaisia, merkintätavan suhteen jo käytöstä poistuneita luokitteluja. Lisäksi on ylimääräisenä luokitteluna käytetty GTK:n ylläpitämässä kiviainesten tilinpitojärjestelmässä (KIT- TI) käytettävää, yksinkertaistettua kolmiportaista luokittelua. Liitteenä olevassa taulukossa (Liite 28) on kiven arvioitu lujuus ilmoitettu kaikilla kolmella luokitustavalla, joista ensimmäinen ( TVH88 ) on TVH:n vuoden 1988 luokituksen mukainen, toinen ( TIEL95 ) Tielaitoksen vuoden 1995 luokituksen mukainen ja kolmas ( KITTI ) GTK:n yksinkertaistetun luokitustavan mukainen. Yksittäisen kiven arvioitu tai testattu laatuluokka voi tässä projektissa käytetyllä luokittelutavalla (TVH88/TIEL95) olla esim. A/III tai vaikkapa II/II. Tästä johtuen KITTI -luokitus voi olla toisinaan ristiriitainen eli kivi voi olla iskunkestävyyden suhteen luja kiviaines, mutta hioutuvuusominaisuuden suhteen keskiluja kiviaines. Tässä projektissa on KITTI -luokitukseksi valittu tällaisissa tapauksissa yleensä alempi luokka. Sivulla 7 on yhteenvetotaulukko tässä projektissa käytetyistä luokituksista, niiden suhde LA -lukuun ja kuulamyllyarvoon sekä edelleen niiden suhde KITTI -luokitukseen.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Luokka/TVH 88 A I II III > III Los Angeles-luku (LA) <20 <25 <30 <35 >35 Luokka/Tiel 95 I II III IV > IV Kuulamylly (AN) <7 <10 <14 <19 >19 KITTI-luokitus: Luja kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Taulukko 2. POSKI -hankkeessa käytetyt kalliokiviainesluokitukset ja niiden suhde KITTI -luokitukseen. POSKI -hankkeessa ja Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojektissa tehtyjen lujuustestien tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. LA-luku Micro- Kuula- LA-luku Litteys- Muoto- Raide- Kunta Paikka X Y Kivilaji RS Deval RS mylly luku arvo RS sepeli Tervola Palomaa Mafinen vulkaniitti13 (LA RB 14) 19 (Luokaton) 23.0 (A N 30) 15 (LA 20 ) 12 (FI 15 ) 21 (SI 25 ) Ei Tervola Purtilomaa Mafinen vulkaniitti 6 (LA RB 12) 7 (M DE RB 7) 9.3 (A N 10) 11 (LA 20 ) 10 (FI 10 ) 10 (SI 15 ) Kyllä Tervola Hetejänkä Mafinen vulkaniitti 7 (LA RB 12) 7 (M DE RB 7) 7.6 (A N 10) 12 (LA 20 ) 11 (FI 15 ) 15 (SI 15 ) Kyllä Rovaniemi Vammanlamut Amfiboliitti 7 (LA RB 12) 7 (M DE RB 7) 8.3 (A N 10) 11 (LA 20 ) 16 (FI 20 ) 17 (SI 20 ) Kyllä Rovaniemi Pitkämaa Diabaasi 8 (LA RB 12) 9 (M DE RB 11) 9.5 (A N 10) 11 (LA 20 ) 11 (FI 15 ) 16 (SI 20 ) Kyllä Rovaniemi Alarakka-S Kvartsiitti 16 (LA RB 16) 8 (M DE RB 11) 13.3 (A N 14) 29 (LA 30 ) 19 (FI 20 ) 12 (SI 15 ) Kyllä Rovaniemi Alarakka-S Diabaasi 8 (LA RB 12) 9 (M DE RB 11) 10.5 (A N 14) 13 (LA 20 ) 15 (FI 15 ) 16 (SI 20 ) Kyllä Rovaniemi Nimetönrakka Kvartsiitti 14 (LA RB 14) 6 (M DE RB 7) 10.4 (A N 14) 24 (LA 25 ) 16 (FI 20 ) 23 (SI 25 ) Ehkä Rovaniemi Suksiaavankummut Gabroidi 13 (LA RB 14) 8 (M DE RB 11) 8.7 (A N 10) 20 (LA 20 ) 16 (FI 20 ) 10 (SI 15 ) Kyllä Rovaniemi Sulaojannärhikkö Mafinen vulkaniitti 9 (LA RB 12) 12 (M DE RB 15) 15.1 (A N 19) 13 (LA 20 ) 23 (FI 35 ) 22 (SI 25 ) Ei Rovaniemi Kakarivaara Mafinen vulkaniitti10 (LA RB 12) 13 (M DE RB 15) 16.1 (A N 19) 13 (LA 20 ) 17 (FI 20 ) 14 (SI 15 ) Ei Rovaniemi Viitaköngäs Metadiabaasi 11 (LA RB 12) 12 (M DE RB 15) 12.7 (A N 14) 17 (LA 20 ) 10 (FI 10 ) 12 (SI 15 ) Ei Rovaniemi Hanhivaara SW Metadiabaasi 9 (LA RB 12) 9 (M DE RB 11) 9.5 (A N 10) 12 (LA 20 ) 9 (FI 10 ) 14 (SI 15 ) Kyllä Rovaniemi Hanhivaara Kvartsiitti 18 (LA RB 20) 14 (M DE RB 15) 16.8 (A N 19) 30 (LA 30 ) 10 (FI 10 ) 17 (SI 20 ) Ei Rovaniemi Palo-Korvavaara Amfiboliitti 17 (LA RB 20) 16 (Luokaton) 17.7 (A N 19) 24 (LA 25 ) 16 (FI 20 ) 24 (SI 25 ) Ei Rovaniemi Taka-Lautavaara Arkoosigneissi 23 (LA RB 24) 13 (M DE RB 15) 15.9 (A N 19) 41 (LA 45 ) 13 (FI 15 ) 23 (SI 25 ) Ei Rovaniemi Pirtinvaara Graniitti 17 (LA RB 20) 7 (M DE RB 7) 10.5 (A N 14) 31 (LA 35 ) 12 (FI 15 ) 26 (SI 30 ) Ei Rovaniemi Tervasselkä Graniitti 22 (LA RB 24) 10 (M DE RB 11) 15.9 (A N 19) 42 (LA 45 ) 11 (FI 15 ) 10 (SI 15 ) Ehkä Rovaniemi Kivilonka Graniitti 24 (LA RB 24) 10 (M DE RB 11) 13.7 (A N 14) 47 (LA 50 ) 8 (FI 10 ) 29 (SI 30 ) Ei Rovaniemi Niloskalliot Graniitti 32 (Luokaton) 13 (M DE RB 15) 18.5 (A N 19) 51 (LA 60 ) 5 (FI 10 ) 20 (SI 20 ) Ei Rovaniemi Könkäänlampi Graniittigneissi 21 (LA RB 24) 8 (M DE RB 11) 10.6 (A N 14) 30 (LA 30 ) 14 (FI 15 ) 21 (SI 25 ) Ehkä Ylitornio Puonivaara Kvartsiitti 21 (LA RB 24) 8 (M DE RB 11) 9.3 (A N 10) 27 (LA 30 ) 10 (FI 10 ) 16 (SI 20 ) Ehkä Ylitornio Pahtavaara Emäksinen vulkaniitti 10 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) 7.5 (A N 10) 11 (LA 20 ) 28 (FI 35 ) 22(SI 25 ) Ehkä Ylitornio Pietinvaara Emäks. vulkaniitti10 (LA RB 12) 8 (M DE RB 11) 8 (A N 10) 13 (LA 20 ) 19 (FI 20 ) 15(SI 15 ) Kyllä Ylitornio Sakarinlaki Kvartsiitti/vulkaniitti 15 (LA RB 16) 12 (M DE RB 15) 13 (A N 14) 16 (LA 20 ) 16 (FI 20 ) 28(SI 30 ) Ei Ylitornio Vähä-Väystäjä Emäksinen vulkaniitti 7 (LA RB 12) 6 (M DE RB 7) 7.1 (A N 10) 11 (LA 20 ) 19 (FI 20 ) 12(SI 15 ) Kyllä Pello Karhakkamaa Gabro 19 (LA RB 20) 17 (Luokaton) 20.8 (A N 30) 31 (LA 35 ) 9 (FI 10 ) 26(SI 30 ) Ei Pello Palo-Karhurova Graniitti 25 (Luokaton) 11 (M DE RB 11) 16.6 (A N 19) 43 (LA 45 ) 8 (FI 10 ) 31(SI 35 ) Ei Taulukko 3. Lapin POSKI -hankkeessa (Tervola, Rovaniemi) ja Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviaineshankkeessa (Ylitornio, Pello) tehdyt lujuustestit ja niiden tulokset.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Kiviainesten laatu- ja määräjakauma Yleistä Kallioperän suuralueet heijastuvat laatujakaumassa (kuva 3 alla). Simon - Kemin alue on gneissialuetta, joka on keskimäärin keskilujaa kiviainesta. Ylitornion - Pellon alue ja Rovaniemen pohjoisosa kuuluvat suurimmaksi osaksi Keski-Lapin graniittialueeseen, joka on keskimäärin massakiveä. Lujia kalliokiviaineksia löytyy eniten Rovaniemen eteläosasta, Ylitornion eteläosasta ja POSKI -hankkeen ulkopuolelle jääneen Tornion eteläosista. Eri kuntien kiviainesten kokonaismäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska kartoituksia on tehty eri lähtökohdista eri kunnissa. Sen vuoksi etenkin Ylitornion ja Pellon, joiden osalta kartoitus on hyvin kattava, kokonaiskuutiomäärät ovat huomattavan suuret. Kuva 3. Kalliokiviainesten laatujakauma POSKI -alueella.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Alla oleviin taulukoihin on koottu kunnittain jaoteltuna eri KITTI-laatuluokkiin kuuluvien kalliokiviaineskohteiden määrät kappaleittain ja kuutiometreittäin, (taulukot 4 ja 5). Kunta Luja kiviaines kpl Keskiluja kiviaines kpl Massakivi kpl Yhteensä kpl Simo Kemi Keminmaa Ylitornio Pello Tervola Rovaniemi Yhteensä Taulukko 4. Kiviainesten laatujakauma (kpl) kunnittain KITTI -luokittelun mukaisesti. Kuva 4. Kiviainesten laatujakauma kunnittain ja laatuluokittain tarkasteltuna (kpl).

