N u m e r o 2 /2 0 1 4

N u m e r o 2 /2 0 1 4 7 8 14 ROHKEA UUDISTAJA Opetusta mittojen mukaan VUODEN 2014 NUORI YRITTÄJÄ Minua pelottavat pelot 12 VIISI VINKKIÄ OPETTAJILLE YHTEISTYÖ Kuinka kouluttaa kohti tuntematonta? Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa

#Pääkirjoitus Sisällys 2/2014 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti 4 Rekkakiertue avaa ovet työelämään 6 Pekka Peura: Opetusta mittojen mukaan 7 Vuoden 2014 nuori yrittäjä: Minua pelottavat pelot 8 Ovet auki maailmaan 10 Rohkeutta opetukseen! Viisi vinkkiä opettajille 12 Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa 14 Hyvät verkostot kantavat Planmecaa Kiinan markkinoilla 18 Hyvä maine suojaa kolhuilta 20 Lasten into latasi virtaa omaankin työhön 22 Kolumni: Vetovoimainen työnantaja ei turhia pönötä 23 Millainen on Rohkea Suomi? Sana rohkeus synnyttää mielissämme erilaisia mielleyhtymiä. Mitä rohkeus on? Millainen ihminen tai kuka on rohkea? Miten voin olla rohkea? Mihin rohkeutta tarvitaan? Suhtaudumme asioihin eri tavalla, myös rohkeuteen. Rohkeuden määrittely, sen eri asteet, määrittyvät olosuhteiden mukaan, joko yksittäisen ihmisen mielessä tai laajemmin yhteiskunnassa, joissakin tapauksissa maailmanlaajuisesti. Omalla kohdallani yksi ainutlaatuinen ihminen nousee rohkeuden esikuvaksi yli muiden. Hän on Nelson Mandela. Mies, joka ei koskaan hylännyt periaatteitaan. Mies, joka istui vankilassa 27 vuotta. Mies, joka antoi afrikkalaiselle vapaustaistelulle kasvot. Mandela totesi kirjassa Long Walk to Freedom osuvasti: Rohkea ihminen ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka voittaa tuon pelon. Mandelan tapauksessa vaati rohkeutta herätä aina uuteen vankilapäivään, vaati rohkeutta elää. Ihminen, joka kävelee nöyränä vankilan portista ulos epävarmaan ja epävakaaseen Etelä-Afrikkaan ilman katkeruutta ja kostonhimoa, on enemmän kuin rohkea. Suomi tarvitsee uudenlaista, hyväksyvää rohkeutta. Kun kuulin arkkipiispa Kari Mäkisen ennakkoluulottoman puheen SuomiAreenalla Porissa, uskoin, että me voimme vielä muuttua, jos valtionkirkollakin on rohkeutta uudistua. Vaati uskallusta pyytää anteeksi kirkon asennetta seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Meillä on taipumusta lytätä uudet avaukset ja mielipiteet. Ei vaadi rohkeutta vastustaa kaikkea. Vaatii rohkeutta edistää tärkeitä asioita. Jonkun on oltava aina ensimmäinen, edelläkävijä. Emme pärjää muuttuneessa, täysin avoimessa globaalissa taloudessa ilman rohkeita uudistuksia, ilman rohkeita ajatuksia huomisesta. Siksi mekin, TAT yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kanssa, haluamme herätellä lähiaikoina suomalaisia uuteen rohkeaan keskusteluun. Olemme huolissamme omasta kilpailukyvystämme, ummehtuneesta ilmapiiristä ja edelläkävijyyden puutteesta. Olemme liikkeellä avoimin mielin, valmiina myös itsekriittiseen keskusteluun. Kutsumme teidät kaikki mukaan uudistuvaan Rohkeaan Suomeen! KUVA: MATTI AHLGREN Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media. Julkaisija: Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4 PL 147, 00131 Helsinki Päätoimittaja: Kari Väisänen Vastaava toimittaja: Emilia Erkinheimo Ulkoasu: Vanto Design Oy Paino: Forssa Print Kari Väisänen Toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 2www.tat.fi 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 3

#Lyhyesti Vaikuttavampaa viestintää digitaalisella läsnäololla Good News from Finland uudistuu Finnfactsin julkaiseman uutissivusto Good News from Finlandin sisällöntuotantoa uudistettiin kesän aikana. Elo-syyskuusta lähtien sivustolla keskitytään entistä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Good News from Finlandin uutena toimituspäällikkönä aloitti keväällä Sara Vihavainen. Haluamme tuoda esiin yrittäjiä ja menestystarinoita suomalaisten pk-yritysten takaa. Meitä kiinnostaa, miten yritykset ovat päässeet siihen pisteeseen, missä he nyt ovat ja miten heidän kokemuksensa voisivat olla avuksi muille, vasta aloitteleville tai yrittäjiksi haluaville. Aihepiirit painottuvat entiseen tapaan suomalaisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kulttuuriaiheisiin, Vihavainen sanoo. Lisäksi tulemme tekemään haastatteluihin pohjautuvia artikkeleita sekä panostamaan Twitter-läsnäoloon aikaisempaa enemmän. Good News from Finlandissa tullaan jatkossakin julkaisemaan päivittäin lyhyitä uutisia sekä kerran viikossa ilmestyviä vieraskolumneja. Myös Invest in Finlandin ja Helsinki Business Hubin kanssa yhteistyössä tuotettava Investointiuutiset-sarja jatkuu syksyllä. Kuukauden teema -juttusarja puolestaan päättyy kesäkuussa. Sivuston kieliversiot pysyvät entisellään: uutisia julkaistaan joka arkipäivä englanniksi, suomeksi, venäjäksi ja kiinaksi. www.goodnewsfinland.fi www.facebook.com/finnfacts twitter.com/goodnewsfinland www.weibo.com/finnfacts Kuva: Dora Cheffi-Arab Virtuaalinen tiedetet yhdistää nuoret ja tutkimusalan ammattilaiset TAT on kehittämässä uudenlaista työelämään tutustumisjaksoa, Virtuaalista tiedetetiä. Konseptia pilotoidaan syksyllä 2014. Mukaan on ilmoittautunut 15 peruskoulua eri puolilta Suomea. Hankkeessa rakennetaan internetiin ohjausympäristö, jonka avulla yläkoululaiset voivat suorittaa TET-jakson etätyönä. Nuorten muodostamia tutkijatiimejä ohjaavat mentorit, jotka ovat tutkimustietoa työssään hyödyntäviä ammattilaisia. Viikon aikana nuoret tutustuvat tieteeseen ja tutkimukseen työvälineinä, eri opiskelumahdollisuuksiin ja urapolkuihin. Lisäksi he oppivat työelämätaitoja ja kriittistä tiedon arviointia. Hankkeen taustalla on tarve kehittää TET-jaksoa paremmin nykyisiä työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Esimerkiksi etä- ja ryhmätyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, projektipäällikkö Sara Peltola kertoo. Pyrkimyksenä on erityisesti lisätä nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen. TATin ja T-Median toteuttamasta Kun koulu loppuu -tutkimuksesta käy ilmi, että akateeminen tutkimus on yläkoululaisille vieras ja epämieluisa alavalinta. Vähäinen kiinnostus tieteeseen voi koitua yhteiskunnalle kohtalokkaaksi: ilman kriittistä tutkimusta tekeviä ammattilaisia yhteiskunnallista kehitystä ei tapahdu, Peltola muistuttaa. Tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus suorittaa Virtuaalinen tiedetet kotoa käsin heitä kiinnostavan tieteenalan parissa. Uudenlainen konsepti palvelee erityisesti syrjäseuduilla asuvia nuoria, joiden kotipaikkakunnalla ei ole mahdollisuutta suorittaa TET-jaksoa tieteen parissa. Opetin.fi > Teemat > Koulu ja työelämä > Virtuaalinen tiedetet Kuva: Teemu Granström Yrityskylä laajenee etelään ja pohjoiseen Vuodesta 2010 toiminut Yrityskylä rikkoo jälleen oman oppilasennätyksensä alkavana lukuvuonna. Vuosi vuodelta enemmän kuudesluokkalaisia, yrityksiä ja kuntia mukaan toimintaansa saanut kyläverkosto laajenee taas syksyllä, kun uudet oppimisympäristöt aukeavat Espooseen ja Ouluun. Yrityskylä-opintokokonaisuudessa kuudesluokkalaiset tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja yrittäjyyteen. Kokonaisuus käynnistyy kymmenellä opettajan koulussa pitämällä oppitunnilla, joita varten TAT on tuottanut oppimateriaalin. Jokaisen Yrityskylän toiminnassa on aina mukana alueellisesti merkittäviä yrityksiä, joiden toimintaa oppilaat simuloivat oppimisympäristössä pelaamalla ja eläytymällä omiin ammatteihinsa. Ensi syksynä valtaosa Suomen kuudesluokkalaisista vierailee Yrityskylissä. Alueelliset kylät toimivat Helsingissä, Itä-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudet oppimisympäristöt perustetaan Espooseen ja Ouluun. Yrityskylän valtakunnallinen kiertue vierailee ensi syksynä Porissa. Kylissä on tähän mennessä vieraillut jo 40 000 oppilasta. Myös Yrityskylän kohderyhmä laajenee. Tässä TAT talksin numerossa kerrotaan Suomen Partiolaisten ja Yrityskylän yhteistyöstä. Lisäksi Yrityskylästä on valmisteilla yläkouluikäisille soveltuva versio. www.yrityskyla.fi Kuva: Samuli Räikkönen Sosiaaliala.fi-verkkosivusto on kokenut muodonmuutoksen: kävijän silmien eteen avautuu violettia, pinkkiä ja näyttäviä kuvia eri-ikäisistä ihmisistä. TATin toteuttama remontti oli osa Sosiaalialan Työnantajien laajempaa viestintäuudistusta. Visuaalinen identiteetti on Vanto Designin käsialaa. Tarkoitus oli saada viestintä palvelemaan paremmin liiton tavoitteita. Teemme verkkosisältöjä, jotka puhuttelevat liitolle tärkeitä sidosryhmiä, sanoo uudistusta TATissa vetänyt digiviestintäpäällikkö Emilia Erkinheimo. Uudistuksessa haluttiin muistaa, kenen kanssa töitä sosiaalialalla tehdään ihmisten. Sivuille tuotiin lämpöä sortumatta turhaan hempeyteen. Sisältö laitettiin uuteen uskoon. Aiemmin sivut oli tarkoitettu lähinnä sosiaalialan omalle väelle, kertoo liiton johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki. Nyt sidosryhmät otetaan paremmin huomioon. Kyseessä on ajattelun muutos. Aiemmin viestintä oli ohjemaista, nyt näkemyksellisempää, sanoo Närkki. Digitalisaatio on murtanut mediatalojen roolin julkisuuden portinvartijoina. Murroksen myötä organisaatioista on tullut aktiivisia sisällöntuottajia, jotka voivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun. Tämä onnistuu esimerkiksi Twitterissä, jonne Sosiaalialan Työnantajat on muutoksessa viety. TAT avustaa liittoa viestinnässä jatkossakin. Ideana on se, että jokaisesta voi tulla viestijä kouluttautumalla. Twitter on asiantuntijalle oivallinen paikka tuoda omaa osaamista ja näkemyksiä esiin, Erkinheimo muistuttaa. Liitossa ollaan tyytyväisiä lopputulokseen. Näyttää siltä, että nyt toimialalle tärkeät asiat pääsevät aiempaa paremmin esille, sanoo Närkki. 4 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 5

#Kunkoululoppuu #Rohkea uudistaja Rekkakiertue avaa ovet työelämään KUN KOULU LOPPUU -KIERTUEELTA LUKIOLAISET SAAVAT TUKEA TULEVAISUUDEN VALINTOJEN TEKEMISEEN JA OMIEN VAHVUUKSIEN LÖYTÄMISEEN. REKKAKIERTUE KÄYNNISTYI ELOKUUSSA JA JATKUU JOULUKUUN 2014 PUOLEENVÄLIIN SAAKKA. Pekka Peura: Opetusta mittojen mukaan MARTINLAAKSON LUKION FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN OPETTAJA PEKKA PEURAN JOHDOLLA LUKIOLAISET OPISKELEVAT MATEMATIIKKAA OMAAN TAHTIINSA KÄYTTÄMÄLLÄ HYVÄKSI MUUN MUASSA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ JA OPETUSVIDEOITA. OPETTAJA EI LUENNOI VAAN OHJAA HENKILÖKOHTAISESTI. KOKEITA EI OLE. OSAAMINEN MITATAAN OHJATULLA ITSEARVIOINNILLA. TEKSTI: AICHA MANAI KUVA: MATTI AHLGREN TEKSTI: LEILA KILPI KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Taloudellisen tiedotustoimiston Kun koulu loppuu -kiertueelle osallistuvat abit hyppäävät luokkahuoneistaan työelämätiedolla lastattuun rekkaan. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä luoda kumppanuuksia lukioiden ja yritysten välille. Toiminnallinen digirekka tavoittaa 15 viikon aikana tuhansia lukiolaisia ympäri Suomen. Kiertuerekassa on abeille koulutus- ja uravalintaa, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä tukevia vuorovaikutteisia tehtäviä. Abit voivat myös keskustella asiantuntijoiden ja nuorten yrittäjien kanssa työelämästä ja yrittäjyydestä, kuvata itsestään videoesittelyn työnhakua varten ja tehdä ammatinvalintatestin. Päiväohjelmaan kuuluu aamutilaisuus, jossa orientoidutaan tunnin ajan työelämään, yrittäjyyteen ja omien unelmien tavoittelemiseen. Kiertueen aikana kerätään tietoa nuorten asenteista ja ajatuksista tulevaisuutta kohtaan. Nuoria pyydetään viestimään siitä, millaisena he näkevät tulevaisuuden. Opinto-ohjaajille on tarjolla virtuaalinen opopaketti, joka antaa tukea nuorten ohjaukseen. Paketti koostuu hyvin ohjeistetuista toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää oppitunneilla. Kiertuetta ovat TATin lisäksi toteuttamassa Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työeläkeyhtiö Varma. Mukana ovat myös Filosofian Akatemia, Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä Suomen Lukiolaisten Liitto SLL. LISÄTIETOA: tat.fi/kiertue facebook.com/kunkoululoppuu Twitter ja Instagram: #kunkoululoppuu, #lukiokiertue Miksi halusit uudistaa opetusta näin rohkeasti? Yritin pari vuotta tarjota oppilailleni matemaattista viisautta perinteisillä menetelmillä, mutta oppimistulokset olivat olettamaani huonompia. Nyt olen viiden vuoden ajan tehnyt muutoksia menetelmiini pienin askelin, kohti yksilöllisen oppimisen opetusmallia. Tuloksena oppilaiden omatoimisuus ja opiskelumotivaatio ovat kasvaneet. Miksi repäisit opiskelun irti kurssiaikatauluista? Opiskelua ei kannata sitoa aikaan, koska opiskelijat omaksuvat asioita omaan luontaiseen tahtiinsa. Jotkut oppivat matematiikkaa, toiset kieliä tai vaikkapa historian kokonaisuuksia nopeammin vahvuuksistaan riippuen. Nopeat voivat esimerkiksi suorittaa kurssin sisällön muutamassa päivässä ja jatkaa turhautumatta heti seuraavaan kurssiin. Enemmän aikaa tarvitsevat oppilaat edistyvät aiempaa paremmin, kun hekin voivat edetä oman oppimisensa tahtiin, eivätkä putoa kelkasta. Tämä innostaa uuden oppimiseen. Osaavatko oppilaat arvioida itseään? Olen huomannut, että oppilaat osaavat hämmästyttävän realistisesti arvioida