Ympa 11.12.2007 132 Ympa liite 1
KAAVOITUSKATSAUS 2007 Kaavoitus on kunnan maankäytön suunnittelua. Maankäytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on toimivan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön tasapainoinen kehittäminen sekä edellytysten turvaaminen kunnan elinvoimaiselle kehitykselle. Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava tiedote kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista sekä lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoitushankkeiden lähtökohdista, tavoitteista ja käsittelyvaiheista tiedottamisen tarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoituksessa. Kaavoituskatsauksen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) pykälässä seitsemän. Kaavoitusta ohjaa kunnanvaltuuston vuosittain hyväksymä kaavoitusohjelma, jossa on linjattu lähivuosien maankäytön kehittämistavoitteet ja suunnittelukohteet. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma vuodelle 2008 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2007. Kaavoitusohjelmaa vuodelle 2008 laadittaessa asetettiin etusijalle työpaikat, korkealaatuiset pientaloalueet, keskusta-asuminen sekä taajamien keskustojen kehittäminen ja niiden kasvusuunnat. Osayleiskaavakohteista ajankohtaisimpia ovat Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A, jossa tutkitaan mahdollisuuksia laajempien työpaikka-alueiden sijoittamiseksi valtateiden risteysalueen tuntumaan sekä Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B, jonka tarkoisuksena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka. Liikenteen osalta kaavoitukseen vaikuttava keskeinen hanke on Espoo-Vihti-Lohja -ratayhteyden linjaukseen varautuminen osayleiskaavan yhteydessä. Ratahankkeeseen liittyen valmistui vuoden 2007 lopulla Turunväylän (vt 1) ja Espoo - Lohja -radan liikennekäytäväselvitys (ELVI), jossa on määritelty Espoo - Lohja ratalinjauksen ohella alueen maankäytön sekä tie- ja katuverkon yhdistyminen Turunväylään ja Vanhan Turuntiehen. Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nummelan taajamaan, jossa on Vihdin suurin liike- ja asuntorakentamisen tarve. Vuonna 2007 Nummelaan vahvistuneissa asemakaavoissa taajamaan syntyi lisää korttelialueita asuinpientaloja, erikoiskaupan liiketilaa, toimitilaa sekä muuta työpaikkarakentamista varten. Vuoden 2008 kaavoitusohjelmassa painotetaan edelleen keskustojen kehittämistä ja keskusta-asumista. Sekä Nummelan että Vihdin kirkonkylän keskustoissa suunnittelun tarkoituksena on niiden elävöittäminen ja kehittäminen täydennysrakentamisen avulla. Tämä kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma vuodelle 2008 sekä tiedot vahvistuneista ja vireillä olevista kaavoista löytyvät myös kunnan internet-sivulta osoitteesta http://www.vihti.fi. Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitustoimen esimies Asia 460/719/2007 Kansikuva: Ridalin asuinalue elokuussa 2007. Kaavoituskatsauksessa esiintyvät opaskartat Vihdin kunnan mittaustoimi ja valokuvat Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi. 2
KUNTALAISTEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät vuorovaikutuksen järjestämistä kaavan valmisteluvaiheessa. Kunnan tulee tiedottaa kaavoituksen vireille tulosta niille, joita se koskee. Heille tulee myös järjestää mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Jokaisesta kaavasta on tehtävä kaavan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat ja kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Suunnitelmassa selvitetään osalliset sekä keinot vuorovaikutuksen järjestämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kuulutuksella, joka voi olla myös kuulutus kaavan vireille tulosta. Osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin maankäyttöratkaisulla voi olla vaikutusta. Vuorovaikutus ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen, siksi myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja laajuus vaihtelevat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja ympäristöönsä tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun sekä yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja keskustelutilaisuuksiin. Kaavaa valmisteltaessa asetetaan valmisteluaineisto nähtäville ja osallisille varataan tilaisuus mielipiteensä esittämiseen (MRA 30 ). Kaavaehdotuksen osia ovat kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä kaavaselostus (sekä osallistumisja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä (MRL 65, MRA 27 / MRA 30 ) voivat kuntalaiset tehdä kaavasta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle. 3
