HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI

HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. KUNNAN HENKILÖSTÖN ORGANISAATIO, MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 2.1. Kunnan hallinto-organisaatio... 2 2.2. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja palvelussuhteen päätoimisuus... 3 2.3. Palvelussuhteen luonne toimialoittain... 3 2.4. Vakituisen henkilöstön ikärakenne... 5 2.5. Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus... 6 2.6. Eläkkeelle siirtymiset... 7 2.7. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus... 8 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 8 3.1. Henkilötyövuosi. 8 3.2. Poissaolot... 9 4. HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY... 10 4.1. Työterveyshuolto... 10 4.2. Työpaikkaruokailu... 11 4.3. Työtapaturmat... 11 4.4. Yhteistoiminta... 11 4.5. Työkykyä ylläpitävä toiminta... 12 5. HENKILÖSTÖN PALKKAUSKUSTANNUKSET... 13 6. JOHTOPÄÄTÖKSET... 15 LIITE: Hattulan kunnan palveluksessa 31.12.2010 ollut vakituinen henkilöstö

1 JOHDANTO Kuntalaiset odottavat kunnan tuottavan hyviä palveluja. Oma henkilökunta puolestaan odottaa tukea työhyvinvointinsa ylläpitämiseen ja parantamiseen. Valtiolla on omat odotuksensa kuntien palvelutoiminnalta ja henkilöstöjohtamiselta. Lisäksi on varauduttava tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan kilpailuun työvoimasta. Jotta edellä mainittuja toiveita olisi edes jossain määrin mahdollista täyttää, on kunnan työnantajana tunnettava henkilökuntansa rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet. Tällöin pystytään paremmin ennakoimaan miten on mahdollista myös tulevaisuudessa turvata laadukkaat kunnalliset palvelut ja säilyttää kunnan kilpailukyky. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä mutta sisältää myös varautumisen tulevaan. Se auttaa päätösten vaikutusten ennakointia ja toteutumisen seurantaa. Henkilöstöraportin tavoitteena on täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Sen rakenteesta ei kuitenkaan ole säädetty lailla tai sopimuksilla. Se on enemmän kuvaileva ja siihen sisällytettyjä lukuja ja tilastoja tulkitaan ja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstöraportti on tarkoitettu kytkeytymään kunnan henkilöstöstrategiaan. Hattulan kunnassa ei varsinaista henkilöstöstrategian nimellä olevaa ohjelmaa ole tehty, mutta kunnalla on valtuuston jo 8.12.1989/114 hyväksymä, valtuustokausittain tarkistettu henkilöstöohjelma (henkilöstöpoliittinen ohjelma), joka sisältää monilta osin samoja asioita kuin henkilöstöstrategiaan sisällytetään. Henkilöstöraportti pyrkii tuottamaan suurelta osin ne tiedot, mitkä Kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaan raportin tulee tuottaa. (KT:n suositus 20.2.2004/10). Henkilöstöraportin tiedot esitetään 31.12. tilanteen mukaan.

2 2 KUNNAN HENKILÖSTÖN ORGANISAATIO, MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Kunnan hallinto-organisaatio Henkilöstötilinpäätöksen tiedot on ryhmitelty kunnan hallinto-organisaation mukaisesti. Kunnan yksiköt ovat hallintoyksikkö, perusturvayksikkö, sivistysyksikkö ja tekninen yksikkö. KUNNANJOHTAJA Martti Pura JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Yksiköiden päälliköt Kamreeri Helena Ala-Kotila HALLINTO- YKSIKKÖ Hallintojohtaja Harri Toivonen PERUSTURVA- YKSIKKÖ Perusturvajohtaja Mirja Saarni SIVISTYS- YKSIKKÖ Sivistystoimenjohtaja Timo Laine TEKNINEN YKSIKKÖ Tekninen johtaja Janne Teeriaho TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET Vaalit Keskushallinto Toimistopalvelut Henkilöstöpalvelut Tarkastustoimi Maaseutupalvelut Sosiaalitoimen hallinto Muut sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva Koti- ja vanhustenpalv. Varhaiskasvatus Terveydenhuolto Yleinen edunvalvonta Sivistystoimen hallinto Peruskoulut Lukiot Kirjasto Aamu/iltapäivätoiminta Muut opetuspalvelut Kulttuuritoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen hallinto ja toimistopalvelut Yhdyskuntapalvelut Kunnallistekniikka Tukipalvelut Pelastustoimi Joukkoliikenne Rakennusvalvonta

