S E I N Ä J O K I J A L A S J Ä R V I K U R I K K A

S E I N Ä J O K I J A L A S J Ä R V I K U R I K K A SEINÄJOEN, JALASJÄRVEN JA KURIKAN KUNTARAKENNESELVITYS

KANSALAISEN TIIVISTELMÄ Selvitysmies ehdottaa, että Seinäjoki ja Jalasjärvi yhdistyvät vuoden 2015 alussa, Kurikka myöhemmin. Palvelut todennäköisesti jatkavat keskittymistä, mutta liitoksen kautta saadaan muutoksen hallittavuutta ja palvelujen kehittämiseen resursseja. Tuloksena on kansalaiselle laadukkaampia palveluja, jotka tulevaisuudessa ovat myös paremmin saavutettavissa. Hallinto ja kehittäminen tehostuvat menestyvä alue pystyy huolehtimaan kansalaisistaan. Kasvavasta kakusta on enemmän jaettavaa. Kuntien rakenteen selvittäminen, kehittäminen ja siitä päätösten tekeminen ei ole tällä hetkellä helppoa. Maailma kuntien ympärillä on yhä monimutkaisempi, julkisen talouden haasteet kasvavat ja kansallisista linjauksista tehdään kirjavia tulkintoja. Nyt kunnan päättäjien on kuitenkin katsottava kauas tulevaisuuteen ja tehtävä ratkaisuja miettien millainen kunta on kansalaisilleen paras tulevina vuosikymmeninä. Kuntalaisen kannalta tärkein kysymys on kunnan palvelujen laatu ja saatavuus. SJK:n tapauksessa kuntien liittymistä tai itsenäisyyttä ei voi puoltaa tai vastustaa palvelurakenteella. Niin sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja koulutus- kuin teknisen toimen palveluissa on odotettavissa sekä paranemista että huononemista, jos kunnat menevät yhteen. Kuntarakenteen kehittämisen tärkein kysymys on lähikehittäminen, eli miten toteutetaan tulevaisuudessa lähipalvelut ja - vaikuttaminen. Haasteena fuusiossa on paikallistuntemuksen häviäminen ja päätöksenteon etääntyminen sekä yhdyskuntarakenne, eli nykyisten kuntakeskusten väliset pitkät etäisyydet ja laaja maantiede. Kaikki keskustaajamat tulisivat olemaan merkittäviä lähipalvelukeskuksia myös tulevaisuudessa, sen lisäksi että uuden kunnan sisällä on löydettävissä useampia elinvoimaisia palveluja ja työpaikkoja tarjoavia keskuksia. Keskusten kehittämiseksi on koottava elinvoimapotti, ja niiden kehittämisessä kansalaiset ovat ytimessä. Seinäjoki on yksi Suomen maaseutukehittämismyönteisimmistä kaupungeista, jonka kehittämisessä huomioidaan ympäröivän alueen asukkaiden tarpeet, liittyivät ne sitten palveluihin tai työpaikkoihin. Mahdollisesta liitoksesta ei ole luvassa pikavoittoja. Seinäjoen ja Jalasjärven liittyessä yhteen yhdistymisavustus on 4,5 miljoonaa euroa ja SJK- liitoksessa 7 miljoonaa euroa. Alkuvaiheen positiivisiin vaikutuksiin voi lukeutua lukkiutuneen kehittämisen vapautumista, esimerkiksi Seinäjoki- Jalasjärvi - käytävän kehittämistä. Alkuvaiheeseen liittyy kuitenkin myös integroinnin tuska ja harmonisoinnin haasteet. Palvelujen tuottamisen ja toteuttamisen periaatteet ovat kaikissa kunnissa hyvin samanlaisia, mutta käytännöt erilaisia. Selvitysmiehen ehdotus on, että palkat ja palvelut harmonisoidaan keskiarvoon, ei korkeimpaan tasoon, koska siihen ei enää tänä päivänä ole varaa. Hallinnon työntekijöiden kannalta fuusio mahdollistaa erikoistumisen ja paremman liikkuvuuden. Kansalaiselle se tarkoittaa osaavampaa ja laadukkaampaa palvelua. SJK- alueella ei vaharata taappäin, vaan tahdotaan tehdä tulevaisuudessakin hyvä ja toimiva kunta kansalaisille. Kuntien valtuustot tekevät päätökset liittymisestä viimeistään alkuvuodesta 2014. i

EI VAHARATA TAAPPÄIN Selvitysmiehen johtopäätös SJK- kuntarakenneselvityksestä: Seinäjoki ja Jalasjärvi yhteen vuoden 2015 alussa, Kurikka myöhemmin. Samalla kun kunta kasvaa, on paikallisuutta vahvistettava. Seinäjoen keskustaan satsaamisen lisäksi uuden kunnan sisältä on löydettävissä yli kymmenen pörinäkeskusta. Palkat ja palvelut on harmonisoitava keskiarvon mukaan. Seinäjoen ja Kurikan kaupungit ja Jalasjärven kunta ovat huolehtineet hyvin kehittämis- ja palvelutehtävästään, eli nykyinen kuntarakenne on toiminut tähän päivään asti hyvin. Nykyinen kuntarakenne toimii nyt, mutta ei enää 2030: pitkässä juoksussa tarvitaan kestävää kuntarakennetta, eikä nykyinen kuntarakenne kanna tulevaisuuteen. Demografia muotoutuu yhä raskaammaksi rasitteeksi kaikissa kunnissa, erityisesti Kurikassa ja Jalasjärvellä, joten pidemmällä aikavälillä tarvitaan kuntarakennetta, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Vanhusväestön kasvu aiheuttaa Seinäjoelle, Kurikalle ja Jalasjärvelle samanlaiset tarpeet palveluiden järjestämiseen. Muutos näkyy selkeimmin väestöllisen huoltosuhteen muutoksessa. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana Seinäjoelle tulee 21 ja Jalasjärvelle sekä Kurikkaan 33-34 huollettavaa lisää 100 henkilöä kohden (Seinäjoella kasvu 40 %, Jalasjärvellä ja Kurikassa 60 %). Kurikan ja Jalasjärven osalta tämä tarkoittaa merkittävää kustannusten nousua. Selvitysmiehen ehdotus on, että Seinäjoen ja Jalasjärven on fuusioiduttava niin nopeasti kuin mahdollista, käytännössä vuoden 2015 alussa. Selvityshenkilön näkemys on, että myös Kurikan tulisi fuusioitua Seinäjokeen ja Jalasjärveen, mutta selvitysmiehen tulkinnan mukaan Kurikalla ei ole vielä riittävästi tahtotilaa yhteiseen kuntarakenteeseen. Kurikan asemaa on tarkasteltava uudestaan, kun myöhemmin selvitetään laajemman kaupunkiseudun rakennetta. Kaupunkiseudun kuntarakenteeseen vaikuttaa erityisesti Ilmajoki, joka toiminnallisesti ja strategisesti blokkaa Kurikan ja Seinäjoen tiiviin kehittämisen. Ilmajoen kanta kuntarakennetarkasteluihin on kuitenkin selvä se ei ole kiinnostunut edes selvittämään yhteistä kaupunkiseudun kuntarakennetta, joka tullee vaikeuttamaan myös tulevaisuudessa Kurikan tarkastelua. ii