KAAVAN KÄSITTELYVAIHEET VIHDISSÄ Mitä kunta tekee? Käsittelyvaihe Mitä osallinen voi tehdä? Kaavoituspäätöksen Ilmoittaa kaavan vireilletulosta Laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman Järjestää tarvittaessa viranomaisneuvottelun Vireilletulo MRL 63 MRA 30 Kaavan laatimis- tai muuttamisaloitteen kunnanhallitukselle Esittää neuvottelua Uudenmaan ympäristökeskukselle osallistumis- ja arviointi-suunnitelman riittävyydestä Selvitykset ja tavoitteet Luonnosvaihtoehdot Vaikutusten arvioinnin Valmisteluaineisto nähtäville Palautteen käsittely Kaavaratkaisun valinta MRL 62 MRA 30 Osallistua kaavaesittelyihin Lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta Kaavaehdotuksen laadinta saadun palautteen pohjalta Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Kaavaehdotus ympäristölautakunnan kautta kunnanhallitukseen, joka asettaa sen virallisesti nähtäville Muistutusten ja lausuntojen käsittely ja ehdotuksen tarkistus Kaavaehdotus mahdollisesti uudelleen nähtäville Ehdotusvaihe MRL 65 MRA 30 & 32 Kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävillä olo aikana Pyytää kuntaa toimittamaan kaavan hyväksymispäätöksen Ympäristölautakunta esittää kaavan sekä lausunto- ja muistutusvastineet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi Kunnanhallitus esittää kaavan valtuuston hyväksyttäväksi (vaikutuksiltaan vähäiset kaavat hyväksyy ympäristölautakunta) Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet Kaava tulee lainvoimaiseksi, kun hyväksymispäätöksestä on valitusajan päätyttyä kuulutettu, ellei valtuuston päätöksestä ole valitettu Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe MRL 67 MRA 37 & 200 Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 vrk:n kuluessa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa 30 vrk:n kuluessa korkeimpaan hallintooikeuteen Asemakaavojen käsittelyaika on normaalitapauksessa yhdestä kahteen vuotta, mutta muun muassa valitusten johdosta kaavan tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää useampia vuosia. 4
KAAVAJÄRJESTELMÄ Alueiden käytön suunnittelujärjestelmästä säädetään vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Järjestelmän periaatteena on, että laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa lain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kaikilla kaavatasoilla on siis huomioitava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti tavoitteet kuitenkin välittyvät kuntien kaavoitukseen maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laadinnassa. Se myös välittää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Vihtiä koskevan maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava). Yleiskaavassa määritellään kunnan maankäytön päälinjat ja kuntarakenne. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai osa-alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet (taajamat, kylät, työpaikka-alueet, liikennealueet, maa- ja metsätalousalueet, virkistysalueet sekä suojelutarpeet) yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Asemakaavat ovat yksityiskohtaisia kaavoja, joita laaditaan taajama- tai muille alueille, joille on suunnitteilla tiiviimpää rakentamista. Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma aluiden käytöstä eri tarkoituksiin. Se sisältää alueiden käyttötarkoitusmääräysten ohella määräyksiä mm. rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen järjestämisestä. Asemakaavalla on rakentamista välittömästi ohjaava vaikutus. Ranta-asemakaavan laatiminen on yleensä kaavoitettavan alueen omistajien asia. Ranta-asemakaavan tarkoitus on ohjata pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä ranta-alueella. Kaavassa annetaan yksityiskohtaiset määräykset loma-asutuksen ja alueen muun käytön järjestämisestä ranta-alueella. Maakuntakaavassa osoitetaan maankäyttö, jolla on vaikutuksia yli kuntarajojen. Yleis-/osayleiskaavassa määritellään yleispiirteisesti kunnan tai sen osa-alueen käyttö eri tarpeisiin. Asemakaavassa osoitetaan alueen yksityiskohtainen maankäyttö. 5
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto on 24 kunnan kuntaryhmä, jonka toimialue ulottuu pääkaupunkiseudulta pohjoiseen Hyvinkäälle ja lännessä Hankoon. Uudenmaan liiton lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa huolehtia alueensa maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Kaavassa osoitetaan asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Aluevarauksia tehdään myös seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä teknisen huollon järjestelyille. Kaavan aikatähtäys ulottuu vuoteen 2030. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan 14.12.2004 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 8.11.2006. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä valitettiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO), joka hylkäsi pääasiaratkaisussaan 15.8.2007 kaikki kaavan vahvistamista koskevat valitukset. Ratkaisun myötä maakuntakaava sai kokonaisuudessaan lainvoiman. Uudenmaan liitossa on käynnistetty 1. maakuntakaavaa täydentävän vaihekaavan laadinta. Vaihemaakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan liiton alueelle. Vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö koostuu aihekokonaisuuksista, jotka nousivat esiin maakuntakaavan laadintaprosessin aikana. Tällaisia aihekokonaisuuksia ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä hiljaiset alueet. Lisäksi vaihekaavassa määritellään laajat ja yhtenäiset metsäalueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos on ollut maakuntahallituksen päätöksen pohjalta nähtävillä 11.-22.12.2006 ja 2.-24.1.2007 välisenä aikana. Vaihemaakuntakaavaehdotus on tarkoitus viedä maakuntahallituksen käsittelyyn vuoden 2007 lopulla. Yhdyshenkilöinä Uudenmaan liitossa ovat sunnittelupäällikkö Riitta Murto-Laitinen, puh. (09) 4767 4317 ja maakuntainsinööri Sanna Jylhä, puh. (09 )4767 4381. Tietoja maakuntakaavoituksesta ja kaavojen käsittelyvaiheista on esillä Uudenmaan liiton kotisivuilla www. uudenmaanliitto.fi. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Vihdin kunnan alueelta. 6