itseään. Oletan, että ohjatulla itsearvioinnilla päästään vähintäänkin yhtä tarkkaan osaamistason arviointiin kuin kurssikokeilla. Lisäksi itsearviointi opettaa monia muita hyödyllisiä tietoja ja taitoja, esimerkiksi itsetuntemusta. Eri kouluissa koenumeroiden ja osaamistason erot ovat suuret. Uudistuvatko opetusmenetelmät hitaammin kuin työelämän käytännöt? Muutokset opetusmenetelmissä tapahtuvat todellakin hitaasti. Uusien opetusinnovaatioiden juurtuminen käytäntöön kestää vuosikymmeniä. Uudistusmieliset opettajat ovat keksineet jo vuosikymmeniä sitten nämä minun metodini, mutta arki ja koulujärjestelmän rakenteet ovat nujertaneet heidät noudattamaan vallitsevaa opetuskulttuuria. Miten opetuksen uudistamista voisi nopeuttaa? Nyt jo on selvästi havaittavissa, että sosiaalinen media nopeuttaa uudistusten vakiintumista käytännöiksi. Se yhdistää uudistusmieliset opettajat, lisää keskustelua, ideointia ja kokemusten jakamista. Tämän olen konkreettisesti huomannut oman blogini kohdalla. Minkälainen on mielestäsi rohkea opettaja? Rohkea opettaja uskaltaa jatkuvasti kyseenalaistaa omat ajatuksensa ja tottumuksensa ja kokeilee uusia opetusmenetelmiä. Entä minkälainen on hyvä oppilas? Hän on oma itsensä ja käyttäytyy eri tilanteissa luontevasti. Hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittää itseään aktiivisesti. Ihan jokainen tavallinen ihminen pystyy oppimaan, joten mielestäni kaikki ovat hyviä oppilaita, jos heidän oppimisympäristönsä ovat kannustavia eivätkä latistavia. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, jotka koulussa pitäisi oppia? Hyvä itsetuntemus, realistinen minäkuva, oma-aloitteisuus, vastaanottokyky sekä opiskelu- ja sosiaaliset taidot. Lisäksi tarvitaan kohtuullisesti yleissivistystä. Ajantasaista tietoa on runsaasti ja nopeasti saatavilla. Asiat unohtuvat, taidot eivät. 6 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 7

#TAT tapasi Vuoden 2014 nuori yrittäjä: Minua pelottavat pelot VAPA MEDIAN PERUSTAJA IDA HAKOLA VANNOI JO 9-VUOTIAANA, ETTÄ SUURUUTTA EI SAA PELÄTÄ. TEKSTI: SAIJA RÄSÄNEN KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Perustit Vapa Media -yrityksen vuonna 2010 yhdessä Ilona Hiilan kanssa ollessasi vielä opiskelija. Oletko rohkea? Jos rohkeus nähdään kykynä lähteä kohti tuntematonta, niin kyllä. Olen aina lähtenyt matkoille paikkoihin, joiden vaaroista on varoiteltu ja ottanut vastaan työtarjouksia tietämättä tarkalleen, että miten hitossa tämä tehdään. Ilonan kanssa tutustuimme reppureissaamalla Etelä-Amerikassa. Kuka on sinulle rohkeuden perikuva? Isäni on spontaanin rohkeuden esimerkki. Isä opetti, että ei pidä keskittyä siihen, mitä saa tehdä, kunhan tekee ja matkalla luovii tilanteista läpi maalaisjärjellä. Onko suomalainen koulutusjärjestelmä rohkea? Joskus. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 4 5-vuotiaana. Kävin pientä kyläkoulua, jossa ykkös- ja kakkosluokat oli yhdistetty. Oli rohkea veto siirtää minut kolmoselle suoraan niin, ettei turhaan tarvinnut istua kakkosen tunneilla. Toisaalta myöhemmin olin seitsemän vuotta yliopistolla, eikä yrittäjyyttä mainittu kertaakaan. Ainakin omatoimisuuteen, kokeilevuuteen, spontaaniuteen pitäisi kannustaa. Miten Suomi muuttuu rohkeammaksi? Suomi on läpitunkevan säännöstelty maa, joustavuuden ratkaisuissa pitäisi helpottua. Ihmiset pelkäävät, että jos nyt teen tätä direktiiviä vastaan, minua rangaistaan. Pitäisi keksiä malleja siihen, kuinka turhiksi tunnistettuja sääntöjä voisi olla noudattamatta. Rahankeräyslaki on hyvä esimerkki siitä, että on huomattu, millaiset käytännöt jäykistävät järjestelmää. Miten yrityksen perustamista voisi helpottaa? Pitäisi löytää erilaisia malleja perustaa yritys kuin tavalliset OY, toiminimi ja muut viralliset yritysmuodot. Miten karsittaisiin alkuvaiheessa kaikki turha byrokratia? Voisimmeko luoda toiminimestä kevennetyn mallin, jossa yritystoimintaa voisi kokeilla alle kuusi kuukautta? Miksi raatamisen pitäisi olla huono asia? Miten oma yrityksenne lähti käyntiin? Olimme tehneet media-alalla töitä ja huomanneet, että kaikki tehdään perinteisen median lähtökohdista. Näimme, että voisimme tehdä kiinnostavampia sisältöjä. Molemmilla oli vielä opinnot kesken. Mietittiin, pitäisikö odottaa vähän. Mutta sitten totesimme, että jos meillä on tällainen verkkosisältöihin liittyvä idea, pitää mennä nyt. Millainen oli ensimmäinen työpäivä omassa firmassa? Se oli perjantai 1.9.2010. Saimme avaimet Hämeentien toimistoon, vanhaan lankakauppaan. Se oli pölyinen ja tomuinen, kaikki piti rempata. Viikonloppuna 30 ystävää auttoi, maanantaina oli valmista. Ensimmäinen ajatus galleriamaisessa tilassa oli, että Vau, tässä se nyt on, meidän toimisto. Onko yrittäjän alkutaival niin rankka kuin aina väitetään? Oli se ensimmäinen vuosi äärimmäisen tiivis. En ehtinyt siivota. Kun äiti tuli käymään, se oli järkyttynyt ja otti imurin käteen. Koko ajan tehtiin. Kyllä yrittäminen on välillä tosi raatamista, mutta miksi sen pitäisi olla huono asia? Kuka sopii yrittäjäksi? Periaatteessa melkein kuka vain, mutta yksi luonteenpiirre on se, että ei liikaa tiedosta erilaisia riskejä. Olen joskus naurettavan positiivinen. Jos miettisin koko ajan uhkakuvia, miten loisin mitään uutta? Toiveesi päättäjille? Verotusasiat yrityksen ensimmäisten kahden vuoden aikana ovat kriittisiä. Rahat ovat alussa koko ajan tosi tiukalla, ja kaikki mahdollinen tulisi laittaa yrityksen pyörittämiseen ja kehittämiseen. Harvoinhan alussa käteen jää juuri mitään. Pitäisi rakentaa armollisempi systeemi niille, jotka vasta saavat huojuvia jalkojaan pystyyn. Mikä on ollut yrittämisessä parasta? Se, että ammattilaisena on kehittynyt mielettömän paljon, kun ei ole ollut mitään ulkopuolista tahoa, joka olisi tullut ja sanonut että Ei ei, nyt teet tätä ja keskityt näihin juttuihin. Ida Hakolan mielestä pitäisi keksiä malleja siihen, kuinka sääntöjä voisi olla noudattamatta. nimi: Ida Hakola ikä: 30 koulutus: valtiotieteiden maisteri, pääaine viestintä ammatti: perustaja, Vapa Media palkittu: Vuoden nuori yrittäjä 2014 yhdessä Ilona Hiilan kanssa tunnuslause: Sain 30-vuotislahjaksi äidiltä leikekirjan, josta löytyi 9-vuotiaana kirjoittamani lause: Mottoni: Vaan, älä pelkää suuruutta. ihailen: Isääni, joka perusti yrityksen eläkkeelle jäätyään. Nykyisin uusia start-upeja popsahtelee esiin tuon tuosta. Onko yrittämisestä tulossa muodikasta? Varmasti nuorten asenteet ovat muuttumassa positiivisempaan suuntaan. Kaikessa, mitä tehdään, halutaan ilmentää sitä, keitä me ollaan. Työ on siinä isossa roolissa. Yrittäjyys antaa oikotien vaikuttaa nuorena moniin asioihin. Vaikutat urhealta naiselta. Eikö sinua koskaan pelota? On välillä ollut tosi tiukkaa taloudellisesti, on nukuttu huonosti. Sitten on vain toimittu eikä jääty tumput suorana ihmettelemään. Jos jokin asia kuumottaa, pyrin mahdollisimman nopeasti kohtaamaan sen. Minua pelottavat pelot. 8 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 9