3 2.2. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja palvelussuhteen päätoimisuus Koko henkilöstö Naiset Miehet Yhteensä 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Kokoaikaiset 360 361 370 71 74 67 431 435 437 Osa-aikaiset 52 49 52 9 13 18 61 62 70 Sivuvirat/-toimet 2 4 10 1 1 2 3 5 12 YHTEENSÄ 414 414 432 81 88 87 495 501 519 Henkilöstöstä valtaosa, 84 % (v.2009 86 % ), tekee työtä kokoaikaisesti. Kokoaikaisen henkilöstön määrä on siis vähentynyt, samalla kun osa-aikaisten määrä on lisääntynyt. Tämä voidaan osittain selittää kasvaneella työllistettyjen ja oppisopimuksella työskentelevien määrällä. Työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät tekevät pääsääntöisesti 85 % täydestä työajasta. Sivuvirkojen- ja toimien määrä on kasvanut merkittävästi. Sivuvirkoja oli perusturva- ja sivistysyksikössä, mm. kolme nuoriso-ohjaajaa sekä sivutoimista tuntiopettajaa. Lisäksi sivutoimissa oli kaksi edunvalvojaa ja kahvilanhoitajaa. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä kasvoi 18 henkilöllä. Toimialoittain Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yks. 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Kokoaikaiset 8 7 6 218 224 237 129 121 123 70 75 71 Osa-aikaiset 1 1 5 15 18 16 36 37 36 6 8 13 Sivuvirat/toimet 1 3 5 11 YHTEENSÄ 9 8 11 233 242 254 168 163 170 76 83 84 Miehet 2 2 5 7 10 13 46 48 45 23 23 24 Naiset 7 6 6 226 232 241 122 115 125 53 60 60 2.3. Palvelussuhteen luonne toimialoittain Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt/Oppis. Yhteensä 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Hallintoyks. 8 7 7 1 1 4 9 8 11 Perusturvayks. 182 188 191 54 50 53 6 10 10 242 248 254 Sivistysyks. 112 113 115 50 45 49 6 5 6 168 163 170 Tekninen yks. 70 77 73 6 5 5 1 6 76 83 84 YHTEENSÄ 372 385 386 111 101 107 12 16 26 495 502 519 Taulukossa määräaikaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös sijaiset. Seuraavalla sivulla on kaavio taulukosta.

4 Määräaikaisten työntekijöiden osuus on tähän saakka pysynyt lähes ennallaan vuodesta toiseen. Vuonna 2010 määräaikaisia työntekijöitä oli 6 enemmän kuin viime vuonna, vaikka aiemmassa kehityksessä määräaikaisten työntekijöiden määrä on pienentynyt. Työllistettyjä ja oppisopimuksella työskenteleviä on kaikkiaan 10 enemmän kuin viime vuonna. Erityisesti osuus on kasvanut hallinto- ja teknisessä yksikössä. Kunta panosti erityisesti nuorten työttömien ja pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen palkkaamalla työsuunnittelijan. Yritykset osallistuivat aktiivisesti työllistämiseen. Palveluksen luonne toimialoittain 250 200 150 100 50 0 Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Vakituiset 2008 Vakituiset 2009 Vakituiset 2010 Määräaikaiset 2008 Määräaikaiset 2009 Määräaikaiset 2010 Työllistetyt/Oppisopimus 2008 Työllistetyt/Oppisopimus 2009 Työllistetyt/Oppisopimus 2010 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin Miehet Osuus miehistä % Osuus koko henkilökunnasta % Naiset Osuus naisista % Osuus koko henkilökunnasta % Yht. Osuus % Vakituiset 67 77,0 12,9 319 73,8 61,5 386 74,4 Määräaikaiset 10 11,5 1,9 40 9,3 7,7 50 9,6 Työllistetyt 8 9,2 1,5 10 2,3 1,9 18 3,5 Oppisopimus 1 1,1 0,2 7 1,6 1,3 8 1,5 Sijaiset 1 1,1 0,2 56 13,0 10,8 57 11,0 Yhteensä 87 100 16,8 432 100 83,2 519 100 Naisten osuus kunnan koko henkilökunnasta kuin myös vakituisesta henkilöstöstä on suuri johtuen hoitoalan ja opetusalan suurista henkilömääristä, jotka ovat naisvaltaisia. Sama toistuu määräaikaisten kohdalla.