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Kunta Luja kiviaines Keskiluja kiviaines Massakivi Yhteensä 1000 m m m m 3 Simo Kemi Keminmaa Ylitornio Pello Tervola Rovaniemi Yhteensä 1000 m Taulukko 5. Kiviainesten laatujakauma (m 3 ) kunnittain KITTI -luokittelun mukaisesti. Kuva 5. Kiviainesten laatujakauma kunnittain ja laatuluokittain tarkasteltuna (m 3 ).

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Tarkastelu kunnittain Simo Simossa on tehty vuosina varsin kattava kalliokiviaineskartoitus, jonka aikana tutkittiin 125 kalliokohdetta lähinnä rannikkoalueella, 4-tien läheisyydessä. Teknisiä lujuusmäärityksiä tehtiin 5 eri kallioalueelta yhteensä 8 näytteestä (Eilu 1991a). Muiden kohteiden kiviaineksen lujuus on arvioitu maastossa, luokitukset on tehty TVH88:n mukaisesti. Kalliokiviaineksen laadun suhteen Simon rannikkoalueen kallioperä jakautuu kolmeen suuryksikköön. Parhaat (A- ja I-luokka) kivet ovat kunnan itäosan tonaliittialueella. Tutkimusalueen keski- ja länsiosat ovat keskimäärin II-luokan kiveä ja luoteisosa III-luokan kiveä (Eilu 1991a). Keskilujan kiviaineksen osuus koko kalliokiviainesvarannosta on huomattavan suuri. Vaikka kalliokiviainesten varannot ovatkin Simossa näennäisesti kohtuullisen hyvät, pienentävät rakennetut ja suunnitteilla olevat tuulimyllyt sen hyödynnettävissä olevaa kalliokiviainesvarantoa merkittävästi. Kemi Kemissä vuonna 1990 toteutetun kalliokiviaineskartoituksen aikana tutkittiin 12 kallioaluetta, joista yhdellekään ei ole tehty teknisiä lujuusmäärityksiä. Niiden kaikkien lujuusluokitus perustuu siis kartoittajan arvioon. Suurin osa Kemin alueesta on gneissimäistä granodioriittia, joka on lujuudeltaan keskinkertaista, keskimäärin luokkaa II (TVH88). Kemin kunnan alueen kalliokiviainesvarannot ovat kokonaisuudessaan varsin vaatimattomat johtuen alueen pienestä koosta. Lisäksi, osa 1989 kartoitetuista kalliokohteista on jo jäänyt tai jäämässä asutuksen jalkoihin eikä lisäkartoituskohteitakaan POSKI -hankkeessa löydetty. Kemin osalta kalliokiviainekset täytyykin tuottaa naapurikuntien louhoksista, joita löytyy lähinnä Torniosta, mutta myös Keminmaalta. Keminmaa Keminmaassa tutkittiin vuoden 1990 tutkimusten aikana 27 kallioaluetta, joista kolmelle on tehty tekniset lujuustestit, loppukohteiden lujuusluokitukset perustuvat arvioihin (TVH88). Vuonna 1990 tehdyn kartoituksen jälkeen alueelle on rakennettu mm. Keminmaa Tornio -moottoritie, joka nykyisellään ulottuu Torniosta Simon Maksniemeen asti. Tiehankkeen yhteydessä on kiviainesyritysten toimesta todennäköisesti kerätty kalliokiviaineksia koskevaa tietoa etenkin tielinjalta, mutta ko. aineisto ei ollut POSKI -hankkeen käytettävissä. Keminmaan rannikkovyöhykkeen itäisin osa on melko tasalaatuista punertavaa graniittia, jonka lujuus on todennäköisimmin III-luokkaa. Keminmaan kaakkoisosa on, kuten lähes koko Kemin aluekin, gneissimäistä granodioriittia, jonka lujuus on II-luokkaa (Eilu 1991b). Gneissimäisen granodioriitin luoteispuolella on pitkänomainen, km leveä kerrosintruusioalue, joka koostuu erilaisista tummista kivistä kuten gabrosta, peridotiitista ja kromimalmista. Kerrosintruusion alueella kiviaineksen lujuus vaihtelee A:sta III:een tai jopa heikompaan (>III) ja vaihtelu voi olla suuri- tai pienimittakaavaista. Keskimäärin lujuus on II- ja III-luokkaa.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Keminmaan keski- ja pohjoisosassa on laaja liuskealue, joka koostuu kvartsiiteista, fylliiteistä, vulkaniiteista ja dolomiiteista. Liuskealueen kivien lujuus vaihtelee suuresti, lujuudeltaan parhaita kiviaineksia ovat alueen tuffiitit ja kvartsiitit (Eilu 1991 b). Keskimäärin Keminmaan kalliokiviainekset ovat keskilujaa kiviainesta. Kuva 6. Simossa, Kemissä ja Keminmaassa inventoitujen kalliokiviainesten määrät laatuluokittain (m 3 ). Tornio Tornio ei kuulunut POSKI -hankkeen selvitysalueeseen, mutta Torniossa tehdyn kalliokiviaineskartoituksen kohteet, tehdyt lujuustestit ja laatujakauma näkyvät kuvissa 1, 2, 3 ja 6.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Tervola POSKI -hankkeessa tutkittiin 29 kalliokohdetta kesällä 2013 ja kolmesta niistä teetettiin lujuustestit. Tervolan eteläosa on huonosti paljastunutta, minkä vuoksi eteläosan kalliokiviainesvarantoja ei voitu arvioida. Tervolassa inventoitujen kalliokiviainesten laatu on keskimäärin varsin hyvä, sillä valtaosa inventoiduista kalliokiviaineksista on laadultaan keskilujaa. Myös lujia kivilaatuja on saatavilla kunnan pohjoisosassa. Rovaniemi Rovaniemen lähiympäristössä toteutettiin GTK:n omana työnä kesällä 2005 kalliokiviaineskartoitus, jossa tutkittiin 52 kallioaluetta. Näistä kohteista vain pari arvioitua kallioaluetta ylsi lujuusluokkaan A - I, loput olivat keskimäärin luokkaa III. Lujuustestejä ei tämän kartoituksen yhteydessä tehty, mutta aiempien, vuosina tehtyjen kartoitusten yhteydessä tehtyjä testejä oli käytettävissä 8 kpl. Kuva 7. Tervolassa ja Rovaniemellä inventoitujen kalliokiviainesten määrät laatuluokittain (m 3 ).

