Poikkeamislupapäätös, Laiduntie 153 1211/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 14.7.2015 Asian on valmistellut: Lahden kaupunki, kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala ha 402 Arrajoki Ropsila 1:264 45,5 Osoite Laiduntie 153 16160 Okkeri Asia Kahden aurinkokeräimen rakentaminen Arrajärven rantaan Pinta-ala Lukumäärä m² Aurinkokeräin 21,1x3,3 2 Voimassaolevat määräykset, joista poikkeamista haetaan: Rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 mom. tarkoittamaa kaavaa. Rakentaminen vastoin raken nus jär jes tyk sen määräyksiä lähemmäksi rantaviivaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen mainitussa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, mää räyk sis tä tai muista rajoituksista. MRL 172 mukaan poikkeaminen ei saa - aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. - vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. - vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan mer kit tä vään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Yleistä: [--] hakee poikkeamislupaa omistamalleen tilalle Rop si la 532-402-1-264. Hakemus koskee kahden au rin ko ke räi men asentamista 10 metrin etäisyydelle Arrajärven ran ta vii vas ta.
Yhden aurinkokeräimen pituus on 21,1 metriä ja leveys 3,3 metriä. Aurinkokeräimet asennetaan ruu vi paa lu jen päälle 23 o kulmaan siten, että alareuna on 40 cm ja ylä reu na noin 200 cm maanpinnasta. Aurinkokeräimet asen ne taan siten, että rantaviiva säilyy koskemattomana ja 10 metrin rantavyöhykettä hoidetaan niin, että sillä säilyy kas va va puusto, paju, kaisla ja muu pensaisto. Vain yli kol me metriä korkeita puita harvennetaan vain siltä osin kuin ne luovat varjon aurinkopaneelien päälle. Tilan pinta-ala on noin 45,5 ha ja sillä on rantaviivaa noin 660 metriä. Rakennusjärjestyksen mukaan lo ma ra ken nus pai kan rakennusoikeus on enintään 200 m 2. Tilalla on lo mara ken nus, talousrakennus ja sauna. Hakijan perustelut: Paneeleista muodostetaan kaksi 3,3x21,1 metriä leveää laat taa, joista toinen suunnataan suoraan etelään ja toinen kaak koon. Paneelit maisemoidaan rantaan siten, etteivät ne ko ko nai suu des saan näy järvelle; etelään suunnatusta panee lis ta näkyy vain päätykolmion yläosa, kaakkoon suun natun paneelin musta mattapinta ei heijasta valoa, vaan hyödyn tää tehokkaasti veden ja talvella järven pinnalla olevan lu men hei jas tus va loa. Aurinkopaneelien sijoittaminen vesijättöalueelle on pe rus teltua, koska sillä tavoin voidaan kasvustoon tehtävä aukko mi ni moi da. Mitä kauemmas rantaviivasta peneelit sijoitetaan si tä suurempi puuton aukko istutusmetsään syntyy. Au rin kopa nee lit ovat itse asiassa veden ominaisuuksia hyödyntävä lai tos aivan samalla tavalla kuin vedenvalkama tai ve ne koppi. Veneilyssä hyödynnetään veden kantavaa ominaisuutta, au rin ko pa nee lit hyödyntävät veden va lon hei jas tus omi naisuut ta. Tässä mielessä ratio rantaviivan läheisyyteen ra kenta mi sel le täyttyy. Hakijan arvio rakentamisen vaikutuksista: Vain vähäinen vaikutus rantamaisemaan. Laakeat laatat näkyvät vain osittain järvelle. Maalta päin kat sot tu na puusto peittää laattojen näkyvyyden täysin. Yhtään naapuria ei ole 250 metrin säteellä. Ilmakuvassa laatat nä ky vät noin 700 m 2 puustottomana aukkona is tu tus met sän kes kel lä. Kaavoitustilanne: Alueella ei ole ranta-asemakaavaa, eikä yleiskaavaa. Alue on kaavoittamaton. Kyseessä on rakentaminen ran ta-alueel le, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 mom. tarkoittamaa kaa vaa. " Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle
ran ta vyö hyk keel le ei saa rakentaa rakennusta ilman ase makaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaava tai sen osan käyttämisestä ra ken nus lu van myöntämisen perusteena." Tilalle on myönnetty lupa lomakylän rakentamiselle vuonna 1976. Asianosaisten kuuleminen: Hakija on kuullut rajanaapurit. Rajanaapureilla tai muilla asian osai sil la ei ole ollut huomautettavaaa hankkeen johdosta. Vastaranta on yli 600 metrin etäisyydellä. Perustelut: MRL 171 1 momentin mu kaan kunta voi erityisestä syystä myön tää poikkeuksen mai nitussa laissa säädetyistä tai sen no jal la annetuista rakenta mista tai muuta toimenpidettä kos ke vis ta säännöksistä, määräyksistä tai muista ra joi