Kuntakohtaisen opetussuunnitelman päivitys Oppilashuolto ja turvallisuus lukujen osalta (Porvoon esi-ja perusopetus sekä lukio-opetus)
Sisältö innehåll 1 Johdanto... 3 2 Opiskeluhuollon toimintaperiaatteet... 4 Mitä opiskeluhuolto on?... 4 Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat asiakirjat Porvoossa... 4 Monialaisen opiskeluhuollon yhteistyön toteuttaminen... 4 Opiskeluhuoltopalvelut... 5 3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto... 7 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuolto... 7 4 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma... 9 Kaupungin yhteisiä ohjeita... 12 Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa laajoissa terveystarkastuksissa... 12 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa... 12 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä... 12 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto... 14 6 Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan ja huoltajien kanssa... 15 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen, arviointi ja seuranta... 16 Liite 1: Kouluterveydenhuolto Porvoossa... 17 Kouluterveydenhuoltoon kuuluu... 17 Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta... 17 Laajat terveystarkastukset... 17 Kouluterveydenhuollon vastaanotot... 18 Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa... 18
1 Johdanto Opetushallitus on keväällä 2014 muuttanut esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opetuksen opetussuunnitelmaperusteita oppilashuollon ja turvallisuuden osalta. Porvoon kaupunki opetuksen järjestäjänä on velvoitettu muuttamaan kuntakohtaisia opetussuunnitelmiansa kyseisten lukujen osalta. Tämä asiakirja muuttaa voimassa olevia kuntakohtaisia suunnitelmia seuraavasti: Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 2011, luvut 5.3.1 Oppilashuolto ja 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen Borgå stads förskoleplan 2011, kapitel 5.3.1 Elevvård och kapitel 5.3.2 Säkerhetsfrämjande åtgärder Porvoon kaupungin perusopetussuunnitelma, luku 7 Oppilashuolto Inlärningstigen i Borgå, kapitel 7 Elevvårdsarbete Linnankosken lukion opetussuunnitelma 2005, luku 3.3 Kommunal läroplan för elevvården i gymnasiet, kapitel 3-4 Asiakirjassa käytetään uudistuneen oppilashuollon termejä seuraavasti: Opiskelijalla tarkoitetaan esiopetukseen osallistuvaa lasta, peruskoulun oppilasta sekä lukion opiskelijaa. Oppilaitoksella tarkoitetaan esiopetusta järjestävää päivähoitoyksikköä, peruskoulua sekä lukiota. 3
2 Opiskeluhuollon toimintaperiaatteet Mitä opiskeluhuolto on? Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä Opiskeluhuoltoa toteutetaan Porvoossa ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskeluhuollolla edistetään koko yhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaisiin opiskeluhuollonpalveluihin (psykologi-, kuraattori ja terveydenhuoltopalvelut) sekä yksilökohtaiseen monialaiseen tapauskohtaisesti koottavaan opiskeluhuoltoryhmään. Opiskeluhuollon näkökulma ulottuu kaikkeen toimintaan oppilaitoksen arjessa ja ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnista. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat asiakirjat Porvoossa Porvoon koulutuspalvelujen opiskeluhuoltotyötä ohjaa jatkossa Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän (Hyvis) valmisteilla oleva lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (1), joka tulee sisältämään paikallisen oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelman. Tässä kuntakohtaisessa opetussuunnitelman osassa (2) kuvataan porvoolainen toteutusmalli sekä kerrotaan periaatteet, joiden mukaan esiopetusyksiköt, peruskoulut ja lukiot laativat yksikön oman opiskeluhuollon suunnitelman (3) osana työsuunnitelmaansa. Tämän lisäksi koulutuspalveluiden oppilashuoltoyksikkö laatii lukuvuosittain oman suunnitelmansa oppilasja opiskelijahuoltopalvelujen toteuttamiseksi (4). Monialaisen opiskeluhuollon yhteistyön toteuttaminen Opiskeluhuolto toteutetaan Porvoossa monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä, jossa mukana ovat sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilas/opiskelija ja hänen huoltajansa sekä muut tarvittavat tahot. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ja ratkaisuja etsitään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edelly- 4