TIETOA LÖYTYY, TAHTOA EI Kuntarakenneasioista keskusteltaessa ja päätettäessä painavat sekä tieto että tunteet. Tietopohja ja ymmärrys SJK:ssa on ollut varsin hyvällä tasolla, mutta tunnepuolella selvittämiseen ei ole liittynyt suurta hinkua ja hohtoa: selvittely on ollut enemmän järki- kuin tunneliittopohdintaa, työhön ei ole liittynyt suurta kipinää. Selvitystyö on edennyt asiallisesti, mutta epävisionäärisesti. Työryhmien tuottamat raportit ovat korrektin kuvailevia, ja niissä varotaan ottamasta vahvasti kantaa tulevaisuuden rakenteisiin. Kuntarakenteen kehittämiseen liittyy kuitenkin vahva visio ja tahto yhteisen tulevaisuuden rakentamisesta, positiivisen tahdon kautta kuntafuusiossa nähdään enemmän mahdollisuuksia positiiviseen kehitykseen, ja niihin myös tartutaan. Yksittäisten kuntien selvittäminen ja kahdenkeskisissä liitostapauksissa kuntien tahtotila ja käytännöt käydään juurta jaksain yksityiskohtaisesti läpi. Jatkuva ja pala kerrallaan selvittäminen ja tunnustelu kuitenkin turruttaa ja madaltaa intotasoa. SJK- selvitystyön yhteydessä on ollut havaittavissa turnausväsymystä. Ylimenokauden rasitteet painavat, motivaatio liitoksiin ei ole korkealla. Tämä mielessä pitäen voisi jatkossa olla parempi mennä suuremmalla kertarysäyksellä, eli kokonaisvaltaisella kaupunkiseudun kuntarakennetarkastelulla ja mahdollisella monikuntaliitoksella. Kuntien rakenteen selvittäminen ja kehittäminen ei ole tällä hetkellä helppoa. Kuntien toimintaympäristö muuttuu monisyisemmäksi, julkisen talouden ongelmat kasaantuvat. Kansalliseen kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistus, sote- uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä suurempien kaupunkiseutujen ratkaisut. Kaikista näistä käydään vilkasta kansallista ja paikallista keskustelua, mutta kansallisia linjauksista on vaikea tehdä tulkintoja, tai pikemminkin niistä tehdään hyvin moninaisia tulkintoja. Päätösten ja linjausten myötä toivottavasti käsijarru kuntien kehittämisestä vapautuu. KUN SJK EI RIITÄ SJK ei ole optimaalisin kuntarakenne tulevaisuuteen. Tulevaisuuden vahva ja kehittyvä alue vaatisi vielä laajempaa ydintä. Mukana tulisi olla ainakin Ilmajoki ja Lapua, myös laajempi alue olisi mielekästä selvittää vuoden 2014 aika. SJK on yhteistä työssäkäyntialuetta. Jalasjärven ja Kurikan vuorovaikutus Seinäjoen kanssa on tiivistynyt, ja työssäkäynti kunnan ulkopuolelle lisääntyy jatkuvasti. Seinäjoen työssäkäyntialue ulottuu tänä päivänä Jalasjärven ja Kurikan keskustaajamiin asti. SJK:n alueella ei ole yhtenäistä taajamarakennetta, sillä kuntien rajojen lähellä ole asutusta. Keskusten välillä olevat pitkät etäisyydet ovat haaste palvelujen kehittämiselle. Jalasjärven ja Kurikan keskustaajamat ovat omien kuntiensa merkittäviä palvelukeskuksia. Ne olisivat kuntafuusion tapauksessa merkittäviä lähipalvelukeskuksia myös tulevaisuudessa. Seinäjoen kaupunki ja Jalasjärven kunta on lopettava ja perustettava uusi Seinäjoki. Seinäjoen ja Jalasjärven mahdollisessa tulevassa erityisselvittelyssä on pureuduttava erityisesti JAKK- ja JIK- kysymyksiin. SJK tai SJ fuusiotilanteessa JIK purkautuu, johon liittyy luonnollisesti sekä uhkia, mutta myös mahdollisuuksia Jalasjärvellä. Jalasjärven ja Kurikan keskinäinen fuusio saattaisi olla lyhyellä aikavälillä mahdollinen ratkaisu. Kurikan taloudellinen tilanne mahdollistaisi kehittämispanostukset iii

lyhyellä aikavälillä. Lisäksi molemmat ovat maaseutumaisia kuntia, joiden kehittäminen olisi tämän kannalta tasaveroista. Heikkoutena on kehittämisen vanhakantaisuus sekä tulevat demografiset muutokset ja siitä kumpuavat kuntatalouden haasteet. Pidemmällä aikavälillä Kurikan ja Jalasjärven kunta ei olisi kilpailukykyinen. KUNTAFUUSIO ON PERUSTELTAVISSA PAREMMALLA KILPAILUKYVYLLÄ SEKÄ OSITTAIN HALLINNON TEHOSTAMISELLA Kuntafuusiot SJK:n alueella eivät ole perusteltavissa myötäisesti tai vastaisesti palvelurakenteen kannalta. Kaikilla kunnallisilla sektoreilla, eli sosiaali- ja terveys-, sivistys- ja koulutus- sekä teknisten palvelujen kannalta on löydettävissä sekä etuja että haittoja, mikäli kunnat fuusioituvat. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on yhteys elinvoimaan, eli alueen kehittämis- ja elinkeinopolitiikka heijastuu myös sosiaali- ja terveystoimeen. Työ on hyvää lääkettä työllisyys ja työpaikkakehitys on tärkeää väestön hyvinvoinnin kannalta. Sivistys- ja koulutuspalveluiden kehittämisellä ei voida perustella tai tyrmätä kuntafuusiota. Tekniselle toimelle haastava yhdyskuntarakenne sanelee ehdot palveluiden järjestämiselle. Hankinnoissa on mahdollisesti löydettävissä vahvempaa osaamista sekä volyymihyötyjä. SJK on perusteltavissa osittain yleishallinnon ja johtamisen tehostamisen kannalta. Yhä vaikeammaksi muotoutuva toimintaympäristö ja vaativammat palvelutarpeet vaativat uudentyyppistä hallinnollista mallia. Toki myös hallinnon yhdistämisessä on vaaransa, erityisesti liittyen lähituntemuksen katoamiseen. Suunnitteluun ja kehittämiseen saadaan fuusion kautta yhteisiä resursseja. SJK on perusteltavissa vahvimmin kuntien elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Kaupunkiseutujen välisessä kiristyvässä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa pärjätään vain isommilla hartioilla. Yhteisen kehittämisen kautta saadaan kokonaisvaltaiseen ja strategiseen kehittämiseen yhteisiä linjanvetoja. Yhteinen kuntarakenne on perusteltavissa strategisesti. Isommalla kunnalla vahvistetaan yhteistä kilpailukykyä ja sitä kautta elinvoimaa, sillä vahvemmin kilpailukykyinen kunta kykenee paremmin huolehtimaan myös tasapainoisesta alueen sisäisestä kehittämisestä. Kasvavasta kakusta on enemmän jaettavaa. SJK KAUPUNKISEUDUN KEHITTÄMISEN YTIMEKSI SJK alueen kunnat ovat yhdessä muiden K8/K9 kuntien kanssa tehneet vuosien varrella hyvää yhteistyötä elinkeinopolitiikassa, osaamisen vahvistamisessa ja markkinoinnissa. Kunnat ovat myös hyvän yhteistyön vankeja : kun kehittämistä on voitu tehdä hyvässä yhteistyössä, ei kunnilla ole laaja- alaisesti halukkuutta tai valmiutta tarkastella yhteistä kuntarakennetta. Kuntafuusion tai jo yhteisen kuntarakenteen tarkastelun torjuminen heijastuu väistämättä myös kaupunkiseudun yhteistyöhön. Motivaatio yhteiseen tekemiseen hiipuu, joviaalisuus katoaa. K8/K9- yhteistyö on vaarassa hajota, keskusteluilmapiiri on kiristynyt. Ja vaikka kaupunkiseudun yhteistyö on toiminut, tulisi kehittämisen ytimen olla vielä tiiviimpi ja yhteisten tavoitteiden kirkkaampia. Kuntien yhteistyön kautta tavoitteet ovat valjumpia kompromisseja. Pelkkä yhteistyö ei enää riitä, vaan todellinen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen edellyttää myös rakenteellisia ratkaisuja. Valjut iv

