4. KAUPUNGINOSAN SATAMA-, VIRKISTYS-, KATU- JA VESIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (LUTAKON SATAMA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.) Kaavan tunnus: 04:032 Jyväskylän kaupunki / Kaupunkisuunnitteluosasto / 12.9.2007 (päivitetty 1.11.2007 ja 13.11.2007) 1. Suunnittelualue Asemakaavan muutosalue sijaitsee kaupungin keskustan vieressä, Lutakon lounaisosan rannassa.
2 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Lutakon satama on keskeinen ja näkyvä osa Jyväskylän kaupunkikeskustan urbaanirakenteeseen kuuluvaa ydinaluetta, jonka kautta kulkee vuosittain noin 40 000 matkustajaa. Satama on ollut käytössä ensisijaisesti kesäaikaan, mutta viime vuosina satamassa olisi ollut kysyntää myös ympärivuotiseen toimintaan. Sataman viereinen, entinen teollisuusalue on muutettu asumiselle ja liiketoiminnalle. Alueen rakentamisen etenemisen myötä on tullut tarvetta saada lisää tilaa Lutakossa järjestettäville yleisötapahtumille. Lutakon kulmauksen yleissuunnitelmassa on esitetty tapahtuma-alueen laajentamista satama-aukiolle, joka liittyisi Satamakadun koillispuolisen Lutakon aukion kautta Messutoriin ja Paviljonkiin. Lutakon sataman tulevia toimintoja sekä sataman parantamista ja rakentamista on suunniteltu valmisteilla olevan Lutakon sataman yleissuunnitelman yhteydessä. Siinä tutkitaan vaihtoehtoja sataman ja ranta-alueen toimivuuden, maankäytön ja palveluiden osalta sekä esitetään kokonaissuunnitelma satama-alueen palvelujen ja siihen liittyvien oheistoimintojen järjestämiseksi. Tavoitteena on kehittää satamasta ja ranta-alueesta kaupunkimaisesti rakennettu, viihtyisä ja laadukas alue, joka soveltuu perinteisten satamapalvelujen lisäksi myös yleisötapahtumien pitopaikaksi. Jyväsjärven täyttörajaus tapahtuma-aukion osalle esitetään yleissuunnitelmassa ja asemakaavassa ja sille haetaan ympäristölupaviraston lupa rakentamista varten kaavan tultua voimaan. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Keski-Suomen 2.8.1999 vahvistetussa seutukaavassa alue on keskustatoimintojen viereistä vesiliikenteen aluetta. Alueella tekeillä oleva suunnitelma toteuttaa maakuntakaavaehdotusta. Lutakon osayleiskaavan hyväksyi kaupunginvaltuusto 16.5.1994 ja sen muutoksen 15.12.1997. Yleiskaavassa sataman alueella on kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten tontti, jossa on rakennusoikeutta 12 000 k-m2 ja muut alueet satama/venevalkama-, toriaukio-, paikoitus- ja puistoalueita. Alueen asemakaava on hyväksytty Rantaväylän kaavoituksen yhteydessä 19.11.1985. Siinä alue on satama-aluetta, jolle saa rakentaa sen toimintaan liittyviä tiloja sekä venesatama-, puisto- ja vesialuetta. Kaava-alueella on nykyisin rantapuistoa, pysäköintialueita, laiturialueita, veneiden laskuluiska ja kevytväyliä. Alueella on nk. satamapaviljonki, joka toimii kesäisin kioskina ja terassiravintolana. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo vuonna 1919 ja se on siirretty vuonna 1979 nykyiselle paikalleen. Lutakon sataman yleissuunnitelma on tehty edellisen kerran vuonna 1995. Lutakon sataman ja koko kaupungin alueen venepaikkojen kuntoselvitys on tehty vuonna 2000 ja päivitetty vuonna 2005. Lutakon kulmauksen yleissuunnitelma ja sen yhteydessä Lutakon kulmauksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma tehtiin vuonna 2006. Ne sisältävät sataman Ranta-aukion/tapahtuma-aukion ideointia Messutorilta alkavan Lutakon aukion jatkeeksi. Esim. Neste-rallin aikana voidaan harkita myös Satamakadun ottamista tapahtuman käyttöön.