tykset. Porvoolaista opiskeluhuoltotyötä ohjaa luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja hänen huoltajaansa sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Monialaista opiskeluhuoltotyötä toteutetaan Porvoossa seuraavien opiskeluhuoltoryhmien kautta: 1. Kuntatason työtä ohjaa ja koordinoi Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän (Hyvis) muodostama oppilas- ja opiskeluhuollon ohjausryhmä. 2. Oppilaitoksissa kokoontuu kahdenlaisia ryhmiä: koko yksikön hyvinvointiin keskittyviä yhteisöllisiä opiskeluhuoltoryhmiä sekä yksilöllisiä tapauskohtaisesti koottavia asiantuntijaryhmiä. Oppilaitoskohtaisista ryhmistä ja niiden tehtävistä kerrotaan tässä asiakirjassa tarkemmin luvuissa 3-5. Kaikki nämä ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi neuvola-; koulu-; tai opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuoltopalveluja ovat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toteuttamisesta esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella vastaa koulutuspalvelujen suomen- ja ruotsinkielinen oppilashuolto. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toteuttamisesta vastaa Porvoon sosiaali- ja terveyskeskuksen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikkö. Kuraattori on oppilaitoksessa työskentelevä sosiaalialan asiantuntija. Kuraattorin puoleen voi kääntyä, kun herää huoli opiskelijan hyvinvoinnista esimerkiksi elämänmuutoksista johtuen. Kuraattori tekee arvion opiskelijan tuen tarpeesta ja järjestää hänelle riittävästi tukea ja ohjausta vaikeuksien poistamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuraattori tukee opiskelijaa mm. yksilöllisin tukikeskusteluin sekä ohjaa opiskelijaa ja hänen läheisiään tarvittessa lisätuen piiriin. Psykologi toimii psykologian alan asiantuntijana oppilaitoksen toimintaympäristössä. Psykologi tukee opiskelijan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Psykologi tekee psykologisia arviointeja, lausuntoja sekä laatii lähetteitä kuntoutukseen tai jatkotutkimuksiin ja tarvittaessa tukee opiskelijaa yksilökohtaisin tukikeskusteluin. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja ovat terveydenhoitajan ja lääkärin palvelut. Terveydenhoitaja on oppilaitoksen terveyden edistämisen asiantuntija. Hän vastaa hoitotyön asiantuntijana neuvola-, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta ja toimii lääkärin työparina. Liitteessä 1 on kuvattu kouluterveydenhuollon palvelut Porvoossa. Kaikkien opiskelijahuollon työntekijöiden toimenkuviin kuuluu yksilökohtaisen työn lisäksi myös koko oppilaitosyhteisön hyvinvointiin ja yhteistyön edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää työtä. 5
Mitä opettaja voi tehdä kun huoli herää opiskelijasta? Jos opettaja arvioi, että opiskelija opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksienvuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa. Opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä opettajat voivat myös konsultoida oppilashuollon työntekijöitä. Näin varmistetaan, että apua tarvitsevat opiskelijat pääsevät halutessaan kuraattorin tai psykologin palveluihin ja että opettajat saavat tukea omaan työhönsä. 6
3 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Porvoolaisissa oppilaitoksissa pyritään luomaan yhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiri, jossa kaikilla on hyvä olla ja oppia. Hyvän luokkahengen edistäminen ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin on osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Porvoossa käytetään erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja mielenterveyttä edistäviä menetelmiä (mm. Askeleittain, Hyvän mielen koulu, Friends, vertaissovittelu, tuki- ja kummi- ja luottamusoppilastoiminta; Maestro-stressinhallintaryhmät). Peruskoulut ovat sitoutuneet KiVa-koulutoimintaan; lisäksi jokaisessa oppilaitoksessa on suunnitelma väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Esiopetuksessa laaditaan kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelma yksiköittäin. Muutamassa porvoolaisessa koulussa toimii schoolcoach, joka omalta osaltaan edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Oppilaitoksissa laaditaan yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opiskelua ja välitunteja varten. Eri oppiaineisiin liittyviä turvallisuusohjeita noudatetaan. Oppilaitos huolehtii siitä, että oppilaan oppimisympäristö on myös työelämään tutustumisen aikana turvallinen. Oppilaitoksissa on laadittu suunnitelma koulukuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevista toimintatavoista. Yhteisöllisessä opiskeluhuollossa pohditaan myös viihtyvyyttä edistäviä toimenpiteitä (esim. ruokailu- ja välituntikäytänteet, kerho- ja aamu/iltapäivätoiminta). Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään oppilaitosyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuolto Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen on oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tärkein tehtävä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu porvoolaisissa oppilaitoksissa vähintään kerran lukukaudessa. Kunkin oppilaitoksen yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tekevien ryhmien ja toimijoiden toiminta kuvataan vuosittain työsuunnitelmassa. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä käsittelee hyvinvointiin liittyviä asioita yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla: keskustellaan ryhmistä, luokista, yhteisöstä esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen tai osallisuuden näkökulmista. Opiskeluhuoltoryhmän kokouksista pidetään kirjaa hyvää hallintoa ja oikeusturvaa noudattaen. 7
Porvoossa oppilaitoskohtaista opiskeluhuollon ryhmää johtaa koulun rehtori ja esiopetuksessa päiväkodinjohtaja. Ryhmän muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi ja/tai kuraattori sekä opettajakunnan jäsen/jäsenet. Ryhmään voi kuulua myös erityisopettaja(t), oppilaanohjaaja sekä schoolcoach. Peruskokoonpanon lisäksi ryhmään voi kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden (esim. poliisi, 3.sektorin toimijat, Nuorisopalvelut, maahanmuuttajapalvelut) edustajia. Ryhmän kokoonpano ja kokousten määrä voi vaihdella oppilaitoksen koon, opiskeluhuoltotarpeiden sekä käsiteltävien asioiden mukaan. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtäviin Porvoossa kuuluu: 1. Yhteisöllisen ja ennaltaehkäisevän opiskeluhuoltotyön suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen, seuranta ja arviointi Opiskeluhuoltoryhmässä pohditaan oppilaitoksen hyvinvointia tukevia rakenteita ja toimintatapoja sekä koordinoidaan eri toimijoiden toteuttamaa yhteisöllistä työtä. 2. Opiskeluhuoltoa koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä Porvoossa käytettäviä lähteitä ovat mm. Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen-kysely (TEAviisari), KiVa-koulukartoitus, Hyvinvointiprofiili, Huoltajakysely sekä Aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten raportit. 3. Opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelu ja oppilashuollollinen työnjako oppilaitoksessa 4. Opiskelijoiden ja vanhempien osallisuudesta huolehtiminen Porvoossa pyritään siihen, että jokaisen oppilaitoksen yhteisöllisessä opiskeluhuollossa on mukana myös oppilaskunnan edustus, esimerkiksi oppilaskunnan puheenjohtaja ja opettajajäsen. Opiskeluhuoltoryhmässä sovitaan, miten huoltajia, oppilaskuntaa, tukioppilaita yms. kuullaan koulun hyvinvointityössä ja kuinka heidät osallistetaan oppilaitoksen toimintaan sekä opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien ja järjestyssääntöjen valmisteluun. 5. Oppilaitoksen opiskeluhuollosta tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille 8
4 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma Oppilaitoskohtaisesta opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta vastaa Porvoossa oppilaitoksen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuoden sisällä siitä, kun kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lisäksi tarkistetaan lukuvuosittain työsuunnitelmaan kuvattu osio. Oppilaitoksessa sovitaan siitä, miten henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat suunnitelman laatimisessa mukana, ja miten heidät perehdytetään suunnitelmaan. Perusopetuksen ja lukion oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma muodostuu koulun työsuunnitelman, turvallisuussuunnitelman sekä kaupungin yhteisten ohjeiden muodostamasta kokonaisuudesta: Työsuunnitelmassa (Wilma) Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano, toimintatavat ja käytännöt yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. lastensuo- Koulun