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ POSKI -hankkeessa kartoitettiin vuonna 2013 Rovaniemen eteläosa valtatie 4:n läheisyydessä (Kemin suunta) ja kantatie 78:n läheisyydessä (Ranuan suunta). Vuonna 2014 kartoitusta jatkettiin Sodankyläntien (VT 4), Kittiläntien (KT 79) ja Kemijärventien (KT 82) suuntaan. Vuosien kohteista testattiin yhteensä 18 kpl. Kalliokiviainesten laadun suhteen Rovaniemi on kaksijakoinen. Eteläiset osat ovat keskimäärin selvästi parempaa kiviainesta, kun taas Kemijärven, Sodankylän ja Kittilän suuntaan kalliokiviainekset ovat laadultaan huonoja. Ylitornio Ylitornion kunta kuului yhtenä kuntana vuosina toteutettuun Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojektiin, jossa kunnan luonnonkivi- ja kalliokiviainesvarat kartoitettiin varsin kattavasti koko kunnan alueella. Projektin aikana, pääosin vuonna 2011,Ylitorniolla tarkastettiin 302 kallioaluetta, joista 5 kohteessa teetettiin lujuustestit Destia Oy:n kiviaineslaboratoriossa Oulussa. Ylitorniolla keskilujaa kiviainesta on saatavilla melko tasaisesti koko kunnan alueella, lukuunottamatta lounaisinta osaa Juoksengin eteläpuolisilla alueilla. Lujaa kiviainesta on saatavilla lähinnä vain kunnan eteläosassa, Väystäjän alueella, jossa Pietinvaaran - Pahtavaaran ympäristössä on laajahko vulkaanisten kivien alue. Pello Pellossa toteutettiin Ylitornion tavoin Länsi-Lapin kiviprojektin aikana kattava luonnonkivi- ja kiviaineskartoitus, kartoitustyö on tehty pääosin vuonna Hankkeen aikana tarkastettiin peräti 363 kallioaluetta, mutta lujuustesteihin kelpuutettiin vain 2 näytettä. Pellon alueella lujien kalliokiviainesten puute on ilmeinen, sillä kunnan alueelta ei edellä mainitussa projektissa löydetty yhtään lujaa kiviainesesiintymää. Keskilujaa kiviainesta on kuitenkin saatavilla kohtalaisesti koko kunnan alueella, mutta valtaosa kiviaineksesta on massakiveä. Lisäkartoitus ei tuone helpotusta Pellon tilanteeseen eikä sellaista katsottu POSKI -hankkeessakaan tarpeelliseksi; Pello kuuluu kokonaisuudessaan Keski-Lapin graniittialueeseen, jonka karkearakeiset graniitit ovat lähtökohtaisesti huonoa tai luokatonta kiviainesta. Kalliokiviaineskohteiden lisäksi Länsi-Lapin kiviprojektissa kartoitettiin myös Ylitornion ja Pellon potentiaaliset luonnonkivet. Näiden osalta yksityiskohtaisemmat tiedot löytyvät ao. raportista (Vartiainen & Lintinen 2014). Luonnonkivikohteista potentiaalisin on Ylitornion Vajovaara (ao. raportissa Vajovaara I ), joka on otettu mukaan myös POSKI -tarkasteluun mm. maisema- ja luontoarvioinnin osalta.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/ Kuva 8. Ylitorniolla ja Pellossa inventoitujen kalliokiviainesten määrät laatuluokittain (m 3 ). 4 LIITTEET Liitteissä 1-27 on kuvattu kaikki sellaiset kalliokohteet, joissa on tehty tekniset lujuustestit POSKI - hankkeen tai Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojektin aikana. Tätä vanhempien kohteiden kuvaukset löytyvät ao. raporteista. Ko. tiedot on tallennettu myös GTK:n tietokantoihin. Liitteissä 1-27 on kuvattu kohteen yleiset tiedot, tehdyt tutkimukset ja geologiset tiedot, mm. kiven mineraloginen koostumus. Liitteissä on myös Destia Oy:n tekemien lujuustestien tulokset sekä lähestymis- ja maastokartat. Liitteet ovat taulukon 3 (s. 7) mukaisessa järjestyksessä. Liitteessä 28 on taulukoituna POSKI -hankkeessa tarkastettujen kohteiden (Tervola, Rovaniemi) tärkeimmät tiedot.

19 Liite 1.1 PALOMAA Paikka: Palomaa Kivilaji: Mafinen vulkaniitti Kunta: Tervola Väri: Tumman vihreä Kylä: Sihtuuna Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4133E Asu/rakenne: Mantelirakenteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 900 m Korkeus: Z alin 65 m, Z ylin 78 m Havaintotunnus: VEHA Mitat/pinta-ala: 120 x 160 m/2 ha KUVAUS Paljastumat ovat 250 metrin päässä hyväkuntoisesta soratiestä. Silokalliopaljastumia, joiden päällä on jopa 4 x 3 m kvartsiitin ja mafisen vulkaniitin lohkareita. Kalliot ovat mafista vulkaniittia, jossa on paikoin selkeä liuskeisuus. Nähtävissä on myös mantelirakenne suurimassa osassa kalliota; mantelit ovat pääasiassa plagioklaasitäytteisiä ja vaihtelevat kooltaan 5-50 mm. Paikoin on mm levyisiä epidoottijuonia. Kalliossa on nähtävissä heikko kerroksellisuus, jonka voi havaita lähinnä mantelirikkaampina vyöhykkeinä. Kivi on suurimmaksi osaksi tiivistä, mutta paikoin on myös karkearakeisempaa. Liuskeisuus esiintyy ruhjevyöhykkeinä. Rikkikiisua esiintyy hyvin harvakseltaan 1 mm rakeina. Pystyraot esiintyvät keskimäärin 0,5 metrin välein, vaakaraot 1 metrin välein. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 32.4 %, epidootti 30.4 %, plagioklaasi 17.6 %, kloriitti 11.4 %, biotiitti 6.2 %, titaniitti 1.6 %, karbonaatti 0.4 %, opaakki <0.2 %