kompromissit eivät strategisen kehittämisen näkökulmasta palvele ketään ja samalla koko alueen suhteellinen asema kansallisessa ja kansainvälisessä kaupunkiverkossa heikkenee. Suomalaisilla kaupunkiseuduilla trendinä on tällä hetkellä yhä tiiviimpien ytimien hakeminen, eli kehittäminen keskittyy keskuskaupunkiin ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin (suurempiin) kuntiin. Erityisesti kaupunkiseudun kehyskuntien kehittäminen on edelleen perinteistä ja varovaista. SJK olisi rakennettava vahvaksi kaupunkiseudun ytimeksi. Kehittämisessä strategisuutta ja osaamista on vahvistettava, tärkeimpiä kysymyksiä ovat älykkäät ruokajärjestelmät, logistiikka, ja kokonaisvaltainen MALPE- kehittäminen (MALPE = maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot) ja strateginen suunnittelu sekä lobbaus (maakuntakaava, liikennehankkeet). Seinäjoen alueella on mahdollista kehittää toiminnallis- strategisia käytäviä: Seinäjoen ja Jalasjärven alue muodostaa logistiikan ja yritysten kannalta luonnollisen toiminta- alueen. Liitos avaisi valtateiden 3 ja 19 sekä erityisesti niiden risteyskohdan kehittämisen mahdollisuudet. SJK- alueella on näkemystä myös kaupunkiseudun ydinalueen kehittämisen merkityksestä. Seinäjoen rautatieaseman alueen kehittäminen nähdään koko aluetta palvelevana, eli aseman alueesta voi tulla tekemisen paikka ja näyteikkuna koko kaupunkiseudun kehittämiselle. FUUSIO JOHTAA PALVELUIDEN KESKITTYMISEEN JA LAADUN PARANEMISEEN Mahdollisesta liitoksesta ei ole luvassa pikavoittoja, ainoa konkreettinen nopea hyöty on yhdistymisavustus. Seinäjoen ja Jalasjärven liittyessä yhteen avustus on yhteensä 4,5 miljoonaa euroa ja SJK- liitoksessa 7 miljoonaa euroa. Mahdolliset liittymisestä aiheutuvat valtionosuuksien menetykset valtio korvaa kunnille yhdistymisen voimaantulovuonna ja seuraavina vuosina 2019 loppuun saakka. Kunta on oikeutettu korvaukseen, jos kunnat ovat tehneet yhdistymisesityksen 1.4.2014 mennessä. Tulevaisuudessa valtionosuudet eivät todennäköisesti lisäänny missään kunnassa, ja parhaimmillaankin valtionosuuksien leikkaus on pienempi keskuskaupungeissa työpaikkaomavaraisuudesta johtuen. Käytännössä toiset häviävät enemmän ja toiset vähemmän kun uudistus tulee voimaan. Alkuvaiheen positiivisiin vaikutuksiin voi lukeutua lukkiutuneen kehittämisen vapautumista, esimerkiksi Seinäjoki- Jalasjärvi - käytävän kehittämistä. Lisäksi avautuvat mahdollisuudet saattavat avata henkisiä lukkoja. Alkuvaiheeseen liittyy kuitenkin myös integroinnin tuska ja harmonisoinnin haasteet, joka käytännössä tarkoittaa kustannusten kasvamista fuusion alkutaipaleella. Kuntafuusio saattaa nopeuttaa palvelujen maantieteellistä keskittymistä, mutta se tekee muutoksesta ennakoitavampaa ja hallittavampaa sekä kuntarakenteesta kestävämpää verrattuna tilanteeseen, jossa kestämättömällä kuntataloudella ylläpidetään hajautettua rakennetta, joka (liian myöhäisessä vaiheessa) joudutaan purkamaan pakon edessä. Lopputuloksena hallitussa keskittämisessä on laadukkaampi ja monipuolisempi palvelutarjonta, joka saattaa olla myös maantieteellisesti kattavampi kuin viivytetyn pakkoratkaisun tuloksena syntyvä palvelurakenne. v

PALKAT JA PALVELUT HARMONISOITAVA KESKIARVOON, EI KORKEIMMAN TASON MUKAAN Palvelujen tuottamisen ja toteuttamisen periaatteet ovat kaikissa kunnissa hyvin samanlaisia, mutta käytännöt erilaisia. Kuntafuusion haasteena on, että palvelujen ja palkkojen harmonisoinnissa valitaan korkein määrällinen ja laadullinen taso. Nyt on realistisesti kysyttävä, onko kunnilla enää varaa siihen. Kurjistuvassa kuntataloustilanteessa valitettavasti vastaus on, että ei, ja tällöin on pohdittava realistisesti muita vaihtoehtoja. Selvitysmiehen ehdotus on, että palkat harmonisoidaan palkkojen keskiarvoon, ei korkeimpaan tasoon. Näin on menetelty esim. viimeisessä Oulun alueen kuntaliitoksissa. Joka tapauksessa palkkojen ja palvelujen harmonisoinnille on rakennettava tarpeeksi pitkä siirtymäaika, jotta alkuvaiheen taloudelliset rasitteet erityisesti sellaisessa tilanteessa jossa päädytään harmonisoimaan korkeammalle kuin keskiarvoiselle tasolle, eivät muodostu kohtuuttoman suureksi taakaksi muutenkin haastavalle kuntataloustilanteelle. Asteittainen palkkojen harmonisointi hyödyttää niitä työntekijöitä, joiden palkka on muiden kuntien verrokkityöntekijöitä matalampi. Hallinnon työntekijöiden kannalta fuusio mahdollistaa erikoistumisen ja paremman liikkuvuuden. Henkilöstön kannalta fuusio tarjoaa siis mahdollisuuksia tehtävien vaihtoon, työkiertoon ja kehittämiseen. Hallinnon kehittämisessä on huomioitava, että vanhuuseläkkeelle on jäämässä SJK- kunnissa 1000 ihmistä vuoteen 2020 mennessä. Viiden vuoden irtisanomissuoja ei ole relevantti kysymys SJK- alueelle. LÄHIKEHITTÄMISEEN PANOSTETTAVA LÖYDETTÄVÄ 10 PÖRINÄKESKUSTA Jalasjärven ja Kurikan kannalta on huomioitava, että Seinäjoki on yksi Suomen maaseutukehittämismyönteisimmistä kaupungeista, joka on elinkeinopoliittisesti profiloitunut älykkäiden ruokajärjestelmien kehittämiseen. Tällöin koko ruokaketjun arvoketju alkutuotannosta jalostukseen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on kokonaisvaltaisesti kehittämisen kohteena. Seinäjoella on myös panostettu maaseutumaisten alueiden lähikehittämiseen sen lisäksi, että Seinäjoen alueella on myös aktiivisesti tutkittu maaseudun kehittämistä. Kolmanneksi Seinäjoki on maakunnallinen asiointikeskus, jolloin sen kehittämisessä huomioidaan laajan alueen tarpeet. Lähikehittäminen nousee kuntarakenteen kulminaatiokysymykseksi, eli miten toteutetaan tulevaisuudessa lähipalvelut ja - vaikuttaminen. Haasteena fuusiossa on paikallistuntemuksen häviäminen ja päätöksenteon etääntyminen. SJK- kuntien alueella on useita viriilejä keskuksia, ja keskusten etäisyydet ovat varsin pitkiä, noin 30 kilometriä. Tulevan kunnan alueella tulisi olla aktiivinen lähikehittämisen verkosto. Lähikehittämisen malleja on kunnissa kokeiltu erilaisia: on alue- ja kylätoimikuntaa, asukaslautakuntaa. Kokemuksia on molempiin suuntiin. Selvitysmies ehdottaa, että yhdistymisavustukset kootaan erilliseksi elinvoimapotiksi, eikä niitä korvamerkitä vielä sopimusvaiheessa mihinkään tiettyyn kohteeseen. Vuoden 2014 aikana avataan haku 10:lle kehittyvälle keskukselle, jonka aikana paikallisyhteisöt erilaisine toimijoineen voisivat suunnitella ja kokeilla kehittämistä siemenrahoituksella. Onnistuneet kokeilut ja suunnitelmat saisivat rahoitusta vuoden 2015 alusta elinvoimapotista. Mitä suuremman alueen kehittämisestä vastataan, sitä tehokkaampaa on, että kehittämisen kohteeksi valitaan vain tietyt kohteet alueen sisällä vaikuttavuuden varmistamiseksi. Valituille kohteille fuusiosta on suuri hyöty: niiden alueelle vi

