S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Joroisten kunta rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus 16.10.2015 Kunnanvaltuusto..
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I rantaosayleiskaavan muutos, tilat 171-402-11-53 16.10.2015 Marjoniemi (osa) ja 171-402-1-166 Juhanala (osa) SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 1.2 Kaavan tarkoitus... 1 1.3 Suunnittelualue... 1 1.4 Tiivistelmä... 3 2 Lähtökohdat... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.1.1 Yleiskuvaus... 3 2.1.2 Ympäristö... 3 2.1.3 Maanomistus... 3 2.1.4 Rakennettu ympäristö... 4 2.2 Suunnittelutilanne... 4 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 2.2.2 Maakuntakaava... 4 2.2.3 Yleiskaava... 5 2.2.4 Asemakaava... 7 2.2.5 Tehdyt suunnitelmat ja selvitykset... 7 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet... 7 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve... 7 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 3.2.1 Osalliset... 7 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 8 3.3.1 Vireilletulo... 8 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 3.3.3 Viranomaisyhteistyö... 8 3.4 Tavoitteet... 8 4 RANTAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 8 4.1 Yleistä... 8 4.2 Mitoitus... 8 4.3 Maankäyttö... 9 4.3.1 Asuntoalueet... 9 4.3.2 Virkistysalueet ja -reitit... 9 4.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 10 4.3.4 Muut alueet, ympäristön häiriötekijät... 11 4.3.5 Yleismääräykset... 11 4.4 Kaavan vaikutukset... 13 4.4.1 Yleistä... 13 4.4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 13 4.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 4.4.4 Vaikutukset yhdyskuntahuoltoon... 14 4.4.5 Vaikutukset luontoon... 14 4.4.6 Vaikutukset maisemaan... 14 4.4.7 Taloudelliset vaikutukset... 14 4.4.8 Sosiaaliset vaikutukset... 15 4.5 Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon... 15 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 15 6 TOTEUTTAMINEN... 15
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II rantaosayleiskaavan muutos, tilat 171-402-11-53 16.10.2015 Marjoniemi (osa) ja 171-402-1-166 Juhanala (osa) 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 15 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartat ja -määräykset
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 (14) JOROISTEN KUNTA rantaosayleiskaavan muutos Tilat 171-402-11-53 Marjoniemi (osa) ja 171-402-1-166 Juhanala (osa) sekä am-alueet 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Kaavan tarkoitus 1.3 Suunnittelualue Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin pp.kk.2015. Valmisteluaineisto oli nähtävillä pp.kk- pp.kk.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015. Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa rakennuspaikat ja niiden käyttötarkoitukset maanomistajien tavoitteiden mukaisesti. Tällä kaavalla on tarkoitus muuttaa Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantayleiskaavaa rakennuspaikkojen osalta kahden tilan alueella. Tilat ovat yksityisen maanomistajan omistuksessa oleva 171-402-11-53 Marjoniemi ja Joroisten kunnan omistama 171-402-1-166 Juhanala. Tilojen sijainti ilmenee kuvasta 1a. Samalla lievennetään am-alueiden (5 kpl) kaavamääräystä siltä osin kuin se kieltää hakkuut ja ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet. am-alueiden sijoittuminen ilmenee kuvasta 1b. 1) Marjoniemen tila sijaitsee Ruokoniemessä, Jokijärven rannalla noin 4 kilometriä länteen Joroisten keskustaajamasta. Kaavamuutoksella 3 rakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää Kattilalahdesta tilan vanhan päärakennuksen läheisyyteen Marjoniemeen. Kaavamuutoksella on myös tarkoitus muuttaa vanhan päärakennuksen rakennuspaikan käyttötarkoitus lomaasumisesta vakituiseen asumiseen, samoin kuin yhden siirrettävistä rakennuspaikoista. 2) Juhanalan tilan palsta, johon kaavamuutos kohdistuu, sijaitsee Paron rannalla Pitkäniemessä, noin kolme kilometriä lounaaseen Joroisten keskustaajamasta. Kaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa 7 asuinrakennuspaikkaa loma-asuntojen rakennuspaikoiksi. Näistä neljä on rakennettuja lomaasuntoja, kolme rakennuspaikkaa on vielä rakentamatta. Yksi rakentamaton rakennuspaikka on myös tarkoitus poistaa kaavasta. Poistettava rakennuspaikka sijaitsee hieman erillään edellä mainitusta 7 rakennuspaikasta, lähempänä Tuohilahden perää.