YLEISKAAVOITUS Vihdin kunnan yleiskaava -86 VIHDIN KUNNAN KEHITYSKUVA Vihdin kunnan kehityskuva Vihtiin on laadittu koko kuntaa koskeva, kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava vuonna 1986, joka on oikeusvaikutukseton. Sen rakentamista ohjaava vaikutus on ohjeellinen. Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kehityskuva 2025 on kunnan maankäytön visio, joka sisältää strategisia ratkaisuja, rakennemalleja, tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kehityskuvalla ei suoranaisesti ohjata rakentamista, vaan se toimii pohjana yleiskaavoitukselle sekä muulle kunnan kehittämiselle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kehityskuvaraportin 15.11.2004. Nummelan eteläosien rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma laadittiin osayleiskaavatyön pohjaksi. Suunnittelutyön aikana tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja Espoo-Vihti-Lohja ratayhteyden linjaukselle sekä alueen maankäytölle ja tieverkolle. Nummelan yhtenäinen korttelirakenne laajenee vaiheittain asutuksen osalta Turuntielle sekä työpaikkojen ja palvelujen osalta Turunväylän tuntumaan. Oleva haja-asutus ja Huhmarin kylä integroituu osaksi täydentyvää taajamarakennetta. Taajama Taajaman kasvusuunta yritystoiminnan alue yritystoiminnan kasvusuunta Kyläkeskus Virkistysalue Maakuntakaavan kansallispuisto Natura-alue tai seutukaavan suojelualue Kulttuurimaisemallisesti arvokas alue Metsävyöhyke Kehitettävä viheryhteys Yhteystarve VIHDIN KUNTA 4.11.2004 Olli Pekka Hatanpää Valtatie Seututie Yhdystie Uusi tieyhteys Rautatie Rautatieyhteystarve Rakennesuunnitelman mukainen rautatievaraus kulkee eteläisen Nummelan halki siten, että yhdyskuntarakenne on mahdollisimman riippumaton radan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä. Turuntie ja Turunväylä muodostavat tärkeän kehityskäytävän työpaikka- ja palvelurakentamista ajatellen. Valtateiden liittymän seutu on kiinnostava erityisesti hyvää logistista sijaintia kaipaaville yrityksille. Kunnanvaltuusto hyväksyi Nummelan eteläosien rakennesuunnitelman 14.3.2005. 7
OSAYLEISKAAVOITUS Koko kunnan yleiskaava uudistetaan laatimalla ajanmukaiset osayleiskaavat koko Vihdin alueelle rakentamispaineiden mukaisessa järjestyksessä. Osayleiskaava-alueet. Numeroinnissa ensimmäinen numero viittaa kaavan laatimisjärjestykseen ja toinen numero on kaavanumero. Rasteroiduilla alueilla on voimassa vahvistettu osayleiskaava. 8
Vuonna 2007 vireillä olleet osayleiskaavat ja kaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 0249A Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A Turuntien ja Turunväylän välinen alue erotettiin omaksi kaava-alueekseen, jonne muodostuu laajoja työpaikkaalueita. Osayleiskaava muodostaa rungon asemakaavoitukselle. Kaava-alueesta esiteltiin kolme maankäyttövaihtoehtoa syksyllä 2006 (ympa 29.8.2006), joita osalliset saivat kommentoida 3.11.2006 saakka. Ympäristölautakunta käsitteli maankäyttövaihtoehdoista saatuja palautteita kokouksessaan 12.12.2006. Maankäyttövaihtoehdoista saatujen palautteiden ja ympäristölautakunnan antamien suunnitteluohjeistuksien pohjalta tehtiin kaavan ympäristövaikutusselvitys WSP Finland Oy:n toimesta. Myös perusselvityksiä on täydennetty. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus asettaa kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen julkisesti nähtäville loppuvuodesta 2007. Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2008. Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 0249B Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B Osayleiskaavatyön tavoitteena on määritellä Nummelan kehittyminen ja laajentuminen vuoteen 2030 saakka sekä määrittää Nummelan eteläosien maankäytön rakenne asemakaavatyön pohjaksi. Ympäristölautakunta on merkinnyt tiedoksi kaavan päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman 21.8.2007 sekä päivitetyt perusselvitykset 23.10.2007. Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2009. Kaavoitusarkkitehti Suvi Lehtoranta 0241 Nummenkylän osayleiskaava Osayleiskaavatyön tavoitteena on tutkia E18 -liikennekäytävän liittymäalueen (ns. Muijalan liittymä) soveltumista elinkeinoelämän tarpeisiin sekä määrittää Myllylampien alueen maankäytön kehittämisen pääperiaatteet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa 19.4.2005. Näitä on tarkoitus päivittää loppuvuodesta 2007. Samassa yhteydessä tullaan kaavan tavoitteita tarkentamaan. Osayleiskaava on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn vuonna 2009. Kaavasuunnittelija Suvi Siivola Muut vireillä olevat osayleiskaavat Muut vireillä olevat osayleiskaavat on kaavoitusohjelmassa aikataulutettu kaavoitustarpeina vuoden 2009 jälkeen. 