Varhaiskasvatussuunnitelma Ryhmäperhepäiväkoti Untuvikot ja Varapesä On pikkuinen pesä ja lehtevä puu jonka oksat hellästi kaareutuu, ylle linnun poikasten pienten untuvikkojen. Tuuli hiljaa lehtiä liikuttelee puu viestiään pienille kuiskuttelee; turvassa keinutte pesässä tässä, emo on taivaalla lentelemässä. 0
Untuvikkojen / Varapesän päivärytmi klo 8:00 Aamupala klo 8:30 Vapaata leikkiä klo 9:30 Ulkoilua/ ohjattua toimintaa klo 11:00 Päiväpiiri klo 11:20 Ruokailu klo 12:00 Päiväunet klo 14:30 Välipala klo 15:30 Ulkoilua Lisäksi päiviimme kuuluu askartelua, jumppaa ja retkiä lähialueen leikkipuistoihin. Untuvikoissa työskentelevät Päivi Kälviä Petra Kainulainen Sanna Pöysä Päivähoidonohjaaja Liisa Ropponen Varapesässä työskentelevät Taina Puolakka ja Henna Kekäläinen 1
UNTUVIKKOJEN ESITTELY 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ryhmäperhepäivähoito Untuvikot 3 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3 3. Kasvatus ja oppiminen 5 3.1 Kasvatuskäsitys 5 3.2 Oppimisympäristö 5 4. Perushoito 6 4.1 Hoitoon tulo ja hoidosta lähtö 6 4.2 Ruokailu 6 4.3 Hygienia ja siisteyskasvatus 7 4.4 Lepohetki 7 4.5 Ulkoilu 7 5. Leikki 8 6. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet eli sisällölliset orientaatiot 9 6.1 Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys 9 6.1.1 Terveys 9 6.1.2 Fyysinen ja motorinen kehitys 9 6.2 Kieli, vuorovaikutus ja viestintäkasvatus 9 6.3 Matemaattiset valmiudet 9 6.4 Etiikka ja katsomus 10 6.5 Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys 10 6.6 Taide ja kulttuuri 10 6.7 Historiallis-yhteiskunnallinen 11 7. Kasvatuskumppanuus 11 8. Yhteistyö 11 9. Arviointi 12 9.1 Kasvunkansio 12 9.2 Kasvatuskeskustelut 12 9.3 Palaverit 12 9.4 Vanhempien antama palaute 12 2
1. Ryhmäperhepäivähoito Untuvikot ja Varapesä Ryhmiksemme sijaitsee Graanin kaupunginosassa, kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa. Tiloinamme on tavallinen neljän huoneen ja keittiön asunto, johon on asennettu koneellinen ilmastointi, hyvän ilmanlaadun takaamiseksi. Piha-alueemme on erillinen aidattu alue kerrostalojen sisäpihalla. Läheiset rannat, metsät ja leikkipuistot antavat puitteet monipuoliseen ulkoiluun ja luonnon tutkimiseen. Ryhmiksemme on aloittanut toimintansa vuonna 2004 Tikanpellon päiväkodin tiloissa, nykyisiin tiloihin olemme siirtyneet keväällä 2007. Tarjoamme hoitoa arkipäivisin klo 6.30-16.30. Untuvikko -ryhmis on kahdentoista lapsen ryhmä ja viereisessä huoneistossa toimii myös alueen perhepäivähoidon varapiste kahdeksalle lapselle. 2. Toiminta-ajatus ja arvot Untuvikkojen toiminta-ajatuksen lähtökohtana on kodinomaisuus ja hyvä perushoito. Tämän mahdollistavat pieni lapsiryhmä ja kodinomaiset tilat. Lapsilla on mahdollisuus olla mukana ryhmiksen arjessa osallistumalla pieniin askareisiin saaden elämyksiä ja onnistumisen iloa. Luonteva ja luottamuksellinen ilmapiiri vanhempien kanssa antaa hyvän pohjan toimivalle yhteistyölle. Lapsen perustarpeista huolehtimalla (ruokailu, ulkoilu, lepo, hygienia) luomme hyvät edellytykset lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lasta kannustetaan opettelemaan asioita oman kehitystasonsa mukaan ja häntä tuetaan sosiaalisten taitojen oppimisessa. Lapsen itsetunto ja terve itsearvostus tarvitsevat kehittyäkseen kasvattajalta kehuja, kannustusta sekä aitoa kiinnostusta lapsen asioista ja oikeuden tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tärkeänä osa-alueena arvoissamme haluamme nostaa vielä läheisyyden ja mahdollisuuden syliin aina, kun lapsi sitä tarvitsee. Kartoitimme vanhempien arvoja tammikuussa 2010. Selvimmin esiin nousivat lapsilähtöisyys, luotettavuus ja turvallisuus. Myös leikki ja luovuus sekä lämpö ja hellyys koettiin tärkeiksi osaalueiksi lapsen hoidossa. Nämä samat painotukset näkyvät myös meidän työn tekijöiden arvoissa, mutta myös rajat nousivat esiin keskusteluissamme. Lapsilähtöisyys on toimintamme johtoajatus. Koemme hyvin tärkeäksi sen, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, saa riittävästi syliä ja tarvitsemansa perushoidon. Luotettavuus näkyy siinä, että Untuvikoissa lasten hoidosta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, joka on valmis kehittämään ammattitaitoaan erilaisissa koulutustilanteissa. Tiedottaminen ja asioiden ajallaan hoitaminen ovat myös luotettavuutta. Turvallisuusnäkökohtiin kiinnitämme huomiota seuraamalla esim. pihan leikkivälineiden ja lelujen kuntoa päivittäin, huolehdimme asian mukaisesta vaatetuksesta lapsilla ja pelastussuunnitelmamme on ajan tasalla ja koko tiimi on tutustunut siihen. Kuluvan kuukauden toimintasuunnitelma ja ruokalista ovat vanhempien nähtävillä ilmoitustaululla. 3
Erään vanhemman sanoja lainaten: Tärkeää on se, että lapsi saa olla oma itsensä ja kokee olevansa hyväksytty sellaisena. Tärkeää on myös se, että lähellä olevat aikuiset luovat turvallisen, lämpimän kasvuympäristön myös hoidossa. Tämä on toteutunut hyvin ****** kohdalla. KIITOS! 4
3. Kasvatus ja oppiminen 3.1 Kasvatuskäsitys Untuvikoissa / Varapesässä toteutetaan varhaiskasvatusta, jossa lapsen oma innostus ja kiinnostus ovat toimintatuokioiden lähtökohtana. Lapselle halutaan luoda turvallinen ja kodikas ympäristö hoitopäivän ajaksi ja mahdollisuus toimia oman ikätasonsa mukaisesti pienessä lapsiryhmässä ammattitaitoisen hoitajien ohjauksessa. Keskeistä hoidossa on myös yksilöllisyys ja pienen ryhmän mahdollistama ihmisläheisyys. Hyvän perushoidon lisäksi painotetaan leikin, toiminnan ja elämysten kautta kasvamista. Hoitopäivät sisältävät lasten kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa: leikkiä, hoitajan ohjaamaa toimintaa, ulkoilua, ruokailua, luonnon ja ympäristön tutkimista ja osallistumista "oikeisiin" kodin töihin. Kiinnitämme huomiota myös taiteen ja musiikin mukanaan tuomaan kokemusmaailmaan soveltamalla värisukellus-metodin mukanaan tuomia elementtejä. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan ryhmäperhepäiväkodin tiloja, tavaroita, ilmapiiriä, ajankäyttöä sekä lähiympäristöä. Untuvikoissa on lapsen aisteja ruokkiva värimaailma, huonekalut ovat sijoiteltu niin, että leikkimiselle jää runsaasti tilaa ja lelut ovat ikätasoa ja leikkitaitoja tukevia. Värisukelluksen myötä Untuvikkojen tunnelmat ja värit vaihtuvat lähes kuukausittain, tavoitteenamme on tarjota lapsille tunne-elämyksiä erilaisilla teemoilla, lauluilla ja tarinoilla. Kun lapset kasvavat ja ikärakenne muuttuu, kehitämme ja uudistamme oppimisympäristöä tarpeen mukaan. 5
