HARMAAKALLION ASEMAKAAVA

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi Loviisan kaupunki HARMAAKALLION ASEMAKAAVA Rakennustapaohje

1 2 3 4 5 6 7 8 YLEISTÄ... 1 ALUEEN KOKONAISKUVAUS... 2 TONTTI... 4 3.1 Rakennusten sijoittuminen tontille ja maastoon... 4 3.2 Auto- ja pyöräpaikat... 6 3.3 Rakennustyypit... 7 RAKENNUS... 8 4.2 Kestävän rakentamisen periaatteita... 8 4.3 Mittasuhteet ja koko... 9 4.4 Kuistit... 11 4.5 Parvekkeet... 12 4.6 Sisäänkäynnit... 13 4.7 Katot... 13 JULKISIVUT... 15 5.2 Sommittelu... 15 5.2 Ikkunat... 17 5.3 Materiaalit ja värit... 17 PIHAT... 20 6.1 Kestävän pihan periaatteita... 20 6.2 Luonnonympäristön säilyttäminen... 21 6.3 Istutukset... 22 6.4 Piharakenteet... 23 6.5 Hulevedet... 25 JÄTTEIDEN KÄSITTELY... 25 JULKINEN ULKOTILA... 26 8.1 Kadut ja aukiot... 26 8.2 Puistot... 27 9 LÄHTEET... 28

13.11.2009 1 (28) 1 YLEISTÄ Tämä rakennustapaohje täydentää Loviisan Harmaakallion asemakaavakarttaa ja sen määräyksiä. Lisäksi rakentamisesta annetaan määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Nämä ohjeet koskevat uudisrakennuksia, pihoja sekä uusia katu- ja torialueita. Ohjeet koskevat myös talousrakennuksia ellei toisin ole mainittu. Ohjeet koskevat lainvoimaisen asemakaavan - asuinrakennusten korttelialueita - palvelurakennusten korttelialueita - urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Tavoitteena on ohjata rakennusten ja ympäristön suunnittelua ja toteutusta niin, että haluttu arkkitehtoninen ilme ja laatutaso saavutetaan sekä luodaan viihtyisä, luonnonläheinen asuinympäristö. Rakennustapaohje ohjeistaa ja täydentää asemakaavaa ja sen määräyksiä kaaviokuvien, esimerkkivalokuvien ja selittävien tekstien avulla. Kappaleessa 3 annetaan ohjeita rakennuksen sijoittumisesta tontille ja selvennetään aihetta esimerkkikuvilla. Kappaleessa 4 ohjataan asuin- ja piharakennusten kokoa ja muotoa. Kappaleessa 5 annetaan ohjeita ja malleja julkisivujen suunnittelua varten. Kappaleessa annetaan myös värimallit rakennusten julkisivuille. Kappaleessa 6 ohjataan pihojen luonnonympäristön säilyttämistä, istutuksia, piharakenteita ja hulevesien käsittelyä. Kappaleessa 7 annetaan ohjeita kompostoinnista. Kappaleessa 8 annetaan ohjeita katutilojen ja leikkipuiston rakentamisesta. Ohjeessa on esitetty esimerkkikuvia rakennuksista ja rakennetuista ympäristöistä Suomessa ja Euroopassa. Kuvateksteissä on osoitettu ne kohteiden piirteet, joita Harmaakallioon halutaan rakennuksia ei ole muilta osin tarkoitus jäljitellä. Rakennustapaohjeen lisäksi rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä annetaan ohjeita asemakaavan määräyksissä.

13.11.2009 2 (28) Kuva 1. Harmaakallion asemakaava-alueen sijainti. 2 ALUEEN KOKONAISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Harmaakallion alueella, noin 2 km Loviisan keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue on kaavoittamatonta metsäaluetta ja kooltaan 157 ha. Alueella on pururata sekä ulkoilureittiyhteyksiä länteen sekä etelään. Alueen eteläosassa kulkee Solvikintie, jonka eteläpuolella on olemassa olevia pientaloja, halleja sekä maisemallisesti arvokas peltoalue. Idässä alue rajautuu Valkontiehen, jonka itäpuolella on pientaloalueita sekä koillisessa kaupungin keskusta. Pohjoispuolelle on asemakaavoitettu työpaikka-alue, jolla sijaitsee yritystoimintaa, huoltoasemia sekä elintarvikkeita myyvä kaupan suuryksikkö. Toisen kaupan suuryksikön rakentamisen aloittaminen ajoittunee vuoteen 2010.

RAKENNUSTAPAOHJE 13.11.2009 Kuva 2. Harmaakallion asemakaavakartta. 3 (28)

13.11.2009 4 (28) 3 TONTTI 3.1 Rakennusten sijoittuminen tontille ja maastoon Rakennukset on suunniteltava sellaisiksi, että kallioleikkaukset ja massansiirrot tontilla jäävät mahdollisimman pieniksi. Rakennuksen runko tulee tarvittaessa porrastaa ja rakennus sovittaa maaston mukaan. Jos maanpinnan korkeusero rakennusalalla on yli 3 metriä, rakennukseen voidaan tehdä asuinkerrosta pienempi alakerros. Kuva 3. Loivaan rinteeseen porrastettu talo, rinteen suuntainen puolitoistakerroksinen talo ja rinteeseen poikittain rakennettu puolitoistakerroksinen talo. Kuvat 4-5. Rinteeseen sovitettuja rakennuksia. Ellei rakennusalalla muuta osoiteta, talousrakennukset on sijoitettava tontin rajoille, niin että muodostuu etelään tai länteen avautuva sisäpiha ja samalla selkeästi rajattuja katutiloja. Yhteisestä sopimuksesta rakennus voidaan sijoittaa 4 metriä lähemmäs tontin rajaa. Naapureita suositellaan suunnittelemaan talousrakennusten sijoittelu siten, että tonteille syntyy luontevat rajat ilman aitaamista. Piharakennuksen voi sijoittaa luontevasti myös rinteen vastaisesti.