1123 Tervalammen osayleiskaava Osayleiskaavan tavoitteena on Tervalammen kyläasutuksen kehittäminen. Kaavaprosessi on käynnistetty vuonna 2000, mutta kaavan valmistelu jatkuu vasta kunnan strategisesti merkittävimpien kaavojen valmistuttua. Alueella on suoritettu asukaskysely ja luontoselvitys vuosina 1999-2000 sekä arkeologinen selvitys vuonna 2007. 0933A Siippoon osayleiskaava Osayleiskaavan tarkoitus on toimia Siippoon alueen maankäytön kehittämisen pohjana ja mahdollistaa muun muassa Katinhännän maa-ainestenottoalueen jälkikäyttö lastaus- ja varastoalueena. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2003. 0933B Otalammen osayleiskaava Osayleiskaavalla tarkastellaan Otalammen taajaman tieverkkoa ja laajenemissuuntia asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty asukaskysely vuonna 2000. 1447 Vihtijärven osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan muuttaminen on käynnistynyt kylätoimikunnan aloitteesta. 0448 Ruskelan-Ollilan osayleiskaavan muutos Kaavatyö käsittää korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamatta jättämät osat Otalampi-Härkälän osayleiskaavaalueesta sekä vastaavat korjaukset vahvistetttun osayleiskaavaan. 9
ASEMAKAAVOITUS Nummela Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat N 82 Linnanniitun asemakaava Kylämäistä taajamarakennetta toteuttava asemakaava sisältää 53 erillispientalotonttia se-kä yhtiömuotoisesti toteutettavia asuinpientalo- ja rivitalokortteleita. Alueelta on tarkoitus koemarkkinoida tontteja ekologisesti toteutettaville pientaloille yhteistyössä Osuuskunta Linnanniitun kanssa. Alue on pääasiassa kunnan omistuksessa ja alueelle on tehty myös maankäyttösopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan 4.6.2007. Kunnanhallitus päätti kaavan osittaisesta voimaantulosta 20.8.2007 lukuun ottamatta korttelin 178 tonttia 4, korttelia 178 kokonaisuudessaan sekä Linnanniitunpolku -kadunnimeä. N 130 Citymarketin asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella mahdollistettiin kauppakeskuksen lisärakentaminen nykyisen hypermarketin yhteyteen. Lisärakentamisen toteuttamisen yhteydessä rakennetaan myös Meritielle lisäajokaista sisääntuloliikenteen sujuvoittamiseksi. Alueelle on tehty maankäyttösopimus. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 4.6.2007. Kaava kuulutettiin astumaan voimaan 31.7.2007. N 113 Hiidenvedentien katualueen muutos Asemakaavan muutoksella siirrettiin Hiidenvedentien linjausta ja liittymää Lohjantielle noin 39 metriä lounaaseen. Ratkaisulla voidaan toteuttaa kadun pituuskaltevuuden loiventaminen ja turvallisemman liittymisen rakentaminen niin Lohjantielle kuin Nummelanharjun koulukeskukselle. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutoksen 21.8.2007 ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan 2.10.2007. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 126 Veikkoinkorven asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla kaavoitettiin vt:n 2 ja vt:n 25 koillinen rampialue liikennealueeksi. Asemakaavan muutoksella voimassa olevan asemakaavan Y-aluevaraukset (yleisten rakennusten korttelialueet) muutettiin työpaikkarakentamiseen. Ajurintien varteen kaavoitettiin muutama uusi rakennuspaikka ja vanhaa kaavaa ajantasaistettiin mm. katuyhteyksien, korttelialueen rajausten ja pohjavedensuojelumääräysten osalta. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 8.10.2007 ja kaava kuulutettiin astumaan voimaan 16.11.2007. Kaavoitusteknikko Matti Hult Oikealla: Vuonna 2007 Nummelaan valmistuneet asemakaavat. 10
Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 N 95 Keskustan asemakaavamuutos Alueella 2000-luvun alkuvuosina käynnissä ollut kaavamuutostyö on ollut keskeytyksessä vuoden 2003 lopusta lähtien (kaavaehdotus ympa:ssa 18.12.2003) alueelle kaavaillun kauppakeskushankkeen kariuduttua. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on Nummelan keskustan kehittäminen perinteisen kaupunkisuunnittelun keinoin. Tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja viihtyisyyttä taajamakuvaa ja liikennejärjestelyitä selkeyttämällä. Alueelle on tarkoitus suunnitella keskustatyyppistä asumista ja liiketiloja. Uudelleen käynnistetyn asemakaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa 15.5.2007. Tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa 28.5.2007. N 122 Hakatalojen asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueen perusparantaminen ja kehittäminen yhtenä kokonaisuutena. Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä perusselvitykset ja tavoitteet 31.8.2004. Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet 6.9.2004. Asemakaavatyö on ollut keskeytyksessä kunnan päätettyä luopua omistuksistaan alueella. N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa asemakaava korttelin 4 alueella ja samalla selvittää alueen liikennejärjestelyjen mahdolliset muutostarpeet. Alustavana tavoitteena on lisätä asumisen osuutta korttelialueella ja muuttaa kaavaa siten, ettei alueelle jää teollisuus- ja varastoalueiden käyttö-tarkoituksia. Maa-alue on kunnan omistuksessa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 23.1.2007 sekä perusselvitykset ja tavoitteet 27.2.2007. Kunnanvaltuuston 19.3.2007 tekemän päätöksen pohjalta kaavaprosessi keskeytettiin loppuvuodeksi 2007, ja sitä jatketaan vuonna 2008. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 132 Kotirinteen asemakaava Linnanniitun kaava-alueen ja Nummelan taajaman kaavoitetun alueen välinen osa, jota tutkitaan taajamamaisena pientalo- ja pienkerrostaloalueena. Alueella on maankäyttösopimuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet käsiteltiin ympäristölautakunnassa 21.8.2007. Kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet 3.9.2007. 11