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 (14) 1) 2) Kuva 1a. Suunnittelualueeseen kuuluvien tilojen likimääräinen sijainti osoitettu keltaisella. Pohjakartta MML Kuva 1b. am-maisema-alueiden sijainti ja rajaukset.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 (14) 1.4 Tiivistelmä 2 Lähtökohdat Kaavamuutoksella on tarkoitus osoittaa rakennuspaikat ja niiden käyttötarkoitukset maanomistajien tavoitteiden mukaisesti. Näillä muutoksilla alueiden rakentumisen edellytykset paranevat ja rakentamisen myötä alueiden elinvoima lisääntyy. Tilat ovat yksityisen maanomistajan omistuksessa oleva 171-402-11-53 Marjoniemi ja Joroisten kunnan omistama 171-402-1-166 Juhanala. 1) Marjoniemen tilalla rakentamisen keskittäminen vanhan päärakennuksen yhteyteen turvaa tilanhoidon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Alueelle on myös olevat tieyhteydet, toisin kuin Kattilalahteen, jossa rakennuspaikat ennen kaavamuutosta sijaitsivat. 2) Juhanalan tilan palstalla käyttötarkoitusten muutokset ovat kunnan strategian mukaisia, sillä kunnan tarkoitus on keskittää omistamiensa maiden vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja vielä lähemmäs keskustaajamaa. Pitkäniemen alueen rakennuspaikoille on myös ollut kysyntää loma-asuntokäyttöön. 3) am-merkinnän määräys on muutettu ehdottomasta kiellosta luvanvaraiseksi. Eli am-merkintää on muutettu siten, että alueella sallitaan hakkuut sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet siltä osin kun niille haetaan ja myönnetään MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Yleiskuvaus 2.1.2 Ympäristö 2.1.3 Maanomistus 1) Marjoniemen tila sijaitsee Ruokoniemessä, Jokijärven rannalla noin 4 kilometriä länteen Joroisten keskustaajamasta. 2) Juhanalan tilan palsta, johon kaavamuutos kohdistuu, sijaitsee Paron rannalla Pitkäniemessä, noin kolme kilometriä lounaaseen Joroisten keskustaajamasta. 3) am-alueista kolme sijoittuu Sysmän länsirallalle. Eteläisin sijoituu Leväsaaren kohdalle, kaksi muuta sijoittuvat Riihilahteen ja Uitonsaaren ja Savunimen alueelle. Loput kaksi alueetta sijoittuvat jokijärven alueelle. Toinen Marjoniemi Lapinmäen alueelle ja viimeinen Tuohilahdentien sillan alapuolelle kapeikon länsirannalle. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys Maavesi-Sysmä- Paro vesistöalueiden rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Alueelle ei kohdistu erityisiä luontoarvoja lukuun ottamatta Marjoniemen läheisyyteen ulottuvaa Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölän maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. 1) Tila 171-402-11-53 Marjoniemi on yksityisen maanomistajan omistuksessa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 (14) 2) Tila 171-402-1-166 Juhanala on Joroisten kunnan omistama. 3) am-alueilla maanomistus on yksityisillä henkilöllä. 2.1.4 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen molemmilla tiloilla on olemassa olevia rakennuksia. Liikenne Suunnittelualueille on olemassa yksityistieyhteyksiä. Tekninen huolto Suunnittelualueilla ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen, joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: 2.2.2 Maakuntakaava Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaavassa ei ole aluevarauksia tai muita merkintöjä yleiskaavamuutosten alueilla. Marjoniemen läheisyyteen ulottuu Lapinmäki-Pasalankylä-Ryyhtölän maakunnallisesti arvokas maisema-alue (ma 558). am-alueisiin ei kohdistu muita maakuntakaavan aluevarauksia kuin olevan ja uusi voimalinjavaraus.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 (14) 2.2.3 Yleiskaava Kuva 2. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta. Yleiskaavamuutosalueet osoitettu likimäärin punaisilla rajauksilla. Suunnittelualueella on voimassa Joroisten kunnanvaltuuston 4.5.2009 hyväksymä Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantayleiskaava. Kuva 3. Ote voimassa olevasta Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantaosayleiskaavasta Pitkäniemen (2) alueella.