13.11.2009 5 (28) Kuva 7. Viitesuunnitelma omakotitalotontin järjestämisestä korttelissa 28. Kuva 8. Viitesuunnitelma rivitalotontin järjestämisestä korttelissa 11.

13.11.2009 6 (28) Kuva 9. Viitesuunnitelma kerrostalotontin järjestämisestä korttelissa 5. 3.2 Auto- ja pyöräpaikat Autopaikkojen pintamateriaali on kivituhka tai nurmikivi. Autotallien- ja katosten seinustalle suositellaan istutettavaksi pensaita tai köynnöksiä maaperän salliessa. Jos autotalli sijaitsee rinnetalon kivijalassa, se saa viedä korkeintaan puolet pohjakerroksen julkisivun alasta. Jos tontilla on osoitettu autotallin rakennusala, autotalli tai katos sijoitetaan tälle alueelle. Jos tontille ei ole osoitettu rakennusalaa autotallia varten, noudatetaan alla olevia periaatteita: Autopaikka tai autopaikan sisältävä talousrakennus ei saa hallita katunäkymää. Autopaikka tai talli on sijoitettava kauemmas kadusta kuin asuinrakennus tai muu talousrakennus ja erotettava katutilasta istutuksilla. Kuitenkin ajoreitti autopaikalle on pyrittävä järjestämään mahdollisimman lyhyeksi ja vähillä massansiirroilla. Autopaikat on sijoitettava niin, että kadulle ei tarvitse peruuttaa. Polkupyöriä varten tulee varata katettu tila. Omakotitonteilla 4 paikkaa/asunto ja AR- ja AK-tonteilla 2 paikkaa/80 kem 2. Telineeseen on voitava kiinnittää polkupyörä rungostaan. AO-korttelialueet Yli kolmen autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. Autotalli suositellaan rakennettavaksi yhdelle autolle. Toinen auto voidaan sijoittaa autotallin viereen katokseen tai taivasalle.

13.11.2009 7 (28) A- a b-rakennusten autopaikat on sijoitettava mahdollisimman lähelle katualuetta. B-rakennukselle vievä huolto- ja pelastusreitti on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. AR-korttelialueet Yli kuuden autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. AK-korttelialueet Yli kuuden autopaikan pysäköintialueet on erotettava katutilasta ja muusta pihasta istutuksilla ja päärakennuksiin sopeutuvilla puuaidoilla. Yli kahdeksan autopaikan pysäköintialueet on jaettava osiin pensas- ja puuistutuksilla. Maaperän salliessa pysäköintiruutujen väliin istutettavien puiden on oltava suuriksi kasvavia, jotta ne luovat varjoa ja suojaa autoille. Kuvat 9-13. Nurmikiveä, yhden auton autotalli, jonka vieressä autokatos, istutuksilla erotetut autopikat, autopaikkaratkaisu rinteeseen rakennetussa rivitalokortteleissa. 3.3 Rakennustyypit Asuinrakennusten lisäksi tontille tulee rakentaa talousrakennuksia. Erillisten rakennusten myötä piha muodostuu kulkureitteineen ja oleskelutiloineen osaksi asumista. Tontin rakennusten tulee poiketa toisistaan muodon, julkisivujäsentelyn tai värin osalta, mutta kuitenkin muodostaa harmoninen kokonaisuus. Vierekkäisille tonteille ei saa rakentaa samanlaisia rakennuksia. AO-, AP- ja AR-korttelit Päärakennus Päärakennus on kooltaan talousrakennusta suurempi. Myös kerroskorkeus ja kerrosluku on päärakennuksessa suurempi. Talousrakennus Talousrakennus on luonteeltaan päärakennusta vaatimattomampi, ja kooltaan sitä pienempi. Kerroksia on yleensä yksi, rinteeseen sijoittu-

13.11.2009 8 (28) vassa rakennuksessa kaksi. Talousrakennuksessa voi sijaita esimerkiksi sauna pesu- ja pukutiloineen, autotalli tai -katos, työ- ja harrastetiloja, varastoja tai sivuasunto. Talousrakennuksia voi olla useita. Talousrakennuksen ei pidä toistaa päärakennuksen muotokieltä ja yksityiskohtia, vaan olla ilmeeltään yksinkertaisempi ja luonteeltaan väistyvä. Kuvat 14 ja 15. Esimerkkejä saman pihapiirin päärakennuksista ja talousrakennuksista. Vasemmalla rivitalon sisäpiha, jossa vasemmalla talousrakennus ja oikealla päärakennus. Oikealla katunäkymä Oulun Puu-Linnanmaalta. 4 RAKENNUS 4.1 Kestävän rakentamisen periaatteita Osta mieluiten jo olemassa oleva talo. Jos valitsemaltasi alueelta ei löydy sopivaa taloa, noudata rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa seuraavia periaatteita. Kaikkia tässä kappaleessa esitettyjä periaatteita ei voi noudattaa Harmaakallion asemakaava-alueen kaikilla tonteilla. Sijoita rakennus lämpimään ja pohjoistuulilta suojattuun paikkaan, kuten moreenipohjaiseen etelä- tai länsirinteeseen. Huomioi rakennusten massan ja istutuksen suojaava vaikutus. Säästä tai istuta asuinrakennuksen pohjois- ja itäpuolelle puita suojaamaan tuulelta. Sijoita rakennus maastossa siten, että se muodostaa etelään tai länteen aukeavan suojaisan piha-alueen. Noppamainen muoto on energiataloudellisesti edullisin. Vältä rakennuksessa lämmönhukkaa aiheuttavia nurkkia, ulokkeita ja ylikorkeita huonetiloja. Suuntaa ikkuna-alasta puolet etelään, viidennes itään, viidennes länteen ja loput pohjoiseen. Istuta korkeiksi kasvavia lehtipuita varjostamaan etelänpuoleisia julkisivuja korkealta paistavalta auringolta kesällä. Hyödynnä luonnonvalo tekemällä ikkunoista riittävän suuria ja korkeita. Ryhmitä tilat lämpötilojen mukaisesti. Sijoita eniten lämpöä vaativat tilat rakennuksen keskelle ja talon eteläpuolelle (keittiö, oleskelu-, työja pesutilat), viileämmät tilat pohjois- ja itäpuolille (makuuhuoneet), puolilämpimät ja kylmät tilat (kuistit, viherhuoneet ja varastot) rakennuksen reunoille. Rakenna ainakin yksi varaava puulla toimiva tulisija sähkökatkosten varalle. Asenna vesikiertoinen lattialämmitys. Sen voi yhdistää kaikkiin olemassa oleviin lämmöntuotantomuotoihin ja siirtojärjestelmiin eikä se

13.11.2009 9 (28) siis rajoita lämmitysjärjestelmän vaihtamista ja kehittämistä. Eristä rakennus hyvin. Käytä lämmöneristyskyvyltään hyviä ikkunoita ja tiivistä ne hyvin. Käytä raskaita massoja rakennuksen sisällä aurinkoisissa paikoissa varaamaan ja tasaamaan lämpöä. Asenna lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmakoje. Huolehdi, että tuuletusikkunoita on riittävästi sähkökatkoksen varalle. Suunnittele vesijohdot vaihdettaviksi. Huolehdi, että asunnossa on vesimittari. Suunnittele valaistusjärjestelmä niin, että koko talon valaistuksen voi sammuttaa yhdestä katkaisijasta. Suunnittele rakennus niin, että tilojen käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin muuttaa. Aukkojen sijoitus ei saa estää tilojen jakoa. Väliseinien tulee olla helposti purettavissa ja siirrettävissä. Varmista, että liikuntarajoitteinen henkilö voi asua alakerrassa ja että rakennuksesta voi erottaa sivuasunnon. Mitoita tilat sopiviksi - käyttämättömiäkin tiloja on lämmitettävä. Käytä materiaaleja, joiden valmistamiseen on kulunut vähän energiaa ja joiden valmistamisen ympäristöpäästöt ovat vähäiset. Suosi uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuja materiaaleja. Vältä alumiinia, sinkittyä ja galvanoitua terästä, painekyllästettyä puuta ja muovia. Parhaita runko- ja verhousmateriaaleja ovat paikallinen puu ja kivi sekä tiili. Eristeenä suositellaan käytettäväksi käsittelemätöntä puukuitueristettä tai pellavaeristettä. Maaleiksi suositellaan luonnonmukaisia keitto- ja öljymaaleja. Vältä rakennusosia, joissa on yhdistetty useita materiaaleja, esimerkiksi ikkunoiden on hyvä olla pelkkää sydänpuuta ja kattojen paikalla maalattua peltiä. Varaa mahdollisuus aurinkoenergian keräämiseen tontilla tulevaisuudessa. Varaa mahdollisuus puun kuivatukselle ja käsittelylle nyt tai tulevaisuudessa. Rakenna kompostori tai varaa sille paikka tulevaisuutta varten. Suunnittele autotalli sellaiseksi, että sen käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin muuttaa. Suunnittele riittävän suuri jätehuone, jotta jätteiden lajittelu on helppoa. Järjestä paikka pyykin kuivattamiselle ulkona katetussa tilassa. Rakenna keittiön ulko-oven lähelle pihalle maakellari. 4.2 Mittasuhteet ja koko Rakennusten tulee olla massaltaan selkeitä ja julkisivuiltaan rauhallisia. Koristeellisuutta on vältettävä. Pohjakerroksen asuntojen lattiatason tulee olla mieluiten 0,5 metriä jalkakäytävän tason yläpuolella siten, että jalankulkija ei näe asuntoon. Esteettömän kulun järjestämiseksi tästä kuitenkin voidaan poiketa.

RAKENNUSTAPAOHJE 13.11.2009 Kuvat 16 ja 17. Esimerkkejä omakotitalojen massoittelusta. AO- ja AP-korttelialueet Päärakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 9 metriä. Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 7 metriä. AR-korttelialueet Päärakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 10 metriä. Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 7 metriä. Kuvat 18 ja 19. Esimerkkejä rivitalojen massoittelusta. AK-korttelialueet Talousrakennus saa olla runkosyvyydeltään korkeintaan 10 metriä. Kuvat 20 ja 21. Esimerkkejä kerrostalojen massoittelusta. 10 (28)

13.11.2009 11 (28) Korttelit 20-29 ja 30-37 Rakennuksen pohjan on mieluiten oltava suorakulmio yhtä kuistia tai erkkeriä lukuun ottamatta. Kuistia tai erkkeriä ei saa sijoittaa rakennuksen kulmaan. Kullakin rakennuksen osalla, kuten päämassalla ja kuistilla, on oltava oma katto. Korttelit 39-40 ja 13-19 Rakennuksen on oltava korkeampi kuin leveä. Ylimmän asuinkerroksen tulee ulottua vesikattoon eli ullakolle on sijoitettava asuinhuoneita. Piharakennusten tulee olla noppamaisia. Korttelit 1-6, 7-9, 45 ja 49-52 Ylimmän asuinkerroksen tulee ulottua vesikattoon eli ullakolle on sijoitettava asuinhuoneita. Vesikattoon sijoitettavien kattoikkunoiden ikkunapinnan on oltava pystysuora. 4.3 Kuistit Perinteisesti kuistia käytetään välitilana julkisen katutilan ja yksityisen sisätilan välillä, kun rakennus sijaitsee lähellä katua. Kuisti on myös oleellinen osa rakennuksen massoittelua. Kuistin tulee olla sen kokoinen, että rakennuksen perusmuoto on erotettavissa. Rakennukseen saa rakentaa yhden kuistin. Kuistin on oltava muodoltaan mahdollisimman yksinkertainen. Kuistilla on oltava oma katto. Kuistia ei suositella sijoitettavaksi rakennuksen kulmaan. Kuistin on sovittava rakennuksen arkkitehtuuriin. Umpikuistin julkisivujen on poikettava rakennuksen muista julkisivuista. Tyypillisesti kuistissa on yksilasiset ja pienempiin ruutuihin jaetut ikkunat kuin muussa talossa. Kuistissa on oltava pulpetti, auma- tai harjakatto. Kuistia saa käyttää vain kuistina. Kuistia ei saa käyttää asuinhuoneena tai aputilana, vaan se on sisäänkäyntiin ja / tai oleskeluun tarkoitettu tila. Kuisti on rakennettava mieluiten puolilämpimäksi tilaksi. Korttelit 20-29, 41-44 ja 46-48 Kuistia ei saa sijoittaa katujulkisivulle. Korttelit 13-19 ja 30-37 Kuisti on sijoitettava katujulkisivulle. Korttelit 13-19 Kuistissa on oltava aumakatto.

13.11.2009 12 (28) Kuvat 22 ja 23. Esimerkkejä kuisteista Helsingin Lehtovuoressa ja Oulun Kaakkurissa. 4.4 Parvekkeet AO- ja AR-korttelialueet Rakennuksiin saa rakentaa parvekkeen vain kuistin tai erkkerin päälle. Asuinhuoneistoa kohden suositellaan korkeintaan yhtä oleskeluparveketta. Tuuletusparvekkeita ja ranskalaisia parvekkeita voidaan rakentaa tarpeen mukaan. Rakennusmassan levyisiä parvekkeita ei saa rakentaa. Kuvat 24 ja 25. Kuistin päälle rakennettu parveke ei varjosta alapuolella sijaitsevaa ikkunaa. AK-korttelialueet Rakennuksen hahmon on oltava erotettavissa parvekkeista huolimatta. Suuremmat parvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle. Suositellaan, että parvekkeita ei lasiteta. Jos kadun puolelle halutaan sijoittaa parvekkeita, niiden tulee olla ranskalaisia parvekkeita.

13.11.2009 13 (28) Kuvat 26 ja 27. Kerrostalojen parvekkeita. Yksittäiset parvekkeet eivät hämärrä rakennuksen kokonaishahmoa. 4.5 Sisäänkäynnit Rakennuksen sisäänkäynnin tulee olla erotettavissa jo kaukaa. Ulkooven päällä tulee olla pieni katos tai sisäänkäynnin on oltava kuistin kautta. Kuvat 28, 29 ja 30. Kerrostalon porrashuonetta on korostettu katujulkisivussa. Keskellä esimerkki kerrostalon alakerrosten korostamisesta rivitalomaisen tunnun aikaansaamiseksi. Oikealla rivitalon sisäänkäynti, jossa yläkerran tuuletusparveke toimii sisäänkäyntikatoksena. AK-korttelit Porrashuoneeseen tulee olla pääsy rakennuksen kummaltakin puolelta. 4.6 Katot Asemakaava-alueen uudisrakennuksissa on oltava harja-, auma- tai pulpettikatto. Katossa on oltava avoräystäät. Katon lappeen on oltava harjalta räystäälle pääsääntöisesti yhtenäinen, jolloin katon muoto säilyy selkeänä. Rakennuksen nurkassa räystään tulee aina olla ehjä. Mahdollisten ullakkokerroksen ikkunoiden on oltava pienempiä kuin alakerrosten ikkunoiden. Ikkunoilla ei tule lisätä ullakkokerroksen huonetilaa.

13.11.2009 14 (28) Kuvat 31 ja 32. Kattoikkunat ovat vaatimattomampia kuin alakerran ikkunat eivätkä hallitse katon muotoa. Kattoikkunat ovat tyypillisesti erimuotoisia ja kokoisia kuin alakerran ikkunat. Valoa saadaan sisään myös talon päädyistä. Talousrakennuksen vesikate voi olla samaa materiaalia ja väriä kuin päärakennuksen katto tai kolmiorimoilla kiinnitettyä kattohuopaa. Muiden kattorakenteiden, kuten piippujen, lumiesteiden ja tikkaiden, on oltava samanvärisiä kuin katto. Alla on ilmoitettu katoissa käytettävät värit Tikkurilan Symphony 2436-värikartan koodeilla. Tässä esitetyt värinäytteet eivät välttämättä vastaa Symphony-värikartan värejä. Kuvat 33 ja 34. Kattovärit ovat tummanharmaa V488 ja musta Y489. Korttelit 1-6 ja 7-9 Katon on oltava pulpetti- tai harjakatto tai niiden yhdistelmä. Kattokulman on oltava 15-20 astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi maalattua konesaumattua peltiä. Korttelit 10-12 Rakennuksissa on oltava pulpetti- tai aumakatto. Kattokulman on oltava 20-40 astetta. Kattoikkunoiden oltava lapeikkunoita. Vesikatto voi olla peltiä tai pääjulkisivumateriaalia. Korttelit 13-19 Rakennuksissa on oltava aumakatto. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi tai mustaksi maalattua konesaumattua peltiä. Korttelit 41-44 ja 46-48 Rakennuksissa on oltava harjakatto. Kattokulman on oltava 20-25 astetta. Vesikatteen on oltava paikalla tummanharmaaksi tai mustaksi maalattua konesaumattua peltiä.

13.11.2009 15 (28) Korttelit 20-29 ja 30-37 Rakennuksissa on oltava harjakatto. Kattokulman on oltava 25-35 astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikaton on oltava tummanharmaaksi maalattua aaltopeltiä, kolmiorimoitettua kattohuopaa tai turvetta. Korttelit 39-40 Rakennuksissa on oltava aumakatto. Kattokulman on oltava 25-40 astetta. Kattoikkunoiden oltava pystyikkunoita. Vesikaton on oltava paanua, turvetta, kolmiorimoitettua kattohuopaa tai tummanruskeaa savitiiltä. Korttelit 45 ja 49-52 Rakennuksissa on oltava harja- tai pulpettikatto. Kattokulman on oltava 15-20 astetta. Katon on oltava punaruskeaa tai tummanruskeaa tiiltä. Kuvat 35-38. Punaista ja ruskeaa tiilikattoa, turvekattoja ja paanukattoa. 5 JULKISIVUT 5.1 Sommittelu Julkisivujen on oltava rauhallisia. Julkisivussa ei saa olla jakorimoja. Koristeluksi riittävät ovien sekä ikkunanpuitteiden väritys. Sokkelikorkeus on porrastettava maaston mukaan. Ulkoverhous tulee viedä mahdollisimman alas. Sokkelin näkyvä korkeus saa olla korkeintaan 80 cm. Sokkelin tulee olla sileäksi valettu tai pintakäsitelty, käsittelemätöntä hark-

13.11.2009 16 (28) kosokkelia ei sallita. Jos sokkeli on korkeampi kuin 1,5 metriä, se tulee käsitellä kuten julkisivu eli siinä tulee olla ikkunoita ja ovia. Kuvat 39-40. Esimerkkejä omakotitalojen julkisivuista. Julkisivut ovat yksinkertaisia ja koristeluna on käytetty lähinnä ikkunanpuitteiden värejä ja ovia. Kuvat 41-42. Esimerkkejä rivi- ja paritalojen julkisivuista. Kuvat 43-45. Esimerkkejä kerrostalojen julkisivuista. Korttelit 10-12 Rakennusten julkisivujen tulee olla epäsymmetrisiä. Korttelit 13-19 Rakennusten katujulkisivujen tulee olla pystyakselin suhteen symmetrisiä.

13.11.2009 17 (28) 5.2 Ikkunat Kaikissa asuinrakennuksen julkisivuissa on oltava ikkunoita. Ikkunat tulee valmistaa puusta ja peittomaalata. Ikkunoiden lasipinnan tulee sijaita mahdollisimman lähellä julkisivun ulkopintaa. Ikkunapinnat suositellaan jaettavaksi osiin. Ikkunalasi ei saa jatkua yhtenäisenä jakorimojen takana. Umpinaisia tuuletusikkunoita ei sallita. Kuvat 46-48. Esimerkkejä ikkunoista. AK-korttelialueet Maantasokerroksen tilat on varustettava ovin ja ikkunoin. 5.3 Materiaalit ja värit Harmaakallion asemakaava-alueella rakennusten ulkoverhouksen on oltava puuta tai rappausta. Jos päärakennuksen ulkoverhous on puuta, se on joko peittomaalattava tai harmaannutettava. Talousrakennuksen puisen ulkoverhouksen saa käsitellä myös muilla tavoilla. Julkisivumateriaalin on oltava yhdensuuntaista ja yhdenväristä koko julkisivun korkeudelta. Pääjulkisivumateriaalin lisäksi voidaan julkisivuissa käyttää pienempinä pintoina myös toista materiaalia. Yksityiskohdissa, kuten esim. parvekerakenteissa sallitaan myös metallin käyttö. Rakennukseen kuuluvien ulkopuolisten rakenteiden, kuten parvekkeiden ja terassien kaiteiden sekä tukipylväiden materiaalin ja värityksen tulee sopia rakennuksen päämateriaaliin ja väriin. Rakennusten ulkoverhous on maalattava tai rapattava alla ilmoitettuja Tikkurilan Symphony 2436-värikartan värejä vastaavalla värillä. Tässä esitetyt värinäytteet eivät välttämättä vastaa Symphony-värikartan värejä. Tumman punamullan väri vastaa Uulatuotteen keittomaali-värikartan väriä KM 42 Falunpunainen ja kirkkaan punamullan väriä KM 40 Italianpunainen. Okrankeltaisen väri vastaa Uulatuotteen keittomaalivärikartan väriä KM 20 Keltaokra. Korttelit 1-6 päävärit: luonnonvalkoinen, vaaleankeltainen, vaalea siniharmaa tai vaalean ruskea. Katujulkisivun on oltava kivipintaa ja pihajulkisivun puuverhousta. Kummallakin puolella 1. kerroksen julkisivun on oltava vaaleanharmaata kivipinta. tehosteväri: maalarinvalkoinen

13.11.2009 18 (28) Kuvat 49-53. Julkisivuvärejä: Luonnonvalkoinen H497, vaaleankeltainen J393, vaalea siniharmaa H498, vaaleanruskea H398 ja vaaleanharmaa J499. Korttelit 7-9 pääväri: vaalean keltainen kivipinta, 1. kerros vaaleanharmaa. tehosteväri: maalarinvalkoinen Korttelit 10-12 pääväri: tummanharmaa tai musta laudoitus tehosteväri: okrankeltainen. Kuvat 54-56. Julkisivuvärejä: Tummanharmaa V488, musta Y489 ja okrankeltainen N398. Korttelit 13-19 pääväri: tummanvihreä, okrankeltainen tai punainen rappaus. tehosteväri: maalarinvalkoinen Kuvat 57-59. Julkisivuvärejä: Tummanvihreä M449, okrankeltainen N398, italianpunainen M415.

13.11.2009 19 (28) Korttelit 20-29 pääväri: punamullattu tai harmaannutettu hirsi tai pystylaudoitus. Hirren tulee olla veistettyä tai höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. Kuvat 60-62. Julkisivuvärejä: Englanninpunainen M419, italianpunainen M415, harmaantunut hirsi. Korttelit 30-37 pääväri: punamullattu hirsi tai pystylaudoitus. Hirren tulee olla veistettyä tai höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. Kuvat 63-65. Julkisivuvärejä: Englanninpunainen M419, italianpunainen M415, pystylaudoitus vaihtelevan levyisellä laudalla. Korttelit 39-40 päävärit: Harmaannutettu tai tummanharmaaksi peittomaalattu hirsi tai paanu, tummanvihreäksi maalattu pystylaudoitus. Hirren tulee olla höylättyä ja nurkkien lyhyet. Pyöröhirttä ei sallita. tehosteväri: tummanvihreä Kuvat 66-68. Julkisivuvärejä: Harmaantunut paanu, harmaantunut hirsi ja tummanvihreä M449. Korttelit 41-44 ja 46-48 vaaleankeltainen, okrankeltainen tai vaaleanvihreä laudoitus.

13.11.2009 20 (28) Kuvat 69-71. Julkisivuvärejä: Vaaleankeltainen J393, okrankeltainen N398, vaaleanvihreä K451. Korttelit 45 ja 49-52 Punatiili (tasasävyinen tiili tai ruukkitiili), punainen tai harmaa rappaus. Tiilien saumojen on oltava tiilen väriset tai tummemmat. Kuvat 72-74. Julkisivumateriaaleja: Ruukkitiiltä ja tasasävyistä tiiltä punaisella ja tummalla saumauksella. 6 PIHAT 6.1 Kestävän pihan periaatteita Osta sellainen tontti, joka maaperältään ja muodoiltaan jo valmiiksi vastaa mieltymyksiäsi. Muokkaa luonnontilaista pihaa mahdollisimman vähän. Älä tee massansiirtoja tai räjäytä kalliota. Älä tuo paikalle multaa tai lannoitteita, ellet käytä niitä hyötykasvien viljelyyn. Käytä ensisijaisesti oman kompostorisi tuottamaa multaa. Säilytä pihan luonnollinen vesitasapaino. Älä käytä vettä läpäisemättömiä pinnoitteita. Imeytä hulevedet ja salaojavedet omalle tontille. Älä kastele kasveja. Jos kastelet, käytä vain sadevettä. Kerää sadevesi esimerkiksi maahan upotetulla sadevesikaivolla tai syöksytorvista. Suosi paikalla jo valmiiksi viihtyviä kasveja. Jos istutat tontille uusia kasveja, suosi hyötykasveja. Jos haluat pihalle koristekasveja, suosi vähään hoitoon tyytyviä lajeja. Vältä tuotua multaa, lannoitteita ja kastelua vaativia kasveja. Jos kasvatat rehevää kasvualustaa vaativia kasveja, huolehdi etteivät lannoitteet päädy rehevöittämään vesistöjä. Suojaa alkuperäinen kasvillisuus kulumiselta kulkemalla vain tiettyjä reittejä pitkin. Rakenna reitit muuhun maastoon verrattuna helppokulkuisiksi, jotta niitä käytetään. Varmista, että pihan keskeiset alueet voidaan pienillä muutoksilla saada liikuntarajoitteisen käyttöön. Käytä piharakenteisiin paikallisia ja uusiutuvia materiaaleja. Suunnittele työmaa siten, että mahdollisimman paljon olemassa olevaa aluskasvillisuutta ja puita voidaan säästää.

13.11.2009 21 (28) 6.2 Luonnonympäristön säilyttäminen Karulle kivikkoiselle mäntykankaalle ei ole mahdollista perustaa perinteistä hyöty- tai koristepuutarhaa ilman merkittäviä kallioleikkauksia ja massansiirtoja. Siksi tonttien alkuperäinen kasvillisuus (lehtipuut, männyt, pensaat, varvut, sammaleet) sekä maaperä on säilytettävä ja hoidettava luonnonmukaisina rakennusten aloja, kulkureittejä ja mahdollista terassia ja vähäisiä oleskelu- tai leikkialueita lukuun ottamatta. Varttuneita kuusia ja huonokuntoisia puita ei tonteilla kuitenkaan tarvitse säilyttää. Säilytettävien puiden runkoa vasten ei saa lisätä täyttömaata, mikä tappaa puut, vaan puiden tyvellä on säilytettävä alkuperäinen maanpinnan korko. Latvusten alla vähäistä täyttöä saa tehdä vain läpäisevällä maakerroksella. Tonteilla kasvavaa elinvoimaista puustoa, varvukkoa ja kanervikkoa käytetään pihan istutusten osana. Mikäli tontilla on tiheää pensaikkoa tai puustoa, kasvillisuutta voidaan harventaa kevyesti. Harvennuksessa huomioidaan puiden luonnollinen ryhmittyneisyys ja kasvillisuuden liittyminen virkistysmetsän kasvillisuuteen mahdollisimman saumattomasti. Maanpinnan korkeusasemaa ei saa muuttaa tontin rajoilla tontille ajoa lukuunottamatta. Välttämättömät kallioleikkaukset on pyrittävä tekemään matalina, leikkauspinnat viistetään mahdollisimman pystysuoriksi ja leikkauksen liittyminen ympäröivään maastoon viimeistellään. Rakennusvaiheessa paikoiltaan siirretty maaperä tulee sijoittaa tontille.terassit ja kulkureitit sovitetaan maastonmuotoihin. Kuvat 75-77. Terassin liittyminen kallioon, sorapinnan liittyminen kallioon ja luonnonkiviportaiden liittyminen kallioon. Olemassa oleva kangasmetsän kasvillisuus on arkaa kulutukselle, joten pihalle tulee rakentaa kulkureittejä yhdistämään keskeisimpiä toimintoja. Jalankulkuun tarkoitetun reitin leveydeksi suositellaan 0,6-1 metriä, huolto- ja pelastusajoon tarkoitetut kulkureitit tulee toteuttaa viranomaisten ohjeiden mukaan. Siirtolohkareita ei saa poistaa tontilta. Siirtolohkareita saa siirtää vain, jos ne sijaitsevat rakennusalalla tai jos oleskelualuetta tai kulkureittiä ei muuten pysty kohtuullisella vaivalla toteuttamaan.

13.11.2009 22 (28) Työmaan aikainen suojaus Tontin kasvillisuutta voidaan säilyttää työmaajärjestelyiden hyvällä suunnittelulla ja kulumista aiheuttavia toimia ohjaamalla. Työkoneiden liikkumiseen ja rakennustarvikkeiden säilytykseen käytettävät alueet tulee jättää mahdollisimman pieniksi ja olemassa oleva ja säilytettävä kasvillisuus suojata. Säilytettävillä tontinosilla liikkumista vältetään rakennusaikana. Rakentamisesta aiheutuneet vauriot korjataan istuttamalla uusia alueelle luonteenomaisia kasveja suositusten mukaisesti. Kuvat 78-83. Luonnontilaisen pihan kulumista voi vähentää rakentamalla oleskelupaikkoihin terasseja ja kulkureiteille pitkospuutyyppisiä polkuja. Korkeuseroja ei tarvitse tasoittaa, vaan rinteille voi rakentaa puiset tai kiviset portaat. 6.3 Istutukset Istutukset tulee sijoittaa tontille niin, etteivät ne oleellisesti huononna katualueiden liikenneturvallisuutta. Rakennettavat ja lannoitusta vaativat nurmi- ja istutusalueet pidetään pienikokoisina. Istutuksissa tulee suosia maanpeitekasvillisuutta ja kivikkokasvillisuutta leikattavan nurmikon sijaan. Alueelle suositellaan seuraavia luonnon- ja puutarhakasveja. Kasvien valinnassa on otettava huomioon tontin maaperä ja maastonmuodot. Puut luonnonvaraiset: mänty, kuusi, kataja, pihlaja. viljellyt: jalostetut havupuut, makedonianmänty, serbiankuusi, pienet hedelmäpuut, kuten kirsikka, luumu ja kriikuna.

13.11.2009 23 (28) Pensaat luonnonvaraiset: suopursu, vadelma, taikinamarja. viljellyt: alppiruusu, tyrni, herukka, karviainen, marjakuusi, pihasyreeni, mökinruusu, kuusama, vuorimänty, kääpiövuorimänty, katajan ryömivät muodot, orapaatsama, villaheisi, pensasväriherne, mustamarjaorapihlaja, kivikkotuhkapensas, suikerovihma. Köynnökset maahumala, köynnöshortensia, laikkuköynnös, kärhö, villiviini. Perennat ja yksivuotiset luonnonvaraiset: keto-orvokki, mäkitervakko, suolaheinä, kanerva, puolukka, mustikka, vanamo, variksenmarja, riekonmarja, sianpuolukka, kallioimarre, sammaleet. viljellyt: maksaruoho, ajuruoho, kuparisara, sammalleimu, ketoneilikka, kivikkosuopayrtti, rönsyansikka, hanhikki, hopeamaruna. Kuvat 84-86. Karulla kalliotontilla kasvaa usein luonnostaan kuivakko- ja ketokasveja. 6.4 Piharakenteet Oleskelu-, tomutus-, pyykinkuivaus ja paikoitusalueet tulee sijoittaa niin, että toiminnoista ei synny toisilleen haittaa. Ajoreitti pihalle tulee tehdä hiekka-, sora- tai kivituhkapintaisena. Mikäli jalkakäytävä ei ole samassa tasossa pihan kanssa, jalkakäytävän ja pihan rajapintaan on rakennettava luonnonkivestä tukimuuri ja istutusvyöhyke/aita. Tonttia ei saa aidata metsäalueeseen rajoittuvalta puolelta. Kuvat 87-89. Luonnonkivistä tehty pengerrys, pengerrys kadun ja pihan välillä sekä terassi, jonka sokkeli on verhoiltu.

13.11.2009 24 (28) Piharakenteiden, kuten terassien, pengerrysten, pyörätelineiden, leikkivälineiden, huvimajojen ja grillipaikkojen tulee olla yksinkertaisia ja rakennusten arkkitehtuuriin ja väritykseen sopivia. Terassit tulee rakentaa mahdollisimman lähelle maan tasoa tai niillä tulee olla umpinainen sokkeli tai istutusten on peitettävä terassin alusta. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä on esitettävä pihasuunnitelma mittakaavassa 1:200. Siinä esitetään pinnoitetut alueet, kasvillisuus, rakenteet ja tontin korot. Lisäksi esitetään tonttien työmaajärjestelyt suojauksineen. Korttelit 20-29, 41-44 ja 46-48 Tontti on aidattava kadun puolelta. Aidan on oltava päärakennuksen julkisivuun sopiva puuaita, joka on jalkakäytävän pinnasta vähintään 180 cm korkea. Aita on rakennettava paikan päällä ja sovitettava maastoon. Aita ei saa olla verkkoaita. Kulku pihalle järjestetään portin kautta. Portti ei saa olla katettu. Tontille ajoa varten rakennetaan kaksiosainen portti tai yksiosainen liukuportti. Portista ei saa peruuttaa kadulle, vaan autopaikka on suunniteltava sellaiseksi, että kääntyminen tapahtuu omalla pihalla. Kuvat 90 ja 91. Uusia puuaidoin rajattuja kortteleita. Päärakennuksen ja aidan laudoitukset eroavat hieman toisistaan, mutta värityksen avulla niistä on muodostettu kokonaisuus. Korttelit 10-12 ja 13-19 Tontti on aidattava kadun puolelta vapaasti kasvavalla matalalla vuorimäntyaidanteella tai luonnonkiviaidalla, jos kasvualusta ei ole riittävä vuorimännyn kasvattamiseen. Pensas- ja kiviaidan korkeus saa olla korkeintaan 1 m. Kuvat 92 ja 93. Matala luonnonkiviaita ja vuorimäntyaita.

13.11.2009 25 (28) Korttelit 30-37 ja 39-40 Tontti on aidattava kadun puolelta vapaasti kasvavalla orapihlajaaidanteella, syreeniaidanteella tai 90 cm korkealla säleaidalla. Aita on rakennettava paikalla ja peittomaalattava tummanharmaaksi. 6.5 Hulevedet Kuvat 94-95. Perinteisiä säleaitoja ja vapaasti kasvava pensasaidanne. Tonttien sade- ja sulamisvesien kiertokulku pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnollisena. Hulevesien maahan imeyttäminen ja kierrätys kasteluvetenä edistää pohjavesisuhteitten säilymistä ja kasvillisuuden viihtymistä sekä vähentää tulvimisriskiä hulevesiviemäreissä ja laskuojissa. Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on ensisijaisesti imeytettävä omalla tontilla. Tontilla on oltava paljon vettä läpäiseviä pintoja sadevesien imeytymisen vuoksi eli tontin pysäköintialueen, kulkuväylien ja niiden alueiden, joilla ei ole nurmikkoa, tulee olla vettä läpäiseviä. Läpäisemättömiltä pinnoilta tulevat hulevedet johdetaan pääsääntöisesti kaupungin hulevesiviemäriin. Tonteilla, missä maasto laskee kohti viheraluetta, hulevesiä voidaan ohjata tonttikohtaisesti puiston puolelle maastoon painanteilla. Mikäli hulevesiä ohjataan muualle kuin kaupungin hulevesiviemäriin, tulee vedenohjaussuunnat ja -rakenteet esittää rakennuslupa-asiakirjoissa ja niihin vaaditaan rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntä. 7 JÄTTEIDEN KÄSITTELY Talouksissa syntyviä biojätteitä voidaan kompostoida tonttikohtaisesti ja kompostoinnissa syntyvää multaa voidaan käyttää oman tontin alueella. Komposti tulee sijoittaa asianmukaiseen astiaan ja sen kunnosta tulee huolehtia. Komposti ympäröidään aidalla tai istutuksilla ja sijoitetaan siten, ettei se näy suoraan katualueelle päin. Mikäli komposti sijoitetaan sadevesirännien lähelle, voidaan sadevesiä käyttää luontevasti sen kasteluun. Komposti on rakennettava, sijoitettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Komposti toimii parhaiten puolivarjoisassa paikassa. Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa tontin laitaan siten, että haju- tai ulkonäkö häiritsee naapuria, katualuetta tai puiston puolella