N 137 Loiskaajantien asemakaavamuutos Tavoitteena on Vihdintien varren keskustaan kuuluvan alueen täydennysrakentaminen ja sovittaminen taajamakuvaan sekä arkkitehtonisesti korkealuokkainen asuntotuotanto. Aluetta koskien on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa. Asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL:n 65 :n mukaisesti nähtävillä 22.10.- 22.11.2007. N 139 Tuohivehmaan asemakaavamuutos Kaavalla muutetaan korttelin 442 liikerakennusten korttelialue sekä sen viereinen pysäköintialue ja lähivirkistysalue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 21.8.2007. Ympäristölautakunnan 20.11.2007 tekemän päätöksen pohjalta kaavaehdotus asetetaan MRL:n 65 :n mukaisesti nähtäville 10.12.2007-8.1.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 138 Hemmilänpellon asemakaava Asemakaavalla tutkitaan mahdollisuutta uusien omakotitonttien sijoittamiseksi Enärannan toteutuneen kaavaalueen reunalle ns. Hemmilän peltoalueelle maisematilaan sopeuttaen. Alue liittyy kiinteistökaupan esisopimukseen, joka on tehty Eero Sellgrenin kuolinpesän osakkaiden ja Vihdin kunnan välillä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 21.8.2007. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa 3.9.2007. Alueelle laadittua neljää eri luonnosvaihtoehtoa esiteltiin osallisille järjestetyssä tilaisuudessa 27.9.2007. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 23.10.2007 valita vaihtoehdon nro 3 kehitettäväksi edelleen kaavaehdotukseksi. 12
Nummelan asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuosina 2007-2008 vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2008 vireille tulevat asemakaavat N 118 Enärannan eteläosan asemakaava Tarkoituksena on tutkia Enäjärven ja valtatien 2 välisen alueen maankäyttö. Alueelle on tehty maankäyttösopimuksia. N 135 Linnanniitun eteläosan asemakaava Linnanniitun eteläosan rakennetta on tarkoitus tutkia lisärakentamisen ja katulinjauksen osalta. Alue on tarkoitus liittää kunnallisteknisen verkoston piiriin. N 134 Palojärven työpaikka-alueen asemakaava Tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu Turuntien ja Turunväylän väliin Nummelan eteläosaan laaditun osayleiskaavan pohjalta. Maanomistaja on tehnyt kunnan kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksen. Kaavoitusteknikko Matti Hult N 136 Laustionpellon pohjoisosan kaavamuutos Kaavamuutoksella tarkastellaan, missä määrin alueelle voidaan sijoittaa tilaa vievää erikoiskauppaa ja asumista. Alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa ja osalle alueesta on neuvoteltu kiinteistökaupan esisopimus kiinteistökehittäjän kanssa. Kaavoitusteknikko Matti Hult 13
N 140 Prisman korttelin asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisärakentaminen alueella taajamakuva huomioiden, liikennejärjestelyjen tutkiminen sekä autopaikoituksen sijoittaminen useampaan kerrokseen. Kaavahankkeen käynnistyminen edellyttää sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. N 141 Pajuniityn korttelien 193-195 kaavamuutos Tavoitteena on tutkia alueen asemakaavan tehostamista kerrostalovaltaisena alueena. Kaavamuutokseen ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. 14
N 142 Huhmarin työpaikka-alueen asemakaava Kaavatyön tavoitteena on uuden työpaikka-alueen suunnittelu valtateiden 1 ja 2 tuntumaan logistisesti keskeiseen paikkaan. Asemakaava laaditaan Nummelan eteläosaan laaditun osayleiskaavan pohjalta. Kaavatyön käynnistyminen edellyttää maanhankinnan onnistumista alueella. Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat N 106 Pajuniityn eteläosan asemakaavat Tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta lounaaseen Naaranpajuntien suuntaan Pajuniityn peltoalueella. Alueella on maankäyttösopimuksia sekä kunnan omistuksessa olevaa maata. N 120 Kenttälän asemakaavamuutos Tarkoituksena on asemakaavan ajantasaistaminen työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maan hankinnan onnistuminen alueella. N 121 Vihdintie 1 asemakaavamuutos Korttelialueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa asuinrakentamispainotteisemmaksi. Rakennusliike NCC:n kanssa on neuvoteltu kaavan muuttamisesta. Kaavatyöhön ryhtyminen edellyttää sopimuksen hyväksymistä maanomistajan kanssa. N 123 Kanervatien asemakaavamuutos Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia kaavoittaa vanhojen asuntolarakennusten paikalle kerrostaloasumista ja samalla ratkaista korttelialueen liikennejärjestelyt. Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 23.1.2007 sekä perusselvitykset ja tavoitteet 27.2.2007. 15