5 2.4. Vakituisen henkilöstön ikärakenne Ikärakenne sukupuolen mukaan 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Naiset 4 28 38 35 45 45 50 45 29 Miehet 0 2 6 7 5 12 12 16 7 Yhteensä 4 30 44 42 50 57 62 61 36 Vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa suurimmaksi ryhmäksi muodostui 50 54 vuotiaiden ryhmä viime vuoden tapaan. Ryhmän koko viime vuoteen verrattuna on tosin pienentynyt neljällä (v. 2009 66 henkilöä). Nämä neljä ovat siirtyneet seuraavaan ikäryhmään (v. 2009 66 henkilöä). Muutoin näiden ikäryhmien määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. 30 39 vuotiaiden määrä on vähentynyt kuudella ja 40-50 vuotiaiden ryhmä on kasvanut neljällä henkilöllä (v. 2009 103) Yli 50-vuotiaita oli vakituisesta henkilöstöstä 159 henkilöä eli 41,2 % (v. 2009 40,7 %). Alle 50- vuotiaita oli 227 henkilöä eli 58,8 % (v. 2009 59,3 %). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma 70 66 60 2010 2009 57 61 62 61 57 50 44 42 42 50 50 42 40 30 30 26 36 34 20 10 4 8 0 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v

6 Ikärakenne toimialoittain 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 yht. Hallintoyksikkö 0 0 0 0 0 0 1 2 4 7 Perusturvayksikkö 4 21 32 25 23 19 28 29 10 191 Sivistysyksikkö 0 2 4 0 2 5 2 3 6 24 Tekninen yksikkö 0 2 0 5 7 14 18 11 13 70 Toimialoittain tarkasteltuna hallintoyksikön henkilökunta näyttää ikärakenteeltaan kaiken aikaa vanhenevan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että henkilömäärä on pysynyt ennallaan. Perusturvayksikön ja sivistysyksikön ikärakenne on hieman erilainen johtuen henkilöstön vaihtuvuudesta, jolloin henkilöstöön kuuluu enemmän myös nuoria työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan kunnan vakituinen henkilöstö on kuitenkin valtaosin yli 40-vuotiaita. Työntekijöiden keski-ikä on 45,4 vuotta. Keski-ikä toimialoittain 2008 2009 2010 Hallintoyksikkö 55,2 57,4 58,4 Perusturvayksikkö 42,4 42,8 42,8 Sivistysyksikkö 45,2 45,1 49,6 Vapaa-aikayksikkö 43,0 40,4 41,4 Tekninen yksikkö 50,8 51,0 51,1 Kaikki 47,3 45,4 45,4 2.5. Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus Palvelussuhteen pituus toimialoittain -2 02-04 05-09 10-14 15-19 20-24 25-29 30- Hallintoyksikkö 0 1 0 1 0 0 3 2 Perusturvalautakunta 37 27 75 16 4 22 7 3 Sivistysyksikkö 3 13 43 21 4 12 9 10 Tekninen yksikkö 14 5 22 6 4 14 6 2 Yhteensä 54 46 140 44 12 48 25 17 Vakituisesta henkilöstöstä kunnan palveluksessa on ollut yli 10 vuotta 146 henkilöä eli 37 % kun vielä vuonna 2009 oli 194 henkilöä 52 %. Eniten henkilöitä on edelleen 5 9 vuotta palvelleiden ryhmässä, 36 %. Osuus oli vuonna 2009 34,5 %. Näihin lukuihin vaikuttaa puolestaan uusien työntekijöiden määrä.

