PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1
Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka 1.3 Tavoitteet 1.4 Arviointi 2 Neuvonpito ja kartoitus 3 Tiedottaminen 4 Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta 5 Esikoulu ja koulu 6 Sosiaalipalvelu 2
1 Johdanto 1.1Kansallinen vähemmistöpolitiikka Ruotsi sitoutui vuonna 2000 Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen ja Euroopan Alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan sopimukseen. Valtiopäiväpäätös tehtiin laajan yksimielisyyden vallitessa ja se merkitsi Ruotsin vähemmistöpolitiikassa ensimmäisiä uutta suuntaa kohti otettuja askelia. Vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella historiallisten vähemmistöjen oikeutta kieltensä ja kulttuuriensa säilyttämiseen. Viisi kansanryhmää, juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset tunnustettiin kansallisiksi vähemmistöiksi ja jiddišin, romani chibin, saamen, suomen ja meänkieli kansallisiksi vähemmistökieliksi. Saame, suomi ja meänkieli saivat vahvistetun suojan erityisillä hallintoalueilla. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana kuului seitsemän Norrbottenin kuntaa: Haaparanta, Övertorneå, Pajala, Kiiruna, Jällivaara, Jokkmokk ja Arjeplog tällaisiin hallintoalueisiin. Kun kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki astui voimaan kymmenen vuotta myöhemmin, 1.tammikuuta 2010, laajennettiin saamen kielen hallintoaluetta liittämällä siihen 13 tunturialueen kuntaa aina Taalainmaalle saakka, kun taas suomen kielen hallintoalue laajennettiin 18 Mälareninlaakson kunnalla. Tämän jälkeen on vielä joukko kuntia, näiden mukana Kalixin kunta, valinnut liittymisen johonkin hallintoalueeseen. 1. 2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka Pajalan kunta kuuluu vuodesta 2000 lähtien suomen ja meänkielen hallintoalueisiin. Jo 1990- luvulla, ennen vanhan vähemmistölain voimaantuloa, oli kunnan kulttuurityöntekijöiden ja poliitikkojen parissa sitoutumista meänkieleen. Haluttiin taata kielen eloonjääminen kunnassa. Voimakas tämän suuntainen toimenpide oli pakollisen meänkielen opetuskokeilu kunnan peruskouluissa. Kunnan esikouluissa harjoitetaan toimintaa johon sisältyy meänkieltä. Vuosina 2008-2009 kokeiltiin kunnanvaltuuston kokouksissa suomen- ja meänkielisten puheenvuorojen sallimista. Kokeilu lopetettiin koska vain harvat valtuutetut käyttivät tätä mahdollisuutta. 3
Kunta on jatkuvasti lisännyt meänkielen ja suomen käyttöä nimikilvissä, mm. kunnanvirastossa ja Pajalan kirjastossa. Vuodesta 2010 Pajalan kunta on järjestänyt neuvonpitoja sekä tornionlaaksolaisen että ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Vuonna 2011 perustettiin Pajalan Suomiseura/Pajala Finska förening kunnan tuella. Siitä lähtien on kunta voinut käydä neuvonpitoa myös ruotsinsuomalaisten paikallisten edustajien kanssa. Syksyllä 2010 kunta toteutti laajan kartoituksen vähemmistökielten taidoista ja näillä kielillä annettavan palvelun tarpeesta. Kiertokysely oli tarkoitettu kunnan henkilöstölle, esikoululle, vanhustenhuollolle ja yleisölle. Kyselytulosten pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotuksia vähemmistökielten vahvistamiseksi. Tiedottamalla kunnan asukkaita sekä toimihenkilöitä ja poliitikkoja on kunta pyrkinyt varmistamaan perussuojan kaikille kansallisille vähemmistöille. Vuonna 2011 suoritettiin vähemmistökielten valtionavustuksen uudelleenjako siirtämällä osa sosiaalipalvelun käyttöön. Yhteenvetona voidaan todeta että Pajalan kunta on vuodesta 2000 lähtien työskennellyt meänkielen turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Käsillä oleva vähemmistökielten toimintaohjelma on laadittu yhteistyössä Pajalan STR-T:n ja Pajalan Suomi-seuran kanssa. Se pyrkii antamaan kokonaiskuvan siitä mitä kunta tekee ja aikoo tehdä kansallisten vähemmistöjen hyväksi kolmivuotiskaudella 2012-2014. Toiveena on että toimintasuunnitelmasta tulisi työväline silloin kun kunta yhteistyössä vähemmistöjen itsensä kanssa jatkossa viitoittaa tietään kohti tehokasta ja tarkoituksenmukaista työtä vähemmistökysymysten parissa. 