Vihdin kirkonkylä 2008 Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat V 32 Pappilanpellon asemakaavamuutos Pappilanpellon uudelleen rajattu asemakaavan muutos muuttaa vanhentuneen kaavan liikerakennuskorttelialueita asumiskäyttöön erillispientalokortteleiksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 19.3.2007. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi Helsingin hallinto-oikeuden 5.10.2007 tekemän päätöksen jälkeen kuulutuksella 12.11.2007. V 35 Vääkilän Kouvoinmäen asemakaava ja asemakaavamuutos Kaavatyöllä muutettiin alueen pohjoisosan toteuttamattomat kerros- ja rivitalojen korttelialueet sekä yleisten rakennusten korttelialue pääosin erillispientalojen korttelialueiksi. Samalla asemakaavalla liitettiin Nummelantien varren kaavoittamaton pientaloalue osaksi yhtenäistä Vääkilän asemakaa-va-aluetta. Kaavatyöllä mahdollistettiin mm. kysyttyjen omakotitonttien tarjonnan lisääntyminen Kirkonkylän alueella sekä alueen maankäytön sopeuttaminen aikaisempaa paremmin ympäröivään taajamarakenteeseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavamuutoksen 29.1.2007. Kaava tuli lainvoi-maiseksi Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 5.10.2007 ja kuulutettiin astumaan voimaan 12.11.2007. Kaavasuunnittelija Suvi Siivola Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 V 32A Myrskylänmäen asemakaavamuutos Tarkoituksena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialueita osittain pientaloasumiseen sekä tutkia alueen täydennysrakentamismahdollisuuksia oleva rakennuskanta ja ympäristö huomioiden. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös alueen liikennejärjestelyiden selkiyttäminen ja parantaminen. Aluetta koskeva kaavatyö on käynnistetty vuoden 2003 lopulla. Ympäristölautakunta päätti helmikuussa 2007 kaavaehdotuksen (nähtävillä 2.5.-2.6.2006) jakamisesta kahteen osaan alueelle sijoitettavan päiväkotitontin tutkimista varten. V 42 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos Kaavamuutos on ollut vireillä viimeksi vuonna 2003, mutta silloin uusi liikerakentaminen toteutettiin voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen tarkoituksena on Vihdin kirkonkylän keskustan ja erityisesti vanhan kunnanviraston alueen maankäytön kehittäminen. Alueella tutkitaan yksityisten palvelujen ja asumisen lisärakentamismahdollisuuksia. Kaavamuutosta koskeva täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä perusselvitykset ja tavoitteet merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa 15.5.2007. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa 28.5.2007. Kaavoitusteknikko Matti Hult 16
Vihdin kirkonkylän asemakaavoituskohteet. Vasemmalla olevassa kartassa esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2007 Kirkonkylään valmistuneet asemakaavat, ja oikealla olevassa kartassa vuosina 2007-2008 vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai myöhemmin laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat V 38 Männikön asemakaavamuutos Tarkoituksena on tarkistaa alueella voimassa oleva asemakaava vastaamaan nykyistä rakennetta ja tutkia voidaanko alueelle esittää uutta asutusta. V 39 Vääkilän - Koivissillan asemakaava (Vääkilä III) Tarkoituksena on laajentaa asumista nykyisen Vääkilän uuden omakotiasustuksen eteläpuolelle. Kunta omistaa alueelta maata. Lisäksi alueelta on tehty kaksi kaavoituksen käynnistämissopimusta. Kaavoituksen käynnistymisen edellytyksenä on kunnan maan hankinnan onnistuminen alueella. V 40 Kirkonkylän keskustan asemakaavamuutos II Kirkonkylän keskustan kaavaa on tarpeen tarkistaa laajemmin erityisesti kylämiljöön vaalimisen kannalta. V 41 Kouvoinmäen Pappilanpellon kaavamuutos Alueella on useita kaavamuutoshakemuksia ja -toiveita. Nykyinen kaava on tarpeen saattaa ajan tasalle. 17
Ojakkala Vuonna 2007 valmistuneet asemakaavat Oj 14 Pietilän asemakaavamuutos Asemakaavan muutoksella muutettiin korttelin 6 KTY -korttelinosan käyttötarkoitus erillispientalojen korttelialueeksi (AO-6), poistettiin Mörkölänpolun katualue ja jatkettiin Poikakoulunkujan katualuetta sekä ajantasaistettiin vanhaa kaava korttelin 6 ja 4 osalta. Korttelin 4 alue liitettiin samalla kortteliin 5a. Ympäristölautakunta esittti 20.11.2007 kunnanhallitukselle, että se esittäisi kaavamuutoksen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Oj 12C Ojakkalan keskustan asemakaavamuutos Ojakkalan keskusta-alueen asemakaava on vahvistettu jo 1970-luvulla, eikä vastaa enää tämän hetken tarpeita. Kaava on tarkoitus ajanmukaistaa. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa 26.9.2002 ja kaavatyö kuulutettu vireille 31.10.2002. Oj 12D Ojakkalan rannan ja vanhan asema-alueen asemakaava Suunnittelualue liittyy olennaisesti Ojakkalan kyläasutukseen, mutta ranta-alueella ei ole asemakaavaa. Ojakkalan asemakaavoituskohteet. Vasemman puoleisessa kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuonna 2007 Ojakkalaan valmistuneet asemakaavat, ja oikean puoleisessa kartassa vuosina 2007-2008 vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai myöhemmin laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 18