7 2.6. Eläkkeelle siirtymiset 2007 2008 2009 2010 Vanhuuseläke 3 5 8 9 Työkyvyttömyyseläke 1 2 2 2 Osatyökyvyttömyyseläke 3 - - 1 Osa-aikaeläke 1 3 1 1 Yhteensä / henkilöä 8 10 11 13 Eläkepoistumaprosentti 1,7 2,0 2,2 2,5 Eläkkeelle siirtymisen keski-ikä 58,5 60,5 61,4 62,2 Hattulan kunnan palveluksesta jäi vuoden 2010 aikana vanhuuseläkkeelle kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on pieni. Toisaalta esimerkiksi vuoteen 2007 verrattuna eläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa 63 68 vuoden iässä. Tällä toivotaan olevan vaikutusta vanhuuseläkkeelle siirtymiseen. Henkilöt, joilla on ns. henkilökohtainen eläkeikä, pyrkivät olemaan työssä ainakin siihen saakka. Henkilökohtainen eläkeikä sijoittuu yleensä 63 ikävuoden jälkeen. Hattulan kunnan eläkepoistuma 2010 2025 Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyysel. Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % Koko kunta-ala % 2011 9 3 12 2,6 3,2 2012 10 3 13 2,8 3,2 2013 11 3 15 3,2 3,3 2014 12 3 15 3,3 3,3 2015 8 3 12 2,5 3,4 2016 11 3 14 3 3,3 2017 11 3 14 3,1 3,3 2018 11 3 14 3 3,2 2019 11 3 14 3 3,2 2020 8 3 11 2,4 3,2 2021 12 3 15 3,2 3,2 2022 7 3 10 2,1 3 2023 12 2 14 3 2,9 2024 10 2 12 2,6 2,4 2025 8 2 11 2,3 2,8 Vuoteen 2020 mennessä vanhuuseläkkeelle on jäänyt 28 % vakituisesta henkilöstöstä ja tämän taulukon tarkastelujakson loppuun mennessä 41 %. Suurimmat ammattiryhmät, joista eläkkeelle jäädään vuoteen 2020 mennessä, ovat perus- ja lähihoitajat, opettajat, perhepäivähoitajat ja siivoojat.

2.7. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus 8 Vuoden aikana palvelukseen tulleet ja palveluksesta lähteneet toimialoittain Tulleet Lähteneet 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Hallintoyksikkö 1 Perusturvayksikkö 22 20 25 16 7 21 Sivistysyksikkö 7 10 1 3 4 2 Tekninen yksikkö 9 10 5 4 0 5 YHTEENSÄ 38 40 31 23 12 28 (ilman eläkkeelle siirtyneitä, sisältäen myös sisäisiä siirtymisiä työsuhteesta toiseen) Kunnan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneiden määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna yhdeksällä henkilöllä. Toisaalta kunnan palveluksesta lähteneiden osuus on kasvanut reilusti, 16 henkilöä enemmän kuin viime vuonna. 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodet (kalenteripäivät) - ottaa henkilöiden palveluksessa olon kalenteripäivinä ja jakaa luvun vuoden kalenteripäivillä. Ottaa huomioon, mikäli henkilö on työskennellyt vain osan vuotta ja osa-aikaisena. Henkilötyövuodet 2008 2009 2010 Hallintoyksikkö 7,1 6,8 6,8 Perusturvayksikkö 173,7 183,9 236,5 Sivistysyksikkö 102,4 106,5 103,0 Tekninen yksikkö 66,5 82,5 90,3 YHTEENSÄ 349,7 397,7 441,4 Perusturvayksikössä henkilötyövuosien kasvu on huomattava johtuen kunnan itse tuottamien päivähoitopaikkojen lisäyksestä. Sivistysyksikössä on tapahtunut lievää vähenemistä. Henkilötyövuosien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut.

9 3.2. Poissaolot Koko henkilöstön poissaolot toimialoittain ja syittäin kalenteripäiviä Sairaslomat Työtapaturmat Perhevapaat Koulutus 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Hallintoyksikkö 108 135 0 0 0 0 4 1 Perusturvayksikkö 4440 3898 119 70 6930 9233 979 1444 Sivistysyksikkö 1202 1288 0 2 2877 3268 156 133 Tekninen yksikkö 1285 1272 11 0 111 319 10 40 YHTEENSÄ 7035 6593 130 72 9918 12820 1149 1618 Vuorotteluvapaat Kuntoutus Muut syyt 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Hallintoyksikkö 0 0 0 0 0 73 Perusturvayksikkö 254 785 76 15 1409 2262 Sivistysyksikkö 343 391 85 54 767 967 Tekninen yksikkö 121 0 5 252 921 YHTEENSÄ 718 1176 166 69 2428 4223 Muu poissaolo = mm. ylityövapaa, ves-päivät, 50- ja 60-vuotispäivät, kertausharjoitukset, palkattomat vapaapäivät, opintovapaat Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäiviä Poissaolopäivät Päivää/henkilö Poissaolo-% 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010 Hallintoyks. 127 103 70 15,9 14,7 10 6,3 5,4 4,0 Perusturvayks. 2 486 3 628 2 864 13,9 19,2 15,0 5,6 7,7 5,9 Sivistysyks. 729 952 1008 6,8 8,4 8,8 3,3 4,2 4,3 Tekninen yks. 1 180 1 182 1 071 17,1 15,4 14,7 6,9 6,0 5,6 YHTEENSÄ 4522 5865 5013 12 15 13 5,3 6,4 5,4 Vakituisen henkilöstön osalta sairaslomat ovat vähentyneet verrattuna viime vuoteen. Tämä kehitys on pelkästään positiivinen. Poissaolopäivien määrä on kasvanut sivistysyksikössä, mikä voidaan osaltaan selittää kasvaneella henkilöstön määrällä. Yksikössä on seitsemän työntekijää enemmän kuin viime vuonna..