kohdistuu aiempaa merkittävästi suurempia panostuksia, ja ne saavat koko laajan alueen huomion ja tuen kehittämiselle (hyvä esimerkki on esimerkiksi Korpilahden kehittäminen uudessa Jyväskylässä). Yksi kuntafuusioiden suurimmista peloista asukkailla liittyy alueellisen identiteetin heikkenemiseen. Kuntafuusioiden kummallisuus on, että paikallinen alueidentiteetti pikemmin vahvistuu kuin heikentyy: tutkimustiedot viittaavat siihen, että maaseutumaisissa kunnissa ihmisten alueidentiteetti on vahvistunut. Näin on käynyt esimerkiksi Peräseinäjoella ja pidemmällä aikavälillä esimerkiksi Jyväskylän alueella Säynätsalossa. ISOO JA TOIMIVA, TASAPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN SITOUTUNUT SJK On tärkeä rakentaa uudelle kunnalle sekä ulkoinen että sisäinen visio. Ulkoinen visio määrittelee miten SJK lunastaa paikkansa kansallisessa ja kansainvälisessä kaupunkien välisessä kilpailussa. Sisäinen visio määrittelee, miten SJK huolehtii alueensa kaiken potentiaalin hyödyntävästä kehityksestä, turvaten niin laajan ja vahvan palveluverkon ja kehittämisen kuin mahdollista. SJK- alueella on halu tehdä tulevasta kaupungista isoo ja toimiva. SJK- alueella ei vaharata taappäin, vaan tahdotaan tehdä tulevaisuutta. Ulkoisen vision mukaan kaupunki on vahva keskus, joka on noussut kansalliseen liigaan. Sisäisesti kaupunki on tehokas ja tasapuoliseen kehittämiseen sitoutunut. Miten alueen kehitys jatkuu? Tarttuuko Seinäjoen kasvu Jalasjärveen ja Kurikkaan vai, voiko käydä niin, että Jalasjärven ja myös Kurikan haastava kehitys vetää myös Seinäjoen vireen matalaksi? Epärealistisia positiivisia odotuksia tai kauhukuvia ei kannata maalailla. Todennäköisesti Seinäjoen vire säilyy positiivisena ja siitä kyetään jakamaan positiivisia vaikutuksia myös liittyville alueille. Aiemmin Seinäjokeen liittyneiden Peräseinäjoen sekä Nurmon ja Ylistaron sekä Kurikkaan liittyneen Jurvan alueiden ja palveluiden kehitys on ollut vähintään kohtalaista myös liitoksen jälkeen. Yhdessä SJK- kunnat ovat vahvempia. vii

SISÄLLYSLUETTELO KANSALAISEN TIIVISTELMÄ... I EI VAHARATA TAAPPÄIN... II 1 KUNNAT... 1 1.1 KUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KUVAUS JA KEHITYS... 1 1.2 KUNTIEN KEHITTYMINEN... 7 1.3 KANSALLISET LINJAUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET KUNTIIN... 11 2 KUNTATALOUS... 15 2.1 KUNTIEN TALOUDELLINEN KESTÄVYYS... 16 3 VETOVOIMA JA KILPAILUKYKY... 20 3.1 SEINÄJOEN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY... 20 3.2 KUNTIEN KILPAILUKYKY... 24 3.3 YHDISTYMISEN VAIKUTUKSET KILPAILUKYKYYN... 26 4 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE... 28 4.1 SJK:N ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KUVAUS... 28 4.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 31 4.3 STRATEGINEN RAKENNEMALLITYÖ... 32 5 PALVELU- JA HENKILÖ- STÖTARPEET... 34 5.1 YLEISHALLINTO, JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN... 34 5.2 SIVISTYSPALVELUT... 36 5.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 40 5.4 TEKNISET PALVELUT... 43 6 YHTEISTYÖ... 47 6.1 VAIKUTUKSET HALLINNOLLISIIN JA MUIHIN ALUEJAKOIHIN... 47 6.2 VAIKUTUS ALUEELLISEEN YHTEISTOIMINTAAN JA - TYÖHÖN... 47 7 OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN... 52 8 TÄRKEÄT ERITYISKYSYMYKSET JATKOSELVITTELYYN... 58 9 VISIO UUDESTA KUNNASTA... 61 9.1 SJK VISIO: ISOO JA TOIMIVA, TEHOKAS JA TASAPUOLINEN... 61 9.2 MAHDOLLISET VAIHTOEHTOISET RAKENTEET... 61 9.3 TAITAVA TOTEUTUS RATKAISEE, YHDISTYMISSOPIMUS STRATEGISESTI TÄRKEÄ... 62 LIITTEET SEINÄJOEN, JALASJÄRVEN JA KURIKAN KUNTARAKENNESELVITYS 29.11.2013 viii

1 KUNNAT 1.1 KUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KUVAUS JA KEHITYS PERUSTIEDOT KUNNISTA Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki Maapinta- ala, km2 1.1.2012 819 906 1 432 Taajama- aste, % 1.1.2012 46 69,9 89,6 Väkiluku 31.12.2012 8 071 14 395 59 556 Väkiluvun muutos, % 2011-2012 - 0,7-0,7 1,5 0-14 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 15,7 15,4 18,3 15-64 - vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 60,5 61,7 65,1 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 23,8 22,9 16,6 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 Korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki 60,4 62,5 72,4 17 17,7 30,3 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 3 106 4 998 29 121 Työllisten osuus 18-74- vuotiaista, % 31.12.2011 58,6 57,6 64,2 Työttömyysaste, % 31.12.2011 9,2 9,8 8,3 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 3 315 5 850 26 776 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, 70,7 65,8 82,6 % 31.12. 2010 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 20,3 10,3 2,9 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 25,3 33,9 25,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 53 54,1 70,5 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai 1,45 1,48 1,19 työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2011 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 30,4 29,5 21,4 Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 799 1 220 4 326 1

