Terveydenhuollon suuntaviivat Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja Stm / terveyspalveluryhmä 14.6.2010
14.6.2010
Kunta- ja palvelurakenneuudistus 14.6.2010
Puitelain 5 :n 3 momentti Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta.
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 20.4.2010) Tilanne 2007 2009 - Perusterveydenhuollon organisaatiot 237 65 (>20.000 as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 Yt-alueet n. 67 Mukana n. 253 kuntaa (7 yt-aluetta, 16 kuntaa ei täytä väestöpohjavelvoitetta) 172 (<20.000 as.) Kunnat n. 55 (22 kuntaa vetoaa poikkeus-perusteisiin ) n. 33 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki 27 kuntaa selvittää ratkaisua 6 kunnalla ei ole ratkaisua 5 Antti Kuopila 14.6.2010
Antti Kuopila 14.6.2010 6 Yhteistoiminta-alueiden hallintomallit Tilanne 20.4.2010 Vastuukuntamalli (37 yt-aluetta, 117 kuntaa) Kuntayhtymä (22 yt-aluetta, 106 kuntaa) Hallintomallia ei ole päätetty (8 yt-aluetta, 30 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus
Antti Kuopila 14.6.2010 7 Yhteistoiminta-alueiden soteyhtenäisyys (v.2013) Tilanne 20.4.2010 Kaikki sosiaalitoimen tehtävät (8 yt-aluetta, 24 kuntaa) Kaikki sosiaalitoimen tehtävät pl. päivähoito (25 yt-aluetta, 106 kuntaa) Yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä (9 yt-aluetta, 45 kuntaa) Ei mitään sosiaalitoimen tehtäviä (1 yt-alue 3 kuntaa) Selvitys käynnissä (24 yt-aluetta 75 kuntaa) Kainuu (8 kuntaa) Kuntarajat: Tilastokeskus
PARAS-kysely, kevät 2009 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä epäselvä erityisesti uusilla yhteistoiminta-alueilla Useimmilla yhteistoiminta-alueilla vastuukysymyksiä ja organisointia ei ole vielä lainkaan mietitty Osassa kunnista vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siirretty kokonaan yhteistoiminta-alueelle, eikä ole sovittu poikkihallinnollisen yhteistyön järjestämisestä kunnan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollolla ei yhteyksiä kunnan muuhun toimintaan, jolloin laaja-alaiselle, sektorirajat ylittävälle yhteistyölle ei ole edellytyksiä 28.1.2010 Jukka Mattila 8
Puitelain muutos HE syksyllä 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus 5 :n muutos: yhteistoiminta-alueelle on siirrettävä perusterveydenhuollon lisäksi kaikki sosiaalitoimen tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta Valtioneuvoston toimivalta (ns. perälauta) valtioneuvostolle säädetään toimivalta velvoittaa kunta yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttämiseksi
Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntakoon mukaan 1997-2007, /as. Manner-Suomi pl. Kainuu /as. 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 Lähde: Tilastokeskus Alle 6000 as. kunnat 6001-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Kaikki kunnat 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 10 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, yhteinen potilasrekisteri, hoitotakuu, erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki 2007-2012 Kainuun kokeilulaki 2005-2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta 11 14.6.2010
Terveydenhuoltolaki - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle
Terveydenhuoltolaki - tarkoitus Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 14.6.2010
Kuntien tehtävien selkeyttäminen Tehtävien selkeyttäminen ja täsmentäminen nykyisistä kansanterveyslaista ja erikoissairaanhoitolaista palvelujen ja toiminnan sisältöä koskevat säännökset on siirretty uuteen terveydenhuoltolakiin selkeyden vuoksi kuntien tehtävistä on luotu omat pykälät (esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, iäkkäiden neuvontapalvelut) palvelujen sisältöjä joiltakin osin täsmennetty Yhteistyön täsmentäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen terveydenhuollon yhteistyösuunnitelma erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 14.6.2010
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kunnan strategisessa suunnittelussa asetettava paikalliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen otettava huomioon kunnassa eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa, koulutuksessa, liikennesuunnittelussa, jne. 14.6.2010
TedBM / Timo Ståhl
TEAviisarissa voi Tarkastella yhden kunnan tai alueen tietoja (tulosnäkymä) Vertailla kahden kunnan tai alueen tietoja keskenään (parivertailu) Vertailla eri alueita keskenään (aluevertailu) Tällä hetkellä järjestelmässä on terveyskeskuksilta vuonna 2008 saadut tiedot Syksyllä 2010 on tulossa tunnuslukuja peruskouluista terveyttä edistävästä liikunnasta vuoden 2010 terveyskeskuskyselystä
Asiakkaan valinnanmahdollisuudet laajenevat Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain Ensimmäisessä vaiheessa, lain tullessa voimaan 1.5.2011 mahdollisuus valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä erikoissairaanhoidon yksikkö laajemmalta alueelta Toisessa vaiheessa, vuonna 2014, mahdollisuus valita koko maassa terveyskeskus tai erikoissairaanhoidon yksikkö 14.6.2010
Mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa Vaihe 1 vuonna 2011 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta Vaihe 2 vuonna 2014 Perusterveydenhuolto Mahdollisuus valita koko maan terveysasemista Erikoissairaanhoito Mahdollisuus valita koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä Toisella paikkakunnalla väliaikaisen asumisen aikana mahdollisuus käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen terveyskeskusta tai erikoissairaanhoidon yksikköä koko maassa.