10 Alla olevasta taulukosta ilmenevät pitkät sairaslomat palkallisuuden mukaan vuonna 2010. Päivät on laskettu kalenteripäivien mukaan. Sairausloma 2/3- palkalla/pv Sairausloma palkaton/pv Henkilömäärä Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö 607 9 576 5 Sivistysyksikkö 67 5 Tekninen yksikkö 82 6 7 1 YHTEENSÄ 756 20 583 6 Henkilömäärä Sekä 2/3- palkallisten että palkattomien sairauslomien määrä on vähentynyt. Erityisesti palkattomien sairauslomien määrä on vähentynyt (v. 2009 775 pv). Sairauslomilla olleiden henkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Palkallisista sairauspoissaoloista n. 21 % muodostui 1-3 ja 4-10 päivän sairauslomista. Kaikki 1-60 päivää kestäneet lomat muodostavat poissaoloista 61,5 %. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain 4000 3500 3000 3 067 3 628 2 864 2008 2009 2010 2500 2000 1500 1000 500 0 1 405 1008 1 182 1 071 952 669 127 103 70 Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Taulukosta käy erityisen hyvin ilmi perusturvayksikön sairauspoissaolojen kasvu vuonna 2009. Kun sen sijaan vuonna 2010 alitettiin jopa vuoden 2008 poissaolojen määrä. Ainoastaan sivistysyksikössä sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Tätä voidaan osittain selittää kasvaneella henkilöstömäärällä (v. 2009 163, v. 2010 170). Toisaalta sairauspoissaolojen määrä per henkilö on kasvanut hieman (v. 2009 8,1 pv/hlö ja v. 2010 8,8 pv/hlö).

11 4 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Vuonna 2010 työterveyshuollon palvelun tarjoaja vaihtui kesken kauden. Työterveyshuollon palvelut ostettiin Työsyke Oy:ltä 1.1. 31.10.2010 ja kilpailutuksen jälkeen työterveyshuollon toimittajaksi valittiin 1.11.2010 alkaen Attendo MedOne Oy. Työterveyshuoltoa laajennettiin ottamalla siihen myös sairaanhoito. Työterveyshuollon kustannukset olivat 18 485 euroa ajalta 1.1. 31.10.2010 ja 9 023 euroa ajalta 1.11. 31.12.2010. Näistä Kela korvaa 60 prosenttia, eli 11 091 euroa ja 5414 euroa, yhteensä 16 505 euroa. Kevään 2010 aikana jatkettiin työpaikkakäyntejä teknisen lautakunnan alaisissa kohteissa, työmaakohteissa ja joissakin siivouskohteissa. Työpaikkaselvitys tehtiin myös Tuulia-kodin keittiöön. Työpaikkakäynneille osallistuu lähtökohtaisesti työterveyslääkäri ja hoitaja, sekä tarvittaessa työfysioterapeutti. 4.2. Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on järjestetty lounasseteleillä ja osittain henkilökunta käy Palvelukeskus Punojanportissa sekä Parolan koululla toimivassa keskusruokalassa. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ruokailla päiväkotien, koulujen tai Tuulia-kodin ruokaloissa. 4.3. Työtapaturmat Vakuutusyhtiön tilastotietojen mukaan tapaturmista aiheutuneita korvattuja sairauspäiviä oli yhteensä 29. Vuonna 2010 ei tapahtunut yhtään työmatkatapaturmaa. Työtapaturmat tapahtuivat sivistystoimen ja perusturvan päävastuualueilla. Sivistystoimessa tapaturmia tapahtui viisi kappaletta, eikä niistä seurannut yhtään korvattavaa sairauspäivää. Perusturvan puolella tapaturmia sattui kuusi kappaletta ja kaikki 29 korvattavaa sairauspäivää oli seurausta näistä tapaturmista. Tapaturmat olivat pääosin lieviä, mutta joukossa on ainakin yksi vakavampi tapaturma. 2008 2009 2010 Työtapaturmat, kpl 15 14 11 - joista korvauspäiviä 72 40 29 - työmatkatapaturmat, kpl 63 2 0 Maksetut korvaukset, euroa 7 188 4 466 2 777