VÄESTÖ JA KOULUTUS Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka eroavat toisistaan väestön osalta niin väkimäärässä, ikä- ja koulutusrakenteessa kuin muuttoliikkeessä. Kuntien erilaisuudet tulevat näkyviin myös yhdyskunta- ja elinkeinorakenteen erilaisuudessa. Voidaan puhua kolmen varsin erilaisen kunnan kokonaisuudesta, joskin kunnilla on yhteisiä piirteitä. Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 59 556, Kurikan 14 395 ja Jalasjärven 8 071 asukasta. Yhteenlaskettu väkimäärä kolmen kunnan alueella on hieman päälle 82 000, mikä tarkoittaisi nousemista 15. suurimmaksi kaupungiksi Suomessa. Mittasuhde- eroa kuvastaa myös väestötiheys, joka oli Seinäjoella 4 kertaa suurempi (41,6 as./km²) kuin Jalasjärvellä (9,86 as./km²) ja 2,5 kertaa suurempi kuin Kurikassa (15,9 as./km²). Pienempi väestöntiheys on seurausta maaseutuvaltaisemmasta elinkeinorakenteesta. Jalasjärven ja Kurikan väestönrakenne on keskenään hyvin samankaltainen. Ainoana poikkeuksena ovat erot väestönmäärässä ja Jalasjärven hieman suurempi yli 65- vuotiaiden osuus (23,8 %). Seinäjoen väestörakenne on ikärakenteeltaan tasaisempi. Varsinkin nuorempien ikäluokkien osuudet ovat suhteessa Jalasjärveä ja Kurikkaa suuremmat. Seinäjoella vajaa kolmannes on alle 25- vuotiaita, kun Jalasjärvellä ja Kurikassa vastaava luku on hieman yli neljänneksen kunnan väestöstä. Keskuskaupungit houkuttelevat erityisesti vähän koulutettua, opiskelevaa nuorta ja pienituloista väestöä 1. Kaupunkiseuduilta muuttaa pääasiassa ulospäin (naapurikuntiin) perheellistyvää hyvin toimeentulevaa väestöä. Ikääntyneet muuttavat jälleen keskustaajamiin palveluiden ääreen. Valikoivan ja polarisoivan muuttoliikkeen on nähty olevan epäedullista erityisesti keskusalueelle, toisaalta perheiden muutto ympäröiviin kuntiin aiheuttaa investointitarvetta. Muuttoliike on lähtökohtaisesti kaksisuuntaista ja se näyttäisi seuraavan voimakkuudeltaan kohtalaisen hyvin kuntien välistä työmatkaliikennettä. Kaksisuuntaisuuden vuoksi muuttoliikkeen vaikutus syntyy pienistä eroista lähtö- ja tulomuuton välillä. Seinäjoki hyötyi Kurikasta suuntautuvasta muuttoliikkeestä 2012 noin 40 hengen verran ja Jalasjärven muuttoliikkeestä noin 30 hengen verran. Etelä- Pohjanmaan kuntien välisessä muuttoliikkeessä Seinäjoki ja Ilmajoki olivat absoluuttisesti mitattuna merkittävimmät muuttovoittokunnat. Jalasjärvi (- 43 asukasta) ja Kurikka (- 46 asukasta) menettivät eniten väkeä muuttoliikkeen seurauksena Etelä- Pohjanmaan kuntien välillä, vain Kauhavalla ja Lappajärvellä kehitys oli heikompaa. Kokonaisuudessaan Jalasjärvi jää tappiolle 54 (- 0,7 %) muuttajaa vuodessa ja Kurikka 105 (- 0,7 %). Seinäjoen muuttovoitto oli 344 henkilöä (0,6 %) vuonna 2012. Ikärakenteeseen vaikuttaa erityisesti eri ikäluokkien liikkuminen kuntien välillä. Kaikki kolme kuntaa menettivät vuonna 2012 väestöön suhteutettuna suhteellisen paljon 15 24- vuotiaita muuttajia. Jalasjärvellä opiskelemaan lähtevän väestön muuttoliike on erittäin voimakasta, ja väestö vähenee vuosittain 0,53 % ainoastaan edellä mainitun ikäluokan muuttoliikkeen seurauksena. Kurikka ja Jalasjärvi saavat muuttovoittoa 30 34- vuotiaista muuttajista, kun taas Seinäjoki menettää kyseistä ikäluokkaa. Jalasjärven väestö kasvaa erityisesti 60 69- vuotiaista muuttajista. Kurikassa puolestaan 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/kaupunkiseutujen_muuttoliikkeen_rakenteellinen_d ynamiikka.pdf 2

huippu osuu hieman Jalasjärveä aikaisempaan ikäluokkaan (55 59- ja 30 34- vuotiaat). Seinäjoen muuttoliike on huomattavasti tasaisemmin jakautunutta eri ikäryhmien välillä. Suurin yksittäinen muuttovoitto Seinäjoelle syntyy alle neljävuotiaista lapsista. Taajamavaltainen väestö näyttäisi keräävän yli 75- vuotiasta väestöä maaseutuvaltaisempia alueita tehokkaammin. Edellä kuvattu muuttoliikkeen dynamiikka vaikuttaa tilastokeskuksen väestöennusteisiin. Seinäjoen keskuskaupungin kehityksen on nähty säteilevän positiivista väestönkehitystä ympäryskuntiin. Väestönkasvusta on aiheutunut haasteita kuitenkin esimerkiksi palvelutarjonnan sopeuttamisessa 2. Väestönrakenteen muutokset ovat hitaita. Lähialueet hyötyvät Seinäjoen kaupunkirakenteen ja asuinrakentamisen alueellisesta hajautumisesta. Asumisväljyyden kasvaessa ja perhekoon pienentyessä keskusta- alueiden asukasmäärät laskevat. Nykyisen kehityksen mukaan väestö on keskittymässä taajama- alueille maaseutuvaltaisten asuinalueiden sijasta. Taajama- alueen kasvu on kuitenkin suuntautumassa olemassa olevien taajamien reuna- alueille. 3 4 Koulutusrakenteen osalta Jalasjärvi ja Kurikka muistuttavat huomattavasti toisiaan. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on noin 40 % väestöstä, kun puolestaan Seinäjoella vastaava luku on 28 % (vuosi 2011). Keskiasteen koulutuksen osalta (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) tilanne on kolmessa kunnassa samankaltainen (hieman päälle 40 % yli 15 vuotiaista). Seinäjoella, toisin kuin Kurikassa ja Jalasjärvellä, korostuu nuorten (20 24 - vuotiaiden) suhteellisen suuri osuus keskiasteen koulutuksen saaneista. Seinäjoella puolestaan on suhteellisesti melkein kaksinkertainen määrä korkeasti koulutettuja kahteen muuhun kuntaan verrattuna. ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Etelä- Pohjanmaan elinkeinorakenteessa korostuu suuri maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen osuus. Kansallisessa vertailussa alueella on yhdessä Keski- Pohjanmaan kanssa suhteellisesti eniten maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkoja (n. 10 % työpaikoista). Teollisuuden sekä maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus alueen elinkeinorakenteesta on yhteen laskettuna noin kolmannes. Seinäjoen kunnan elinkeinorakenne rakentuu suhteellisen voimakkaasti palveluiden ja kaupan varaan (70,5 % vuonna 2010). Kunnan keskeisestä asemasta kaupan keskuksena kertoo myös varsin suuri tukku- ja vähittäiskaupan osuus. Seinäjoen seutu muodostaa noin 208 000 henkilön markkina- alueen. Kurikassa on verrokkialueisiin nähden suurin osuus teollisuuden työpaikkoja (33,9 %). Jalasjärvelle ominaista on erityisesti maatalouden ja muun alkutuotannon työpaikat (20,3 %). Vaikka maatalouden merkitys Seinäjoen kokonaistyöpaikoista on pieni, niin vuonna 2010 absoluuttisesti mitattuna on kyse noin 850 työpaikasta. Jalasjärven ja Kurikan suhteellinen osuus maaseudun työpaikoista on paljon suurempi, mutta maatalouden työpaikkojen määrä oli Jalasjärvellä 632 ja Kurikassa 513. Seinäjoella kunnan rakenteeseen on vaikuttanut erityisesti aikaisempien vuosien kuntaliitokset. 2 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1710/alueelliset_kehitysnakymat_1_2013_web.pdf 3 Esim. http://www.tem.fi/files/28741/34.pdf 4 Tilastotietoa asumisesta (2008): http://www.epliitto.fi/upload/files/asuminen_etela_pohjanmaalla_julkaisu.pdf 3