20 Liite 1.2 :

21 Liite 1.2

22

23 Liite 2.1 PURTILOMAA Paikka: Purtilomaa Kivilaji: Mafinen vulkaniitti Kunta: Tervola Väri: Tumman harmaa Kylä: Suukoski Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4133E Asu/rakenne: Mantelirakenteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 75 m, Z ylin 86 m Havaintotunnus: VEHA Mitat/pinta-ala: 120 x 400 m/4 ha KUVAUS Hyväkuntoinen hiekkatie risteilee paljastumien poikki ja ympärillä. Paljastumilla on parhaimmillaan 3 m rintauksia, varsinkin eteläisemmän paljastuman länsilaidalla. Mafisen vulkaniitin raekoko vaihtelee hyvin hienorakeisesta n. 3 mm raekokoon. Pääosin raekoko on n. 1,5 mm. Arviolta lähes puolet paljastuneesta kivestä sisältää 2-20 mm kalsiitti- ja kvartsimanteleita. Manteleissa on reunoilla harvakseltaan alle 1 mm rikkikiisurakeita. Hienorakeiset osueet ovat rakoilleet tiheämmin kuin karkearakeisemmat. Rakotiheydet keskimäärin: Pystyraot 0,3 metrin ja vaakaraot 0,5 metrin välein. Osin kalsiittiset mantelit ovat paikoin syöpyneet kuopalle: voi heikentää kiviaineksen laatua. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 61.8 %, plagioklaasi 27.2 %, kloriitti 4.4 %, epidootti 3 %, opaakki 2.6 %, muskoviitti 1 %

24 Liite 2.2

25 Liite 2.2

26

27 Liite 3.1 HETEJÄNKÄ Paikka: Hetejänkä Kivilaji: Mafinen vulkaniitti Kunta: Tervola Väri: Tumman harmaa Kylä: Suukoski Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): B/T4311G Asu/rakenne: Heikosti mantelirakenteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 80 m, Z ylin 90 m Havaintotunnus: VEHA Mitat/pinta-ala: 50 x 350 m/1 ha KUVAUS Lähimmillään paljastumat ovat soratien vieressä. Pääosin mafinen vulkaniitti on keskirakeista ja kohtalaisen massamaista. Läntisimmän paljastuman karttaan merkittyä itäpuolta ei ole kalliona maastossa. Mantelirakennetta esiintyy hyvin vähän. Kivi on paikoin hienorakeista ja hienorakeiset osueet ovat osittain liuskeisia ja tiheään rakoilleita. Epidoottisia juonen pätkiä ja linssejä esiintyy kohtalaisesti. Rikkikiisua esiintyy harvakseltaan maksimissaan 3 mm hajarakeina. Pääosin mafinen vulkaniitti on keskirakeista ja kohtalaisen massamaista. Keskimääräiset rakotiheydet: Pystyraot 0,3 metrin välein ja vaakaraot 0,4 metrin välein. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 54 %, plagioklaasi 33.2 %, epidootti 7.4 %, opaakki 5.4 %,rutiili <0.2 %

28 Liite 3.2

29 Liite 3.2

30

31 Liite 4.1 VAMMANLAMUT Paikka: Vammanlamut Kivilaji: Amfiboliitti Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Petäjäinen Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): B/T4311H Asu/rakenne: Massamainen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 125 m, Z ylin 138 m Havaintotunnus: VEHA Mitat/pinta-ala: 60 x 200 m/1 ha KUVAUS Soratieltä on 80 metriä matkaa paljastumille. Kalliossa on rintausta enimmillään pari metriä. Amfiboliitissa on melko runsaasti 1-5 mm levyisiä kvartsi-maasälpäjuonia. Epidoottia esiintyy kapeina juonina ja harvemmin useiden kymmenien senttimetrien kokoisina osueina. Amfiboliitissa on harvakseltaan 5 mm plagioklaasihajarakeita ja 0,5-2 mm rikkikiisurakeita. Kapeita amfibolijuonia on vähän. Rakoja on keskimäärin 0,3 metrin välein. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Ohuthie: Mineraalikoostumus: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti 1 kpl Amfiboli 46 %, epidootti 30.8 %, plagioklaasi 12.4 %, biotiitti 6.6 %, opaakki 3.4 %, kloriitti 0.8 %, apatiitti <0.2 %

32 Liite 4.2

33 Liite 4.2

34

35 Liite 5.1 PITKÄMAA Paikka: Pitkämaa Kivilaji: Diabaasi Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Petäjäinen Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4311F Asu/rakenne: Ofiittinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 700 m Korkeus: Z alin 102 m, Z ylin 112 m Havaintotunnus: JJTE Mitat/pinta-ala: 150 x 200 m/3 ha KUVAUS Tie on ajokuntoinen perille saakka. Tieltä on matkaa itäisimmille paljastumille noin 100 metriä. Paljastumat ovat harjanteina mäen huipulla ja rintauksina länsirinteessä. Itäisimmät paljastumat ovat melkein kokonaan peitteisiä, läntisimmät ovat paljastuneet kohtalaisesti. Paljastumien ympärillä on samaa kivilajia lohkareina. Kiisuja kivessä on vähän. Paljastumat ovat pienialaisia. Kivi on sitkasta ja lujaa, mutta rikkonaista. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 42.2 %, epidootti 25.8 %, plagioklaasi 15.4 %, biotiitti 15.2 %, opaakki 0.6 %, kloriitti 0.4 %, turmaliini 0.4 %

36 Liite 5.2

37 Liite 5.2

38

39 Liite 6.1 ALARAKKA-S Paikka: Alarakka-S Kivilaji: Diabaasi (D) + Kvartsiitti(K) Kunta: Rovaniemi Väri: D:tumman harmaa, K: harmaa Kylä: Muurola Raekoko: D: pienirakeinen, K: hienorakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): C/T4312F Asu/rakenne: K: kerroksellinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 4 km Korkeus: Z alin 183 m, Z ylin 196 m Havaintotunnus: JJTE Mitat/pinta-ala: 150 x 800 m/8.5 ha KUVAUS Tie on hyväkuntoinen ja on 80 metrin päässä paljastumalta. Paljastumat vaaran etelärinteessä ovat muodoiltaan harjanteita ja pengerryksiä. Paljastumat ovat laajempia kuin kartalle on merkitty. Kvartsiittia on ylempänä rinteessä, diabaasiharjanne on paikoin kontaktissa kvartsiittiin, mutta kulkee pääosin erillisenä harjanteena alempana rinteessä. Paikoin diabaasiharjanne häviää näkyvistä. Kvartsiitti rakoilee kerrosmyötäisesti, diabaasin rakoilu on harvempaa ja sekalaisempaa. Diabaasissa on kiisuja ja kummassakin kivessä on kvartsijuonia ja -osueita. Kvartsiitissa on paikoin maasälpä- ja kiillerikkaampia kohtia. Diabaasi on homogeenista, lujaa ja sitkasta, mutta kiisut huonontavat laatua. Kvartsiitti on aika homogeenistä ja hienorakeista, mutta vaikuttaa hauraammalta. Testinäytteet on otettu sekä diabaasista että kvartsiitista. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: 2 kpl kiviainestestejä; perus- ja raidesepelitestit kvartsiitille ja metadiabaasille Ohuthie: kpl Mineraalikoostumus: KVARTSIITTI: Kvartsi 89 %, muskoviitti 5.4 %, biotiitti 2%, kalimaasälpä 1.4 %, rutiili 1.4 %, kloriitti 0.6 %, turmaliini 0.2 %, zirkoni <0.2 %, apatiitti <0.2 %, opaakki <0.2 % DIABAASI: Amfiboli 57 %, plagioklaasi 27.4 %, biotiitti 8.4 %, epidootti 4.6 %, kvartsi 2.8 %, titaniitti 1.6 %, opaakki 1.4 %, apatiitti 0.4 %, zirkoni <0.2 %, turmaliini <0.2 %, karbonaatti <0.2 %