#Monikulttuurisuus Ovet auki maailmaan TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITAAN MONIPUOLISTA OSAAMISTA. KIELITAIDON LISÄKSI MONIKULTTUURINEN TAUSTA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN ERILAISIA TOIMINTATAPOJA. YRITYSTEN KANNATTAA AVATA OVENSA NUORILLE JO VARHAISESSA VAIHEESSA. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI KORPELA Samalle viivalle -hanke tutustuttaa monikulttuurisia nuoria ja yrityksiä toisiinsa. Nuoret pääsevät aitojen kontaktien kautta perille siitä, minkälaisia ammatteja yrityksissä on ja minkälaista koulutusta ja osaamista niissä tarvitaan. Yrityksille nuorten kohtaaminen taas antaa mahdollisuuden tehdä omaa toimialaa ja brändiä tutuksi. Shilei Zhang ja Julia Koroleva kertoivat omat uratarinansa TATin toimitukselle. KAHDESSA KULTTUURISSA ELÄMISESTÄ OPPIA TYÖELÄMÄÄN Taloudesta kiinnostunutta Shilei Zhangia vetivät puoleensa opinnot kauppakorkeakoulussa. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli ensin konsulttiyrityksessä, josta siirtyi Koneelle liiketoiminnan kehitystehtäviin. Kiinalaisesta taustasta on ehdottomasti ollut hyötyä urallani, sillä kommunikointi kiinalaisten asiakkaiden kanssa on ollut helppoa. Tämä oli merkittävä osa työtäni suunnitellessani liiketoimintastrategioita teollisuusyrityksille, joille Kiina on tärkeä markkina-alue, Zhang kertoo. Kotona kulttuuri on aina ollut hyvin kiinalaisia perinteitä kunnioittava, mutta kun olen astunut ulos ovesta, olen ollut kavereiden kanssa ja keskellä suomalaista kulttuuria. Nämä hyvin erilaiset maailmat ovat opettaneet ymmärtämään asioita eri kanteilta sekä herkkyyttä kuunnella myös muita eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Työelämässä näistä taidoista on joka päivä suunnattomasti apua. KIELITAITO HYVÄÄN KÄYTTÖÖN Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n selvityksen mukaan tulevaisuudessa on englannin lisäksi kysyntää erityisesti venäjän, kiinan ja viron kielten osaajille. Tarvetta nähdään kaikilla aloilla, erityisesti myyntija asiantuntijatehtävissä. Usein kuuleekin sanottavan, että englannilla voit ostaa, mutta muilla kielillä myyt. Nuoret sukupolvet ovat kasvaneet kansainvälisiksi. Lukiossa opettajat kannustivat Julia Korolevaa hyödyntämään monipuolista kielitaitoaan, ja siksi hän päätti opiskella tradenomiksi. Hänen työpaikkansa ovat löytyneet kaupan alalta, jossa venäjän kielen taito on ollut arvokas. Venäläisten asiakkaiden englannin kielen taito on tyypillisesti rajallista, joten heidän kanssaan kommunikointi on usein pakko hoitaa venäjäksi, mikäli haluaa tulla ymmärretyksi. Välillä työkaverit ovat joutuneet tiukoissa paikoissa soittamaan vapaapäivinä tulkkausapua, hän kertoo. TYÖNANTAJAT: RAKENTAKAA SILTOJA TULEVAISUUTEEN! Koroleva on huomannut, että vaikka kielitaitoa ja kulttuuriosaamista arvostetaan, monet yritykset palkkaavat yhä mieluummin suomalaisen, joka on hankkinut kokemusta ulkomailta. Sekä Koroleva että Zhang ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa asiat muuttuvat, sillä nuoret sukupolvet ovat kasvaneet kansainvälisiksi. Tärkeää olisikin rakentaa siltoja nyt myös tulevaisuuden varalle. Avoimuus erilaisuutta kohtaan auttaa löytämään parhaita ratkaisuja myös yritysmaailmassa. Kun menee johonkin maahan, pitäisi ensin yrittää ymmärtää paikallisia toimintatapoja ja logiikkaa niiden takana, ja vasta sen jälkeen tuoda omia, Zhang muistuttaa. Media vaikuttaa hyvin herkästi ihmisten asenteisiin ja joskus tuntuu, että ei anneta mahdollisuutta osoittaa omia kykyjä. Toivoisin työnantajilta avoimuutta ja rohkeutta kutsua eritaustaisia ihmisiä haastatteluun. Vanhassa sanonnassakin kehotetaan ottamaan vastaan vaatteiden perusteella ja sanomaan hyvästit älyn perusteella, Koroleva pohtii. Jotta osataan toimia erilaisissa ympäristöissä, erityisesti kehittyvillä markkinoilla, pitää ymmärrys kulttuureista ottaa huomioon strategiassa ja näin ollen tieto saada pääkonttoriin asti. Tämä on interaktiivinen prosessi, joka pohjimmiltaan lähtee ihmisten osaamisesta, Zhang kiteyttää. Samalle viivalle -ESR-hankkeessa on kehitetty toimintamalleja yritysten oppilaitosyhteistyöhön sekä tuotettu julkaisuja koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille. Yritysvierailut ja vanhempainillat ovat toimiva väylä tarjota nuorille tietoa eri aloista ja työtehtävistä. Vastuullisen yhteistyön kautta yritykset jäävät mieleen monimuotoisuutta kunnioittavana työyhteisönä. samalleviivalle.fi KIELTEN OSAAMISTARPEEN KASVU LÄHIVUOSINA Venäjä 70 % Kiina 58 % Viro 40 % Italia 38 % Englanti 35 % Saksa 29 % Espanja 28 % Ruotsi 16 % Ranska 16 % Portugali 13 % Lähde: Kielitaito on kilpailuetu, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2014 Julia Korolevan venäjän kielen taito on tullut kaupan alan töissä hyvään käyttöön. 10 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 11

urissa kuva 3: postimuseossa #Huoneentaulu Rohkeutta opetukseen! 4. VERKKO TEHOKÄYTTÖÖN! Netti on pullollaan työelämätietoa. Eri yritysten verkkosivuilla on löydettävissä yritysten esittelyvideoita ja monenlaista tietoa eri ammattialoista. Ammattiesittelyitä voi kurkata myös TATin Kun koulu loppuu -sivustolta. Surffailu nuorten kanssa on hyvä aloittaa Duunikokuva 4: kunkoululoppuu.fi neella, jossa selvitellään itselle sopivaa ammattialaa. Ammattiesittelyvideoita katsomalla kukin voi kiinnostuksensa mukaan tutkailla ammattivaihtoehtoja, ja opiskelun jatkopoluista voi käydä keskustelua sivuilla päivystävien virtuaaliopojen kanssa. Sivuilla on tietoa myös kesätyöstä ja työn hakemisesta. kunkoululoppuu.fi Viisi vinkkiä opettajille JOS PUOLET KOULULAISISTA PÄÄTYY NELIKYMPPISINÄ AMMATTEIHIN, JOITA EI VIELÄ OLE KEKSITTYKÄÄN, OPETUS ON JÄLLEEN UUDEN HAASTEEN ÄÄRELLÄ. KUINKA KOULUTTAA KOHTI TUNTEMATONTA? TEKSTI: SATU KAATTARI KUVITUS: JANNE MATILAINEN kuva 5: yksilötyö V 1. PIIPAHDA NAAPURISSA TAI KUTSU VIERAITA KYLÄÄN aikka tulevaisuuden ammatit ovat osin pimennossa, tiettyjen taitojen tarpeellisuus korostuu työssä kuin Kun astuu luokan ovesta ulos, oppiminen monipuolistuu. Tutun työssä. luokan sijaan havainnoidaan asioita myös ympäristöstä. Kun Tulevaisuuden työt ovat yhä enemmän projektiasiasta kertoo joku muu kuin tuttu opettaja, asiat jäävät eri tavalla luontoisia, ja työkaverit voivat sijaita eri puolilla maailmaa. Työn mieleen. On hyvä kartoittaa lähialueen yrityksiä, ja rohkeasti sisällöt ja säännöt määritellään usein itse, ja samaan lopputuehdottaa käyntiä. Pikavisiitti ei vaadi koululta eikä yritykseltä lokseen voi päästä useaa eri reittiä. Sosiaaliset taidot korostuvat. suuresti vaivaa. Tarvitaan yrittäjämäistä asennetta sekä uskallusta kokeilla Yritysten henkilöstöä voi myös pyytää vierailulle oppitunnille. luovasti eri asioita. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei opita vain Vierailut ovat mieleenpainuvia kokemuksia niin yritykselle teoriassa, vaan ne kehittyvät harjoittelemalla. kuin koululuokalle. Vierailut hyödyttävät myös yrityksiä, sillä kuva 2: virtuaalivierailu Kiihtyvä muutos haastaa opettajuuden. Tulevaisuuden työeläne pääsevät tutustumaan tulevaisuuden tekijöihinsä luoden mätaitoja ajatellen opettajan tulee yhä enemmän toimia oppimisen positiivista ja helposti lähestyttävää kuvaa itsestään. mahdollistajana, joka kannustaa yhdessä tekemiseen. Rohkea opettaja on johtotähti, joka vie opetettavat oikean tiedon lähteelle. Hän antaa oppilaiden auttaa itseään tai toisiaan uusien opetusmuotojen ja -välineiden käyttöönotossa. 3. HANKI KOULULLE OMA KUMMIYRITYS Yritykset suhtautuvat usein koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön myönteisesti. Aina kannattaa siis kysyä tai ehdottaa sopivaa tapaa tehdä sitä. Oulussa Itella päätti hiljattain ryhtyä Laivakankaan koulun kummiyritykseksi. Yhteistyössä laadittiin vuosisuunnitelma, jossa eri oppiaineita havainnollistetaan työelämän elävin esimerkein. Historian tunnilla tutustutaan Suomen postilaitoksen kehittymiseen postimuseon avulla. Kieliopintojen tärkeyttä voidaan havainnollistaa globaaliyrityksellä, jolla on henkilöstöä kymmenissä eri maissa. Kun oppiaineen yhteys työelämään konkretisoituu, motivaatio oppiainetta kohtaan voi herätä uudella tavalla. Kevätretkellä voidaan vaikkapa käydä tutustumassa yrityksen toimintaan. Vain mielikuvitus on rajana yritysyhteistyön toteutustavoissa. 5. HYÖDYNNÄ TOIMINNALLISIA HARJOITUKSIA Jokaisella nuorella on oma vahvuusalue. Vahvuudet ovat usein piilossa nuorelta itseltään, ja niitä voi kaivaa esiin vaikkapa ryhmäharjoitusten avulla. Unelmien työ -oppitunnilla pohditaan omia unelmia, vahvuuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Oppitunnilla voidaan tehdä pari-, ryhmä- ja yksilötyömenetelmiä sekä mielikuvamatkan. Opetin.fi > Teemat > Koulu ja työelämä > Unelmien työ -oppitunti 2. ILMAISMATKA BRASILIAAN? Viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa avaa uusia maantieteellisiä ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Brasilialaiseen työkulttuuriin voi tutustua Asiantuntijaverkostosta löytyvän virtuaalivierailijan kautta vähäisinkin resurssein. Asiantuntijat ovat verkoston jäseniä ihan sitä varten, että he voivat kertoa yläkoululaisille ja lukiolaisille omasta ammattialastaan. Etävierailun aikana luokka voi esittää kysymyksiä asiantuntijalle. Oppiaineittain jäsennelty palvelu on opettajalle helppo tapa tuoda työelämäulottuvuus oppiaineeseen. asiantuntijaverkosto.fi We are currently preparing students for jobs and technologies that don t yet exist in order to solve problems that we don t even know are problems yet. Richard Riley, Secretary of Education under Clinton 12 2/2014 2/2014 13

#Yrityskylä Yrityskylä ja Suomen Partiolaiset löysivät toisensa PARTIOLAISTEN SUURJUHLASSA KOUVOLASSA TEHTIIN UUSI ALUEVALTAUS, KUN TALOUDELLISEN TIEDOTUSTOIMISTON KEHITTÄMÄ YRITYSKYLÄ JA SUOMEN PARTIOLAISET KÄYNNISTIVÄT YHTEISTYÖN. KUMPIKIN TAHO TÄHTÄÄ SIIHEN, ETTÄ NUORET SAISIVAT HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄÄNSÄ JA LÖYTÄISIVÄT PAIKKANSA YHTEISKUNNASSA. TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVAT: DORA CHEFFI-ARAB Kesäkuussa pidetyssä suurjuhlassa Yrityskylä tarjosi 12 15-vuotiaille tarpojille ja 18 22-vuotiaille vaeltajille ensi kertaa ohjelmapolun, jonka rasteilla haettiin ratkaisuja yritysten elävässä elämässä kohtaamiin haasteisiin. Vaeltajat asettuivat yritysjohtajan rooliin ja tarpojat toimivat neuvonantajina. Partiolaiset olivat tutustuneet kevään aikana ennakkomateriaalin perusteella talouden toimintaan ja kriiseihin sekä vierailleet omalla paikkakunnallaan finanssialan, kaupan tai teollisuuden yrityksessä. Ohjelmakentällä päivysti oikeiden yritysten edustajia Nordeasta, Metsosta ja Kymen Seudun Osuuskaupasta. Heiltä sai kysyä apua selvitettävään pulmaan. Maalissa ratkaisu esiteltiin videolle. Yrityskylän ohjelmapolku sai ison suosion: joka neljäs suurjuhlien osallistuja eli liki 2 200 partiolaista suoritti sen. Ratkaisuja videoitiin yli 200. Parhaasta videosta palkittiin helsinkiläisen Suosirrit-lippukunnan joukkue. >> 14 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 15

#Yrityskylä partion, vaan koko yhteiskunnan asia. Yrityskylässä sykähdyttää, että se herättää ymmärryksen ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta. Se mitä itse teet tai jätät tekemättä, vaikuttaa aina johonkuhun toiseen. Lisäksi Yrityskylä havainnollistaa upeasti, miten yhteiskunta toimii kokonaisuutena. Tällainen kokemus saattaisi olla tarpeen monelle aikuisellekin, Sinivuori pohtii. Myöskään koulu ei pysty enää yksin toteuttamaan sille annettua kasvatustehtävää, koska oppimista tapahtuu koko ajan valtavasti ohi oppikirjojen ja luokkahuoneiden. Tämä olisi tiedostettava opetuksen järjestämisessä ja opettajankoulutuksessa. Perinteisen laitosoppimisen tueksi tarvitaan yhä enemmän epävirallista arkioppimista, jonka myös koulutuksen järjestäjät tunnistavat ja tunnustavat. Olisi tiivistettävä vuorovaikutusta virallisen koulutusjärjestelmän, järjestöjen ja työelämän kesken. Nuorten sijoittuminen työelämään ja yhteiskuntaan koskee kaikkia, joten miksi emme puhaltaisi yhteen hiileen. Hyvinvointiyhteiskunnan voimavarat ehtyvät eikä se pysty huolehtimaan nuorista samalla tavalla kuin ennen. Lasten ja nuorten kasvatusjärjestöt tarvitaan kiireesti saman pöydän ympärille, Timo Sinivuori hoputtaa. Metson, Nordean ja Kymen Seudun Osuuskaupan edustajia päivysti ohjelmapolulla vastaamassa partiolaisten kysymyksiin. Täällä pääsemme tapaamaan tulevia asiakkaitamme ja työntekijöitämme, he iloitsivat. Suurjuhla oli unohtumaton kokemus sekä nuorille että järjestäjille. Yrityskylässä iloittiin ohjelmapolun saamasta suosiosta. Partiossa opitaan tekemällä ja