1.3. Tavoitteet Vastaisuudessa kunta tulee: - etsimään uusia teitä meänkielen elvyttämiseksi - tietoisemmin työskentelemään myös suomen kielen aseman turvaamiseksi ja suomenkielisten palveluiden tarjoamiseksi - nostamaan meänkielen ja suomen kielen statusta lisäämällä näiden kielten näkyvyyttä - työskentelemään saadakseen useammat kuntalaiset erityisesti lapset ja nuoret 4
opettelemaan, kehittämään ja käyttämään vähemmistökieliä -vahvistamaan meänkielen ja suomen asemaa kulttuuripanostuksin 1.4.Loppuarvioionti Vuonna 2014 toimitetaan saavutettujen tulosten loppuarviointi ja toimintasuunnitelman päivittäminen. 5
2 Neuvonpito ja kartoitus Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niin pitkälle kuin mahdollista neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa näistä kysymyksistä. (5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Vähemmistökieliasiainkäsittelijän on neljästi vuodessa kutsuttava tornionlaaksolaisten ja ruotsinsuomalaisten paikallisten etujärjestöjen Pajalan STR-T ja Pajalan Suomi-seuran edustajat neuvonpitoon Pajalan STR-T:lle ja Suomi-seuralle on annettava mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä kysymyksiä neuvonpidoissa käsitellään Vähemmistöasiainkäsittelijän on pyrittävä löytämään muotoja myös saamelaisten, romanien ja juutalaisten kanssa pidettäville neuvonpidoille Kunnan lautakuntien ja hallintokuntien tulee niin pitkälle kuin mahdollista olla neuvonpidossa kaikkien kansallisten vähemmistöjen edustajien (myös saamelaisten, romanien ja juutalaisten) kanssa näitä koskevissa kysymyksissä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava henkilöstönsä kielitaito kansallisissa vähemmistökielissä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava kansallisilla vähemmistökielillä annettavan palvelun tarve ja kysyntä Kunnan hallintokuntien on toistuvasti kartoitettava miten kansallisia vähemmistökieliä tehdään näkyviksi esimerkiksi kotisivuilla ja kylteissä, ilmoituksissa ja tiedotteissa ym. Kunnan hallintokuntien on selvitettävä yllä mainittujen kartoitusten tulokset vähemmistökieliasiain käsittelijälle 6
3 Tiedottaminen Lainsäädäntö Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavoin tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän tämän lain mukaisista oikeuksistaan. (3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää suomea, meänkieltä tai saamea ollessaan suullisesti tai kirjallisesti yhteydessä hallintoviranomaiseen, jonka maantieteellinen toimialue on kokonaan tai osittain sama kuin vähemmistökielen hallintoalue. / / Jos yksityinen henkilö käyttää suomea, meänkieltä tai saamea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityisellä henkilöllä jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi, meänkielellä tai saameksi. Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä. (8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Tiedotusta oikeudesta käyttää meänkieltä ja suomea yhteydenpidossa kunnan kanssa on jaettava kunnan kotisivulla ja muilla foorumeilla. Pajalan kuntasivuilla Tornedalsbladetissa on oltava pysyvä teksti joka valistaa mahdollisuudesta käyttää meänkieltä ja suomea yhteydenpidossa kunnan kanssa Kunnan kotisivulla on oltava tiedotusta kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä ja vähemmistölainsäädännöstä Kunnan hallintokuntien on tarjottava informaatiota meänkielellä ja suomeksi kunnan kotisivulla, tarpeen vaatiessa Tornedalsbladetissa ja muilla foorumeilla Kunnallista informaatiota on tarpeen vaatiessa käännettävä meänkielelle ja suomeksi Kunnallisia asiakirjoja on tarpeen vaatiessa käännettävä meänkielelle ja suomeksi 7