4. Perushoito Perushoito on olennainen osa Untuvikkojen varhaiskasvatusta. Perushoitoon kuuluu päivähoitoon tuleminen ja lähteminen, ruokailu, hygienia, pukeutumistilanteet, lepo ja ulkoilu. Perushoitotilanteissa huomioimme jokaisen lapsen taidot yksilöllisesti ja pyrimme kannustamaan lapsia omatoimisuuteen oman kehitystason mukaisesti. Perushoitotilanne on myös arvokas kasvatuksellinen ja vuorovaikutuksellinen hetki aikuisen ja lapsen välillä. Lapselle voimme antaa vain lääkärin määräämiä lääkkeitä, joista on oltava kirjallinen ohjeistus. 4.1 Hoitoon tulo ja hoidosta lähtö Untuvikoissa tulo- ja lähtötilanteet järjestetään niin, että hoitaja on aina vastaanottamassa ja luovuttamassa lasta kotiin. Näin tarjotaan lapselle turvallinen siirtymä vanhemman sylistä hoitajan syliin ja mahdollisuus vanhemmalle kertoa lapsen kuulumiset. Iltapäivisin vanhemman hakiessa lasta, kerromme päivän kulusta ja tulevista tapahtumista. 4.2 Ruokailu Untuvikkojen ruoka tulee Isosta padasta, jossa on laadittu kuuden viikon kiertävä ruokalista. Ruokailutilanteen aloitamme rauhoittumalla ja lausumalla ruokalorun. Itse ruokailussa harjoittelemme hyviä pöytätapoja ja rohkaisemme lapsia maistamaan myös uusia makuja. Ruoan päälle lapset saavat ksylitolipastillin. Hoitajat ruokailevat yhdessä lasten kanssa, toimien samalla esimerkkinä. 6
4.3 Hygienia ja siisteyskasvatus Ohjaamme lapsia hygieniakasvatuksessa. Kannustamme omatoimisuuteen esim. käsien pesun yhteydessä, mutta aikuinen valvoo tapahtumaa. Siisteyskasvatusta toteutamme lapsen ikätason mukaisesti, yhdessä vanhempien kanssa. 4.4 Lepohetki Luomme lepohetkestä rauhallisen ja miellyttävän tilanteen. Lepo on lapselle tärkeää, että hän jaksaa toimia ryhmässä ja pystyy omaksumaan ja oppimaan uusia asioita. Myös lapsen kasvu ja kehitys vaativat lepoa ja rauhoittumista. Käytettävissämme on kaksi lepäämiseen ja nukkumiseen tarkoitettua huonetta. Olemme jakaneet tilat niin, että pienemmät nukkuvat toisessa ja isommat toisessa huoneessa. Nukkareissa luemme päivittäin sadun, jonka jälkeen lapset rauhoittuvat nukkumaan tai lepäämään hiljaisuudessa. Lapset saavat silityksiä ja lähellä oloa ja oman unikaverin tuomaa turvaa. 4.5 Ulkoilu Ulkoilemme mahdollisuuksien mukaan joko Untuvikkojen omassa pihassa tai lähialueella. Ulkoillemme päivittäin, mutta rankkasateella tai paukkupakkasilla olemme sisällä ja nautimme pitkäkestoisesta leikistä tai askartelemme. Ulkoleikeissä lapsella on mahdollisuus purkaa energiaansa juoksemalla, hyppimällä ja keinumalla. Hyödynnämme myös lähialueen puistoja ja ulkoilumaastoja ja opettelemme samalla liikenteessä kulkemista sekä tutustumme ympäröivään luontoon. 7
5. Leikki Leikki on lapsen kehityksen kannalta olennaisen tärkeä asia. Siksi panostamme paljon sekä ohjattuun että vapaaseen leikkiin ja leikkitaitoihin. Leikkiessä lapsi työstää kokemiaan ja näkemiään asioita, sekä harjoittelee arjen kannalta tärkeitä taitoja. Leikin avulla lapset oppivat sosiaalisia taitoja, uusia asioita ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikki vaikuttaa myös mielikuvitukseen sekä kehittää lapsen minäkuvaa ja itsetuntoa. Tarjoamme lapsille mahdollisimman mielenkiintoisen toimintaympäristön joka tukee lapsen leikkitaitoja ja sosiaalisuutta. Aikuisen tehtävänä on ohjata leikkiä sekä havainnoida ja tukea lasta yksilöllisesti. Aamulla aamupalan jälkeen ja päivällä ennen ruokailua pidämme yhteisen piirin, joissa tutustumme mm. kirjaimiin, numeroihin, vuoden kiertoon, säähän, väreihin ja viikonpäiviin. 8
6. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet eli sisällölliset orientaatiot 6.1 Terveys, fyysinen ja motorinen kehitys 6.1.1 Terveys Monipuolinen ravinto, riittävä lepo, ulkoilu, liikunta ja hygienia ovat lapsen terveydelle ja kehitykselle välttämättömiä. 6.1.2 Fyysinen ja motorinen kehitys Tavoitteena lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen kohdalla ovat oman kehon hahmottaminen ja hallinta. Kannustamme lasta liikkumaan erityisesti ulkona; potkimme palloa, juoksemme ja harjoittelemme tasapainoa esim. hiekkalaatikon reunalla taiteillen ja keinussa kiikkuen. Varaamme Wisa-areenalta tilat ohjattuun liikuntaan muutaman kerran toimintakaudessa sekä käymme uimassa kesäaikaan läheisellä rannalla. Päivittäisiin ulkoiluhetkiimme kuuluu kävelyretket lähimaastoon. 6.2 Kieli, vuorovaikutus ja viestintäkasvatus Kieli on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline, joka kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tuemme kielenkehitystä lukemalla paljon, laulamalla, loruttelemalla ja keskustelemalla arjen tapahtumista lasten kanssa. Kielenoppimisen tukikeinoina meillä ovat käytössä tukiviittomat sekä päivästruktuuri. Päiväpiirissä harjoittelemme lasten kanssa viikonpäiviä, vuodenaikoja, värejä ja säätiloja. Viestintätaitoja harjoittelemme kannustamalla lapsia keskustelemaan esimerkiksi ruokapöydässä sekä ohjaamme lapsia selvittämään ristiriitatilanteet yhdessä keskustelemalla. 6.3 Matemaattiset valmiudet Matemaattista ajattelua tuetaan, kun vertaillaan, luokitellaan, mitataan ja lasketaan tuttuja arjen asioita. Esimerkiksi ulkona ihmettelemme, kuinka lammessa on vain yksi sorsa, tai kehotamme etsimään kaksi käpyä. Harjoittelemme sormilukujen käyttöä, esim. oman iän näyttämistä sormin. Käytössämme on myös useita matemaattisia taitoja kehittäviä muisti -, lotto- ja palapelejä. 9
6.4 Etiikka ja katsomus Eettisyys näkyy ryhmässämme toisten kunnioittamisena ja hyvinä käytöstapoina. Ohjaamme lapsia kauniisiin ruokapöytätapoihin, esimeriksi harjoittelemme sanan saisinko käyttöä ja opettelemme odottamaan omaa vuoroa. Anteeksi pyytäminen ja antaminen ovat myös harjoiteltavia asioita. Ryhmän ikärakenteen huomioiden opettelemme jakamaan ja hyväksymään sen, että toisen kädestä ei saa ottaa. Aikuiset antavat omalla käyttäytymisellään esimerkin lapsille. Hoitosuhdeneuvottelussa keskustelemme mm. katsomuskasvatuksesta ja kunnioitamme perheiden erilaisia vakaumuksia. Käymme vuosittain joulu- ja pääsiäiskirkossa. Seurakunnan lapsityöntekijä käy Untuvikoissa n. kahdesti toimintakaudessa pitämässä kynttilähetken. 6.5 Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys Tavoitteenamme on, että pieni lapsi oppii arvostamaan ja kunnioittamaan lähiympäristöään sekä ympäröivää luontoa. Keskustelemme esimerkiksi roskien laittamisesta roskakoriin, sekä istutusten varomisesta pihapiirissä. Kävelyretkillämme tutustumme luontoon, maistelemme marjoja ja ihmettelemme lähellä olevaa Saimaata eri vuodenaikoina. 6.6 Taide ja kulttuuri Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa lapsen kasvuympäristössä. Ajatuksenamme on tarjota lapsille ensikosketus taiteeseen, rohkaisemme lapsia sotkemaan kätensä maaliin, soittamaan rohkeasti soittimilla ja ilmaisemaan itseään laulaen. Tärkeimpänä taidekasvatuksellisena tavoitteenamme on tunneilmaisun vahvistaminen. Käytössämme on Aija Leinosen neljä kirjaa, joissa värien, laulujen, runojen ja kuvallisen ilmaisun kautta päästään kokemaan monenlaisia tunteita. 10