turvallisuussuunnitelmassa yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa järjestyssäännöt tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon-ohjaus tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Kaupungin yhteiset ohjeet poissaolot: toimintasuunnitelma huolta herättäviin poissaoloihin liittyen vuosiluokille 1-6/7-9 Porvoon kaupungin esi-ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokonaisuus kaupungin yhteinen malli tässä ops:ssa yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa (tässä ops:ssa) oppilaan sairauden vaatiman hoidon(tässä myöhemmin), erityisruokavalion (Ruokapalvelun ohjeet) tai lääkityksen järjestäminen koulussa (tässä myöhemmin) yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen ( ops, yleinen 9
jelu, poliisi, erikoissairaanhoito ) osa, luku 5), joustavan perusopetuksen (ops-yleinen osa, luku 6.1/Inlärningstigen kapitel 5.7.1) sekä sairaalaopetuksen yhteydessä ops, yleinen osa, luku 5.1/ Inlärningstigen VALMISTEILLA) Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä (ops, yleinen osa, luku 5.1.) Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä kaupungin yhteinen malli tässä ops:ssa Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys VALMISTEILLA Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa - kaupungin yhteinen malli tässä ops:issa Opiskeluhuollon toteuttaminen ja seuraaminen- kaupungin yhteinen malli tässä ops:ssa Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä kaupungin yhteiset ohjeet tässä ops:issa Esiopetuksen yksikkökohtainen oppilashuollon suunnitelma muodostuu esiopetusyksikön työsuunnitelman, turvallisuussuunnitelman sekä kaupungin yhteisten ohjeiden muodostamasta kokonaisuudesta: 10
Työsuunnitelmassa Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatavat esiopetusyksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano, toimintatavat ja käytännöt yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. lastensuojelu, poliisi, erikoissairaanhoito ) Päivähoitoyksikön turvallisuussuunnitelmassa yhteistyö ja käytänteet ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa valvontasuunnitelma pihasäännöt liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella ja retkisuunnitelma ohje lapsen katoamisen varalta ohje, jos lasta ei haeta lapsen sairaudet ja tapaturmat yksikön ja lapsen yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma Kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelma toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Yksikön pelastussuunnitelma Äkillisen kriisin kohtaaminen päivähoidossa Kaupungin yhteiset ohjeet Porvoon kaupungin esi-ja perusopetuksen koulukuljetuksia koskevat periaatteet Varhaiskasvatuspalvelujen lääkehoitosuunnitelma Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma Valmistavan esiopetuksen opetussuunnitelma Varhaiskasvatuspalvelujen lääkehoitosuunnitelma Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset Hyvä esiopetus ja koulun aloitus kuvaus Kaltoin kohdeltu lapsi käsikirja Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä kaupungin yhteinen malli tässä ops:ssa Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys VALMISTEILLA Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa - kaupungin yhteinen malli tässä ops:issa Opiskeluhuollon toteuttaminen ja seuraaminenkaupungin yhteinen malli tässä ops:ssa Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä kaupungin yhteiset ohjeet tässä ops:issa 11
Kaupungin yhteisiä ohjeita Yhteistyö kouluterveydenhuollon kanssa laajoissa terveystarkastuksissa Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset tehdään 1, 5 ja 8 luokilla. Vanhemmat kutsutaan aina mukaan tarkastuksiin ja tarkoitus on arvioida koko perheen hyvinvointia. Tarkastusta varten oppilas täyttää terveyskyselylomakkeen ja vanhemmat terveystarkastuksen esitietolomakkeen. Tulevaisuudessa perheen, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä tulee vahvistaa yhteisellä arvioinnilla oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan kaikki edellä mainitut kyselyt ja niissä esille tulevat asiat käydään läpi oppilaan ja vanhempien kanssa. Oppilaan ja vanhemman suostumuksella annetaan oppilaan hyvinvoinnista kirjallinen palaute opettajalle tarkastuksen jälkeen. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon järjestäminen koulussa Vanhempien tehtävä on kertoa koulussa lapsen opettajalle ja koulunkäyntiohjaajalle lapsen sairauksista ja niiden hoidosta. Lapsen sairaus saattaa vaatia erityistoimenpiteitä, mutta erityisjärjestelyt on sovittava koulussa lapsi- ja perhekohtaisesti yhteisymmärryksessä koulun ja kodin kanssa. Kun lapsella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, on koulussa sovittava hoitoneuvottelu johon osallistuvat vanhempien lisäksi koulussa sovitut vastuuhenkilöt (esim. koulunkäyntiohjaaja ja opettaja), kouluterveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan myös erikoissairaanhoitaja. Koulu vastaa yhdessä lapsen sairauden hoitovastuussa olevan tahon kanssa siitä että sovituilla vastuuhenkilöillä on riittävä peruskoulutus tehtävään. Esiopetuksessa noudatetaan varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmaa. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä Kouluterveydenhuollon työntekijät osallistuvat kouluyhteisössä oppilaan terveyden edistämiseen ja terveystiedon vahvistamiseen yhteistyössä opetushenkilöstön ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Terveystieto-oppiaineen opetusta voidaan toteuttaa yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon kanssa. Kouluterveydenhoitaja voi mahdollisuuksien mukaan osallistua opettajan tukena terveystiedon opetukseen. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset ovat osa koulun terveystarkastusta. Kouluterveydenhuollossa toteutetaan lapsen kehitysasteen mukaisesti terveysneuvontaa ja oh- 12
jausta. Yksilö ja ryhmäneuvonnassa painotetaan kansanterveyden kannalta keskeisiä aiheita, ja tekijöitä, joita esim. kouluterveyskysely nostaa esiin. 13
5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista oppilashuoltoa, joka koskee yksittäistä oppilasta tai opiskelijaryhmää. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun huoli herää lapsen tai nuoren fyysisestä, psyykkisestä tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän kokoaa se työntekijä, jolla huoli herää. Yhdessä lapsen tai nuoren ja huoltajan kanssa kutsutaan mukaan muita asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpano sovitaan etukäteen esimerkiksi puhelimitse tai Wilman kautta. Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa kirjataan oppilashuoltokertomuslomakkeeseen opiskelijan ja huoltajan suostumus kaikkien ryhmän jäsenten mukana oloon. Porvoossa ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka huolehtii asianmukaisista kirjauksista opiskeluhuoltokertomukseen. Mikäli ryhmään kuuluu psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja, kirjaavat he yksilötapaamiset asiakasrekistereihinsä: psykologit ja kuraattorit Aura-tietojärjestelmään ja kouluterveydenhuollon edustajat Effica-potilastietojärjestelmään. Oppilashuoltoyksikkö laatii Porvoossa käytettävän opiskeluhuoltokertomuksen lomakkeen, ohjeistaa oppilaitokset sen käyttöön sekä laatii ohjeet kertomusten säilyttämiselle sekä salassapidolle. Opiskeluhuollon kertomukset tallennetaan opiskeluhuoltokertomusten rekisteriin, josta vastaa Koulutuspalvelut. Yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä on siis lasta tai nuorta ja tarvittaessa hänen perhettään tukeva yhteistyöryhmä. Ryhmässä pohditaan yhdessä tuen tarvetta, palvelujen järjestämistä sekä ratkaisuja ongelmiin. Asioista sovitaan yhteisesti. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen tai nuoren edun ensisijaisuus. Mikäli opiskelija tai huoltaja kieltäytyy yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta, tulee arvioida tulisiko asiassa tehdä lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus. Kouluissa ja esiopetusyksiköissä on tärkeää muistaa, että yllä oleva toimintaohje koskee vain uuden oppilashuoltolain mukaista oppilashuollollista toimintaa eikä ns. kolmiportaisen tuen pedagogisia järjestelyjä, joihin liittyvät ohjeet on kuvattu opetussuunnitelman luvussa 5. 14