Otalampi Vuonna 2007 vireillä olleet asemakaavat ja asemakaavoituksen jatkuminen vuonna 2008 Ot 13 Katuyhteys välillä Otalammenraitti - Siippoontie Asemakaavalla mahdollistetaan Otalammen liikennejärjestelyiden sujuvoittaminen. Otalammenraitin ja Siippoontien yhdistäminen ohjaa liikennettä radan alittavan eritasoristeyksen kautta. Kaavatyö kuulutettiin vireille 5.9.2006. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin kunnanhallituksessa. Kaavatyötä koskeva asukastilaisuus pidettiin Otalammen työväentalolla 7.11.2007. Ympäristölautakunnan 20.11.2007 tekemän päätöksen pohjalta kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) 10.12.2007-8.1.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitusteknikko Matti Hult Vuonna 2009 tai myöhemmin vireille tulevat asemakaavat Ot 12 Otalammen keskustan asemakaava ja -muutos Tavoitteena on vanhan asemakaavan saattaminen ajanmukaiseksi sekä taajama-asutuksen laajentaminen Härkälän koulun suuntaan, joka on kunnallistekniikan piirissä. Otalammen asemakaavoituskohteet. Kartassa on esitetty ohjeellisina rajauksina vuosina 2007-2008 vireillä olevat / vireille tulevat asemakaavat (punainen yhtenäinen viiva) sekä vuonna 2009 tai sen jälkeen laadittavat asemakaavat (punainen katkoviiva). 19
RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaavat ovat ranta-alueille pääasiassa lomaasutuksen järjestämistä varten maanomistajien toimesta laadittavia asemakaavoja, joiden hallinnollinen käsittely tapahtuu kunnassa. Ranta-asemakaavojen hallinnollista käsittelyä hoitaa kunnassa kaavoitusteknikko Matti Hult. Vuonna 2007 vireillä olleet ranta-asemakaavat 0254 Rajarotkon ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Hiidenveden rannalla, Kaukolan ja Veikkolan maarekisterikylien rajalla. Ranta-asemakaavalla kaavoitettiin Hiidenveden rantaan kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY) noin kahden hehtaarin suuruiselle Rajarotkon tilalle. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 27.8.2007. Kaavan hyväksymispäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi kaava ei ole saanut lainvoimaa. Maanomistajan kaavanlaatijana DI Juha Poutanen 1350 Ratilan ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Oravalan kylässä, Oravalanlammen luoteispuolella, Ratilan tilan mailla (R:No 1:82). Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi ympäristölautakunnassa 25.9.2003. Maanomistajan kaavanlaatijana toimii Tapani Leppälä 20
RAKENNUSKIELLOT Maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla alueilla osayleiskaavan laatimista varten: Nummenkylä 01.12. 2011 saakka Tervalampi 01.01.2010 saakka Nummelan eteläosat 01.01. 2010 saakka Nummelan eteläosien oyk 1A läntinen osa 01.01.2010 saakka Nummelan eteläosien oyk 1B rakennuskieltoalueen laajennus 01.01.2010 saakka Rakennuskielto ei koske olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja maatalousrakennuksen rakentamista eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa seuraavilla asemakaava-alueilla siihen asti kunnes kaava on lainvoimainen: Pietilän asemakaavamuutos (kaava Oj 14) Linnanniitun asemakaava (kaava N 82) Kielto koskee Linnanniitunpolku-kadunnimeä, korttelin 178 tonttia 4 sekä korttelia 177 kokonaisuudessaan. Rantahepalon ranta-asemakaava (kaava 0845) Rajarotkon ranta-asemakaava (kaava 0254) SOPIMUKSET Asemakaavoitusta varten kunta on tehnyt maanomistajien kanssa kaavoituksen käynnistämissopimuksia, joiden pohjalta tehdään kaavoituksen edetessä maankäyttösopimukset. Vihdissä on myös voimassa useita vanhan lainsäädännön aikana tehtyjä maankäyttösopimuksia. Lisäksi kunta on tehnyt kaavoitukseen liittyvän kiinteistökaupan esisopimuksen Eero Sellgrenin perikunnan kanssa. Sopimuksen nimi Sopimusosapuoli Pvm Kohde Kaava Maankäyttösopimus Huitu Kerttu 21.12.2001 Nissoila 1:248 ja N 106 Seppä 4:178 (26 ha) Maankäyttösopimus Laustio Antti 28.09.2001 Sveitsinmäki 3:324 (10,7 ha) N 106 ja N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti 28.09.2001 Sveitsinmäki II 1:205 (4,8 ha) N 132 Maankäyttösopimus Laustio Antti 28.09.2001 Sveitsinmäki I 20:8 ja N 132 Sveitsinmäki II 1:205 (17,7 ha) Maankäyttösopimus Oinonen Petri 30.03.2000 Määräala M601 tilasta N 106 Kantola Pia Kotirinne 1:201 (1,4 ha) Rautio Jari Maankäyttösopimus Uronen Taimi 07.11.2003 Koivula II (1 ha) Ot 12 Käynnistämissopimus Laustio Pekka 02.04.2004 Tuusa 20:30 (14 ha) N 118 Käiväräinen Kaarina Käynnistämissopimus Perkoila Matti kp. 09.02.2005 Värskönniitty 1:33 (0,72 ha) V 39 Käynnistämissopimus Huitu Kerttu 19.04.2004 Nissoila 1:248 ja Suomela 3:2 (4,8 ha) N 118 Käynnistämissopimus Palojärvi Martti 08.02.2005 Pohjatalo 2:223 (25,4 ha) N 134 Käynnistämissopimus Tukkutuote Oy 23.02.2005 Muistola 1:76 (1,4 ha) Oj 14 Käynnistämissopimus Skanska Kodit Oy 16.01.2007 Pasila 3:358, Annala 3:169 ja N 137 Esala 3:122 (0,62 ha) Käynnistämissopimus YIT Rakennus Oy Kv 12.11.2007 Huhdanmäen korttelit 193-195 N 141 Käynnistämissopimus Anttola Matti ja Riitta Kh 19.11.2007 Kotirinne 1:201 N 132 Muu sopimus Sellgrenin perikunta Kv 19.03.2007 Hemmilä 2:382 (54,53 ha) N 138 ja N? 21