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 (14) Oheisessa kuvassa (kuva 3) Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantaosayleiskaavaotteessa ovat suunnittelualueet Pitkäniemessä (2) rajattuna vihreällä pistekatkoviivalla. Pohjoisemman alueen yksi rakennuspaikka on tarkoitus poistaa ja eteläisemmän alueen rakennuspaikat muuttaa loma-asuntojen rakennuspaikoiksi. Kuva 4. Ote voimassa olevasta Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantaosayleiskaavasta Marjoniemen (1) alueella. Oheisessa kuvassa (kuva 4) Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantaosayleiskaavaotteessa ovat Marjoniemen (1) suunnittelualueet rajattuna vihreällä pistekatkoviivalla. Eteläiseltä Kattilalahden alueelta on tarkoitus siirtää kolme rakennuspaikkaa tilan vanhan päärakennuksen läheisyyteen pohjoiselle suunnittelualueelle. Samalla talouskeskuksen alue ja yksi siirtyvä rakennuspaikka on tarkoitus osoittaa ympärivuotiseen asumiseen. Marjoniemen alueella on voimassa olevassa yleiskaavassa arvokkaan maisemaalueen am-merkintä (Jokisaaren ympäristö).
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 (14) 2.2.4 Asemakaava 2.2.5 Tehdyt suunnitelmat ja selvitykset Alueella ei ole asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantayleiskaavan yhteydessä on tehty ympäristöselvitys, joka käsittää luonto-, maisema-, kulttuurimaisema-, rakennushistoria-, sekä historiallisen ajan selvitykset. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset 1) Marjoniemen tilalla kaavamuutoksella 3 rakennuspaikkaa on tarkoitus siirtää Kattilalahdesta tilan vanhan päärakennuksen läheisyyteen Marjoniemeen. Kaavamuutoksella on myös tarkoitus muuttaa vanhan päärakennuksen rakennuspaikan käyttötarkoitus loma-asumisesta vakituiseen asumiseen, samoin kuin yhden siirrettävistä rakennuspaikoista. 2) Juhanalan tilan palstalla kaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa 7 asuinrakennus-paikkaa loma-asuntojen rakennuspaikoiksi. Näistä neljä on rakennettuja loma-asuntoja, kolme rakennuspaikkaa on vielä rakentamatta. Yksi rakentamaton rakennuspaikka on myös tarkoitus poistaa kaavasta. Poistettava rakennuspaikka sijaitsee hieman erillään edellä mainitusta 7 rakennuspaikasta, lähempänä Tuohilahden perää. Osallisia ovat suunnittelualueen ja sen lähistön maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Seuraavassa taulukossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: Maanomistajat, asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat Viranomaiset - Etelä-Savon ELY-keskus - Etelä-Savon maakuntaliitto Lautakunnat - Joroisten tekninen lautakunta - Keski-Savon ympäristölautakunta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 (14) 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 3.3.1 Vireilletulo Kunta tiedottaa kaavamuutostyön vireille tulosta ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitusprosessin ajan nähtävillä ja osalliset voivat lausua mielipiteensä siitä suullisesti tai kirjallisesti. Kaava-aineisto on nähtävillä kaavaprosessin aikana Joroisten kunnan kotisivuilla www.joroinen.fi 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.3 Viranomaisyhteistyö 3.4 Tavoitteet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2016. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot muilta asianosaisilta viranomaisilta. Kaavan tavoitteena on laatia suunnittelualueelle oikeusvaikutteinen yleiskaava maankäytön perustaksi. 4 RANTAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 4.1 Yleistä 4.2 Mitoitus 1) Marjoniemen tilalla rakentamisen keskittäminen vanhan päärakennuksen yhteyteen turvaa tilanhoidon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Alueelle on myös olevat tieyhteydet, toisin kuin Kattilalahteen, jossa rakennuspaikat ennen kaavamuutosta sijaitsevat. 2) Juhanalan tilan palstalla käyttötarkoitusten muutokset ovat kunnan strategian mukaisia, sillä kunnan tarkoitus on keskittää omistamiensa maiden vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja vielä lähemmäs keskustaajamaa. Pitkäniemen alueen rakennuspaikoille on myös ollut kysyntää loma-asuntokäyttöön. Mitoitusperusteet ja mitoitusalueet ovat samat kuin Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantayleiskaavassa. 1) Marjoniemen tilalla osalta rakennuspaikkojen lukumäärä ei muutu. 