13.11.2009 26 (28) kulkevaa ulkoilureittiä. Elintarvikejätteen kompostoria ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Kompostin tai kompostorin voi esimerkiksi sijoittaa katokseen tai erottaa tontin rajasta istutuksin. Elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa kompostorissa. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee olla lämpöeristetty. Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai avoaumassa. Pois kuljetettavan jätteen keräysastiat on sijoitettava niin, että ne eivät näy katukuvaan. Jätehuoneen rakentamista osaksi autotallia, - katosta tai talousrakennusta suositellaan. Jäteaitausten ja katosten on sopeuduttava päärakennukseen. Kuvat 96-98. Kehikkokomposti, lämpöeristetty Biolan-kompostori ja rivitalon jätekatos. 8 JULKINEN ULKOTILA 8.1 Kadut ja aukiot Asemakaava-alueen kokoojakadut ovat asfalttipintaisia ja niistä on istutuskaistalla erotettu kevyen liikenteen väylät. Istutuskaistalle istutetaan lehmuksia ja matalia pensaita. Istutusten suojaus tehdään tasoeroilla, kivirakenteilla tai metallisilla suoja-aidoilla. Tonttikadut ovat sorapintaisia. Niille on varattu tilaa jalkakäytävälle ajoväylän viereen. Väylät erotetaan toisistaan tasoerolla, graniittisella reunakivellä ja katuvalaisimilla. Katutilasta tehdään kaupunkimaista. Kuvat 99-100. Leikkauskuva kevyen liikenteen väylän sijoittamisesta ajoväylän viereen asuinalueella. Esimerkkikuva jalkakäytävän erottamisesta ajoväylästä.

13.11.2009 27 (28) Uusien katukalusteiden ja valaisimien on oltava ilmeeltään yhtenäisiä ja rauhallisia. Koristeellisuutta on vältettävä. Tonttikadut on valaistava kokoojakatuja himmeämmin ja hyödynnettävä kadunvarren talojen ulkovaloja. Harmaakallion valaistuksen valaistustasoa säädetään säästömuuntajalla, jolla tarvittaessa voidaan valaistustasoa laskea yöaikaan. Kuvat 101-106. Ylhäällä Nola:n penkki, roskakori ja pollarit, alhaalla pyöräteline, istutusaltaita ja Philipsin katuvalaisin. 8.2 Puistot Puistoissa ja liikuntapaikoilla käytetään sama tuoteperheen kadunkalusteita ja valaisimia kuin kaduilla. Keskuspuiston pääulkoilureitti valaistaan pollarivalaisimilla. Alueelle tulevien puistomuuntamoiden on oltava harjakattoisia, lautaverhoiltuja, peittomaalattuja tummanharmaaksi ja niissä on oltava avoräystäät. Leikkipuistossa pyritään säilyttämään olemassa olevaa puustoa. Alueet, joissa on leikkivälineitä sekä kulkureitit pinnoitetaan maaston kulumisen estämiseksi. Mahdolliset uudet puuistutukset toteutetaan vapaamuotoisina ryhminä.

13.11.2009 28 (28) Kuvat 107-112. Sileäksi kulunut kallio toimii liukumäkenä kesälläkin. Puiden varaan rakennetut leikkaipaikat sulautuvat ympäristöön. Leikkiväline voi olla samalla taideteos. 9. LÄHTEET Kuva 40 Lahti, Pekka: Matala ja tiivis kaupunki, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy 2002. Kuvat 5, 20, 26, 27, 43, 44, 45, 46 Broto, Charles: New Housing Concepts, Gingko Press 2002. Kuvat 16, 29, 41 Straver-Nevalainen Marja: Tiivistä ja matalaa asuntorakentamista alankomaissa, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto Oy 2006. Kuva 28 Abrahamse, Buurman, Hulsman, Ibelings, Jolles, Lebesque, Melet, Schaap & de Waal: Eastern Harbour District Amsterdam urbanism and Architecture, NAi Publishers 2003. Kuvat 6, 17, 32 Vetter Andreas: Moderne Giebelhäuser Traditionelle Form innovatives Konzept, Callwey 2006. Kuvat 18, 19, 47, 48, 78, 82, 83 Lundqvist Marianne (toim.): Arkitekternas villor 20 svenska villor och fritidshus ur tidskriften Arkitektur 1999-2004, Arkitektur Förlag Ab 2004. Kuvat 15, 23, 25, 30, 39, 42, 90, 91 Karjalainen Markku ja Patokoski Riku: Kotina puinen kaupunkikylä Wooden urban villages, Rakennustieto 2007. Kuvat 101-105, www.nola.se Kuva 4, www.jamera.fi Kuva 106, www.philips.com Kuva 98, www.talotaito.fi Kuva 97, www.biolan.fi Kuva 87, www.pihakivi.com Kuvat 107-112, www.playgrounddesigns.blogspot.com Muut kuvat Eriksson Arkkitehdit Oy.