40 Liite 6.2

41 Liite 6.2

42 Liite 6.2

43 Liite 6.2

44

45 Liite 7.1 NIMETÖNRAKKA Paikka: Nimetönrakka Kivilaji: Kvartsiitti Kunta: Rovaniemi Väri: Harmahtava Kylä: Louejärvi Raekoko: Heinorakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): B/T4321E Asu/rakenne: Kerroksellinen, raitainen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 3 km Korkeus: Z alin 167 m, Z ylin 181 m Havaintotunnus: JJTE Mitat/pinta-ala: 100 x 400 m/4 ha KUVAUS Hyväkuntoiselta tieltä on matkaa pohjoisimmalle paljastumalle noin 80 m. Paljastumaryhmä koostuu kahdesta kallioalueesta, jotka ovat vaaran kaakkoispuolella loivassa rinteessä. Paljastumat ovat pengermäisiä ja rakosuunnan kaade vaihtelee hieman. Kivi on melko homogeenista. Raekoko pysyy samana, mutta väri hieman vaihtelee. Paikoin kivi on raitaista, jolloin siinä on kiillerikkaampia kohtia. Myös kalimaasälpää on paikoin runsaammin. Paikoin esiintyy kvartsijuonia ja -sulkeumia. Paikoin kivi on rikkonaista ja paikoin se lohkeaa laattamaisesti. Kiviaineksena lujan oloista; homogeenista ja hienorakeista. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Kvartsi 83.2 %, kalimaasälpä 10 %, muskoviitti 6.8 %, kloriitti <0.2 %, zirkoni <0.2 %

46 Liite 7.2

47 Liite 7.2

48

49 Liite 8.1 SUKSIAAVANKUMMUT Paikka: Suksiaavankummut Kivilaji: Kvartsidioriitti Kunta: Rovaniemi Väri: Musta - punainen Kylä: Hirvas Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): C/T4311G Asu/rakenne: Syväkivimäinen, homogeeninen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 80 m, Z ylin 90 m Havaintotunnus: JJTE Mitat/pinta-ala: 40 x 300 m/1 ha KUVAUS Tielle on matkaa suoraan 300 metriä, mutta joutuu kiertämään isot turvesuon ojat. Kannattaa kiertää vanhaa talvitietä paljastumille. Tie on hyväkuntoinen. Turvesuo on vieressä. Paljastumat ovat mäen huipulla harjanteena ja koostuvat lähinnä isoista laatoista ja lohkareista. Kallio esiintyy maastossa juonimaisena, kiven tekstuuri on syväkivimäinen, hietutkimuksen perusteella koostumus on kvartsidioriittinen. Kivessä on hieman kiisuja. Kiviainesarvio: melko homogeeninen ja ehyt ja vaikuttaa myös kovalta ja sitkaalta. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Ohuthie: Mineraalikoostumus: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti 1 kpl Plagioklaasi 62.4 %, kvartsi 14.2 %, biotiitti 5.2 %, kloriitti 3.8 %, opaakki 3 %, karbonaatti 3 %, titaniitti 2.4 %, apatiitti 1.8 %, kalimaasälpä 1.6 %, epidootti 1.4 %, amfiboli 0.8 %, muskoviitti 0.4 %, zirkoni <0.2 %

50 Liite 8.2

51 Liite 8.2

52

53 Liite 9.1 SULAOJANNÄRHIKKÖ Paikka: Sulaojannärhikkö Kivilaji: Mafinen vulkaniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Välijoki Raekoko: Hienorakeinen / tiivis Karttalehti (KKJ/UTM): B/T4331B Asu/rakenne: Mantelirakenteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 4 km Korkeus: Z alin 130 m, Z ylin 145 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 250 x 300 m/6.5 ha KUVAUS Iso kallioalue, missä kalliot esiintyvät jyhkeinä 5 8 m korkeina lohkoina. Kalliolohkojen muodot ovat hyvin epäsäännöllisiä. Tiivistä mantelirakenteista vulkaniittia, mantelit erottuvat vain puhtaalla pinnalla, aiemmin paljastetut pinnat ovat täysin jäkälöityneet. Kerroksellisuutta/toppia ei pystynyt määrittämään. Kivi vaikuttaa heterogeeniselta varsinkin mantelien esiintymisen suhteen. Ohut rapautumiskuori. Sitkas kivi, joka kiviaineksena voi olla suurelta osin lujaa, ei kuitenkaan mantelirikkaissa osissa. Kalliot jatkuvat kartan havaintoalueesta pohjoiseen, joten kiveä on ainakin riittävästi. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 76.4 %, plagioklaasi 20.2 %, opaakki 2.4 %, epidootti 0.6 %, rutiili <0.4 %

54 Liite 9.2

55 Liite 9.2

56

57 Liite 10.1 KAKARIVAARA Paikka: Kakarivaara Kivilaji: Mafinen vulkaniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Kivitaipale Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4332A Asu/rakenne: Mantelirakenteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 1.2 km Korkeus: Z alin 150 m, Z ylin 163 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 60 x 400 m/3 ha KUVAUS Rinnettä myötäilevät m leveät vulkaniittikalliot. Kohoavat 5-8 m ympäristöstä. Varsin ehyttä ja tasalaatuista vulkaniittia. Selvästi kiteistä asultaan ja yksittäiset rakeet erottuvat. Mantelirakennetta esiintyy monin paikoin, ehyimmissä kohdissa vain vähän. Kapeita yhdensuuntaisia vaaleita epidootti-albiitti-kvartsi-karbonaattijuonia, paikoin hyvin tiheässä. Kiviaineksena on ehyempää, vähemmän suuntautunutta ja tasalaatuisempaa kuin alueen länsiosassa. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 56 %, kvartsi 18.6 %, epidootti 14.4 %, plagioklaasi 7.8 %, karbonaatti 1.6 %, opaakki 1.6 %

58 Liite 10.2

59 Liite 10.2

60

61 Liite 11.1 VIITAKÖNGÄS Paikka: Viitaköngäs Kivilaji: Metadiabaasi Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Rautiosaari Raekoko: Keski-karkearakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): C A/T4314B Asu/rakenne: Syväkivimäinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 6 km Korkeus: Z alin 100 m, Z ylin 125 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 75 x 900 m/6 ha KUVAUS Havaintoalue on pitkä, kapea ja melko korkea kallioalue (1100x100 m) hyväkuntoisen metsäautotien läheisyydessä ja sen suuntaisesti. Kivilaji on metadiabaasia, joka vaihtelee koostumukseltaan keskirakeisesta plagioklaasisarvivälkekivestä karkearakeiseen, hornblendiittimäiseen kiveen. Hyvin heikko juonen suuntainen suuntaus, joka ei kuitenkaan mitattavissa. Luja kiviaines. Rikkonainen, ei sovellu rakennuskiveksi. Havaintoaluerajauksen eteläpuolelle jäävä kallioalue on kvartsiittia, kontakti (=ruhje?) on mitä ilmeisimmin kallioiden välisessä notkelmassa. Kivi muistuttaa hyvin paljon Takavaaran murskelouhoksen kiveä. Pohjoispuolella, metsäautotien toisella puolella n. 100 metrin päässä on koskipaikka (= Viitaköngäs), joka on jäljistä päätellen paikallisten ihmisten virkistyskalastuspaikka. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 68.6 %, plagioklaasi 27.4 %, epidootti 2.2 %, titaniitti 0.8 %, muskoviitti 0.4 %, biotiitti 0.2 %, turmaliini 0.2 %, opaakki 0.2 %