YHTEYSTIEDOT Lisätietoja vireillä olevista kaavoitusasioista ja kunnan tonttien myynnistä saa kunnan teknisestä ja ympäristökeskuksesta seuraavilta henkilöiltä: Teknisen ja ympäristökeskuksen johtaja: Matti Kanerva Vt. Tekninen ja ympäristöjohtaja Ympäristölautakunnan esittelijä puh. (09) 2242 3958, gsm 050 3408 590 Kaavoitus- ja kiinteistötoimen organisaatio ja yhteystiedot: Matti Kanerva Kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA Kaavoitustoimen esimies Asemakaavat, rakentamisen ohjaus puh. (09) 2242 3958, gsm 050 3408 590 Tiina Junnilainen Maankäyttöinsinööri, DI Maapolitiikka, maanhankinta, etuostoasiat, tontinluovutus puh. (09) 2242 3951, gsm 050 5766 256 Suvi Lehtoranta Kaavoitusarkkitehti, maisema-arkkitehti Osayleiskaavat puh. (09) 2242 3952, gsm 050 3768 753 Teija Järvinen Kiinteistöteknikko Kunnan tonttien myynti ja kiinteistökaupat puh. (09) 2242 3927, gsm 044 0421 179 Matti Hult Kaavoitusteknikko Asemakaavat, ranta-asemakaavat, poikkeamis- ja maisematyölupien sekä lohkomislausuntojen valmistelu, kaavoituksen www-sivut puh. (09) 2242 3980, gsm 050 3024 695 Suvi Siivola Kaavasuunnittelija, FM Osayleiskaavat, asemakaavamuutokset, perusselvitykset, osallistumisen valmistelu ja toteuttaminen, tilastot puh. (09) 2242 3912, gsm 044 0421 171 Eila Oulujärvi Suunnitteluavustaja Kaavojen piirtäminen puh. (09) 2242 3954 Käyntiosoite: Asemantie 30 Postiosoite: PL 13, 03101 NUMMELA Vihdin kunnan puhelinkeskus: (09) 2242 21 Kaavoituksen fax: (09) 2242 3979 Sähköpostiosoite: tekninen-ymparistokeskus@vihti.fi Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@vihti.fi Vihdin kunnan internet-kotisivu: http://www.vihti.fi Eila Siikanen Suunnitteluavustaja Kaavatiedustelut, karttatilaukset puh. (09) 2242 3956 Anne Riikonen Toimistosihteeri Asiakaspalvelu, poikkeamis- ja maisematyölupien tiedustelut ja naapurien kuulemiset sekä teknisen ja ympäristöjohtajan tekemien päätösten toimeenpanot puh. (09) 2242 3955 22
Ympäristölautakunnan jäsenet 2005-2008 Jaana Sohlman, puheenjohtaja Agrologi Haavistontie 435 03400 VIHTI puh. (09) 2246 375, gsm 040 356 3094 jaana.sohlman@tapiola.fi Henkilökohtaiset varajäsenet Jaana Salmi Kehityspäällikkö Tuohikengäntie 129 03300 OTALAMPI puh. 050 5066 883 jaana.salmi@elisa.fi Kai Wilén, varapuheenjohtaja Varastopäällikkö Lauri Viljasen kuja 4 03300 OTALAMPI puh. (09) 2233 686, gsm 040 5061 103 kai.wilen@luukku.com Petra Paalanen Sairaanhoitaja Pietiläntie 1 A 1 03100 NUMMELA puh. (09) 2227 309, gsm 050 5929 367 Marianne Aaltonen Psykiatrian sairaanhoitaja Jahtikuja 6 C 03100 NUMMELA puh. 050 5262 864 marianneaaltonen@jippii.fi Jari Kouhi Yrittäjä Kirkkoniementie 3 A 4 03400 VIHTI puh. 040 7064 531 jari.kouhi@dnainternet.net Pekka Jokinen Maanviljelijä Nummenpääntie 1005 03320 SELKI puh. (09) 2235 712, gsm 050 5113 463 pekka_jokinen@kolumbus.fi Mikko Mäkelä Maanviljelijä Jokikunnantie 28 03400 VIHTI puh. 040 0404 023 mikkom.makela@pp.inet.fi Heikki Leino Eläkeläinen Nokkapolku 10 03400 VIHTI puh. (09) 2247 756, gsm 040 7463 308 heikki.leino@pp2.inet.fi Monica Heiskari Parturi-kampaaja Nummensyrjä 1 A 1 03100 NUMMELA puh. (09) 2233 003, gsm 040 5546 006, monica.heiskari@luukku.com Kaija Oksa Toimittaja, päivähoitaja Hulttilantie 11 03250 OJAKKALA puh. 044 5262 784 kaija.oksa@kolumbus.fi Antti Uusitalo Eläkeläinen Käppöstie 26 03100 NUMMELA puh. (09) 2223 996, gsm 044 0421 192 antti.uusitalo@suomi24.fi Pentti Parjanen Autonkuljettaja Vuohenojanpolku 30 03100 NUMMELA puh. 040 8294 915 Päivi Lumikumpu Flexopainaja Kivistöntie 74 03150 HUHMARI puh. (09) 2247 929, 010 2452 627 (työ) 23
Kunnanhallituksen edustaja Anne-Mari Karppinen Ammattikorkeakoulun lehtori Mielikintie 3 03100 NUMMELA puh. (09) 2225 704, gsm 050 3720 323 anne-mari.karppinen@kolumbus.fi Nuorisovaltuuston edustajat Paula Sippola Ruutisarventie 19-21 C 03100 NUMMELA Johanna Helén Vanjärventie 171 03400 VIHTI Lautakunnan esittelijä ja sihteeri Vt. Tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Kanerva Asemantie 30, 03100 NUMMELA puh. (09) 2242 3958, gsm 050 3408 590 matti.kanerva@vihti.fi Muut viranomaiset Uudenmaan ympäristökeskus PL 36, 00521 HELSINKI Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14 Asiakaspalvelu puh. 020 690 161 www.ymparisto.fi Vihdin alueesta vastaavat: Kaisa Mäkelä, liikenneinsinööri Brita Dahlqvist-Solin, ylitarkastaja Uudenmaan liitto Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI puh. (09) 4767 411 www.uudenmaanliitto.fi Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12 A, 00520 HELSINKI puh. 020 422 11 www.tiehallinto.fi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Tammisaaren museo Villa Ormnäs, 10600 TAMMISAARI puh. 020 7753 161 www.ekenas.fi/museum/museo,htm Sihteeri Salme Napari Asemantie 30, 03100 NUMMELA puh. (09) 2242 3957 salme.napari@vihti.fi Vastuuhenkilö tarkastuslautakunnassa Eero Löfgren Yrittäjä Ylitalontie 5 03250 OJAKKALA puh. 2271 445, gsm 040 0472 831 eero.lofgren@kolumbus.fi 24
Pohjakartta Genimap Oy, Lupa L6197/07 Julkaisija: Vihdin kunnan kaavoitus- ja kiinteistötoimi Tekstit: Kaavoitustoimi, toim. Suvi Siivola ja Matti Kanerva Taitto: Suvi Siivola 25