Tarkennuksia valinnanmahdollisuuteen Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua Vaihtamisesta on tehtävä ilmoitus Hoitovastuu siirtyy 3 viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta Valinta voi kohdistua vain yhteen terveysasemaan Kakkospaikkakunnan terveyspalveluja oikeus käyttää oman sairauden hoitosuunnitelman mukaisesti; kokonaishoitovastuu säilyy omassa terveyskeskuksessa Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä pitkäaikainen laitoshoito eivät kuulu valinnan mahdollisuuksiin Kunnalla ei ole velvollisuutta tuottaa kotisairaanhoidon palveluja alueensa ulkopuolelle. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Valinta voi vaiheessa 1 kohdistua muuhunkin kuin kotikunnan mukaisen erityisvastuualueeseen jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Korkeakoulun tai muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut opiskelupaikan mukaisen erityisvastuualueen toimintayksikössä Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla tai kun muu seikka välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista muun erityisvastuualueen sairaanhoitopiirissä.
Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelmat laadun hallinnasta ja potilasturvallisuudesta. stm:n asetus Kunnan perusterveydenhuolto vastaisi potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen ovat kaikki osa laadukasta sairauden hoitoa 14.6.2010
Potilastietojen käsittely Sairaanhoitopiirin alueella on kunnallisten terveydenhuollon toimintayksiköiden välillä yhteinen potilastietorekisteri, jonka välityksellä alueen toisessa toimintayksikössä syntyneiden potilastietojen käyttö voidaan toteuttaa joustavasti potilaan hoidon turvaavalla tavalla. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle, hänelle on informoitava yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa ilman erillistä suostumusta toimintayksiköiden välillä. Potilaalla on oikeus kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Kielto kattaa tällöin kaikki toisen toimintayksikön tiedot. Lisäksi tietojen luovutuksissa edellytetään hoitosuhteen varmentamista ja käytön seurantaa. 22 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu liitetään kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palveluketjua. Järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä, samat toimijat kuin nykyisinkin tuottavat palvelut. Sairaanhoitopiiri tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Siinä määritellään toiminnan järjestämistapa, palvelun tarkempi sisältö, henkilöstön koulutusvaatimukset, potilaan tavoittamisajat. Ensivastepalvelu voidaan ottaa osaksi ensihoitopalvelua valmiuden ylläpidon hyödyntäminen kokonaisvarautumisessa Erityisvastuualue/ensihoitokeskus vastaa lääkäritasoisesta ensihoitopäivystyksestä, lääkärihelikopteritoiminnasta, suunniteltujen potilassiirtojen yhteensovittamisesta, VIRVE aluepääkäyttötoiminnoista, Hätäkeskuslaitokselle annettavien ohjeiden yhteensovittamisesta. 14.6.2010
Ensihoitopalvelun tuottamistavat Nykylaki: Kunta oma pl yksit yt kilpailutus kilpailutus oma Hallituksen esitys: SHP pl yt kilpailutus yksit kilpailutus
Hoitotakuun täsmentäminen Erikoissairaanhoidossa tarvittavat lisätutkimukset ja poliklinikkakäynnit on toteutettava 3 kk:n kuluessa siitä, kun lähete on saapunut Lasten ja nuorten hoitoon pääsy mielenterveyspalveluihin 3 kk:n enimmäisajassa 23 ikävuoteen saakka. 25 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (1/3) Sairaanhoitopiirin alueen kunnat laativat terveydenhuollon järjestämissuunnitelman kuntien perusterveydenhuollon lähtökohdista sovitaan muun muassa: kuntien yhteistyöstä, palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä ensihoitoineen, kuvantamisesta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa hyväksytään sairaanhoitopiirin päätöksenteossa 26 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (2/3) Sairaanhoitopiiri sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon palvelut väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti pth ja esh muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden shp tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja perusterveydenhuollon yhteydessä (tarkoituksenmukaisuus huomioiden) shp vastaa pth lab ja rtg sekä kuntoutuksen kehittämisen ohjauksesta ja laadunvalvonnasta shp vastaa myös alueellaan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä tietojärjestelmien yhteensovittamisesta 14.6.2010
Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3/3) Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä tukee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen T&K toimintaa, hoito- ja kuntoutusketjujen laadintaa, täydennyskoulutusta ja henkilöstötarpeen ennakointia alueellaan yhteensovittaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja Terveyskeskusten tutkimus, koulutus ja kehittäminen terveyskeskusten huolehtimisvelvoite yhteistyö shp perusterveydenhuollon yksikön ja muiden terveyskeskusten kanssa yhteistyö kansallisen perusterveydenhuollon kehittämisen verkostoihin 28 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Yhteistyö erikoissairaanhoidossa Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Erikoissairaanhoidon työnjaosta sopiminen ja toiminnan yhteensovittaminen työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. kilpavarustelun estäminen riittävät voimavarat ja osaaminen Uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista sopiminen Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa 29 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Erityisvastuualueen tehtävät erva:n sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava alueen ohjauksesta ja neuvonnasta esh:n antamisessa, täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä sovitettava yhteen esh:n palvelujen tuotantoa, tietojärjestelmäratkaisuja, lääkinnällistä kuntoutusta ja hankintoja sovitettava yhteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhdessä maakuntien liittojen kanssa sovitettava yhteen työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa + mahdollistetaan yhteistyösopimus yli erva-rajan kielellisten oikeuksien tai työnjaon toteuttamiseksi + erityistason sairaanhoito: Vn:n asetuksella säädetään valtakunnallisesta keskittämisestä 14.6.2010
Yhtenäiset hoidon perusteet Sairaanhoito on toteutettava potilaan tarpeen mukaisesti ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti Shp kuntayhtymä vastaa alueellaan esh:n järjestämisestä yhtenäisin perustein Stm ohjaa ja laatii perusteet yhdessä THL:n kanssa THL seuraa ja arvioi perusteiden toteutumista yhdessä kuntien ja shp:n kuntayhtymän kanssa Uutta: kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä voidaan tarvittaessa säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 14.6.2010
Tuloluokka, sepelvaltimotoimenpiteet (PTCA tai CABG) ja sepelvaltimotautikuolleisuus vuonna 2003 Suomessa 25-84 -vuotiailla miehillä ja naisilla 600 500 400 300 200 100 0 /100 000 Toimenpiteet Kuolleisuus Toimenpiteet Kuolleisuus Miehet Ylin 2 3 4 Alin Naiset Julkaisemattomia tietoja HILMOsta 14.6.2010 Erot terveyspalveluiden käytössä - Ilmo Keskimäki 32 32
Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset Terveydenhuoltolaki antaa kunnille mahdollisuuden hillitä kustannusten kasvua - edellyttää lain toimeenpanoa Aluksi tarvitaan jonkin verran lisäresursseja - tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä Tulevina vuosina muun muassa laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, terveydenhuollon yhteistyö, ensihoidon kehittäminen ja terveyden edistäminen tuovat keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseen. 14.6.2010
Arvioituja kustannusvaikutuksia aikaan saavat Laatu ja potilasturvallisuus 0/- Potilastietojen käsittely 0/- Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 0/- Iäkkäiden neuvontapalvelut 0/- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö 0/- Terveydenhuollon yhteistyösuunnitelma 0/- Perusterveydenhuollon yksikkö +/- Terveyskeskusten kehittämis- ja tutkimustoiminta +/- Ensihoitopalvelujen järjestäminen ja ensihoitokeskus lääkärihelikoptereineen +/- Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus 0/- Hoitopaikan valinta +/0 Hoitotakuun täsmennys myös nuortenpsykiatriassa +/- 14.6.2010
Terveydenhuoltolaki - osa kokonaisuudistusta Terveydenhuoltolaki on sisältölaki Terveydenhuollon järjestämistä koskevat säännökset säilyvät kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus säätää sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen rakenteista, valvonnasta ja kehittämisestä sekä rahoituksesta. 14.6.2010
Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, yhteinen potilasrekisteri, hoitotakuu, erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Puitelaki 2007-2012 Kainuun kokeilulaki 2005-2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta 36 14.6.2010
Sote-aluemalli 14.6.2010