62 Liite 11.2

63 Liite 11.2

64

65 Liite 12.1 HANHIVAARA-SW Paikka: Hanhivaara-SW Kivilaji: Metadiabaasi Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman harmaa Kylä: Petäjäinen Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): D/T4314A Asu/rakenne: Ofiittinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 5 km Korkeus: Z alin 105 m, Z ylin 118 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 80 x 200 m/1.5 ha KUVAUS Noin 200x200 m kokoinen kallioalue, yksi isompi ja pari pienempää kalliota hyväkuntoisen metsäautotien läheisyydessä. Kallioalueen eteläinen osa on metadiaabaasia, pohjoinen kvartsiittia. Kvartsiittti on liuskettunutta, epäpuhdasta, kiille- ja maasälpärikasta. Kvartsijuonia ja -pesäkkeitä on yleisesti. Hauras kivi. Eteläosan metadiabaasi on melko pienirakeista, suuntautumatonta ja melko terveen oloista. Paikoin ofiittinen rakenne näkyvissä. Varsin sitkeän oloinen kivi. Rikkonainen, ei sovellu rakennuskiveksi. Diabaasipaljastumat ulottuvat etelään päin metsäautotien ojaan saakka. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Amfiboli 57 %, plagioklaasi 29.2 %, biotiitti 10.6 %, epidootti 2.2 %, opaakki 1 %

66 Liite 12.2

67 Liite 12.2

68

69 Liite 13.1 HANHIVAARA Paikka: Hanhivaara Kivilaji: Kvartsiitti Kunta: Rovaniemi Väri: Harmaa Kylä: Petäjäinen Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): D/T4314B Asu/rakenne: Homogeeninen, massamainen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 6 km Korkeus: Z alin 123 m, Z ylin 128 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 130 x 130 m/1.5 ha KUVAUS Yksi suurempi ja kolme pienempää matalaa kalliota, koko alue yhteensä noin 120x130 m. Hyväkuntoinen metsäautotie noin 100 metrin päässä. Kivilajina harmaa kvartsiitti, joka on suhteellisen homogeenista ja lähes suuntautumatonta. Kivi tuntuu suhteellisen lujalta, mutta alue ei ole kovin suuri. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Kvartsi 71 %, muskoviitti 19.2 %, plagioklaasi 4.8 %, kalimaasälpä 3.4 %, biotiitti 1.2 %, epidootti 0.4 %, karbonaatti <0.2 %, turmaliini <0.2 %, zirkoni <0.2 %

70 Liite 13.2

71 Liite 13.2

72

73 Liite 14.1 PALO-KORVAVAARA Paikka: Palo-Korvavaara Kivilaji: Amfiboliitti Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman vihertävä Kylä: Vikajärvi / Oikarainen Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): C/T4342E Asu/rakenne: Pilsteinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 8 km Korkeus: Z alin 159 m, Z ylin 168 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 200 x 350 m/6 ha KUVAUS Laaja, noin 300x500 m epäyhtenäinen paljastuma-alue metsäautotien W-puolella. Kivilaji keskirakeista amfiboliittia. Suuntautuneisuus vaihtelee; paikoin lähes suuntautumatonta, gabromaista, paikoin liuskeisempaa, "keskimäärin" pilsteistä. Neulamainen amfiboli. Kvartsijuonia siellä täällä (< 1 %). Kivi vaikuttaa melko sitkeältä, mutta ei silti mikään huippukivi, arviolta hyvää keskilujaa kiviainesta. Alue on suuri ja sijainti hyvä, matkaa Rovaniemi-Kemijärvi - tielle on kuitenkin jo noin 10 km, rautatie 1,2 km. Palo-Korvalammen rannalla on mökki, mökille menevä tieura ei ole ajokuntoinen. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Ohuthie: Mineraalikoostumus: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti 1 kpl Amfiboli 62 %, plagioklaasi 31.2 %, kalimaasälpä 3.4 %, karbonaatti 2.4 %, muskoviitti 0.6 %, kloriitti 0.2 %, opaakki 0.2 %, apatiitti <0.2 %, titaniitti <0.2 %

74 Liite 14.2

75 Liite 14.2

76

77 Liite 15.1 TAKA-LAUTAVAARA Paikka: Taka-Lautavaara Kivilaji: Arkoosigneissi Kunta: Rovaniemi Väri: punertava Kylä: Vikajärvi Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4431G Asu/rakenne: Raitaista /massamaista / syväkivimäistä Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 190 m, Z ylin 215 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 200 x 450 m/7 ha KUVAUS Noin 300x100 m epäyhtenäinen paljastuma-alue Taka-Lautavaaran koillisrinteessä, hyväkuntoisen metsäautotien läheisyydessä. Sijaitsee Rovajärven ampuma-alueella, jonne pääsy ajoittain estetty/kielletty. Vaihtelevan asuista arkoosigneissiä. Osin kiillerikkaampaa, heikosti raitaista, osin kiilleköyhempää, jopa kvartsiittimaista. Amfiboliittivälikerroksia, paksuus max 2 m, yleensä 1-10 cm. Seassa graniittista suoniainesta ja jokunen pegmatiittijuoni ( <10 %). Liuskeisuuden kaade ja suuntakin vaihtelevat rajusti; poimuttunut. Kivi tuntuu melko lujalta, etenkin arkoosikvartsiittimainen kivi. On arviolta keskilujaa kiviainesta. Paljastuma ulottuu aivan metsäautotien varteen, paljastumia on myös tien ojassa. Metsäautotien varrella, noin 1,5 km lounaaseen (Lautavaara) on pohjavesialue. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Kvartsi 39.6 %, kalimaasälpä 31.2 %, plagioklaasi 26.2 %, biotiitti 1.2 %, muskoviitti 0.8 %, kloriitti 0.6 %, epidootti 0.4 %, apatiitti <0.2 %, opaakki <0.2 %, zirkoni <0.2 %

78 Liite 15.2

79 Liite 15.2

80

81 Liite 16.1 PIRTINVAARA Paikka: Pirtinvaara Kivilaji: Graniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman punainen Kylä: Lohiniva Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): B/U4311D Asu/rakenne: Tasarakeinen, suuntautunut Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 3 km Korkeus: Z alin 158 m, Z ylin 168 m Havaintotunnus: RKV$ Mitat/pinta-ala: 70 x 200 m/1.5 ha KUVAUS Pienehkö kallioalue ja lohkareikkoa noin 100 m Meltaus-Lohiniva -tien pohjoispuolella. Myös tien eteläpuolella, aivan tien vieressä, on pieniä paljastumia. Keskirakeinen tummanpunainen graniitti. Erittäin homogeeninen, vain pientä vaihtelua värissä ja raekoossa. Heikko suuntaus (pilsteinen). Lohkareiden joukossa myös hiukan karkearakeisempaa muunnosta korkeintaan noin 10 %. Muistuttaa hyvin paljon Meltauksen kiveä ("Arktikum Red"). Myös tässä jonkinlaista luonnonkivipotentiaalia; suorakulmainen rakoilu, max ehyet blokit luokkaa 2x3x1 m. vaakarakoilu melko tiheää, m välein, keskiarvo m luokkaa. Tien eteläpuolella olevissa kallioissa graniitti on ehkä hivenen karkearakeisempaa, paljastumat ovat liian lähellä tietä hyödyntämistä ajatellen? Päätien eteläpuolelle menevän metsäautotien varrella muutama mökki noin 600 m päässä, päätien pohjoispuoliselta kallioalueelta mökeille noin 750 m. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Ohuthie: Mineraalikoostumus: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti 1 kpl Plagioklaasi 35.4 %, kvartsi 28.6 %, kalimaasälpä 27.2 %, muskoviitti 3.2 %, karbonaatti 1.6 %, rutiili 1.4 %, opaakki 1 %, biotiitti 0.8 %, kloriitti 0.4 %, titaniitti 0.4 %, zirkoni <0.2%

82 Liite 16.2

83 Liite 16.2

84

85 Liite 17.1 TERVASSELKÄ Paikka: Tervasselkä Kivilaji: Graniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Punainen Kylä: Vikajärvi Raekoko: Keskirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): B/T4431D Asu/rakenne: Homogeeninen, heikosti porfyyrinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2.5 km Korkeus: Z alin 164 m, Z ylin 176 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 100 x 300 m/3 ha KUVAUS Kuutioiksi ja laatoiksi lohkeillut graniittipaljastuma loivassa rinteessä. Paljastuma-alueen keskellä on avointa silokalliota, reunoilla louhikkoisempaa. Varsin homogeeninen keskirakeinen graniitti, joka on heikosti porfyyristä. Länsireunalla voimakkaan punaista, idempänä vaaleampaa, hieman karkeampirakeista ja terveemmän oloista graniittia. Keskilujaa kiviainesta, etuna on kiven homogeenisuus. Helppopääsyinen paikka, etäisyys tieltä noin 200 m. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Kvartsi 33 %, kalimaasälpä 32.8 %, plagioklaasi 26 %, muskoviitti 4.4 %, biotiitti 1.6 %, opaakki 0.8 %, kloriitti 0.6 %, epidootti 0.4 %, zirkoni 0.4 %, apatiitti <0.2 %, klinopyrokseeni <0.2 %

86 Liite 17.2

87 Liite 17.2

88

89 Liite 18.1 KIVILONKA Paikka: Kivilonka Kivilaji: Graniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Ruskean harmaa Kylä: Ala-Nampa Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): C/T4431F Asu/rakenne: Homogeeninen, suuntautunut Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 1.2 km Korkeus: Z alin 185 m, Z ylin 208 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 150 x 400 m/6 ha KUVAUS Rinnettä myötäilevä avokallio ja lohkareikko. Kaakkoispäässä on vanha kivenottoalue, jossa useita pieniä "louhimoita". Näissä kivi on pienirakeista, harmaata, suuntautunutta graniittia, joka lohkeaa epäsäännöllisesti ja rakoilee kiilamaisesti. Lohkeaa myös suhteellisen helposti. On kuitenkin homogeenista ja kiviaineksena laadultaan parempaa keskilujaa. Luoteispäässä on rintauksellisia kallioita, joissa on karkeampaa graniittia, joka on kiviaineksena massakiveä. Kulku kohteelle luoteesta päin poroerotusalueen vierestä tulevaa uraa/linjaa pitkin. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Plagioklaasi 32.8 %, kalimaasälpä 31.6 %, kvartsi 29 %, biotiitti 4 %, muskoviitti 1.2 %, opaakki 1 %, titaniitti 0.4 %, kloriitti <0.2 %, apatiitti <0.2 %, zirkoni <0.2 %

90 Liite 18.2

91 Liite 18.2

92

93 Liite 19.1 NILOSKALLIOT Paikka: Niloskalliot Kivilaji: Graniitti Kunta: Rovaniemi Väri: Ruskean harmaa Kylä: Yli-Nampa Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4441C Asu/rakenne: Homogeeninen, tasarakeinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Metsähallitus Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 1.5 km Korkeus: Z alin 207 m, Z ylin 240 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 250 x 400 m/9 ha KUVAUS Laaja-alainen, lähes täysin tasainen avokallio, jonka lounais- ja länsipuolella on avojänkä. Traktoriura kulkee kallion päältä, varsinaiselle tielle matkaa <200m. Lähes rintaukseton kallio hyvin homogeenista, pienirakeista, harmaata tai hieman ruskehtavaa graniittia. Pegmatiittia on hyvin vähän pieninä sulkeumina ja kapeina juonina. Kohteella on ammuttu testimielessä kalliota, mutta sitä ei ole hyödynnetty. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti Ohuthie: 1 kpl Mineraalikoostumus: Plagioklaasi 40.8 %, kvartsi 32.2 %, kalimaasälpä 22.8 %, biotiitti 3 %, muskoviitti 1 %, opaakki 0.2 %, apatiitti <0.2 %, kloriitti <0.2 %, titaniitti <0.2 %, zirkoni <0.2 %

94 Liite 19.2

95 Liite 19.2

96

97 Liite 20.1 KÖNKÄÄNLAMPI Paikka: Könkäänlampi Kivilaji: Graniittigneissi Kunta: Rovaniemi Väri: Tumman punainen Kylä: Marraskoski Raekoko: Pienirakeinen Karttalehti (KKJ/UTM): A/T4414B Asu/rakenne: Migmatiittinen Koordinaatit (KKJ): X= , Y= Maanomistus: Yksityinen Koordinaatit (Euref-fin) X= , Y= Lähin asutus: 2 km Korkeus: Z alin 105 m, Z ylin 115 m Havaintotunnus: PJL Mitat/pinta-ala: 100 x 400 m/4 ha KUVAUS Hajanainen paljastumaryhmä, missä paljastumat ovat pienehköjä, epäsäännöllisen muotoisia, hyvin peitteisiä ja rikkonaisia. Pieni-keskirakeista graniittigneissiä, missä sulkeumina esiintyy kiillegneissiä. Varsin kovan ja sitkaan tuntuinen kivi, vaikkakin lohkeilee helposti rako- ja liuskepintoja myöten. Kiviaineksena on selkeästi hyvää keskilujaa. Kohde sijaitsee suljetun kaatopaikan vieressä/ympärillä. TUTKIMUSTIEDOT Lujuustestit: Ohuthie: Mineraalikoostumus: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti 1 kpl Plagioklaasi 37.2 %, kalimaasälpä 31.4 %, kvartsi 29.2 %, biotiitti 1 %, kloriitti 0.4 %, apatiitti 0.4 %, muskoviitti 0.2 %, opaakki 0.2 %, zirkoni <0.2 %

98 Liite 20.2

99 Liite 20.2

100

101 Liite 21.1 PUONIVAARA Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Puonivaara Kunta: Ylitornio Kylä: Kapusta Karttalehti: B Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 135 m, Z ylin 155 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 200 m/8 ha Kivilaji: Arkoosikvartsiitti Väri: Vaalean - tummanharmaa Raekoko: Keskirakeinen Asu/rakenne: heikosti liuskeinen Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1 km Havaintotunnus: MTM$ KUVAUS Noin 300 m metsälinjaa pitkin lähimmälle metsäautotielle, josta edelleen noin 200 m erittäin hyväkuntoiselle metsäautotielle, jota pitkin Muurola Aavasaksa -tielle noin 2 km. Aavasaksalle noin 19 km. Kivilaji on harmaata, heikosti liuskeista kvartsiittia. Noin 1200 m luoteeseen kalliokiviaineslouhos, jossa louhitaan/on louhittu samanlaista kvartsiittia mm. raidesepeliksi. Keskiluja/luja kiviaines (II/II), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti: perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 67,4 % Kalimaasälpä 24,0 % Plagioklaasi 3,8 % Kloriitti 2,4 % Biotiitti 1,4 % Muskoviitti 0,4 % Muut 0,6 %