Kunnan on yhteistyössä Uppsalan Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen, Maanmittausviraston, Liikenneviraston ja Postin kanssa vaikutettava kunnassa sijaitsevien meänkielisten paikannimien säilyttämisen ja näkyväistämisen puolesta Laitosten kuten hallintorakennusten, esikoulujen, koulujen, kirjastojen, uimahallien, urheiluhallien, kotipalvelutilojen, vanhainkotien, paloasemien, kierrätyskeskusten, Laestadius-museon, matkailutoimiston ja lentoaseman nimikilpien on oltava myös meänkielellä ja suomeksi Kunnan on toimittava sen puolesta että muiden julkisten miljöiden, esim. terveyskeskuksen ja terveyssisaren vastaanoton, nimikilvet ovat myös meänkielellä ja suomeksi Ruotsinkielisen kunnannimen Pajala kommun ohella on tornionlaaksolaista/suomalaista kunnannimeä Pajalan kunta käytettävä nimikilvissä, kunnan autoissa, kotisivulla, Tornedalsbladetin ja muun lehdistön ilmoituksissa sekä muussa ulos päin suuntautuvassa viestinnässä Kunnanviraston vastaanoton henkilöstön tulee osata puhua meänkieltä tai suomea Kunnanviraston vastaanotossa on oltava tiedotustaulu mahdollisuudesta käyttää joko meänkieltä tai suomea Kunnan puhelinvastaajassa on oltava viesti myös meänkielellä ja suomeksi Kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden on saatava koulutusta kansallisista vähemmistöistä sekä vähemmistökieliä koskevasta lainsäädännöstä 8
4 Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta Lainsäädäntö Yhteiskunnan on muutoinkin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja edistää sitä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Tornionlaaksolaisten ja ruotsinsuomalaisten paikallisille etujärjestöille STR-T Pajalalle ja Pajalan Suomi-seuralle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kulttuuritapahtumien suunnitteluun Kunnan on asetettava etusijalle meän- tai suomenkielistä, tornionlaaksolaista tai suomalaista kulttuuria näkyväksi tekevää kulttuuritoimintaa koskevat avustushakemukset Kunnan on tuettava meänkielen kielenhuoltoa, esim. työtä joka pyrkii kuvaamaan ja kehittämään kielen sanavarastoa ja kielioppia Kunnan on pitkäjänteisesti ja tukea antaen tehtävä yhteistyötä kunnassa tai muualla Norrbottenissa sijaitsevien laitosten kanssa jotka tekevät työtä tornionlaaksolaisen ja suomalaisen kulttuurin kehittämiseksi Pajalan kunnankirjaston tulee jatkossakin ostaa suurin osa meänkielistä uutuuskirjallisuutta. Kunnankirjaston on pidettävä tarjolla laaja kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta, sanomaja aikakauslehtiä sekä filmejä. Kolarin kirjaston suomalaista kirjallisuutta on noudettava kirjastoon lainaajien toivomuksesta Laestadius-museon on tuotava esiin Tornionlaakson vanhempaa kulttuuria ja historiaa sekä pidettävä saatavilla tiettyä meänkielistä ja suomalaista kirjallisuutta Kansallisilla vähemmistökielillä tuotettua kulttuuritarjontaa on tuotava esiin mm. kirjastossa ja Kulturumissa 9