40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki Yhteensä (X) Toimiala tuntematon (R- U) Muut palvelut (O- Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. (M- N) Ammajllinen, jeteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (J) Informaajo ja viesjntä (G- I) Tukku- ja vähikäiskauppa; Kuljetus ja varastoinj; Majoitus- ja ravitsemistoiminta (F) Rakentaminen (C) Teollisuus (B, D- E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (A) Maa-, metsä- ja kalatalous Kuva 1. Työpaikat toimialoittain (TOL 2008, 2011) Etelä- Pohjanmaan tuottama arvonlisäys maatalouden osalta on kolmen maakunnan kärjessä (vuonna 2010 185,7 milj. euroa) heti Keski- Pohjanmaan ja Varsinais- Suomen jälkeen sekä elintarviketuotannon (vuonna 2010 257,6 milj. euroa) osalta toisena Uudenmaan maakunnan jälkeen. Maakunta on profiloitunut erityisesti ruokajärjestelmien erikoisosaamisen alueena 5 6. Etelä- Pohjanmaalla on kuitenkin kohtuullisen vähän korkeaa arvonlisää tuottavia veturiyrityksiä. Hyvin selkeästi alueelta erottuu mikro- ja pienyritysvaltaisuus 7. Jalasjärven, Kurikan ja Seinäjoen liitos ei tilastollisesti muuttaisi kovinkaan voimakkaasti syntyvän kunnan elinkeinorakennetta Seinäjoen elinkeinorakenteeseen verrattuna. Liitos lisäisi muutaman prosentin maatalouden työpaikkojen ja teollisuuden osuutta ja puolestaan tasaisesti pienentäisi muita. Jalasjärvelle ja Kurikalle muutos on kuitenkin suurempi. Kummassakin tapauksessa maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen osuus tulisi laskemaan reilusta kolmannesta vajaaseen neljännekseen. Seinäjoen työpaikkakehitys on ollut vuoden 1993 jälkeen positiivista Tilastokeskuksen vuosittaisten tilastojen mukaan. Vuoteen 2010 tultaessa kunnan alueella on reilut 29 100 työpaikkaa. Yhteenlaskettuna Seinäjoella on yli 3,5 kertaa enemmän työpaikkoja, kuin Kurikassa ja Jalasjärvellä yhteensä. Jokaista kunnassa asuvaa kohden oli vuonna 2010 1,1 työpaikkaa, kun Jalasjärvellä vastaava luku oli 0,9 ja Kurikassa 0,8. Kokonaisuudessaan kolmen kunnan alueelta eniten työpaikkoja on hävinnyt teollisuudesta ja alkutuotannosta kun erityisesti julkisten ja yksityisten palveluiden (ml. kauppa) osuudet ovat kasvaneet voimakkaammin (kuva 3). 5 http://www.greencreativegarden.fi/green_creative_garden_a4_final.pdf 6 http://www.ruokaprovinssi.fi/ 7 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1856/alueelliset_kehitysnakymat_syksy2013_web.pdf 4

30,0 % 25,0 % 20,0 % Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 2. Työttömyysasteen kehitys Työttömyysasteessa Jalasjärvi on pärjännyt pääasiassa muita kuntia paremmin. Jalasjärven työttömyysaste vuoden 2013 syyskuussa oli 8 %, Kurikassa 10,1 % ja Seinäjoella 9,2 %. Pitkän aikavälin työttömyysasteen kehitys on kuitenkin ollut hyvin samansuuntaista kaikissa kunnissa. Kurikka on kuitenkin reagoinut työttömyysasteen muutoksiin muita kuntia herkemmin (kuva 2), joka johtuu Kurikan teollisuusvaltaisesta elinkeinorakenteesta. Työttömyysasteen kehitykseen vaikuttaa esimerkiksi väestön vanheneminen ja eläköityminen, joka johtaa työvoiman ulkopuolella olevan väestönosuuden lisääntymiseen ja samalla vaikuttaa työvoiman kehitykseen positiivisesti. 115 110 105 100 95 90 85 80 2007 2008 2009 2010 Alkutuotanto Teollisuus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Muut YHTEENSÄ Kuva 3. Yhteenlaskettu työpaikkojen kehitys kolmessa kunnassa toimialoittain (indeksi, 2007 = 100) Kuntatasolla tarkasteluna tilastollinen työssäkäyntialue (10 % pendelöinti keskustaajamaan) muodostaa alueen, jossa Kurikka, Jalasjärvi ja Seinäjoki ovat samaa työssäkäyntialuetta Ilmajoen, Kuortaneen ja Lapuan kanssa 8. Tarkempi tarkastelu osoittaa työmatkaliikenteen kaksisuuntaiseksi 9. 8 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110831tyoessae/2tyossakaynnin_pendelointi_kok o_maa161111.pdf 5

Pääsääntöisesti työmatkaliikenne on kuitenkin voimakkaampaa keskuskaupunkiin, kuin sen ulkopuolelle. Lisäksi keskustaajamaan kohdistuva työmatkaliikenne näyttäisi kattavan yhtenäisemmän alueen kuin keskustaajamasta ulospäin suuntautuva liikenne 10, jossa pitkät rajoja ylittävät työmatkat ovat harvinaisempia. Kuva 4. Työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella 2011 (lähde: Tilastokeskus) Seinäjoki on työssäkäynnin kannalta keskeisin taajama, josta myös työssäkäynti jakautui varsin tasaisesti ympäryskuntiin. Jalasjärven työssäkäyntiin vaikuttaa alueen varsin pieni väestöntiheys ja maatalouden työpaikkojen suhteellisen suuri osuus. Vuonna 2011 Kurikan työvoimasta noin 11,5 % (620 henkilöä) ja Jalasjärven työvoimasta 14,4 % (510 henkilöä) kävi töissä Seinäjoella. Seinäjoella omassa kunnassa kävi töissä 22 068 henkilöä, eli noin 17,6 % työvoimasta kävi oman kunnan ulkopuolella töissä. Jalasjärvellä vastaava luku oli 29,9 % ja Kurikassa 34,1 %. Etelä- Pohjanmaalta 9 http://etelapohjanmaa.fi/ennakointi/documents/pendelointi%20etela- Pohjanmaan%20kunnissa%202007.jpg 10 http://www.stat.fi/tup/seutunet/download/seinajoki/pendeli_sp.ppt 6

maakunnan ulkopuolella käytiin töissä eniten Vaasassa (1 319 henkilöä) ja toiseksi Helsingissä (1 050). Kuntaliitostapauksessa työssäkäyntialueen muutosta on vaikea arvioida. Kuitenkin on merkkejä siitä, että esimerkiksi Seinäjoen keskusseudulla asutus on laajentunut aikaisempien kuntaliitosten liitosalueille. Esimerkiksi Peräseinäjoen kannalta kuntaliitoksen on nähty palvelevan erityisesti muuttovoittoa. Kaikkiaan aiemmin Seinäjokeen liittyneiden Peräseinäjoen sekä Nurmon ja Ylistaron sekä Kurikkaan liittyneen Jurvan alueiden ja palveluiden kehitys on ollut vähintään kohtalaista myös liitoksen jälkeen. 1.2 KUNTIEN KEHITTYMINEN Väkiluvun kasvun on ennakoitu olevan kohtalaisen voimakasta Seinäjoella, jossa vuoteen 2040 mennessä väkiluvun on arvioitu saavuttavan noin 75 000 asukkaan rajan, jolloin väestö tulisi kasvamaan 27 %. Vastaavasti Kurikan väkiluku (2040: 13 000) vähenee noin 9 %:lla ja Jalasjärven (2040: 7 000) 12 %:lla vuoden 2012 tilanteesta. Kuntien väestönmuutoksessa tapahtuu vuosittaista heilahtelua (kuva 6). Vuoden 2013 notkahdus perustuu ennusteen ja todellisen väestönkehityksen poikkeavuuteen, eikä sitä voida näin ollen pitää oikeellisena muutosprosenttina. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000..Jalasjärvi..Kurikka..Seinäjoki 10 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Kuva 5. Väkiluvun kehitys tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan (lähde: Tilastokeskus) Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) 11 ennusteen mukaan työvoima tulisi laskemaan Etelä- Pohjanmaalla 93 000:sta 91 000:een vuoteen 2017 mennessä. Työllisten lasku ei kuitenkaan näillä näkymin tule olemaan yhtä voimakasta (87 000:sta 86 000:een). Samalla kuitenkin työttömien määrän on ennakoitu vähenevän vajaalla tuhannella (6 000:sta 5 100:aan). Työttömyys- ja työllisyys asteen kannalta tämä tarkoittaisi varsin suotavaa kehitystä. Työmarkkinoilta poistuvat ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat tulevat näillä näkymin saavuttamaan tasapainon vasta vuoden 2030 tietämillä 12. 11 http://etelapohjanmaa.fi/ennakointi/?page_id=295&lang=fi 12 http://etelapohjanmaa.fi/ennakointi/?page_id=297&lang=fi 7