3 Lutakon sataman alueella on suoritettu maaperätutkimuksia vuonna 2007. Jyväsjärven pohjan sedimenttitutkimuksia Lutakon satama-alueella on tehty keväällä 2007 ja lisää syksyllä 2007. Sedimenttitulosten perusteella Lutakon sataman edustan sedimenteissä on kohonneita pitoisuuksia kadmiumia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja tributyylitinaa (TBT). Lisäksi näytteissä havaittiin orgaanisessa skreenauksessa PAH-yhdisteitä ja hiilivetyjä, jotka saattavat olla mineraaliöljyä. Pilaantuneiden sedimenttien mahdollinen ruoppaaminen vaatii vesilain mukaisen luvan. Kuitenkin niiden käsittelykustannusten ja mahdollisten ympäristöhaittojen johdosta suositeltavia rakennusmenetelmiä sataman laajennuksessa ovat menetelmät, joissa sedimenttiä ei tarvitse ruopata. Kyseeseen tällöin voivat tulla mm. louhetäyttö ja alueen eristäminen louhepenkereellä. 4. Muutoksen vaikutukset, vaikutusselvitykset ja käytettävät menetelmät MRL 9.n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat vaikutukset Jyväsjärveen, satamatoimintoihin, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä vaikutukset liikenteeseen. Myös rakennettavan satama-aukion tapahtumien aiheuttaman meluhaitan minimoimiseen on syytä pyrkiä etsimään ratkaisuja suunnittelussa. Arviointi tulee pohjautumaan osin jo olemassa oleviin selvityksiin, Lutakon sataman yleissuunnitelma-aineistoon ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään suunnittelun aikana eri sidosryhmien kanssa. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Alueen liikennettä on tutkittu Lutakon kulmauksen kunnallistekniikan yleissuunnittelun ja Lutakon kulmauksen toteutusalueen suunnittelun yhteydessä. Liikennöinnin vaikutuksia satama-alueella selvitetään mm. katu- ja puisto-osaston asiantuntemusta apuna käyttäen suunnittelun aikana. Myös osallisilla on mahdollisuus osallistua vaikutusten arviointiin. 5. Maankäyttösopimukset Alue on kaupungin omistuksessa, joten maankäyttösopimustarvetta ei ole. 6. Osalliset Alueen ja lähiympäristön maanomistajat Rakennusvalvontaosasto Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Ympäristöosasto Keski-Suomen Pelastuslaitos Keski-Suomen museo SMPS Jyväskylän Järvipelastajat ry Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitos Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy
4 TeliaSonera Finland Oyj Laivaliikenne Hilden Oy Rhea Ship Lines Oy Lutakon asukasyhdistys Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen ympäristökeskus 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 3.10.2007 Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kirjeitse osallisluettelon nimetyille osallisille sekä kuulutuksella Keskisuomalaisessa. Muutosluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana palvelupiste Hannikaisessa, Hannikaisenkatu 17, 1. kerros. Lisätietoja muutoshankkeesta saa Ilona Sassilta, puh. (014) 625 084 tai Ilkka Haliselta, puh. (014) 625 076. Kaavan etenemistä voi seurata myös Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilta osoitteesta http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/553. Kaava on internetissä Kantakaupungin alueella, nimellä Lutakon satama. Osallisten antama palaute selostetaan asiaa käsiteltäessä listateksteihin ja kaavan selostukseen. 8. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta järjestetään MRL 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. 9. Kaavoituksen kulku, arvioitu aikataulu ja päätöksenteko Luonnosvaiheen kuuleminen on näillä näkymin loppuvuodesta 2007. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ehdotusta käsiteltäneen alkuvuodesta 2008, jonka jälkeen se laitetaan virallisesti nähtäville. Virallinen nähtävilläolo kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuusto hyväksynee asemakaavan muutosehdotuksen keväällä 2008, jonka jälkeen asiasta voi tarvittaessa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 191 :ssä. Aikataulu on alustava. Aikataulusta ja käsittelyistä saa lisätietoja asian edetessä kaavan laatijalta ja kaavan etenemisvaiheista kerrotaan kaavoituksen internet-sivuilla.. 10. Yhteystiedot Kaavamuutoksen laatija on kaavasuunnittelija Ilona Sassi, puh. (014) 625 084, fax (014) 625 085, email ilona.sassi@jkl.fi Osoite: Jyväskylän kaupunki, Yhdyskuntatoimi, Kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, 40101 Jyväskylä. Kaupunkisuunnitteluosaston käyntiosoite on Hannikaisenkatu 17, 2. kerros.
5 11. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla kaupunkisuunnitteluosastolta, os. Hannikaisenkatu 17, toinen kerros tai internetistä http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/553. Siitä voi halutessaan antaa palautetta kaupunkisuunnitteluosastolle, Ilona Sassille, puh. (014) 625 084. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ympäristökeskukselle (os. Ailakinkatu 17, postios. PL 110, 40101 Jyväskylä) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.