2) Juhanalan tilan osalta yksi rakennuspaikka on vähennetty, joten tilan rakennusoikeutta jää käyttämättä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 (14) 4.3 Maankäyttö 4.3.1 Asuntoalueet A Asuinrakennusten alue Kaavamääräys: Luku A-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Yleiskaavalla suunnitellut uudet rakennuspaikat on merkitty punaisella pisteellä. Rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000m2 ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa: yhden asunnon pientalo saunan, jonka kerrosala on enintään 35 k-m2 muita talousrakennuksia tarpeellisia palvelu- ja työtiloja Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 300 k-m2. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Yleiskaavassa suunnitellut A-rakennuspaikkaan liittyvät M-alueella sijaitsevat rantasaunan (25 k-m2) rakennuspaikat on merkitty vihreällä neliöllä. RA Loma-asuntoalue Kaavamääräys: Luku RA-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Yleiskaavalla suunnitellut uudet rakennuspaikat on merkitty punaisella pisteellä. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on rakennusjärjestyksen mukaisesti 3000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus 50 m. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa: yhden loma-asunnon. saunan, jonka kerrosala on enintään 25 k-m2. vierasmajan, jonka kerrosala on enintään 25 k-m2. muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa kuitenkin olla enintään 200 kerrosm2. RA/L Rakennuspaikka ei täytä rakennusjärjestyksen vaatimuksia rakennuspaikan koon suhteen. Rakennusluvan hakeminen uudisrakentamiselle edellyttää lisämaan ostoa. 4.3.2 Virkistysalueet ja -reitit VL Lähivirkistysalue Alue varataan paasaantoisest1 ulkoiluun Alueen ympäristöä muuttavat toimenpiteet edellyttävät MR L 128 n muka1sta maisematyölupaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 (14) 4.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö SM Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen vahingoittamien, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Kohdetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto SM Alue, jolla on muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen vahingoittamien, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Poikkeuksena on yleiskaavan 200 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä ennen 1.1.1997 olemassa olleeseen asuinrakennukseen tai maatilaan liittyvän enintään 25 k-m2:n suuruisen saunarakennuksen. MT Maa- ja metsätalousalue Alue on pääsääntöisesti varattu maatalouskäyttöön MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun edistämistarpeita. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. MY/s Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Ympäristöarvot tulee huomioida toimenpiteitä suoritettaessa. MRL 72 :n nojalla alueella on 200 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin 72 3 mom. rakentaminen kielletty. Alueen maisemakuvaa muuttamat toimenpiteet vaativat MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan. am Arvokas maisema-alue Ohjeellinen aluevaraus, jonka sisämaan puoleista rajaa voidaan tarkentaa metsätalouden toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Alueella rakennusten sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla riittävän kaukana rannasta ja suojapuustoa tulee jättää rannan ja rakennusten väliin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 (14) MRL 43 :n nojalla määrätään, että alueella tehtävät hakkuut (pois lukien harvennushakkuut) sekä ympäristöä ja maankamaraa muuttavat toimenpiteet kuten kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen vaativat MRL:n 128 :n mukaisen maisematyöluvan lukuun ottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia. m Maisemallisesti merkittävä alue Rakentamisen tulee soveltua maiseman kuvaan. av Arvokas vesistöalue av-alueella rakennusten sijoitteluun ja jätevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomioita. Rakennusten tulee olla riittävän kaukana rannasta ja suojapuustoa tulee jättää rannan ja rakennusten väliin. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena eikä alueen luontoarvoja saa heikentää. av-alueella voidaan suorittaa tavanomaisia loma-asumisen tarvitsemia (veneväylä ja uimaranta) kaislikon poistoja sekä ojien kunnossapitoa. 