Vanhenevan väestön kasvu tulee olemaan lukumääräisesti suurinta Seinäjoella, jossa vuodesta 2012 vuoteen 2040 yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli 6 000 asukkaalla. Kurikan ja Jalasjärven vanhusväestön kasvu on absoluuttisesti pienempää mutta suhteellisesti suurempaa, sillä samanaikaisesti vähenevät muut ikäryhmät aiheuttavat Seinäjokea negatiivisemman huoltosuhteen kehityksen. Seinäjoen väestö vanhenee varsin nopeasti, mutta huoltosuhde kestää kehityksen muita kuntia paremmin Seinäjoen tasaisemman väestörakenteen vuoksi (kuvat 8-10). Tilastokeskuksen ennusteissa alle 14 - vuotiaiden lukumäärä pysyvän kutakuinkin vakiona vuoden 2010 2012 arvojen kanssa. Nuorten osuus Jalasjärvellä ja Kurikassa on selkeästi ollut laskussa 80- luvulta alkaen. Seinäjoella kehitys on ollut kasvusuuntainen. 2,00 % 1,50 % 1,00 % 0,50 % 0,00 % - 0,50 % - 1,00 % 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 Jalasjärvi Kurikka Seinäjoki - 1,50 % - 2,00 % - 2,50 % Kuva 6. Kuntien väkiluvun vuosittainen muutos Keskeinen muuttuja alueellista kehitystä kuvattaessa on huoltosuhde. Väestöllisen huoltosuhteen osalta Etelä- Pohjanmaan sijaluku oli vuonna 2011 toiseksi huonoin (n. 60 lasta ja vanhusta jokaista 100 työikäistä kohden). Kansallisesti suhteutettuna taloudellinen huoltosuhde oli huomattavasti parempi (Manner- Suomen osalta 6. maakunta). Jokaista 100 työllistä kohden Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2011 noin 140 ei- työllistä. Seinäjoki sijoittuu taloudellisessa huoltosuhteessa parhaiten pärjäävien kuntien joukkoon 13. Väestöllinen huoltosuhde tulee huononemaan kaikkialla Suomessa väestön ikääntymisen seurauksena. Tämänhetkisellä väestönkehityksellä taitekohta huoltosuhteen kasvussa tulee olemaan vuosien 2011 2035 välissä, jolloin Seinäjoen osalta huoltosuhde on kasvanut 52:sta 68:aan, Kurikassa 60:stä 89:ään, ja Jalasjärvellä 63:sta 93:een 14. Huoltosuhteen kasvu perustuu pääasiassa vanhusväestön kasvuun. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 50 % lisäystä Kurikassa ja Jalasjärvellä huollettavien määrässä vuonna 2035 vuoden 2011 arvoon verrattuna. Vaikka Seinäjoella yli 65- vuotias väestö kasvaa suhteellisesti voimakkaimmin, muutos huoltosuhteessa ei ole yhtä suuri (30 % 13http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Lists/links/Attachments/40/Demografinen%20ja%20taloudelline n%20huoltosuhde.pdf 14 Myös http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/kunnat/fi.pdf. Tekstissä esitetyissä luvuissa lähteenä Tilastokeskus. 8

suurempi vuonna 2035 vuoden 2011 arvoon verrattuna) johtuen Seinäjoen Kurikkaa ja Jalasjärveä tasaisemmasta työikäisen väestönosuuden kehityksestä. Ottaen huomioon Seinäjoen taloudellisesti vahvemman kehityksen, kuilu Kurikan ja Jalasjärven välillä tulee olemaan varsin suuri vuonna 2035. Edellytykset ja kantokyky järjestää vanhuspalvelut Seinäjoella on huomattavasti paremmat kuin Kurikassa ja Jalasjärvellä. 66,6 67,8 67,9 59,7 70,8 63 64,4 57,4 64,6 72,2 59,6 67 62,1 77,5 101,9 52,2 67,9 70,5 72,8 65,5 63 63 103,1 95,7 117,7 76 93,4 105,9 89,3 2011 2035 93 93,6 89,4 97,8 108,6 103,8 99,7 98,4 104,5 Kuva 7. Huoltosuhde Etelä- Pohjanmaan kunnissa 2011 ja 2035 (lähde: Tilastokeskus) Huoltosuhteen ennustettua kehitystä saattaa muuttaa jo lähivuosien kehitys. Jos autoistuminen jatkuu ja työmatkat pidentyvät jatkossakin aiheuttaen yhdyskuntarakenteen hajautumista, niin Seinäjoen ympäryskuntien kehitys saattaa olla huomattavasti ennakoitua positiivisempi huoltosuhteen osalta. Esimerkiksi Ilmajoki tulee hyötymään Seinäjoen kasvusta, sillä Seinäjoen toiminnallinen kaupunkialue leviää vahvemmin tuohon suuntaan. Kurikka ja Jalasjärvi eivät todennäköisesti tule kasvamaan samalla logiikalla. Jo pelkästään väestöllisen huoltosuhteen kiristymisen vuoksi kunnat tulevat jakautumaan entistä vahvemmin kasvaviin, supistuviin ja kriisiytyviin kuntiin. 9

25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Kuva 8. Seinäjoen ikärakenteen kehitys 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Kuva 9. Kurikan ikärakenteen kehitys 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Kuva 10. Jalasjärven ikärakenteen kehitys 10

1.3 KANSALLISET LINJAUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET KUNTIIN Kuntien kehittämiseen vaikuttaa olennaisesti kansalliset linjaukset ja niistä tehtävät tulkinnat. Seuraavassa on tiiviisti esitelty ja taustoitettu keskeisimmät kansalliset uudistukset tällä hallituskaudella. Keskeisten uudistusten toimeenpanosta ei ole vielä tehty lopullisia poliittisia linjanvetoja, joten uudistusten sisältö ja vaikutus ovat vielä tässä vaiheessa spekulatiivista. Kansallisia linjauksia odoteltaessa kunnat ovat tehneet uudistuksista monenkirjavia tulkintoja ja ottaneet rakenteellisiin uudistuksiin ja toiminnan kehittämiseen aikalisän. KUNTAUUDISTUS Hallituksen kuntauudistuksen takana on huoli julkisen talouden kestävyydestä väestön ikääntyessä. Työikäisten osuus on jatkossa yhä pienempi ja ikääntyvät tarvitsevat palveluita. Kuntauudistuksella pyritään varmistamaan, että suomalaisille voidaan tarjota palveluja yhdenvertaisesti. Lisäksi tavoitteina on vahvistaa kuntien taloutta, itsehallintoja sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista päätöksentekoon. Kuntauudistuksella pyritään muodostamaan vahvoja peruskuntia, joissa vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on selkeästi yhdellä taholla. Uudistuksen tavoitteena on turvata kuntapalveluiden rahoituspohja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Kuntauudistus ei tarkoita vain kuntien yhdistämisestä. Kuntauudistukseen lukeutuvat kuntarakenneuudistuksen lisäksi myös kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, sote- uudistus, kuntalain kokonaisuudistus (uusi kuntalaki tullee voimaan vuoden 2015 alussa), kuntien tehtävien arviointi (työryhmän toimikausi päättyy toukokuussa 2014), kaupunkiseutuja kuntaselvityksissä tukeva työryhmä (koskee myös Seinäjoen seutua) sekä metropoliratkaisu. KUNTARAKENNEUUDISTUS Kuntarakennetta muuttamalla pyritään muodostamaan väestörakenteeltaan riittävän vahvoja kuntia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kuntaliitoksia on toteutettu 85. Liitosten seurauksena kuntia on 452 sijaan 320 eli määrä on pienentynyt lähes kolmanneksella. Nykyinen Seinäjokikin on muodostunut liitosten seurauksena Peräseinäjoen yhdistyttyä Seinäjokeen vuonna 2005 sekä Nurmon ja Ylistaron liityttyä mukaan vuonna 2009. Jurva liittyi Kurikkaan vuonna 2009. Kuntaliitosten jälkeisten kuntien väestöpohja on suurempi. Tämän toivotaan parantavan työvoiman saatavuutta ja tarjoavan riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palvelujen järjestämiseksi. Suurempi kuntalaisten joukon toivotaan luovan voimaa kuntien elinkeinotoiminnalle ja taloudelle. Kuntien toivotaan olevan vahvoja elinkeinopoliittisia toimijoita paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Kuntalaisen näkökulmasta kuntarakenteen tulee mahdollistaa vaikuttaminen ja osallistuminen omaa elinpiiriä koskeviin päätöksiin. 15 Päätöksenteko tapahtuu liitoksen jälkeen aiempaa suuremmassa kokonaisuudessa. Kuntalaisdemokratian ratkaisujen löytäminen on täten tärkeä seikka kuntarakenneuudistuksen onnistumisessa. 15 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Osa I. selvitysosa 11