6.7 Historiallis-yhteiskunnallinen Untuvikkojen sijainti, keskellä normaalia asutusaluetta antaa hienon tilaisuuden tutustua eri - ikäisiin ihmisiin. Lapset keskustelevat mielellään pihan vanhusten kanssa ja saavat näin luontevasti tietoa siitä, miten ennen vanhaan leikittiin ja touhuttiin. Katselemme myös kuvakirjoja, joissa historia tulee esiin, esim maataloudenhoitoon liittyvät asiat tulevat tutuksi myös kaupunkilaislapsille. 7. Kasvatuskumppanuus Uuden lapsen aloittaessa päivähoidon jokaiselle lapselle nimetään kasvatuskumppani. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan lasten vanhempien ja Untuvikkojen työntekijöiden tietoista sitoutumista tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus perustuu kiintymyssuhdeteoriaan, jonka mukaan työntekijä tukee ja ylläpitää lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta ja tarjoaa läheisen ja turvallisen ihmissuhteen päivähoidossa. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja vastuu lapsensa kasvattamisesta. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia kasvatustehtävässä. Luottamukseen perustuva yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on tärkeää. Henkilökuntaamme sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Toivomme avointa keskustelua, mielipiteet ovat tervetulleita ja kehittävää kritiikkiä otamme myös mielellämme vastaan. 8. Yhteistyö Untuvikoissa tehdään yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat mm. kiertävä erityislastentarhaopettaja (kelto) Tuija Vähätiitto ja puheterapeutti Leena Lehtonen. Heiltä saamme tukea ja vinkkejä kasvatustyöhön sitä tarvitessamme. Yhteistyötahoihimme kuuluu myös neuvola,pelastustoimi, seurakunta, Isopata, Etelä-Savon ammattiopisto (opiskelijat), lähialueen perhepäivähoitajat ja päiväkodit. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutussuunnitelmaa toteutettaessa ja laadittaessa teemme yhteistyötä erityisasiantuntijoiden, kuten puhe- ja fysioterapeutin kanssa. Tarvittaessa saamme neuvoja ja tukea myös alueemme sosiaalityöntekijältä ja perheneuvolasta. 11
Seurakunnan lapsityöntekijä käy Untuvikoissa pitämässä kynttilähetkiä ja lisäksi osallistumme seurakunnan päivähoidolle järjestämiin joulu- ja pääsiäiskirkkoihin. 9. Arviointi 9.1 Kasvunkansio Keräämme jatkuvasti lapsen tuottamaa materiaalia talteen lapsen omaan Kasvunkansioon. Kasvunkansio toimii työvälineenä henkilökunnan oman työn arvioinnissa ja kehittämisessä. 9.2 Kasvatuskeskustelut Kasvatuskeskusteluissa käymme yhdessä vanhempien kanssa läpi lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Mietimme tavoitteita lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kasvatuskumppani välittää tämän tiedon tiimille ja yhdessä suunnittelemme toimintamme niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisi kunkin lapsen tarpeita sekä palvelisi koko ryhmää. 9.3 Palaverit Päivähoidonohjaaja ja Untuvikkojen työntekijät tapaavat viikottain palaverissa, joissa keskitytään toiminnan suunnitteluun ja sen kehittämiseen. Käymme myös monissa päivähoidon järjestämissä koulutuksissa, jotka auttavat meitä arvioimaan työnkuvaamme ja tapaamme työskennellä. Vuosittaiset kehityskeskustelut ovat myös yksi tapa arvioida työtämme. 9.4 Vanhempien antama palaute Vanhempien antamat palautteet ohjaavat myös toimintaamme, otamme mielellämme vastaan rakentavaa palautetta ja kehitysideoita. Palautetta voi antaa arjessa, lapsen tulo- ja hakutilanteissa tai esimerkiksi joka syksyisessä vanhempainillassa ja kasvatuskumppanin kanssa käydyissä kasvatuskeskusteluissa. 12