6 Opiskeluhuollon yhteistyö opiskelijan ja huoltajien kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan porvoolaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa aina yhteistyössä lasten/nuorten ja huoltajien kanssa. Lapsi ja nuori elää kahden kasvuympäristön (koti ja koulu) vaikutuspiirissä ja on tärkeää, että nämä tahot tekevät yhteistyötä, jossa aito vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat mahdollisia. Huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön osallistuminen kuuluu kaikille siihen mukaan kutsutuille. Oppilaitoksen tulee resursoida toimintaansa niin, että jokaisella opettajalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tähän yhteistyöhön (esim. huoltajaneuvottelut ja verkostopalaverit). Porvoolaisista opiskeluhuollon toimintatavoista tiedotetaan eri viestintäkanavien kautta. Porvoon kaupunki vastaa yleisten asioiden viestinnästä ja oppilaitokset omaan yksikköönsä liittyvistä asioista. Viestinnän välineitä ovat mm. kaupungin ja koulun www-sivut, Wilma, erilaiset oppaat ja esitteet sekä tiedotteet ja tiedotusvälineet. 15
7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen, arviointi ja seuranta Opetuksen järjestäjänä Koulutuspalvelut seuraa kaikkien kaupungin ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltosuunnitelmien sekä Oppilashuollon vuosisuunnitelman toteutumista. Peruskouluissa ja lukioissa seurannasta vastaa oppilaitoksen rehtori ja esiopetuksessa päiväkodinjohtaja. Peruskoulujen ja esiopetuksen toimintakertomuksissa ja lukioiden vuosikertomuksissa kuvataan opiskeluhuoltosuunnitelman yhteisöllistä toteutumista, resurssien riittävyyttä ja toiminnan vaikuttavuutta. Nämä asiat käsitellään lukuvuoden lopuksi oppilaitoksen yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän arviointikokouksessa, jossa laaditaan myös alustava suunnitelma seuraavan lukuvuoden opiskeluhuoltotyötä varten. Laadittu suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan seuraavan kouluvuoden alkaessa. Myös Oppilashuolto laatii toiminnastaan toimintakertomuksen koulutusjaoston hyväksyttäväksi. Oppilaitosten ja oppilashuollon kertomuksista koulutusjohtajat välittävät keskeiset opiskeluhuollon tiedot Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmälle (Hyvis), joka huomioi nämä päivittäessään kaupungin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa Koulutuspalvelujen omavalvontaa. Koulutuspalvelut vastaa yhteistyössä Porvoon sosiaali- ja terveyskeskuksen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yksikön opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa opiskeluhuollon omavalvonnan toteutumisesta. 16
Liite 1: Kouluterveydenhuolto Porvoossa Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Se on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua, jota on saatavilla pääsääntöisesti koulupäivien aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta suun terveydenhuolto oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Määräaikaiset terveystarkastukset ja terveysneuvonta Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuollon henkilöstö, kouluterveydenhoitajat ja -lääkärit, ovat avainasemassa ongelmien varhaisessa havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen terveysneuvonta. Laajat terveystarkastukset Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä tulevaisuudessa opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Terveystarkastuksia voidaan tehdä yksilöllisen tarpeen mukaan myös muina ajankohtina 17
ja muille ryhmille. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään, koska tiedetään, että tarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tuen tarvetta voidaan selvittää esimerkiksi ottamalla yhteyttä perheeseen tai järjestämällä kotikäynti. Terveystarkastuksissa kerätään anonyymiä tietoa luokan ja koulun hyvinvointitilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään oppilashuollon yhteisöllisten toimenpiteiden suunnitteluun, oppilashuollon toimintasuunnitelman laadintaan ja kuntatason suunnittelutyöhön. Kouluterveydenhuollon vastaanotot Terveystarkastusten lisäksi kouluterveydenhuollossa tavataan asiakkaita yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kouluterveydenhuollon tärkeä työmuoto ovat avoimet vastaanotot, joille oppilaat voivat tulla aikaa varaamatta keskustelemaan oireistaan ja mieltään vaivaavista asioista. Yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa Kouluterveydenhuolto on osa koulujen moniammatillista oppilashuoltoa. Se tekee kiinteää yhteistyötä opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveystarkastusten että yksilöllisen tuen järjestämisen osa alueilla. Tietojen siirto tapahtuu salassapitosäännöksiä noudattaen. 18