kokemalla Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo Sinivuoren mukaan partiossa vallitseva ilmapiiri kannustaa kokemuksen kautta oppimiseen. Tehdään ja kokeillaan. Ratkaistaan ongelmia ja harjoitellaan erilaisia taitoja. Partion päämääränä on kasvattaa nuorista aktiivisia kansalaisia. Oppiminen tapahtuu aina suhteessa omaan itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Partioliike katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Meillä nuoret muokkaavat toimintasuunnitelmia aikuisten antaessa siihen tukensa. Toimimme aktiivisesti tässä ajassa, mutta pyrimme myös luomaan sellaista tulevaisuutta, jossa itse haluamme elää. Sinivuori muistuttaa, että moni partiolainen siirtää harrastuksensa parissa oppimansa arvot aikanaan suoraan työelämään. OPPIMINEN KARKAA LUOKKAHUONEISTA Viime vuosina partio on uudistunut ja avannut oviaan ulospäin. Halu auttaa nuoria elämässä eteenpäin ei ole pelkästään 16 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 17

#Kansainvälisyys Hyvät verkostot kantavat Planmecaa Kiinan markkinoilla HAMMASLÄÄKETIETEEN TEKNOLOGIAAN KESKITTYVÄ PLANMECA OY KUULUU ALANSA MARKKINAJOHTAJIIN KIINASSA JA YHDYSVALLOISSA. YRITYS ON NIITTÄNYT MAAILMANLAAJUISTA MAINETTA PITKÄJÄNTEISELLÄ TYÖLLÄ JA HYÖDYNTÄNYT VIESTINNÄSSÄÄN MUUN MUASSA FINNFACTSIN MEDIAVIERAILUJA. TEKSTI: JENNA VEHVILÄINEN KUVAT: JYRI LINTUNEN JA DORA CHEFFI-ARAB Kansainväliset markkinat ovat olleet hammaslääketieteen teknologiavalmistajan Planmecan tähtäimessä siitä lähtien, kun se perustettiin vuonna 1971. Yhtiö uskaltautui Kiinan markkinoille jo 80-luvulla silloin, kun maan talouskehitys oli vasta alussa. Olemme aina lähteneet rohkeasti myös markkinoille, jotka ovat vasta kehittymässä. Esimerkiksi Kiinassa 1984 aloitettu myynti- ja markkinointityö kantaa nyt tulosta: olemme maassa markkinajohtaja hammashoidon 2D- ja 3D-kuvantamisessa, Planmecan markkinointijohtaja Maarit Vannas kertoo. Kun Planmecan ensimmäinen myyntikonttori avattiin Kiinaan vuonna 1992, yritys oli tehnyt kauppaa jo muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Vannaksen mukaan maat ovat säilyneet yritykselle tärkeinä kauppakumppaneina vuosikymmeniä. Tulevaisuudessa kuitenkin Kiinan merkitys vientimaana kasvaa. Tulevaisuudessa Kiinan merkitys vientimaana kasvaa. Kiinassa panostetaan nyt toden teolla terveydenhoitoon, ja esimerkiksi hammaslääkärit siirtyvät käyttämään uusinta 3D-teknologiaa. Asiakkaitamme ovat sekä yksityinen että julkinen sektori, eli myös sairaalat ja yliopistot. APUNA HYVÄT PAIKALLISKONTAKTIT Vannaksen mukaan Kiinan markkinoilla toimimisessa avainasemassa on ollut paikallisten toimintatapojen ja terveydenhuollon kulttuurin omaksuminen sekä verkostoituminen. Hyvät ja pitkäaikaiset paikalliset yhteistyökumppanit sekä laaja maan sisäinen jakeluverkosto ovat auttaneet markkinanäkyvyyden saavuttamisessa. Nykyään myös sosiaalisen median kanavat tukevat markkinointia. Tunnettuuden kasvattaminen on vaatinut paljon jalkatyötä, sillä kasvojen näyttäminen on tärkeää kiinalaisille asiakkaille. Medianäkyvyyttä olemme saaneet muun muassa Finnfactsin järjestämistä mediavierailuista, joiden aikana kiinalaistoimittajat ovat tutustuneet yritykseemme ja kirjoittaneet meistä artikkeleja paikalliseen mediaan. Tänä päivänä Planmeca Group -yritysryhmään kuuluu kuusi yhtiötä, joiden palveluksessa on noin 2 600 henkilöä eri puolilla maailmaa. Liikevaihtoa yhtiöille kertyi vuodelta 2013 lähes 700 miljoonaa, josta 98 prosenttia tuli ulkomaankaupasta. Planmeca on onnistunut kasvamaan aina kannattavasti. Avoin ja valpas markkinoiden seuraaminen, asiakaslähtöisyys ja joustavuus sekä toimivat kumppanuussuhteet tuottavat tulosta, Vannas summaa. Finnfacts on osa TATia. www.finnfacts.fi Asiantuntija: Team Finland -verkostoa kannattaa hyödyntää Planmecan vientijohtaja Antti Eskelinen esittelee yrityksen tuotteita kiinalaistoimittajille Finnfactsin järjestämällä mediavierailulla. Finnfactsin Kiinan-toiminnoista vastaava Communications Manager Jyri Lintunen kertoo, mitä maailman väkirikkaimman maan markkinoille mielivän yrityksen on hyvä muistaa. MITKÄ TOIMIALAT KUKOISTAVAT KIINASSA JUURI NYT? Cleantech ja terveysteknologia vetävät. Kysyntä kasvaa myös palvelusektorilla sekä mobiilialalla. MILLAISTEN SUOMALAISYRITYSTEN KANNATTAA PYRKIÄ KIINAAN? Erityisesti kasvuhakuisten yritysten, jotka pystyvät skaalaamaan tuotantonsa suuren maan tarpeisiin. Myös innovatiivisten palvelualan yritysten kannattaa pitää silmät auki Kiinalle. MITÄ KIINAN MARKKINOILLE PYRKIVÄN YRITYKSEN TULISI OTTAA HUOMIOON? Kiinassa markkinakilpailun kovuus voi olla yllätys eurooppalaiselle. Toiminnot on lokalisoitava, töitä on tehtävä Kiinasta käsin. Hyvien kiinalaiskontaktien etsiminen on erittäin tärkeää: rekrytointiin on panostettava. Kiinan työmarkkinoilla on reilusti päteviä, mutta työttömiä korkeakouluista valmistuneita. Kiinan kielen osaaminen on myös suureksi avuksi. MIKÄ ON YKSINKERTAISIN KEINO LISÄTÄ YRITYKSEN TUNNETTUUTTA KIINASSA? Sosiaalinen media on oiva keino: olennaista on kiinalaisten kannalta kiinnostavien sisältöjen jakaminen ja kanavien reipas ylläpito. Kiinalaiset luottavat yhteisöpalveluiden kautta saatuihin vinkkeihin ostopäätöksissään. Sopivien kiinalaisten toimittajakontaktien hankkiminen ja hoitaminen on myös tärkeää. KOLME VINKKIÄ KIINAN MARKKINOILLE PYRKIVÄLLE SUOMALAISYRITYKSELLE: 1. Hyödynnä erinomaista Team Finland -verkostoa, jossa suomalaistoimijat auttavat yritystä pääsemään alkuun Kiinan markkinoilla. 2. Markkinoi itseäsi paikallisissa sosiaalisen median kanavissa. 3. Muista, että kiinalaiset yritykset kansainvälistyvät vauhdilla. Etsi hyviä kontakteja ja hyödynnä verkostoasi. 18 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 19