tuksis ta. MRL 171 2 mom. mukaan kunta ei kuitenkaan saa myön tää poikkeamista, kun kysymys on uuden ra ken nuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 :n 1 mom. tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Hakemuksen mukaisessa rakentamisessa on kysymys raken ne tus ta rantarakennuspaikasta. Päätösvalta on näin ollen kunnalla. Asia on var mis tet tu Hämeen ELY-keskukselta. Li säk si kunnalla on pää tös val ta poikkeamisesta ra ken nusjär jes tyk sen mukaisista etäi syys vaa ti muk sis ta. Lahden seudun ympäristöpalvelut ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole tarvet ta antaa lausuntoa hankkeesta (sähköposti 2.7.2015). Aurinkokerääjien rakentaminen on perusteltua olemassa ole van lomarakennuspaikan sähkön tuottamiseksi eko lo gises ti. Hakijan mukaan energiayhtiö on sitoutunut ostamaan yli jää mä säh kön, joten aurinkoenergiatuotanto pienentää val ta kun nal lis ta hiilidioksiidipäästöä. Tilalle on myönnetty vuonna 1976 lupa lomakylän ra ken tami sek si. Asemapiirustuksen mukaan lomakylä käsitti saunan ja talousrakennusten lisäksi tilan eteläreunaan osoi tettu ja pikkumökkejä. Hakemuksen kohteena oleva nykyinen koi vik ko oli peltoa ja se oli osoitettu telttailijoita varten. Raken nus paik ka täyttää MRL 116 mukaiset vaatimukset. Aurinkoenergian hyödyntäminen on kestävän kehityksen edel lyt tä mää luonnonmukaista energiatuotantoa. Paneelit liit ty vät selkeästi rakennettuun pihapiiriin, mutta jäävät joka suun nas ta suojaistutusten taakse. Esitetty kerääjien suun-
taa mi nen pienentää niiden näkymistä järvelle ja etenkin talvel la ne kuuluvat yhteen tilan muun rakentamisen kanssa. Vaikka hakemuksessa ei ole perusteltu tarkemmin ve denpin nan heijastusvaikutuksen merkitystä aurinkoenergian tuo tan nos sa, voidaan paneelien sijoittamisen lähelle rantaa ole van mahdollista. Kaavoittaja ja rakennuslupa-arkkitehti ovat tehneet maastokatselmuksen yhdessä Jouko Virran kans sa 23.6.2015. Katselmuksessa todettiin perustelluksi si joit taa keräimet hakemuksen mukaisille rakennuspaikoille. Rakennusjärjestyksen mukaan alle 15 metrin etäisyydelle ran ta vii vas ta saa rakentaa vain vesirajalaitteita. Kyseessä ei ole rakennus, mutta suuresta koosta johtuen rakentamista ei voi myöskään suoraan verrata vesirajalaitteeseen. Hakemuksen mukainen rakentaminen täyttää MRL 172 mu kai set edellytykset poikkeamiselle. Hakemuksen mu kainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä se johda vai ku tuk siltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Päätös: Päätän myöntää hakemuksen mukaisen poikkeuksen raken taa ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72 :n 1 mom. tarkoittamaa kaavaa. Lisäksi päätän myöntää ha kemuk sen mukaisen poikkeamisen rakennusjärjestyksen mää räyk ses tä, jonka mukaan muun kuin sau na ra ken nuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Poikkeamislupa myönnetään kahden aurinkokerääjän raken ta mi seen 10 metrin päähän ran ta vii vas ta siten, että toinen suuntautuu etelään ja toinen kaakkoon. Rakentamisessa ja alueen hoidossa tulee huolehtia suo jakas vil li suu den säilymisestä ja istuttamisesta niin, että 10 met rin rantakaistalla on aina kolmeen metriin saakka eri korkuis ta puustoa, pajukkoa ja muuta kasvillisuutta. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen 14.7.2015. Tämä päätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun se on saanut lainvoiman. Ennen minkäänlaiseen rakentamiseen ryhtymistä on saatava asiaan kuuluva rakennuslupa. Tästä pää tök ses tä peritään Nastolan kunnan maankäytön maksujen ja taksojen mukainen maksu 480 euroa sekä mahdolliset muut poikkeamispäätökseen kuuluvat kustannukset.
Rakennuslupaa varten hakija saa lainvoimaisuustodistuksen tästä päätöksessä Nastolan teknisistä palveluista. Yleiskaavoittajan ollessa estyneenä, kaavoitusarkkitehdin vi ran ollessa avoin, Vs. Yleiskaavoittaja Risto Helander tekninen johtaja Toimivallan peruste Teknisten palvelujen johtosääntö 3 A. Ratkaisuvalta 23. Tekninen lautakunta 11.2.2014 10 Teknisten palvelujen johtosääntö 5 Lisätietoja Rakennuslupa-arkkitehti Jukka Vesanen, puh. 050 383 6489, jukka.vesanen@lahti.fi Julkipano Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen yllä mainittuna an ta mis päi vä nä. Julkipanopäivä on 13.7.2015.