12 4.4. Yhteistoiminta Yhteistyöryhmä Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007. Yhteistoiminta toimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyöryhmän kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen: Jäsen Läsnä Sillanpää Simo, JUKO:n pääluottamusmies, puheenjohtaja 5 Heino Arto, KTN:n pääluottamusmies 2 Manninen Pirkko, JYTY:n pääluottamusmies 3 Pajuoja Irma, JHL:n pääluottamusmies 5 Laakso, Katja,TNJ:n pääluottamusmies 3 Jussila Sirpa, työsuojeluvaltuutettu 2 Seppälä Marko, työsuojeluvaltuutettu 4 Viitala Ritva, henkilöstöjaoston/työnantajan edustaja 4 Teeriaho Janne, työsuojelupäällikkö, työnantajan edustaja 3 Ala-Kotila Helena, kamreeri, työnantajan edustaja, sihteeri 5 Pura Martti, kunnanjohtaja 3 Yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli mm. seuraavia asioita: - työterveyshuollon vuoden 2009 kustannusten korvaushakemus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2010 - kannanotto Hattulan työterveyshuollon järjestämiseen - vuoden 2009 tilinpäätös ja henkilöstöraportti - verkkopalkkalaskelman käyttöönotto - lausunto teknisen yksikön tukipalvelumuotojen sekä ulkoalueiden kunnossapidon tehtävien ulkoistamisesta - lausunto tupakointia työpaikoilla koskevista yleisistä ohjeista - vuoden 2011 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013 - kannustavapaat. Työsuojelu Työsuojeluvaalit toimitettiin sopuvaaleina ja työsuojeluvaltuutetuiksi ajalle 2010-2013 valittiin toimihenkilöiden edustajana Marko Seppälä (JUKO) ja työntekijöiden edustajana Sirpa Jussila (JHL). Työsuojelupäällikkönä toimi tekninen johtaja Janne Teeriaho.

4.5. Työkykyä ylläpitävä toiminta 13 Tyky-toimintaa varten on perustettu organisaatio, jota johtaa kunnan johtoryhmä. Käytännön toimintaa hoitaa ohjausryhmä ja jokaisella työpaikalla esimies ja tyky-asiamies. Talousarvioon oli varattu tyky-toimintaan käytettäväksi 16 819 euroa. Työpaikkojen tykytoimintaan käytettiin 9 245,38 euroa ja koko henkilökunnan virkistystoimintaan 5 719 euroa. Tyky-rahaa käytettiin yhdessä tekemisen merkeissä fyysisen kunnon kohentamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävään toimintaan. Myös kunto-, hoito- ja liikuntapalveluja käytettiin ja tehtiin teatterimatkoja. Virkistystoimikunta järjesti kevätvirkistystapahtuman hotelli Petäyksessä. Pikkujoulun merkeissä katsottiin elokuva Täällä Pohjan tähden alla 2, jonka jälkeen oli illallinen ravintola Piparkakkutalossa. Kunnan henkilöstöä on muistettu 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisen Hattulan kunnan palvelun johdosta henkilöstöohjelman mukaisesti. Tämän muistamisen piiriin pääsi yhteensä 24 työntekijää Kunnallinen palvelu palkitaan Suomen Kuntaliiton ansiomerkillä siten, että hopeinen ansiomerkki annetaan 20 vuoden kunnallisesta palvelusta ja kultainen ansiomerkki 30 ja 40 vuoden palvelusta. Merkit jaetaan kahden vuoden välein. Hopeisia merkkejä jaettiin 19 ja kultaisia 11. Vuosittain anotaan myös Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä. Merkit luovutetaan niiden arvolle sopivissa tilaisuuksissa. 5 HENKILÖSTÖN PALKKAUSKUSTANNUKSET 2008 2009 2010 Muutos % Henkilöstön määrä 495 502 519 3,8 Palkkauskustannukset Palkat ja palkkiot -13 185 232-13 665 646-14 442 756 5,6 Eläkekulut -2 881 099-3 287 933-3 442 734 4,7 Muu henkilösivukulut -895 173-835 752-756 932-9,4 Henkilöstökorvaukset 205 691 237 280 275 020 15,9 Yhteensä -16 755 814-17 552 052-18 367 403 4,6 Palkkauskustannuksiin sisältyvät säännöllinen palkkatulo, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Henkilöstökorvaukset ovat sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia ja muita Kelan korvauksia. Palkkauskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla. Henkilöä kohden laskettuina palkkauskustannukset olivat 35 390 euroa (vuonna 2009 34 964 euroa). Henkilöstölle suositeltiin, että palkattomia ns. kannustevapaita voi pitää vuoden 2010 aikana. Kannustavuus perustui siihen, että viikonlopun päivät annettiin palkallisina. Säästötavoite oli n 100 000 euroa. Tilinpäätöksen mukaan palkkasäästö oli 64 213,21 euroa, sosiaalikuluineen noin 80 000 euroa.