#Maine Hyvä maine suojaa kolhuilta MAINEELLA ON SUURI MERKITYS YRITYKSEN MENESTYMISEN KANNALTA. TEHOKKAIMMIN MAINETTA VOI KEHITTÄÄ PALJASTAMALLA ENSIN SEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET. TEKSTI: VESA VILENIUS KUVA: DORA CHEFFI-ARAB Riku Ruokolahden mukaan tärkeintä on selvittää, vastaavatko sidosryhmien käsitykset yrityksestä todellisuutta. Asiakkaita ja muita sidosryhmiä kiinnostaa yhä enemmän, millainen on yritys tuotteiden ja palveluiden takana. Yrityksen maineeseen vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden lisäksi sen vastuullisuus, hallintotapa, johto, talous, innovatiivisuus ja työntekijöiden kohtelu. Maineella on erittäin suuri merkitys yrityksen menestymisen ja liiketoiminnan kannalta. Maine ratkaisee, suosivatko ja suosittelevatko asiakkaat yritystä, kuinka osaavia ihmisiä se saa verkostoihinsa, mitä media siitä kirjoittaa ja millaista tukea se saa poliittiselta järjestelmältä. Esimerkiksi pikavippiyritysten liiketoiminta kiellettiin, koska syntyneen keskustelun seurauksena poliittiset päättäjät katsoivat niiden toiminnan olevan kyseenalaista, kertoo T-Median maineliiketoiminnasta vastaava johtaja Riku Ruokolahti. TUTKI ENSIN, KEHITÄ SITTEN Maineen kehittäminen kannattaa aina aloittaa tutkimalla ensin sen nykytilaa. Oleellista on tietää, mitkä ovat eri sidosryhmien käsitykset yrityksen maineesta ja sen osa-alueista, ja vastaavatko käsitykset todellisuutta, Ruokolahti ohjeistaa. Tutkimalla yrityksen mainetta paljastetaan ne kohdat maineen rakenteessa, joihin voidaan helpoiten ja nopeimmin vaikuttaa paremmalla viestinnällä. Yhtä lailla voidaan tunnistaa kultajyvät yrityksen maineessa ja tuoda niitä vastaisuudessa vahvemmin esiin. Viestintäyksiköllä on tärkeä rooli organisaation sisäisen kommunikaation kehittäjänä ja ulkoisen vuorovaikutuksen koordinoijana. Yrityksen maine on kuitenkin viime kädessä johdon vastuulla. Tärkeintä on varmistaa, että koko yrityksen toimintaa johdetaan maineen kannalta kestävältä pohjalta. HYVÄ MAINE EI TUHOUDU KRIISISSÄKÄÄN Viestinnän merkitys ja johdon kyky reagoida asioihin punnitaan erityisesti maineen ajautuessa kriisiin. Tärkeintä kriisissä on ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin yrityksen sisällä, mutta viestinnän ei kannata jäädä niitä odottamaan. Sosiaalinen media asettaa kriisitilanteissa viestinnälle erityisiä haasteita: se mahdollistaa julkisen keskustelun, vaikka yritys ja valtamedia jättäytyisivätkin sen ulkopuolelle. Vaikeneminen ei kannata, sillä sen on huomattu vain voimistavan ja pidentävän kriisin vaikutusta. Sosiaalinen media on opettanut ihmiset odottamaan avoimuutta myös yrityksiltä, ja negatiivisistakin asioista vaaditaan rehellistä keskustelua. Viestimällä avoimesti aikeistaan yritys minimoi kriisin vaikutukset ja auttaa pitämään sidosryhmiensä tuen, Riku Ruokolahti sanoo. Vahva mainepääoma suojaa yritystä kolauksilta, eikä sen maine usein tuhoudu kriisissäkään. Vastaavasti heikko maine taas altistaa pysyvämmille vahingoille. Nyrkkisääntö on, että kolaus on sitä kovempi, mitä lähemmäs yrityksen bisneksen ydintä ja perustehtävää kriisi kohdistuu. Yrityksen maine on viime kädessä johdon vastuulla. Jos yrityksen toiminnan kulmakivenä on huippuluokan design, ja yllättäen paljastuukin tähän liittyviä väärinkäytöksiä, on maineeseen aiheutuva kolhu vaikeammin korjattavissa. Tällöin nopean, avoimen ja taitavan viestinnän rooli korostuu entisestään, Ruokolahti muistuttaa. KESTÄÄKÖ MAINEEN RAKENTAMINEN 30 VUOTTA? Sijoittaja Warren Buffettin ahkerasti lainatun lausahduksen mukaan hyvän maineen rakentaminen vie 30 vuotta, mutta sen voi tuhota yhdessä yössä. Maine todellakin syntyy pitkäjänteisen toiminnan tuloksena. Tuloksia voi kuitenkin saada aikaan nopeamminkin. T-Median Luottamus&Maine-tutkimuksessa parhaiten sijoittuneiden joukossa on paljon nuoriakin yrityksiä, jotka ovat pelanneet korttinsa oikein, Ruokolahti kertoo. T-Median Luottamus&Maine-tutkimus paljastaa Suomen 30 hyvä- ja huonomaineisinta yritystä. Tulokset julkistetaan 12.9. Talouselämä-lehdessä. T-Media on osa TATia. www.t-media.fi Viestijän vinkit mainetyöhön 1 TUNNE MAINEESI RAKENNE Uutta on vaikea rakentaa tuntematta perustaa. Viesti vahvuuksistasi ja korjaa heikkoudet. 2 YMMÄRRÄ SIDOSRYHMIÄSI Yritykset viestivät usein asioista, joita pitävät itse tärkeinä. Ne eivät välttämättä ole relevantteja sidosryhmien kannalta. Opettele tuntemaan sidosryhmäsi ja puhu heidän kieltään. 3 SITOUTA JOHTORYHMÄ JA KOKO ORGANISAATIO Maine ei ole vain viestinnän asia. On tärkeää, että johtoryhmä tuntee maineen ja sen rakenteen, ja että toimenpiteisiin sitoudutaan koko organisaation tasolla. 4 KERRO MITÄ AIOT JA MITEN Usein yritykset viestivät asioista vasta kun konkreettiset tulokset ovat valmiina. On parempi pitää sidosryhmät tietoisina myös lopputulokseen johtavista välivaiheista. Näin vältät epätietoisuuden ja väärät käsitykset. 5 OLE REHELLINEN Valheella on lyhyet jäljet, erityisesti digiaikana. Lähtökohtaisesti kaikki tieto voi vuotaa julkisuuteen. 20 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 21

#Rohkea yritys #Kolumni Lasten into latasi virtaa omaankin työhön MARTELAN SISUSTUSSUUNNITTELIJAT TYÖSKENTELIVÄT VAPAAEHTOISINA OHJAAJINA YRITYSKYLÄSSÄ. TEKSTI: HANNELE MAYER-PIRTTIJÄRVI KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Lämmin hymy leviää Irene Koukun ja Reetta Lukan kasvoille, kun he kertovat kokemuksistaan kuudesluokkalaisten ohjaajina Helsingin Yrityskylässä. Martelan toimihenkilöinä heillä oli viime keväänä mahdollisuus lahjoittaa puolen työpäivän panos hyvään tarkoitukseen eli antaa aikalahja yrityksen Citizen Day -vastuullisuusohjelman puitteissa. Saimme valita joko hoivakohteen tai Yrityskylän. Valitsin Yrityskylän, koska minulle on luontaisempaa puuhata koululaisten parissa. Arvelin pääseväni tapaamaan energisiä ja innokkaita lapsia, Irene Koukku kertoo. Minussa taas herätti mielenkiintoa, miten vahvasti Yrityskylä kiinnittyy nykyaikaan ja lasten tulevaisuuteen, Reetta Lukka täydentää. YRITYSKYLÄ PARASTA FAZERILAN JÄLKEEN Lukalle Yrityskylä oli entuudestaan tuttu, sillä hän oli vieraillut Kuopion Yrityskylässä kollegojen kanssa. Martela on ollut alusta asti mukana Yrityskylien rakentamisessa kaikkialla Suomessa. Lapset puhkuivat intoa, kun he eläytyivät rooleihinsa eri työtehtävissä! Aikuisena suorastaan liikutuin näkemästäni, hän muistelee. Irene Koukun odotukset olivat korkealla, ja hän melkein laski päiviä ohjaamisen h-hetkeen. En tiennyt Yrityskylästä etukäteen, mutta viime keväänä viidettä luokkaa Martelan sisutussuunnittelijat Irene Koukku ja Reetta Lukka tutkailevat kuudesluokkalaisten Yrityskylään tekemiä mainoksia. käyvä lapseni valisti minua. Koulussa kuudesluokkalaiset kuulemma hehkuttavat nuoremmilleen, miten upea päivä heitä odottaa seuraavana vuonna: parasta Fazerilassa käynnin jälkeen! ARVOSTAVAA ASENNETTA TYÖNTEKOON Ohjaamaan ei tietenkään joutunut kylmiltään, vaan Yrityskylän henkilökunta perehdytti tehtävään. Ohjaajalle on tärkeää ottaa tilanne haltuun heti päivän käynnistyessä ja tarjota aikuisen apua lasten asettuessa työrooleihinsa. Oli mieluisaa kuulla, että tehtävä Martelan sisustussuunnittelijana on lasten keskuudessa kaikkein halutuin. Liekö television sisutusohjelmilla vaikutusta, naiset pohtivat. Päivän aikana sisustussuunnittelija muun muassa