Palvelujen, elinvoimaisuuden ja osallistumisen lisäksi merkittävä seikka, johon kuntarakenteella pyritään vaikuttamaan, on maankäyttö. Suurempien kuntien toivotaan vähentävän yhdyskuntarakenteen hajautumista, tasaavan alueiden välistä epätervettä kilpailua ja osaoptimointia sekä vähentävän alueiden segregaatiokehitystä. 16 Kuntarakenneuudistuksen ehdot on määritetty heinäkuussa 2013 voimaan tulleessa kuntarakennelaissa. Laki edellyttää kuntia selvittämään yhdistymistä kolmen näkökulman kautta: palveluiden edellyttämä väestöpohja, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (pl. metropolialue, jossa sovelletaan metropolialueperustetta) ja kunnan taloudellinen tilanne. Uudistus etenee niin, että kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle marraskuun 2013 loppuun mennessä millä kokoonpanolla yhdistymistä selvitetään. Valtioneuvosto arvioi vuoden lopussa tämän perusteella uudistuksen etenemistä. Tavoitteena on, että vuodet 2015-2017 ovat uusien kuntien toteuttamisen aikaa 17. Pelkkä kuntien yhteen liittäminen ei itsessään ratkaise kuntatalouden ongelmia tai lisää automaattisesti alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa. Kosken et al. (2013) mukaan kuntaliitoksen toteuttamisen tavoitteet voi kohdistaa neljään ajankohtaan eli yhdistymisen kolmeen ensimmäiseen päivään, kolmeen ensimmäiseen kuukauteen, kolmeen ensimmäiseen vuoteen ja kolmeen ensimmäiseen valtuustokauteen 18. Toisinsanottuna kuntaliitos avaa mahdollisuuden muutokselle, vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen myllyttämiselle. Jotta mahdollisuudet toteutuisivat, täytyy uuden kunnan sitoutua liitoksen tavoitteisiin ja panostaa toteutukseen. SOTE- UUDISTUS Pienten kuntien ja sairaanhoitopiirien on vaikea selviytyä tehtävistään. Ongelmallista on, että peruspalvelut ovat heikentyneet, väestön terveyserot ovat kasvaneet ja palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat. Väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa ja samanaikaisesti työikäisten määrä vähenee. Kuntatyöntekijät eläköityvät eikä korvaavaa työvoimaa löydy, mikä ajaa kunnat kilpailemaan työvoimasta. 19 Sote- uudistuksella pyritään takaamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä huolehtimaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksen toteuttamista määrittävä laki on valmisteilla ja ehdotuksen laista on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä, jonka jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle kuntiin. Lakiehdotus on määrä antaa eduskunnalle huhtikuussa 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä julkaisi kesäkuussa 2013 väliraportin, joka sisältää ehdotukset palvelurakenneuudistuksen periaatteiksi. 20 16 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Osa I. selvitysosa 17 http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120605valtio/name.jsp?tulostettava=1 18 Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen (2013). Kuntaliitokset suurennuslasin alla. Havaintoja ja päätelmiä 2000- luvun kuntaliitosdokumenteista. 19 http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palvelurakenneuudistus 20 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti 12

Linjausten ja ehdotusten mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote- alueilla sekä eräin osin vähintään noin 20 000-50 000 asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Kunnat, joissa on alle 20 000 asukasta saavat sosiaali- ja terveyspalvelut sote- alueiden ja osin perustason alueiden järjestäminä. Alueita muodostettaessa kuullaan kuntia. Pyrkimyksenä on muodostaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen alueellinen sote- rakenne. Sekä sote- että perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muiden kuntien ääni kuuluu yhteisen toimielimen kautta. Sote- lain valmisteluryhmän väliraportti sisältää ehdotuksen erityisvastuualueiden tehtävistä ja hallinnosta. Nykyisin sairaanhoitopiirit muodostavat hallinnollisesti viisi erityisvastuualuetta, eikä erityisvastuualueella ole omaa itsenäistä organisaatiota. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit tekevät keskenään erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Jokaisella erityisvastuualueella on lääkärikoulutusta antava lääketieteellinen tiedekunta ja yliopistollinen keskussairaala. Sosiaalihuollon tehtäviä nykyisillä erityisvastuualueilla ei ole. Sote- uudistuksessa linjataan, että jatkossa viisi erityisvastuualuetta toimivat sote- alueiden yhteistyöeliminä, joiden hallintamallina on kuntayhtymä. Sote- erityisvastuualue turvaa yhdenvertaisuuden keskitettävissä palveluissa ja ohjaa voimavaroja. Erityisvastuualueilla on myös sosiaalihuollon tehtäviä. Väliraportti keräsi runsaasti palautetta, sillä 383 kuntaa, sairaanhoitopiiriä tai muuta toimijaa jätti lausunnon raportin sisällöstä. Palautteissa mm. sote- ja perustason alueiden kriteereihin kaivattiin joustoa, sillä asukaslukua ei pidetä tarkoituksenmukaisena kantokyvyn mittarina. Toisaalta sote- alueen 50 000 asukkaan vähimmäispohjaa pidettiin liian pienenä erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Useissa lausunnoissa toivottiin toimivien yhteistoiminta- alueiden säilyttämistä. Monissa lausunnoissa haluttiin vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää. Äänivallasta päätöksenteossa oli erilaisia näkemyksiä erityisesti pienten ja suurten kuntien välillä. 21 VALTIONOSUUS- JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Valtionosuusjärjestelmällä pyritään takaamaan kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus. Valtionosuusjärjestelmää uudistamisen tarkoituksena on järjestelmän yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja kannustavuuden parantaminen 22. Uusi järjestelmä pyritään ottamaan käyttöön vuonna 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan 23. Nykyisessä järjestelmässä on lähes 50 kriteeriä, joista osa on päällekkäisiä. Kriteerien määrää tullaan vähentämään ja päällekkäisyyksiä poistamaan. Perusteina tulee jatkossakin olemaan merkittävästi väestön ikärakenne ja sairastavuus, mutta kriteerien sisältöä uudistetaan. Uusiksi kriteereiksi suunnitellaan sairastavuutta, työttömyysastetta, vieraskielisyyttä, asukastiheyttä, kaksikielisyyttä, saaristoisuutta, koulutustaustaa, syrjäisyyttä, työpaikkaomavaraisuutta ja saamelaiskunnan lisää. 24 21 http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=395285&c=0&moid=395287&oid=399206 22 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/kunta- sote_esite_final.pdf 23 http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130503valtio/name.jsp 24 Helsingin Sanomat 15.11.2013. Asukkaiden sairaudet lisäävät pian kuntien valtiontukia. 13