14 Vanhat virka- ja työehtosopimukset olivat voimassa 31.1.2010 saakka ja uudet tulivat voimaan ajalle 1.2.2010-31.12.2011. Sopimukset sisälsivät vuodelle 2010 järjestelyerän samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.2010 alkaen. Erällä korotettiin keskitetysti määrättyjen hinnoittelukohtien tehtäväkohtaisia palkkoja 0,7 % tai 1,3 %. Palkkahinnoittelun ulkopuolisille oli käytettävissä 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä 1.2.2010 lukien. Erän suuruus oli 211 euroa. Teknisten sopimuksen piirissä oleville jaettiin 186 euron järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen 0,7 %:n suuruinen järjestelyerä tuli käyttöön 1.9.2010 lukien. Erän suuruus oli yhteensä 6 474 euroa. Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin vuoden aikana: Hallintoyksikkö - talousjohtajan virka 1.1.2011 lukien - projektipäällikön määräaikainen toimi 1.1.2011-31.1.2013 Perusturvayksikkö Koti- ja vanhuspalvelut - varahenkilö 1.1.2010 sisäisin järjestelyin Sosiaalityö - perhetyöntekijän toimi 1.3.2010 kustannus sis. siirtona - tuetun asumisen ohjaajan virka 1.3.2010 kustannus sis. siirtona - sosiaalityön palveluesimiehen virka 1.3.2010 kustannus sis. siirtona Varhaiskasvatus - neljä lastentarhanopettajan tointa 1.3.2010 - kaksi lastentarhanopettajan tointa 1.6.2010 - kaksi lastentarhanopettajan tointa 1.8.2010 - kolme varhaiskasvatuksen palveluesimiehen virkaa 1.6.2010 - neljä päiväkodinjohtajan virkaa lakkautettiin - yksi päiväkodinjohtajan virka muutettiin erityislastentarhanopettajan toimeksi - kaksi päivähoitajan tointa 1.3.2010 - neljä päivähoitajan tointa 1.8.2010 - varhaisen tuen ohjaajan toimi 1.3.2010 - Edellä mainituista vakinaistaminen oli kyseessä viidessä toimessa. Perusturva - taloussuunnittelijan toimi 1.12.2010 Tekninen yksikkö - ruokapalvelutyönjohtajan toimi 1.1.2010. Henkilöstökustannukset toimialoittain 2008 2009 2010 Muutos % Hallintoyksikkö -636 586-713 066-968 212 35,8 Perusturvayksikkö -7 580 176-7 754 118-8 188 744 5,6 Sivistysyksikkö -6 028 135-6 213 785-6 493 005 4,5 Tekninen yksikkö -2 510 917-2 871 083-2 558 464-10,9

15 Hallintoyksikön henkilöstökustannusten nousu selittyy useilla työllistämisillä sekä määräaikaisella työsuhteella. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto ratkaisee seuraavat asiat: - paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekeminen kunnallisen pääsopimuksen, kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erityismääräysten tai kunnallisen työmarkkinalaitoksen erillisen valtuutuksen perusteella, - virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten palkkaus- ja muiden määräysten soveltaminen, jollei tässä tai muussa johtosäännössä ole toisin määrätty, - työnantajan edustajien nimeäminen yhteistoimintaryhmään. Henkilöstöjaoston kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen: Jäsen Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Läsnä Tuomola Jouko, puheenjohtaja 5 Puotila Matti Viitala Ritva, varapuheenjohtaja 5 Hanka Sari Hämäläinen Matti 4 Luopajärvi Hellevi 1 Ala-Kotila Helena, kamreeri, esittelijä 5 Henkilöstöjaosto päätti palkantarkistuksia kahdeksassa pykälässä ja uusien virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanoa kuudessa pykälässä. Vakituisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan sopimusaloittain KVTES TS OVTES TTES Miehet 33 18 33 3 Naiset 350 2 79 0 KVTES = kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus OVTES = opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS = teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES = tuntipalkkaisten työehtosopimus