somistaa opettajien leponurkkauksen sekä laskee tarjouksen toiselle yritykselle toimiston muuttamisesta ja kalusteiden kierrättämisestä. Tarvitaan visuaalista silmää ja matematiikan taitoja. Yllätyin, miten selvästi lapset hahmottivat palvelut laskutettavaksi työksi ja miten arvostavasti he suhtautuivat työntekoon, Reetta Lukka kertoo. TEKEMISEN MEININKI TUTUSTUTTAA YHTEISKUNTAAN Yrityskylässä kuudesluokkalaiset saavat tuntumaa työn tekemiseen vuoroissa, palkan ja verojen maksamiseen sekä muun muassa pankkiasiointiin. He käyvät työterveystarkastuksessa ja vaikuttavat yhteisiin asioihin äänestämällä. Ohjaaminen imaisi mukaansa tekemisen meininkiin. Antauduimme asiaan kokonaisvaltaisesti. Päivän päätyttyä mieli oli perin tyytyväinen. Lapsista huokunut energisyys kohotti innostusta omalla työpaikalla vielä seuraavinakin päivinä. Näin entistä selvemmin oman työni mielekkyyden, saanhan työskennellä monen lapsen unelma-ammatissa, Reetta Lukka kiteyttää. Menisin ilman muuta ohjaamaan uudelleen! Yrityskylä on taitavasti toteutettu, hyödyllinen kokonaisuus. Soisin kaikkien kuudesluokkalaisten saavan kokea sen, Irene Koukku tähdentää. Vetovoimainen työnantaja ei turhia pönötä Kysyimme nuorilta, millainen olisi heidän unelmiensa työpaikka. Vastausten pitäisi ravistaa työnantajat hereille: Unelmien työpaikalle ei todellakaan haluta liian kireitä ihmisiä, jotka ovat olevinaan liian hyviä työssään ja kaiken jo oppineita, koska aina voi oppia jotain uutta. Työpaikalla pitää olla myös avoin, välitön ja rento työilmapiiri, jossa uudetkin työntekijät pääsevät piiriin mukaan, eikä mitään kamalaa hierarkiahommaa. Kaikki myös auttaa kaikkia, kaikki juttelee kaikille, työpaikka on tasavertainen ja ketään ei jätetä pulaan. Lisäksi nuoret haluaisivat tehdä omien kykyjensä mukaisia töitä, välillä myös haastavampia, jotta tapahtuisi kehitystä. Sen sijaan pönötys ja tärkeily eivät nuoria kiinnosta. Niistä tulee heti pitkä miinus. Syyllistymmekö työnantajakuvaviestinnässämme pönöttämiseen? Latelemmeko perä perään visiot, missiot, strategiat, liikevaihdot, organisaatiokaaviot, yrityskaupat, tuoteportfoliot, innovaatiot, henkilöstösuunnitelmat, maailmanvalloitukset ja toimitusjohtajan terveiset? Työtehtäviä ja työilmapiiriä tyydymme kuvailemaan ainoastaan muutamalla adjektiivilla. Yritämme olla aikuisten oikeasti niin järkyttävän asiallisia, tärkeitä ja menestyksekkäitä. Sen seurauksena valitettavasti näyttäydymme nuorille tylsinä, jäykkinä, värittömänä, innottomina, mitäänsanomattomina, tasapaksuina, kliinisinä, massaan hukkuvina, pliisuina, ei-vähempää-voiskiinnostaa-työnantajina. Mikä meni vikaan? Vastaus: aito innostus puuttuu! Mitäpä jos marssittaisitkin ammattinaisesi ja -miehesi framille? Ne omista työtehtävistään ylpeät ja innostuneet ihmiset. Suuret persoonat. Leppoisat työkaverit. Maakunnan hiljaisimmat, jotka puhuvat vain asiaa. Uratykit. Ura- ja ammattiesittelyvideot ovat tähän oivallinen keino. Antamalla oikeiden tekijöiden kertoa omat tarinansa osoitat, että meidän bisneksessä tarvitaan ja arvostetaan monipuolista osaamista, erilaisia näkemyksiä ja kokemusta. Sokka irti! Miksi he valitsivat työnantajakseen juuri sinun firmasi? Miten he näkevät oman työnsä merkityksen? Mikä heitä motivoi työssä? Millainen työporukka on? Entäs pomot? Tähtihetket. Mokat. Unelmat. Älä silottele tarinaa liikaa, inhimillisyys ja samaistuttavuus tekevät työnantajasta kiinnostavan. Tuo potentiaaliset tulevat työntekijäsi vierailulle yritykseesi, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Esittele tunnelmia ja tekemisen meininkiä siellä, missä työtä oikeasti tehdään. Näytä paikkoja, joissa teillä viihdytään, joihin kokoonnutaan porukalla kahville ja vaihdetaan kuulumisia. Fiilistele! Meitä ihmisiä kiehtovat yhä edelleen tarinat, myös työnantajaviestinnässä. Nuotion äärestä on loppujen lopuksi ollut lyhyt matka sosiaaliseen mediaan. Tarvitsetko apua yrityksesi, oppilaitoksesi tai toimialasi vetovoiman kehittämiseen? Olemme mielellämme avuksi videoiden suunnittelussa, tuotannossa ja jälkimarkkinoinnissa yli 100 ammattivideon kokemuksella. Tarjoamme myös ratkaisuja virtuaalisten yritysvierailuiden järjestämiseen. Päivi Salminen-Kultanen Liiketoimintajohtaja, T-Media Kirjoittaja on työnantajakuvan ja nuorisoviestinnän kokenut ammattilainen, joka harrastaa juoksua ja poikiensa kuskaamista lätkätreeneihin. 22 2 /2 0 1 4 2 /2 0 1 4 23

Tilauslomake Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Haluan tilata nimelläni lehden. Kyllä kiitos! Haluan tilata sähköisen Opetin.fiuutiskirjeen (ilmestyy 6 9 kertaa vuodessa). Osoitteeni on muuttunut (ohessa uusi osoitteeni). Haluan pois Taloudellisen tiedotustoimiston postituslistalta. Taloudellinen tiedotustoimisto Tunnus 5005220 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi: Oppilaitos / yritys: Oppiaine / tehtävä yrityksessä: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Sähköposti: Puhelin: TILATTAVAA AINEISTOA: Sparraava esimies: Kuinka motivoida Nuoria työssä? Kun koulu loppuu -lehti Kaupan, matkailun ja ravintola-alan erikoisnumero Opas koulujen ja yritysten yhteistyöhön Kun koulu loppuu -lehti Teollisuuden erikoisnumero Ydinasiaa Oppilaan tehtäväkirja Monikulttuurisuuden Duuni-lehti Opas koulutuksesta ja työelämästä monikulttuurisille nuorille (suomi, ruotsi, englanti, somali, viro, venäjä) Samalle viivalle Malleja monikulttuuristen nuorten ja työelämän kumppanuuteen KUN KOULU LOPPUU -LEHDEN TEEMOINA KAUPPA, MATKAILU JA RAVINTOLA-ALA KAUPAN, MATKAILUN JA RAVINTOLA-ALAN ERIKOISNUMERO MISTÄ VOI TIETÄÄ, MITÄ HALUAA TEHDÄ ISONA? VOIKO TYÖ OLLA KIVAA JA MOTIVOIVAA? ONKO OPISKELEMALLANI ALALLA TÖITÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA? Vastauksia nuoria askarruttaviin kysymyksiin tarjoaa Kun koulu loppuu -lehti, joka esittelee tuoreimmassa numerossa monipuolisesti kaupan, matkailun ja ravintola-alan eri uravaihtoehtoja. Kaupan ala työllistää noin 300 000 ja matkailu- ja ravintola-ala 140 000 henkilöä. Monen ammatin sisältö kehittyy ja muuttuu, mutta näiltä aloilta löytyy tulevaisuudessakin monen suomalaisen työpaikka. Lehdessä esitellään asiakaspalvelu- ja esimiestehtävissä työskentelevien nuorten kokemuksia työstään. Myös työelämään johtavia erilaisia koulupolkuja on esitelty. Lehden kohderyhmänä ovat yläkoulu- ja lukioikäiset nuoret. Kun koulu loppuu -lehteä julkaisee Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Tilaukset: www.tat.fi/materiaalipankki PALVELUKSEEN HALUTAAN: myyjiä, kokkeja ja tarjoilijoita! LÖ UNE YDÄ OM LMA A TYÖ SI!