102 Liite 21.2

103 Liite 21.2

104

105 Liite 22.1 PAHTAVAARA Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Pahtavaara Kunta: Ylitornio Kylä: Väystäjä Karttalehti: C Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 130 m Mitat/pinta-ala: 400 m x 150 m/ 6 ha Kivilaji: Emäksinen vulkaniitti Väri: Tummanharmaa Raekoko: Pienirakeinen Asu/rakenne: Heikosti liuskeinen Maanomistus: Yksityinen, useita maanomistajia Lähin asutus: 3,5 km Havaintotunnus: KAKA KUVAUS Useita laajoja kallioalueita Pahtavaaran loivassa itärinteessä. Lähimmät kalliot noin 350 m:n päässä metsäautotiestä, joka melko huonokuntoinen. Metsäautotietä pitkin yleiselle tielle noin 3,5 km. Aavasaksalle noin 20 km. Lähialueella on voimassa oleva kalliokiviainesten ottolupa, mutta ei toimintaa. Alueella on useita maanomistajia; tilat ovat pitkiä ja kapeita ja noin itä-länsisuuntaisia. Kivilaji on pienirakeista, tummaa ja heikosti liuskeista vulkaniittia. Luja kiviaines (A/II), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT MINERAALIKOOSTUMUS Kairattu: Ei Amfiboli (aktinoliitti) 83,2 % Koelevyt: Ei Plagioklaasi 14,0 % Kiviainestesti Kyllä Opaakki 2,4 % Ohuthie: 1 kp Muut 0,4 % Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti

106 Liite 22.2

107 Liite 22.2

108

109 Liite 23.1 PIETINVAARA Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Pietinvaara Kunta: Ylitornio Kylä: Väystäjä Karttalehti: C Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 110 m, Z ylin 117 m Mitat/pinta-ala: 100 m x 100 m/1 ha Kivilaji: Emäksinen vulkaniitti Väri: Tummanharmaa Raekoko: Pienirakeinen Asu/rakenne: Heikosti liuskeinen Maanomistus: Yksityinen, useita palstoja (3) Lähin asutus: 1.2 km Havaintotunnus: RKV$ KUVAUS Kallio(t) loivassa, harvapuustoissa rinteessä. Hyväkuntoiselle metsäautotielle 150 m, paljastumia myös metsäautotien itäpuolella. Metsäautotietä pitkin yleiselle tielle noin 3.5 km. Kivilaji on pienirakeista, tummaa ja heikosti liuskeista emäksistä vulkaniittia, hiukan kiisuja. Luja kiviaines (A/II), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Kiviainestesti Kyllä Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Amfiboli (aktinoliitti) 67,8 % Plagioklaasi 30,4 % Opaakki 1,8 % Muut 0 %

110 Liite 23.2

111 Liite 23.2.

112

113 Liite 24.1 SAKARINLAKI Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Sakarinlaki Kunta: Ylitornio Kylä: Kainuunkylä Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 115 m, Z ylin 130 m Mitat/pinta-ala: 180 m x130 m, 1.8 ha Kivilaji: Arkoosikvartsiitti Väri: Harmaa Raekoko: Pienirakeinen Asu/rakenne: Liuskeinen/kerroksellinen Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1800 m Havaintotunnus: VEHA KUVAUS Laajahko kallioalue Sakarinlaen kaakkoisrinteessä. Melko hyväkuntoiselle metsäautotielle 20 m, yleiselle tielle noin 500 m. Lähistöllä vanhoja soran-/hiekanottoalueita. Kiimavaarassa, noin 2 km pohjoiseen, on voimassa oleva sora-/kalliolupa. Hyvä sijainti, valtatielle 21 vajaa 5 km. Pienirakeinen, liuskeinen/kerroksellinen arkoosikvartsiitti. Luja/keskiluja kiviaines (A/III), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Kiviainestesti Kyllä Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Kvartsi 34,3 % Kalimaasälpä 27,8 % Plagioklaasi 27,5 % Biotiitti 4,3 % Kloriitti 3,9 % Granaatti 1,2 % Opaakki 0,5 % Muut 0,5 %

114 Liite 24.2

115 Liite 24.2

116

117 Liite 25.1 VÄHÄ-VÄYSTÄJÄ Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Vähä-Väystäjä Kunta: Ylitornio Kylä: Väystäjä Karttalehti: A/C Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 90 m, Z ylin 95 m Mitat/pinta-ala: 180 m x 130 m, 1.8 ha Kivilaji: Emäksinen vulkaniitti Väri: Tumman harmaa Raekoko: Pienirakeinen Asu/rakenne: Liuskeinen/kerroksellinen Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 600 m Havaintotunnus: JJTE KUVAUS Useista pienistä kallionyppylöistä koostuva kallioalue. Vieressä (n. 50 m) talvitie, jota pitkin yleiselle, itäpuoliselle tielle noin 600 m. Asutusta länsipuolella noin m päässä. Pienirakeinen, osin liuskeinen vulkaniitti. Paikoitellen kvartsijuonia. Luja kiviaines (A/II), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Kiviainestesti Kyllä Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Amfiboli 68,4 % Plagioklaasi 26,0 % Titaniitti 4,6 % Karbonaatti 0,4 % Opaakki 0,4 % Muut 0,2 %

118 Liite 25.2

119 Liite 25.2

120

121 Liite 26.1 KARHAKKAMAA Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Karhakkamaa Kunta: Pello Kylä: Naamijoki Karttalehti: C Koordinaatit: X=7413., Y=3388. Korkeus: Z alin 120 m, Z ylin 140 m Mitat/pinta-ala: 200 m x 200 m, 4 ha Kivilaji: Dioriitti Väri: Tummanharmaa Raekoko: Karkearakeinen Asu/rakenne: Heikosti suuntautunut Maanomistus: Yksityinen Lähin asutus: 1,5 km Havaintotunnus: JJTE KUVAUS Useita pienehköjä paljastumia noin 200x200 m alueella. Metsäautotie lähimmillään noin 100 m päässä. Metsäautotietä yleiselle tielle noin 2,5 km. Rautatie 500 m. Karkeahkorakeinen, suht. homogeeninen, heikosti suuntautunut dioriitti. Massakivi (III/>IV), kiviaines-testin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Plagioklaasi 46,4 % Amfiboli 19,2 % Klinopyrokseeni 13,4 % Biotiitti 13,0 % Opaakki 5,4 % Kvartsi 1,4 % Muskoviitti 0,4 % Kalimaasälpä 0,2 % Muut 0,6 %

122 Liite 26.2

123 Liite 26.2

124

125 Liite 27.1 PALO-KARHUROVA Pohjakartat MML ja HALTIK Paikka: Palo-Karhurova Kunta: Pello Kylä: Lampsijärvi Karttalehti: A Koordinaatit: X= , Y= Korkeus: Z alin 170 m, Z ylin 190 m Mitat/pinta-ala: 350m x50 m, 1,75 ha Kivilaji: Graniitti Väri: Ruskean punainen Raekoko: Keskirakeinen Asu/rakenne: Pisteinen Maanomistus: Metsähallitus Lähin asutus: Yli 5 km Havaintotunnus: JJTE KUVAUS Laajahko, matala kalliopaljastuma, jota ei ole merkitty peruskarttaan. Lähin metsäautotie noin 200 m päässä, alue on vasta hakattu. Metsäautotietä yleiselle tielle noin 6 km. Noin 1 km etelään metsäautotien itäpuolella pienehkö aktiivinen (?) soranottopaikka. Keskirakeinen, suht. homogeeninen, heikosti suuntautunut punainen graniitti. Keskiluja kiviaines/massakivi (>III/IV), kiviainestestin tulokset liitteenä. TUTKIMUSTIEDOT Kairattu: Ei Koelevyt: Ei Ohuthie: 1 kpl Lujuustestit: Kiviainestesti; perus- ja raidesepelitesti MINERAALIKOOSTUMUS Kalimaasälpä 37,8 % Kvartsi 28,2 % Plagioklaasi 27,8 % Biotiitti 3,8 % Muskoviitti 1,4 % Opaakki 0,6 % Muut 0,4 %

126 Liite 27.2