SOTE-aluemallin määräaikainen kokeilu Hallitus sopi helmikuussa 2010 alueellisten kokeilujen järjestämisestä jo ennen toimialan pysyvän lainsäädännön uudistamista Sote-alue: kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva alue, jossa integroidaan sote-peruspalvelut ja osa erityistason palveluista yhdeksi kokonaisuudeksi Kokeilun tarkoitus: saada täsmätietoa muutostarpeista sote-järjestämislakia varten tukea kuntia ja kuntayhtymiä mallin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa käynnissä olevissa muutosprosesseissa 38 14.6.2010
Vaiheistus STM toteutti sisäisenä työnä nopean esiselvityksen, minkä pohjalta järjestämiskokeilun tavoitteet, kohteet ja muodot vielä täsmentyvät Kohteina esimerkiksi mielekkäät palvelukokonaisuudet tehokkaat ja laadukkaat palvelut, perustason aito vahvistaminen sote-yhtenäisyys erityisosaaminen etulinjassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet erva-yhteistyö Kumppaneita tai kriteereitä ei ole vielä sitovasti määritelty Kokeilulain tarve ratkeaa myöhemmin THL ja Kuntaliitto kiinteästi mukana toteutuksessa Kaste-rahoitus mahdollista, mutta ei edellytys osallistumiselle Kiinnostuneille kunnille ja kuntayhtymille seminaari 23.6.2010 39 14.6.2010
Ohjelmat ja kehittämishankkeet 14.6.2010
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Julkistus syksy 2008 Ammattijärjestöjen vahva panos Sen jälkeen Hallituksen puolivälikatsaus Kentän kuuleminen Käytännön toimeenpanosuunnitelman täsmentäminen: seminaari 15.6.2010 41 14.6.2010
Perusterveydenhuollossa toteutuvalla hoidolla estettävissä olevan kuolleisuuden keskimääräinen vuotuinen muutos (%) tuloviidenneksittäin 1992-2003 Miehet Naiset Alin 4 3 2 Ylin -10-8 -6-4 -2 0 2 4 Lähde: McCallum ym. 2009 (ennakkotieto) 14.6.2010 Erot terveyspalveluiden käytössä - Ilmo Keskimäki 42
Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman tavoitteet Laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus Asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden parantaminen Osaavan työvoiman turvaaminen Johtamisen vahvistaminen ja johtamisosaamisen kehittäminen Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisy toiminnan perustaksi 43 14.6.2010
terveyshyöty CCM vetoa ja pitoa potilas/kansalainen keskiöön 44 14.6.2010
Palvelustrategiat Asiantuntija organisaatio Joustava yhtenäispalvelu Perusorganisaatio Asiakaskohtainen palvelu Kohdennettu erikoispalvelu Standardipalvelu Ei tarvita usein, harvat käyttävät: Keskittäminen Rutiinipalvelu Tarvitaan usein, monet käyttävät: Läheisyys Itsepalvelu Internet perustaksi Vaivaton Pikapalvelut Lähde: Antti Hautamäki
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot Teema-alueet 14 osakeinoa 39 toimenpidettä Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaalija terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Perusterveydenhuollon vahvistaminen Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit
14.6.2010 47
Palveluvaaka Kaikille avoin internet-sivusto joka välittää tietoa palvelujen saatavuudesta, kustannuksista, tuottavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta ensisijainen kohderyhmä kansalaiset helppokäyttöinen, ymmärrettävä, luotettava tietolähde tiedot tuottajittain (osin myös kunnittain ja alueittain) tuo julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat samalle viivalle Julkistetaan 1.1.2011 48 14.6.2010 Etunimi Sukunimi
Yksityistä lääkäriasemaa / hammashoitoa käyttäneiden kuntalaisten arviot vastaavan kunnallisen palvelun hoitamisesta, tärkeydestä ja saavutettavuudesta syksyllä 2008. Vastausjakaumat luokittelulla neg. / neutraali / pos. arvio (* LÄÄKÄRIASEMA: HAMMASHOITO: kunn. palvelun hoito 25 28 47 Palvelun hoito 29 25 46 kunn. palvelun tärkeys 13 96 Palvelun tärkeys 1 6 93 kunn. palvelun saavutettavuus 27 50 23 Palvelun saavutettavuus: 34 48 18 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % neg arvio neutr.arvio pos.arvio *) Negatiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu huonosti hoidettu / ei tärkeä / saavutettavuus huono. Neutraali arvio: vastaava kunnallinen palvelu keskinkertaisesti hoidettu / ei vähän, ei paljon tärkeä / saavutettavuus keskinkertainen. Positiivinen arvio: vastaava kunnallinen palvelu hyvin hoidettu / tärkeä / saavutettavuus hyvä.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta: reliikki, utopia vai kaikkien aikojen sosiaalinen innovaatio? Avainasemassa Yhteiskunnallinen arvokeskustelu, hallitusohjelma Rahoitus Selvitys valmistuu syksyllä 2010 Järjestämisvastuu Kuntarakenne Peruspalvelujen vahvistamisen ja osaamisen keskittämisen välinen tasapaino Asiakkaan / potilaan osallisuus: valta ja vastuu Sen minimitason määrittely, johon julkisen (verorahoitteisen) järjestelmän pitäisi aina yltää 50 14.6.2010 Etunimi Sukunimi