4.3.4 Muut alueet, ympäristön häiriötekijät me Meluntorjunnan tarvealue 4.3.5 Yleismääräykset Ennen rakennusluvan myöntämistä on varmistettava, että rakennuslupahakemus ei ole ristiriidassa valtioneuvoston asetuksen (933/1002) kanssa, joka koskee asuinalueiden suurimpia sallittuja melutasoja. Rakentaminen Tämän yleiskaavan A-, RA-, RA-1, RA-2-, RA/L ja EN-alueilla saa myötää rakennusluvan yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ilman rantaasemakaavaa. Rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin rakennuspaikat on merkitty maastoon. Voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyn luvan perusteella rakennettua rakennusta saa peruskorjata ja tuhoutunut rakennus saadaan korvata vastaavalla uudella rakennuksella. Maasto-olosuhteista ja pohjakartan tarkkuudesta johtuen rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa vähäisessä määrin, jos se on tarpeen teiden tai rakennusten sijoittamisen kannalta. Poikkeaminen ei saa johtaa kaavaan osoitettujen rakennuspaikkojen määrän ylittymiseen. Ranta-alueiden kunnostamisesta ja ruoppauksista on oltava yhteydessä ympäristöviranomaisiin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 (14) M-, MU-, MT-, VL- ja SL-alueilta on rakennusoikeus 200 metrin rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A- ja RA-alueille. Rakennuspaikan käyttöä ja rakentamistapaa koskevat määräykset ovat voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti: Alueelle sijoitettavien rakennusten vähimmäisetäisyydet ovat keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta: asunnot, etäisyys rantaviivasta 40 m loma-asunnot, kerrosala alle 80 k-m2, etäisyys rantaviivasta 30 m loma-asunnot, kerrosala yli 80 k-m2, etäisyys rantaviivasta 40 m rantasaunat / rakennukset, kerrosala yli 25 k-m2, etäisyys rantaviivasta 20 m rantasaunat, kerrosala korkeintaan 25 k-m2, etäisyys rantaviivasta 15 m Rakennuslupaviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se on maasto-olosuhteiden johdosta välttämätöntä ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään luonnonmaisemaan. Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä suojapuustoa. Ympärivuotisen asunnon ja loma-asunnon alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus tulee olla vähintään yhden metrin (1m) keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvan ylimmän tulvakorkeuden (HV 1/50) yläpuolella. Tämä koskee myös muita rakennuksia, jos niissä on veden noususta vaurioituvia rakenteita. Uusilta rakennuspaikoilta tulee käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä yleisille teille. Jos uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tiehallintoon. Vesi- ja jätehuoltoa koskevat määräykset Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesihuolto on järjestettävä asianomaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla sekä noudattaen 1.1.2004 tullutta talousjätevesien käsittelystä annettua valtioneuvoston asetusta (nro 542, annettu 11.6.2003), joka koskee vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita. jätevesien käsittelytapa on tutkittava erikseen joka rakennushankkeen yhteydessä. Vesihuoltosuunnitelma on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua tai muita haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 30 m lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 (14) varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Sauna- ja muita pesuvesiä ei saa päästää suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä maahan 10-15 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jossa maaperä on tarkoitukseen sopiva ja jonne tulvavesi ei nouse. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon rakennuspaikkaa valittaessa. Loma-asuntojen rakennuspaikoilla tulee suosia kompostoivia käymälöitä. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Metsänhoitoa ja maataloutta koskevat määräykset ja suositukset Metsänhoidossa noudatetaan metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia metsänhoitosuosituksia ja ranta-alueilla erityisesti rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantapelloilla peltoviljelyä, nurmetusta tai muuta vastaavaa maanpinnan käsittelyä ei saa ulottaa 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Rantavyöhykkeelle on varmistettava riittävä suojavyöhykkeen muodostuminen. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Yleistä Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan eikä seudullisen yleiskaavan kanssa. Kaavan vaikutukset ovat yleisesti ottaen vähäisiä, sillä kaavalla mahdollistetaan vakituisten asuinpaikkojen muuttaminen lomarakennuspaikoiksi, yhden lomarakennuspaikan sekä talouskeskuksen muuttaminen vakituisen asumisen asuinpaikaksi sekä rakennuspaikkojen poistaminen ja siirtäminen toisaalle. Kaavaa laadittaessa on uusien aluevarausten sijoittamisella pyritty minimoimaan haitallisia vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön ja ihmisiin. Kaava on laadittu luonto- ja maisemaselvityksen aluerajaukset, asetetut tavoitteet sekä mitoitusperusteet. 4.4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Marjoniemen tilalla rakentamisen keskittäminen vanhan päärakennuksen yhteyteen turvaa tilanhoidon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Alueelle on myös olevat tieyhteydet, toisin kuin Kattilalahteen, jossa rakennuspaikat ennen kaavamuutosta sijaitsivat. Juhanalan tilan palstalla käyttötarkoitusten muutokset ovat kunnan strategian mukaisia, sillä kunnan tarkoitus on keskittää omistamiensa maiden vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja vielä lähemmäs keskus-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 (14) taajamaa. Pitkäniemen alueen rakennuspaikoille on myös ollut kysyntää loma-asuntokäyttöön. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rantayleiskaava tukee alueen sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaavan maankäyttöratkaisu hyödyntää ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja teknistä verkostoa. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja ne on osoitettu asianmukaisin suojelumääräyksin ja kaavamerkinnöin. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Osayleiskaavalla hyödynnetään olevaa tiestöä ja verkostoja. 4.4.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.4.4 Vaikutukset yhdyskuntahuoltoon 4.4.5 Vaikutukset luontoon 4.4.6 Vaikutukset maisemaan Muutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Rakentamista keskitetään jo rakennetuille alueille. Rakennuspaikkoja poistuu. Kunnan tarkoitus on keskittää omistamiensa maiden vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja vielä lähemmäs keskustaajamaa. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luontoon. Rakennuspaikkoja poistuu ja siirtyy. Kaavan toteutuessa metsäpinta-ala ja rakentamaton alue lisääntyvät kaavamuutosalueella hieman. Vaikutukset pohjavesiin 4.4.7 Taloudelliset vaikutukset Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Maisemallisesti haitalliset vaikutukset on pyritty minimoimaan. Rannassa on säilytettävä suojapuustoa, jolloin maisema säilyy luonnonmukaisempana järveltä päin katsottuna. Rakentaminen ei lisäänny vaan rakennuspaikkoja poistuu ja rakentamista keskitetään jo rakennetuille alueille. hakkuiden ja ympäristöön kohdistuvien muutostöiden osalta kunta voi lupaharkinnan yhteydessä huomioida maisemalliset seikan. Kaavamuutoksella on taloudellisia vaikutuksia maanomistajille sekä kunnalle. Maanomistajat pystyvät jatkossa suorittamaan myös päätehakkuut, kun amalueen määräystä on muutettu. Kunnalata poistuu yksi rakennuspaikka, mutta lomarakennuspaikoille on ollut kysyntää toisin kuin asuinrakennuspaikoille. On siten oletettavaa, että kunta saa myynti tuloja lomarakennuspaikoista.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 (14) 4.4.8 Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutos ei vaikuta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaavalla ei ole vaikutusta virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. 4.5 Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa ja selkeyttää maankäyttöä kaavaalueella. Kaava täydentää rantayleiskaavan alueen kokonaan kaavoitetuksi, yhtenäisesti suunnitelluksi kokonaisuudeksi. 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 6 TOTEUTTAMINEN Kaavamääräykset ovat Maavesi-Sysmä-Paro vesistöalueiden rantayleiskaavan mukaiset. Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaavamuutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. Kuopiossa 16.10.2015. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Mirjam Hyvönen suunnittelija, arkkitehti SAFA