5 Esikoulu ja koulu Lainsäädäntö Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on erityisesti edistettävä. (4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa, kunnan on tarjottava lapselle jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa missä toiminta kokonaan tai olennaisilta osin on suomeksi, meänkielellä tai saameksi. (17 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä (14 Kielilaki) Toimenpiteet Kunnan on jaettava informaatiota oikeudesta paikkaan esikoulutoiminnassa, joka osittain toteutetaan meänkielellä tai suomeksi, hakemuskaavakkeissa, kunnan kotisivulla sekä kerran vuodessa Tornedalsbladetissa. Informaatio on annettava ruotsiksi, meänkielellä ja suomeksi Kaikkien esikoulujen on harjoitettava toimintaa osaksi meänkielellä Keskustaajamassa sijaitsevan Jägarenin esikoulun on tarjottava meänkielistä toimintaa vielä tämän lisäksi Jonkin toisen keskustaajaman esikoulun on tarjottava toimintaa joka osaksi on suomen kielellä Kunnan on vuosittain järjestettävä tiedotustilaisuuksia huoltajille ja oppilaille mahdollisuudesta osallistua meän- tai suomenkieliseen opetukseen ja tämän opetuksen eduista Kaikille peruskoulun oppilaille on tarjottava mahdollisuus opiskella meänkieltä tai suomea Peruskoulun oppilaille joiden äidinkielenä on saame, romani chib tai jiddiš tulee tarjota mahdollisuus opiskella näitä kieliä 10
Kunnan opettajien pitää saada jatkokoulutusta meänkielessä ja suomessa sekä tornionlaaksolaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa, mm. meänkielisistä paikannimistä Kunnan opettajia on informoitava kaksikielisyystutkimuksesta Kunnan esikoulujen ja koulujen on välitettävä tietoa monikielisyydestä sekä tornionlaaksolaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Oppilaiden on saatava opetusta kotiseutunsa meänkielisistä paikannimistä Kunnan koulujen on tehtävä työtä nostaakseen vähemmistökielten statusta mm. informoimalla monikielisyyden eduista Kunnan pedagogeja on tuettava meänkielisen oppimateriaalin kehittämistyössä Kunnan on vaikutettava Pajalan kunnan ja Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien koulujen välisen yhteistyön ja vaihtotoiminnan edistämiseksi Pajalan kunnan lukionoppilaiden on voitava saada hakea kielimatkastipendejä Suomeen. Stipendivarat otetaan valtionavustuksesta Kunnan yläasteenkoulujen ja Laestadius-koulun tulee vuosittain jakaa stipendejä meänkieltä tai suomea opiskelleille oppilaille Koulujen rehtorien ja vähemmistökieliasiain käsittelijän on vuosittaisessa tapaamisessa käytävä läpi esikoulun ja koulun meänkielen ja suomen kielen sekä Tornionlaakson ja Suomen kulttuurin parissa tekemä työ. Rehtorien antaman informaation pohjalta tekemänsä raportin käsittelijä jättää kulttuuri- ja koulutuslautakunnalle Huoltajalle joka haluaa tulkkiapua kommunikoidessaan meänkielellä tai suomeksi kouluhenkilöstön kanssa tulee tarjota sellaista Meänkielen ja/tai suomen kielen taidot voidaan lukea ansioksi rekrytoitaessa esikoulun ja koulun henkilökuntaa 11
6 Sosiaalipalvelu ja sairaanhoito Lainsäädäntö Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollon tarjoama hoiva ja palvelu kokonaan tai osittain henkilökunnalta joka hallitsee meänkielen, suomen tai saamen. (18 Laki vähemmistöistä ja vähemmistökielistä) Toimenpiteet Sosiaalipalvelun informaatiomateriaali on käännettävä meänkielelle ja suomeksi Vanhemmille henkilöille on toiminnan tarjottava palvelua meänkielellä ja/tai suomeksi Sosiaalipalvelun henkilökunnalle on tarjottava osallistumista jatkokoulutukseen suomen ja/tai meänkielessä ja Tornionlaakson ja vastaavasti Suomen historiassa ja rohkaistava heitä tähän Meänkielen ja/tai suomen kielen taidot voidaan lukea ansioksi palkattaessa henkilökuntaa sosiaalipalveluun Niissä tapauksissa jolloin sosiaalipalvelun henkilökunta ei hallitse meänkieltä tai suomea on yksityisen henkilön sitä halutessaan saatava tulkkiapua Kunnan on tarjottava vanhemmille asukkailleen meän- ja suomenkielisiä kulttuuritapahtumia Kunnan on toimittava sen puolesta että maakäräjät tarjoavat terveyskeskuksessa palvelua meänkielellä ja suomeksi 12