16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstöraportin tunnuslukujen perusteella on todettavissa mm. seuraavia havaintoja ja kehittämistarpeita: Vakituisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan, vaikka uusia toimia ja virkoja perustettiin. Edellisvuonna lisäys oli 12 henkilöä. Eniten muutosta tapahtui perusturvayksikössä, jossa kuitenkin käytettiin runsaasti sisäisiä järjestelyjä. Määräaikaisissa työsuhteissa olevien osuus koko henkilöstömäärästä oli 9,6 % prosenttia (vuonna 2009 20 prosenttia). Osuus on puolittunut verrattuna entiseen. Määräaikaisuuden täytyy olla tilapäinen ja selkeään syyhyn perustuva. Yleisin syy määräaikaisuuteen on sijaisuus. Määräaikaisista sijaisten osuus oli 53 % (v. 2009 55 %). Vakituisesta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 41,2 prosenttia (vuonna 2009 40,7 prosenttia). Erilaisille eläkkeille siirtymiset lisääntyvät vuosi vuodelta ja eläkkeelle siirtyvien määrä tulee vielä huomattavasti kasvamaan. Tästä on kuitenkin myönteisenä seurauksena henkilöstön nuorentuminen kun tilalle palkataan nuorempia työntekijöitä. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että henkilöstön työkyky saataisiin säilymään eläkkeelle siirtymiseen saakka. Kunnan maine hyvänä työnantajana pitää saada edesauttamaan uusien työntekijöiden saamista. Henkilöstön tilaa on kuvattu myös sairauspoissaololuvuilla. Vakituinen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa keskimäärin 13 kalenteripäivää/henkilö. Hämeenlinnassa vastaava luku oli 16,2 ja Janakkalassa 12,8 Sairaslomat lisääntyivät ainoastaan sivistysyksikössä eikä sielläkään paljoa. Työtapaturmien määrä pysyi ennallaan ja ne olivat lieviä. Etenkin koulutoimessa on tehostettu työkoneiden suojausta ja suojien käyttämistä. Sekä työnantajan että työntekijöiden yhteisenä tavoitteena pitää olla sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehostaminen. Kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöitä ohjataan myös kuntoutukseen entistä enemmän työterveyshuollon toimesta. ASLAK-, TYK- ja yksilöllinen kuntoutus ovat palkallisia. Työnantajan kannattaa panostaa myös sellaisen työterveydenhuollon kautta toteutetun kuntoutuksen palkallisuuteen tai muulla tavoin tukemiseen, jolla turvataan vielä suhteellisen hyvässä työkunnossa olevan työntekijän työkyvyn säilyminen. Työn tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja työympäristö muuttuu. Jotta työtä pystytään paremmin hallitsemaan ja työn rasittavuutta vähentämään on panostettava hyvään johtamiseen, henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn. Palvelujen tarve kasvaa varsinkin hoitopuolella. Henkilökunnan omia vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviin ja työtahtiin on lisätty etenkin perusturvassa. Siellä henkilöstö on ollut itse rakentamassa ja arvioimassa prosesseja sekä osaamiskartoituksiaan ja asiakasprofiileja ym. Osallisuus on lisääntynyt myös tiimien perustamisen, kehityskeskustelujen uusien muotojen ja lisättyjen kehittämispäivien ja ryhmien myötä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: - henkilöstön määrän ja rakenteen jatkuva arviointi, - esimiestyön kehittäminen siten, että osataan vaikuttaa työn kehittämiseen ja työprosessien toimivuuteen, - työyhteisön hyvinvoinnista ja henkilöstön työkyvystä, osaamisesta ja ammattitaidosta huolehtiminen sekä - tiedottamisen avoimuus ja oikea-aikaisuus.

17 Toimenpiteet on tarkemmin määritelty Hattulan kunnan kehittämisohjelmassa 2015 henkilöstöä koskevina toimenpidelinjauksina seuraavasti: - Henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoituksella, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella. - Henkilöstön palkkauksessa huomioidaan palkkauksen kannustavuus, kilpailukykyisyys ja työtehtävien asettamat vaatimukset. - Henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät voimavarat. - Henkilöstön eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan työvoiman tarpeeseen varaudutaan. - Tiedonkulkua ja tiedonvälityksen kanavia parannetaan. - Johtamis- ja kehittämisvalmiuksia parannetaan. - Hattulan kunta edistää työnantajana henkilöstön tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista palkkauksessa, urakehityksessä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. - Henkilöstöä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja raportit pidetään ajan tasalla, ja niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa.