KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kunnan tulee maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 7) mukaan laatia vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi katsauksen sisällön 13.4.2015 ( 119) kokouksessa. katsaus kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien muutossuunnitelmien lähtökohdista, sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. katsaus on osa vuoropuhelua, jota kunta käy kaavoituksen eri vaiheissa kuntalaisten, maanomistajien sekä muiden osallisten ja yhteistyötahojen kanssa. Työn alla olevista kaavoista ja niiden virallisista kuulemisista tiedotetaan lisäksi erikseen kuntatiedotteessa, sanomalehdissä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Valmis kaavoituskatsaus julkaistaan tiiviimpänä versiona kuntatiedotteen osana. Enemmän taustatietoja ja linkkejä sisältävänä kaavoituskatsaus löytyy kaavoituksen nettisivuilta, joita uudistetaan paraikaa. Nettisivuilta löytyvät koko kaavaprosessin ajan myös eri vaiheiden kaavasuunnitelmat, jotka ovat virallisina kuulemisaikoina nähtävillä myös kunnantalolla. Tällä hetkellä kaavoituksen nettisivut löytyvät www.kempele.fi -osoitteesta oikean alalaidan kohdasta Pikalinkit > >. Uudistuneilla sivuilla reitti kaavoituksen hankkeiden pariin on www.kempele.fi/kaavoitus. Tonttitarjonnan tilanne löytyy suoraan pääsivun ikonista Tonttipörssi. Kuva 1. Kempeleen keskustaajama pohjoisesta päin kuvattuna kesällä 2011. (Lentokuva Vallas Oy, 6.6.2011) Komeetantien uusi poikittaisyhteys valmistuu vaiheittain, kevyen liikenteen osalta jo vuoden 2015 aikana. Henkilöliikenne jatkuu Kempeleen aseman perusparannetulla ratapihalla vuonna 2016.
KAAVOITUSKATSAUS 2015 SISÄLTÖ KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT / YMPÄRISTÖPALVELUT ALKUSANAT SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT > KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA > Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on vaikutusmahdollisuus. MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL, Luku 3) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL, Luku 4) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, Luku 6) Oulun seudun yleiskaava 2020 Oulun seutuyhteistyön historia Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO: YLEISKAAVA / OSAYLEISKAAVA SIJOITTAA TOIMINNOT (MRL, Luku 5) Voimassa olevat lainvoimaiset osayleiskaavat Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle ASEMAKAAVA OHJAA RAKENTAMISTA (MRL, Luku 7) Juuri valmistuneet asemakaavat Käynnissä olevat asemakaavahankkeet Käynnistyviä asemakaavahankkeita Muita asemakaavahankkeita RAKENNUSJÄRJESTYS ANTAA RAKENTAMISELLE KEMPELELÄISET SUUNTAVIIVAT (MRL 14 ja 15 )
KEMPELEEN KUNNAN MAANKÄYTÖN YHTEYSTIEDOT Ympäristöpalveluissa edistetään kunnan tasapuolista kehittämistä maanhankinnalla, kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella. Kempeleen kunnan ajantasainen tonttitilanne löytyy kunnan ympäristöpalveluista kunnantalolta ja kunnan nettisivuilta. Tällä hetkellä kaavoitettu tonttivaranto riittää noin viideksi vuodeksi. KEMPELEEN KUNNAN YMPÄRISTÖPALVELUT Tekninen johtaja Risto Sarkkinen puh. 050 4636 501 / MAANKÄYTTÖ Maanhankinta ja tontinmyynti, yleis- ja asemakaavoitus Käyntiosoite ja kaavojen nähtävillä olot: Kunnantalo, Asemantie 1, Kempele Kempeleen kunnan postiosoite: PL 12, 90441 KEMPELE sähköpostit: nimi(at)kempele.fi Tontinluovutussopimukset, maanhankinta- ja kaavoitusneuvottelut, suunnittelutarveratkaisujen valmistelu: Maankäyttöpäällikkö Petri Joro puh. 050 4636 504 Tontinluovutustilanne, kaava- ja karttaotteet ja asiakasneuvonta: Tekninen avustaja Raili Kiviniitty puh. 050 316 9539 Tekninen avustaja Kaisu Pieniniemi puh. 050 316 9540 Asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet ja asiakasneuvonta: Kaavasuunnittelija Kaija Muraja puh. 050 316 3769 Yleis- ja asemakaavoitus, käynnissä olevat hankkeet, poikkeamislausunnot ja asiakasneuvonta: Kaavoittaja Mari Kuukasjärvi (Tippakuja 3 A 3) puh. 050 4636 515 Rakentamisen luvittaminen ja ohjaus Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta, josta saa tarkat, tonttikohtaiset tiedot. Kempeleen rakennusvalvonta oli mukana yhtenä pilottina valtakunnallisessa sähköisen asioinnin ja demokratian edistämishankkeessa. SADe-hankkeessa kehitetty sähköisen asioinnin palvelu on otettu käyttöön Kempeleen rakennusvalvonnassa. Lupapiste.fi palvelussa voit hoitaa kaikki rakennushankkeeseen liittyvät asiat, kun tunnistaudut vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksillasi (https://www.lupapiste.fi/). Rakennusvalvonnan lupa-asioiden ennakko-ohjaus, lupa- ja poikkeamispäätökset, aloituskokoukset ja neuvonta: Rakennustarkastaja Pekka Sirviö puh. 050 4636 504 Rakentamisen aikaiset lakisääteiset katselmukset (perustus-, pohja- ja sijaintikatselmus, käyttöönotto- ja loppukatselmus, hormikatselmus ja rakennekatselmus), lupa-asioiden valmistelu ja neuvonta: Tarkastusinsinööri Hannu Hanhela puh. 044 497 2271 (aloittaa toukokuussa 2015) Lupahakemuskaavakkeet, kaavaotteet, rakennuspaikan tiedot (mm. osoite, rakennusoikeus) ja paikan merkkaus, rakennusvalvonnan ajanvaraus (aikoja saatavana parhaiten maanantaisin ja perjantaisin): Tekninen avustaja Heidi Keskitalo puh. 050 316 9660
ALKUSANAT Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Turvallisen ja viihtyisän elinympäristön aikaansaamisessa palveluitten saavutettavuus ja riittävyys on avainasemassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kuntien kaavoitusmonopoli, joka on edellytys sille, että kunta pystyy vastaamaan palveluvelvoitteisiinsa. Kunnan kaavoittaessa omistamalleen maalle tontinluovutus on säädeltävissä ja uusien asukkaiden mukanaan tuovat palveluntarpeet ennakoitavissa. Palveluverkon tarveselvitysten laadinta kuuluu maankäytössä tarvittaviin perusselvityksiin, selvityksiä laaditaan Kempeleen kunnan peruspalvelupuolella. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kunnan kehitys- ja elinkeinopuolen kanssa erinäisissä kehittämis- ja selvityshankkeissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on ollut valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2013 lopulla valtuustossa hyväksyttiin Kempele-sopimus, Yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta valtuustokaudelle 2013-2016. Sopimukseen on kirjattu strategisina päämäärinä kuntalaisten hyvinvointi ja laadukkaat palvelut sekä hyvät yritystoiminnan edellytykset ja aktivoiva ympäristö. Kriittisenä menestystekijänä on mainittu kunnan vetovoimaisuuden lisääminen, johon liittyen on esitetty mm. tavoitteita yritystonttivarannolle. Näillä tavoitteilla on suora yhteys kunnan maapolitiikkaan, joka sisältää periaatteet kunnan maanhankinnalle ja maankäytölle. Maapoliittisessa ohjelmassa määritellään kunnan maanhankinnan ja -luovutuksen päälinjat, maankäyttösopimusten ja muiden maanhankintakeinojen käyttö sekä maaomaisuuden hallinnan periaatteet. Kempeleen nykyinen maapoliittinen ohjelma vuodelta 2006 on selventänyt kunnan käytäntöjä maankäytön ratkaisuissa, mutta kiistanalaisia tilanteita on edelleen ollut maankäyttösopimusten soveltamisessa erilaisiin maankäytön kehittämistarpeisiin. Osittain rakennetut taajaman lievealueet asemakaavan ulkopuolella ovat olleet ongelmallisia suunnittelutarveratkaisuja valmisteltaessa tai harkittaessa asemakaavoittamista. Tästä syystä maapoliittisen ohjelman tarkistaminen käynnistettiin vuonna 2012. Tarkistamisesta on pidetty useita valtuustoseminaareja vuonna 2014, ja sitä on käsitelty kunnan valiokunnissa. Kempeleen uusi maapoliittinen ohjelma on menossa kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn keväällä 2015. Kempeleen kunta luovuttaa rakentajille noin 40 asuinpientalotonttia ja muutaman rivi- tai kerrostalotontin vuosittain, ja yritystontteja kysynnän mukaan. Tarkka lukumäärä ja luovutettavien tonttien hintataso on aikaisemmin päätetty aina kunnanvaltuustossa talousarvion laadinnan yhteydessä. Nykyisellään myyntihintoja voidaan tarkistaa myös kesken vuotta päättävissä elimissä. Pientalotontteja on viime vuosina myyty lähinnä Haapamaan Metsärinteeltä ja Linnakankaalta, lähitulevaisuudessa tarjontaa saadaan myös kunnan länsipuolelle. Kunnan keskeisten kerrostaloalueiden rakentuminen on tapahtunut sopimuskaavoituksella, jota kehitetään edelleen, jotta rakentumisaikataulut ja paikoitus saadaan paremmin hallintaan. Kempeleen kunnan rakentumista ohjaava asunto-ohjelma vuosille 2014-2020 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa marraskuussa 2014, tätä ensimmäistä ohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Maankäyttö ja liikennesuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Liikenteen perusselvitykset ja suunnitelmat pohjustavat kaavoitusta, joka mahdollistaa tarkemman katusuunnittelun. Oulun kaupunkiseudun laajempia liikenteellisiä linjauksia sisältävä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) julkaistaan keväällä 2015. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (LIITU) valmistui alkuvuodesta 2014, ja Kempeleen pyöräilyverkkoa kehitetään edelleen laadukkaammaksi. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Käynnissä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen, joka ohjaa nykylainsäädännön mukaan myös kaupan sijoittumista ja laajuutta. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana ja toisen vaiheen luonnos on paraikaa nähtävillä. Kempeleessä käynnissä olevat, kaupan palveluverkkoon liittyvät osayleiskaavahankkeet joutuvat odottamaan maakuntakaavan voimaan tuloa. Juuri valmistuneita, käynnissä tai käynnistymässä olevia, pääosin kiireellisiä asemakaavahankkeita on yhteensä kymmenkunta. Kempeleen kaavahankkeiden tarkempi tilannekatsaus löytyy tästä kaavoituskatsauksesta ja nettisivuilta. Kempeleessä tapahtuu paljon, osallistu ja vaikuta!
Kuva 2. Kempeleen kunnan yritystoimintaa edistävän maankäytön kehittämisalueet esitettiin äkillisen rakennemuutoksen rahaston hakemuksessa vuonna 2014. Kunnan kärkihankkeiksi on määritelty Linnakallion matkailu- ja virkistysalue, Zatelliitti ja Kempele Liminka logistiikka-alueen kehittäminen. Keskustaajaman Ollakassa sijaitsevan Technocenterin alueen ideointi käynnistynee vuonna 2016. Linnakallion kehittämiseen tähtäävä Masterplan hanke on käynnistymässä, rahoitusta saatiin Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämisrahoista.
SUOMEN KAAVAJÄRJESTELMÄ JA SUUNNITTELUTASOT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää alueidenkäytön suunnittelun kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Laki ja asetus määräävät jokaisen kaavatason sisältövaatimukset ja kaavaprosessin aikaisen vuorovaikutuksen, ts. kanssakäymisen kuntalaisten, kaavan osallisten ja viranomaisten kanssa kaavaprosessin eri vaiheissa. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Lakiuudistus vanhasta rakennuslaista maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli voimaan vuonna 2000, ja lain toimivuutta on seurattu ja arvioitu alusta saakka. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on yhteneväiset tavoitteet valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Tavoitteena on toimiva, viihtyisä ja taloudellisesti mahdollinen, liikennejärjestelmältään, kunnallistekniikaltaan ja palvelurakenteeltaan hallittu elinympäristö, jossa lähipalvelut ovat lähellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea alueidenkäytön suunnittelua. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto, hyväksyy maakuntavaltuusto ja vahvistaa ympäristöministeriö. Kempeleen yleis- ja asemakaavat valmistelee ympäristöpalvelut ja hyväksyy Kempeleen kunnanvaltuusto. Kunnan yleiskaavoitus toteuttaa maakuntakaavaa ja kuntastrategiaa, ja ohjaa yleispiirteisesti asemakaavojen laatimista ja muuta tarkempaa suunnittelua. Kunnan maapolitiikka ja maankäytön toteuttamisohjelmat (mm. asunto-ohjelma) määrittelevät alueiden toteuttamisjärjestyksen. Rakentamisen ja muiden ympäristöä muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuus ja ohjaus on myös määritelty samassa laissa. Tarkempi paikallinen ohjaus tapahtuu rakennusjärjestyksessä. Kunnan rakennusvalvonta ohjaa ja valvoo asemakaavan toteutumisen ja rakentamisen lainmukaisuutta. Yhteistyötä on Oulun kaupunkiseudulla tehty rakennusvalvontojen välillä jo pitkään. Seudullinen rakennusvalvonta on ollut valtion tason valmistelussa jo pitemmän aikaa, mutta toimenpiteistä ei ole vielä päätetty. Kuva 3. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä, ylempi kaavataso ohjaa aina alempaa. Kunnan oma kaavoitus alkaa yleiskaavatasolta, ja jatkuu asemakaavatasolle (keltainen katkoviiva). Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta.
KAAVASUUNNITTELUN ETENEMINEN KAAVOITUKSESSA käynnistyy kunnanhallituksen päätöksellä ja päättyy viralliseen voimaantulokuulutukseen. Kaavahankkeen aikana toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutusta. Kunta on kaavan laatija ja kaavan osallisia ovat kaikki, joiden elinympäristöön kaavahanke vaikuttaa. Kaava-asiakirjat ovat kaavaprosessissa virallisesti nähtävillä yleensä kaksi kertaa, luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Näissä kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on lain määräämä vaikutusmahdollisuus kaavan sisältöön. Kaavahankkeen aikana järjestetään viranomaisneuvotteluita ja työpalavereita teknisten toimijoiden kanssa. Merkittävissä kaavoissa järjestetään myös yleisötilaisuuksia. Laki edellyttää myös riittäviä perusselvityksiä ja kaavan toteuttamisen jälkeisten vaikutusten arviointia. Molemmissa tarkastellaan mm. luonto ja maisema, kulttuuriympäristö, yhdyskuntatalous, liikenne ja muu rakennettu ympäristö. MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISET ASEMAKAAVAT OVAT POIKKEUS LAAJASTA KAAVAPROSESSISTA Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 ) voidaan kunnan toimintasäännön (6, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa. Tuolloin kaavahankkeelle riittää yksi kuulemiskerta. Tätä tapahtuu harvemmin, sillä kaavaprosessissa ei saa vaarantaa osallisten riittävää mahdollisuutta tutustua kaavaehdotukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Pääosa kaavoista viedään tästä syystä läpi kahden kuulemisen kautta. Kuva 9. Kaikilla kaavoilla on samanlainen kaavaprosessi. Kaaviossa on esitetty kunnallisen kaavahankkeen eteneminen. Kuulemisvaiheissa kaikilla kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. (KUVA SEURAAVALLA SIVULLA, SAMA PROSESSI TARKEMMIN AVATTUNA SITÄ SEURAAVALLA)
1. KAAVOITUSALOITE > valmistelu + khal-päätös > KÄYNNISTÄMINEN aloite käynnistää kaavahankkeen. Hankkeen taustalla ovat usein kunnan omat palvelu- tai asuntotuotantotarpeet, mutta aloitteen voivat tehdä myös kuntalaiset tai maanomistajat. Mikäli muutetaan yksityisten maalla olevaa asemakaavaa, hankkeesta laaditaan maankäyttö- ja kaavoitussopimus, jolla tasataan kunnalle koituvia kaavoitus- ja ylläpitokustannuksia. Kaavahanke tulee vireille kunnanhallituksen päätöksellä. Tämä voi tapahtua kaavoituskatsauksen käsittelyn yhteydessä tai erillisasiana päätöksenteossa. 2. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavoituksen käynnistyessä laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään kaavoituksen lähtökohdat, alustavat tavoitteet, hankkeen osalliset, alustava aikataulu sekä kaavahankkeen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. Kaavahanke kuulutetaan vireille kun OAS asetetaan kunnanhallituksen päätöksellä (kh) nähtäville. Suunnitelmaa päivitetään kaavaprosessin aikana tarvittaessa. Kaavan vireille tulosta tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen maanomistajia, naapureita ja muita osallisia, jotka voivat toimittaa palautetta OAS:sta Kempeleen kuntaan koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun pitämistä suunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). 3. KAAVAN VALMISTELUVAIHE, KAAVALUONNOS > khal-päätös > Kuulemisvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa pidetään yleensä ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Neuvotteluun kutsutaan hankkeen laajuus huomioiden Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan museon, Oulun seudun ympäristötoimen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan liiton, sekä tarvittaessa naapurikuntien kaavoittajien edustajien kanssa. Neuvottelussa käydään läpi kunkin viranomaisen kannalta olennaiset perusselvitystarpeet, niiden riittävyys sekä kaavoituksen vaikutusten arvioinnin laajuus. Kaavaluonnoksen valmistelussa hyödynnetään myös kuntalaisilta ja osallisilta saatu lähtötieto. Luonnoksen nähtäville tulosta kuulutetaan erikseen (kh) lehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla, osallisille ja viranomaisille lähetetään lausuntopyynnöt. Kaavaluonnoksesta voi esittää mielipiteen nähtävillä olon aikana kirjallisesti joko sähköpostitse tai kirjeitse. Lausunnoista ja huomautuksista laaditaan vastineet, jotka kunnanhallitus käsittelee ennen niiden postittamista tiedoksi. OAS ja kaavaluonnos voivat olla samaan aikaan nähtävillä. 4. KAAVAN EHDOTUSVAIHE > khal-päätös > Kuulemisvaihe Luonnoksen nähtävillä olon aikana saatu palaute hyödynnetään kaavoituksen edetessä ehdotusvaiheeseen. Tarvittaessa järjestetään uusi viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen nähtäville tulosta kuulutetaan samoin kuin luonnosvaiheessa, ja lisäksi siitä ilmoitetaan maanomistajille viikkoa ennen kirjeitse (maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ainoastaan ulkopaikkakuntalaisille ilmoittamista, mutta Kempeleessä kirje lähetetään myös paikallisille). Vuorovaikutuksen tuloksena saadut kirjalliset muistutukset ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa, ja hyväksytyt vastineet postitetaan lähettäjille. 5. KAAVAN HYVÄKSYMINEN > khal- ja kvalt -päätökset > OIKAISUVAATIMUSMAHDOLLISUUS Mikäli kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana saatu palaute ei edellytä merkittäviä muutoksia, kaava hyväksytään kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuustossa (MRL 52 ). Tieto hyväksymisestä lähetetään välittömästi kaikille muistutuksen tekijöille ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Hyväksymispäätöksestä voi esittää oikaisuvaatimuksen valitusaikana Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, jonka antamasta päätöksestä on edelleen valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Merkitykseltään vähäiset asemakaavat (MRL 52 ) voidaan kunnan toimintasäännön (6, kohta 24) mukaan hyväksyä kunnanhallituksessa, mitä tapahtuu harvemmin. Mikäli oikaisuvaatimuksia tulee, joudutaan odottamaan ko. oikeusasteen päätöstä, ja toimimaan päätöksen mukaisesti. Mahdollisesti joudutaan takaisin ehdotusvaiheeseen ja uudelleen kuulemiseen. 6. KAAVAN VOIMAANTULO > Pohjois-Suomen hallinto-oikeus > KAAVAPROSESSI PÄÄTTYY Voimaantulo voidaan kuuluttaa valitusajan päätyttyä, kun on saatu lainvoimaisuustodistus siitä oikeusasteesta, johon mahdollinen valitus olisi voitu osoittaa. Kaava saa lainvoiman sinä päivänä, jona sen hyväksymispäätöksestä on virallisesti kuulutettu. Kaavan toteuttaminen voi alkaa (kadut, tiet, puistot, tontit).
MAANKÄYTÖN YLIKUNNALLINEN TASO Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT (MRL, luku 3) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Tavoitteilla edistetään hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista, varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa mainitaan mm. rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellisuuden, omaleimaisuuden ja ihmisläheisyyden säilyttäminen, kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymisen turvaaminen. Vuonna 2009 voimaan tulleen tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden mukaan liikenneturvallisuutta, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja henkilöautoliikenteen tarvetta vähennetään keskusjärjestelmää ja palveluverkkoa kehittämällä. Haja-asutuksen lisääminen ei ole tarkistuksen tavoitteiden mukaista. Tarkistetut tavoitteet ja niiden toteutumista arvioiva VAT vaikuttavammaksi - raportti löytyvät ympäristöhallinnon nettisivuilta http://www.ymparisto.fi/vat. Viranomaisten laatimat kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat valtakunnalliset inventoinnit maisema-alueista, kulttuurihistoriallista ympäristöistä ja esihistoriallisista suojelualuekokonaisuuksista otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Nykyiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valittiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Alueiden päivitysinventointi on tehty vuosina 2010-2014, mutta on tulossa lausunnoille kuntiin vasta syksyllä 2015. Viimeisin valmistunut valtakunnallinen selvitys, Museoviraston tekemä inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), on koottu nettisivulle http://www.rky.fi. Sivustosta löytyvät linkit myös olennaisiin opas- ja ohjeaineistoihin. RKY 2009 otettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009. Kempeleen kunnassa ainoa valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on Kempeleen kirkko (v. 1686) ja tapuli (v. 1769), ts. vanha kirkonmäki. Kirkko on pohjalaista hirsiarkkutyyppiä edustava pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on terävähuippuinen torni. Kuva 4. Kempeleen vanha kirkko seurakunnan nettisivuilta (kuva: Seppo Sivonen). Pohjanlahden ympäri Tuusulasta Tukholmaan kulkeva historiallinen tielinja Pohjanmaan rantatie on myös valtakunnallinen RKY-kohde, ja osa siitä kulkee Kempeleen kunnan alueella. Rantatie sai matkailutie -statuksen nimellä Pohjanlahden Rantatie vuonna 2010, minkä jälkeen toteutettiin reitin viitoitus. Syksyllä 2012 ilmestyi myös Kempeleen taajamakuvaan ruskeapohjaisia majakkasymboleita Eteläsuomentielle, Piriläntielle ja Kempeleentielle. Museovirasto on koonnut Kulttuuriympäristön rekisteriportaali -sivuston, joilta löytyy jatkuvasti päivittyvää tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennusperinnöstä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Sivuilta on jatkolinkitys useille valtion ylläpitämille verkkosivuille: mm. Maailmanperintökohteet, Rakennusperintöportaali, Restaurointikuvasto, Suomen museot Online, Kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen kuva-arkisto, Ympäristökeskusten OIVA-palvelu ja Ahvenanmaan maisema- ja museosivuille (Ålands landskapsregering & Museibyrån).
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (MRL, luku 4) Maakuntakaava on kuntien kaavoitusta ohjaava yleispiirteinen kaava, jossa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Kempeleen alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan liitto laatii, maakuntavaltuusto hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan jolla edistetään koko maakunnan strategista kehittämistä (MRL 31 ). Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta siten että edistetään niiden toteuttamista ja sovitetaan ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten päämäärien ja olojen kanssa. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin kunnan alueiden käytön järjestämiseksi. Aluevaraus- ja kohdemerkinnöillä osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Kuva 5. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuilta 10.4.2015. (lainvoimaiset kaavat sekä 2.12.2013 hyväksytty, ympäristöministeriössä vahvistettavana oleva 1. vaihemaakuntakaava ja 2. vaihemaakuntakaavan nähtävillä oleva luonnos). Maakuntakaavaa uudistetaan kolmessa vaiheessa, työ on aloitettu syksyllä 2010. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus, jossa käsitellään kaikki kaavan vaiheet ja niistä saatu palaute. Lisäksi maakuntakaavan keskeisiä kysymyksiä käsitellään kuntien edustajista koostuvassa maakuntakaavoituksen neuvottelukunnassa. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa maakuntakaavan määräyksiin. Maakunnan kaupallinen palveluverkkoselvitys hyväksyttiin tammikuussa 2012 yhdeksi perusselvitykseksi. Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Uudistamistyön etenemistä voi seurata liiton nettisivuilta http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/maakuntakaava.
Maakuntakaavan uudistaminen etenee kokonaisohjelman puitteissa vaiheittain mm. kaavan päivitysten kiireellisyyden ja selvitysten valmistumisasteen mukaisesti. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvän yleispiirteinen ohjauksen kautta. Kaavoituksessa tarkastellaan mm. energian tuotantoalueet (maa- ja merituulivoima, turve, bioenergian tuotanto), energiansiirtoyhteydet sekä energiatehokas alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi maakuntakaavaa päivitetään muiden tarpeellisten alueidenkäyttöratkaisujen osalta. Kempeleen kannalta olennaista on Oulun seudun tuleva yhdyskuntarakenne ja sen liittyminen ympäröivään maakuntaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2.12.2013, tutkittiin energian lisäksi luonnonympäristöä, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta sekä liikennejärjestelmiä ja logistiikkaa. Kaavassa täsmennetään alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjausta ja osoitetaan mm. seudullisten kauppakeskusten paikat ja mitoitus, tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet ja soiden käyttö sekä tarkistetaan ja päivitetään luontoarvoja ja liikennejärjestelmää koskevia merkintöjä. Kempeleen osalta 1. vaihekaavan hyväksymiskäsittelyssä muutettiin Kempeleen Ketolanperällä sijaitseva suoalue luonnonsuojelualueesta (SL-1) luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo-1), jottei vaarannettaisi pohjaveden hyödyntämistä tulevaisuudessa. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Ympäristöministeriö on pyytänyt muilta ministeriöiltä lausunnot ensimmäisestä vaihemaakuntakaavasta osana vahvistamiskäsittelyä. Mikäli ministeriöiden kannat eriävät oleellisin osin, asianomaisen ministeriön on siirrettävä asia valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavaksi. Maakuntakaavaan voidaan vahvistettaessa tehdä oikaisuluonteisia korjauksia ja maakunnan liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Muutosten johdosta on kuultava niitä, joiden etua tai oikeutta muutos välittömästi koskee. 1-vaihemaakuntakaava tulee voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin, mikä tapahtunee vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet päätöksen pohjalta. Maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihe on tullut vireille keväällä 2013, ja siinä käsitellään kulttuurimaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä, maaseutuasutusta sekä seudullisia virkistys- ja matkailualueita, jätehuoltoa ja ampumaratoja. Toinen vaihemaakuntakaava on paraikaa nähtävillä (25.3. -30.4.2015), Kempeleen kunnanhallitus antoi lausunnon kaavasta 13.4.2015. Kempeleen Linnakallion alue on merkitty kaavaluonnokseen virkistys- ja matkailukohteeksi ja Ketolanperän itäpuolen suoalueet luonnon monikäyttöalueiksi. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta päivitysinventointi tehdään Kempeleessä ennen ehdotusvaihetta. Kolmas maakuntakaava tulee vireille syksyllä 2015. Teemoina ovat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset mm. liikennejärjestelmätyön osalta. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS) on valmistunut vuoden 2014 aikana, ja ilmestyy lähiaikoina. Lisäksi Oulun kaupungin logistiikka-alueiden ja ratapihan kohtalon selvittäminen on kesken. Muuta perusselvitystyötä on jo aloitettu, mm. POSKI hanke, valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esitti maakuntaliitolle 24.1.2014, että liitto selvittää Oulun kaupunkiseutua koskevan maakuntakaavan laatimisen edellytykset ja laajuuden. Maakuntaliitto selvitteli asiaa, ja totesi, ettei yleiskaavatasoisen maakuntakaavan laatiminen ole tavoiteltavaa, joten kuntien yhteisen osamaakuntakaavan tulisi olla strategisella tasolla. Lisäksi erillisen päätöksentekojärjestelmän perustaminen söisi turhaan resursseja. Aloite on konkretisoitumassa seuturakennetiimin ohjauksessa tapahtuvaksi, Oulun kaupunkiseudun ja valtion MALPEaiesopimusta täsmentävän rakennemallin laadinnaksi syksyyn 2015 mennessä.
KAAVOITUKSEN SEUTUKUNNALLINEN TASO Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL, luku 6) Kuntien yhteinen yleiskaava (MRL 46 ) lisättiin maankäyttöjärjestelmään vuoden 2000 lakiuudistuksessa. Yleispiirteisellä kaavalla ohjataan naapuruskuntien maankäyttöä ja sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja, ja Ympäristöministeriö vahvistaa kaikki kuntien yhteiset yleiskaavat (MRL 47 ) seudullisen hyväksyminen jälkeen. Kuva 6. Ote Oulun seudun yleiskaavasta (YM 18.2.2005, voimaan 13.9.2006, muutos ja laajennus: VN 8.3.2007, lainvoima 5.6.2007). Vuonna 2007 lainvoiman saanut Oulun seudun yleiskaava 2020 oli ensimmäisiä tällaisia kaavoja koko Suomessa. Seudullisesti kaavan hyväksyivät Oulun seutuhallitus ja seutuvaltuusto, jotka lakkautettiin päätöksentekotasona uuden Oulun muodostuessa 1.1.2013. Yhteinen yleiskaava jäi tuolloin voimaan, ja sitä sovelletaan kunnes tarkempi, kunnan laatima kaava kumoaa sen alueellaan. Oulun seudun yleiskaava 2020 ohjaa erityisesti haja-asutusalueen rakentamista alueilla, joilla ei ole tarkempaa kaavoitusta. Tämä on erityisen tärkeää laajoilla lakeusalueilla, jotta maanviljelyksen toimintaedellytykset ja valtakunnallisesti arvokkaan lakeuden maisema-alueen säilyminen turvataan. Hajarakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Oulun seudun yleiskaava 2020 ja siihen liittyvät selvitykset löytyvät Oulun kaupungin sivuilta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/seudun-yleiskaavoitus. Oulun yhteinen yleiskaava on pian kymmenen vuotta vanha, eikä sitä voida päätösvaltaisen elimen puuttuessa uudistaa tai kumota muutoin kuin kuntakohtaisella yleiskaavoituksella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen aloitteesta laaditaan seudun yhteistyönä uuden MALPE-aiesopimuksen 2016-2020 liitteeksi Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaava-asiakirja. Oulun seudun yleiskaava 2020 jatkaa siis edelleen eloansa tarkempaa maankäyttöä ohjaavana kaavana.
Oulun seutuyhteistyön historia Oulun seutuorganisaatio 2002-2012 Oulun seutu oli kymmenestä kunnasta koostuva alueyhteistyö-organisaatio Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2002-2012. Oulun seudun muodostivat Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Oulunsalon ja Tyrnävän kunnat. Vuoden 2013 alusta Oulun seutu organisaationa päättyi kokeilulain loppumisen vuoksi. Myös kuntarakenteessa on tapahtunut muutos, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii ovat muodostaneet Oulu nimisen kaupungin. http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/oulun-seutuorganisaatio-2002-2012 MAL-verkosto Oulun kaupunkiseutu kuuluu edelleen MAL-verkostoon, joka on valtakunnallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. MAL-verkoston sivut (http://www.mal-verkosto.fi/) ovat julkiset, ja sieltä löytyy runsaasti taustatietoa kaupunkiseutujen kehittämisestä. MALPE-yhteistyön taustoja Oulun seudun kunnat tekevät maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä. Yhteistyöstä on sovittu MALPE-aiesopimuksessa 2013-2015. Tämä edellytti Oulun seudun hyväksymistä mukaan valtion ja seudun kuntien kokeiluluontoiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettelyyn (MAL-aiesopimus). Eduskunnan hyväksymät muut kaupunkiseudun menettelyssä ovat Helsingin seutu, Turku ja Tampere, jotka ovat kaikki kehittäneet omanlaisensa sopimusmallin. Oulussa aiesopimusmenettelyä pohjustavat hyvin aikaisemmat seudulliset aiesopimukset (Liikenteen aiesopimus 2004-2007, Maankäytön ja liikenteen aiesopimus 2009-2012), jotka laadittiin tukemaan seudullisten hankkeiden etenemistä ja yhteisen yleiskaavan toteutumista. Seudun yhteistä yleiskaavaa ohjaavaa maankäytön toteuttamisohjelmaa (SeutuMATO) päivitettiin vuonna 2012 osana tätä valtion ja seutukunnan yhteistyötä. Nykyinen Oulun seudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) aiesopimus vuosille 2013-2015 allekirjoitettiin Helsingissä 5.4.2013. Allekirjoittajina olivat seudun kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) ja Oulun kaupungin lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Aiesopimusmenettelyn lähtökohtina Oulun seudulla olivat ilmastostrategia, pohjoinen kilpailukyky ja alueellinen koheesio sekä sosiaalinen kestävyys. Aiesopimuksessa määriteltiin maankäytön, liikenteen, asumisen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelun toimenpiteet vuosille 2013-2015. Yhteistyön tavoitteiden toteutumista on seurattu ympäristö- ja liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä. Aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista on arvioitu vuoden 2013 osalta. Seurannan tulos on esitetty väliraportissa. Oulun kaupunkiseutuyhteistyön tulevaisuus Uusi MALPE-aiesopimus Uusi Oulun kaupunkiseudun MAL(PE)-aiesopimus valmistuu syyskuuhun 2015 mennessä ja aiesopimuksen osapuolet allekirjoittavat sen marraskuussa 2015. MALPE -aiesopimuskäytännön jatko on kiinni valtion tason päätöksistä, mutta se on tarpeellinen työkalu Oulun kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen hallinnassa. Seudun kuntien voimavarat ja sitoutuminen tarvitaan tähän yhteiseen ponnistukseen, sillä maankäytön yhteistoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen on koko kaupunkiseudun elinvoiman vetovoimaisuuden edellytys.
Osana aiesopimusta laaditaan Oulun kaupunkiseudun rakennemalli 2040 konsulttityönä ja seuturakennetiimin ohjauksessa. Tarkastelualue kattaa Oulun seudun taajama- ja työssäkäyntialueen ja antaa yhteisiä suuntia kuntien kaavoitukselle ja maakuntakaavoitukselle. Rakennemalli tukee seudun kuntien yhteistä maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon pitkän tähtäimen suunnittelua, muttei ole maankäyttöä juridisesti ohjaava kaavaasiakirja. Lisätietoja nettiosoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/malpe-yhteistyo Kuva 7. tarkastelualue. Kuva 7. Oulun kaupunkiseudun rakennemallityön lähtökohtia, liikkumisvyöhykkeet (OSe LJS)
MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja Oulun seudun asuntopoliittiset linjaukset Uutta sopimusta pohjustamaan on laadittu Oulun seudun kuntien asuntopoliittiset linjaukset - raportti, jota valmisteli monisektorinen, viranhaltijoista koostuva työryhmä. Raportti valmistui kuntien antamien lausuntojen jälkeen lokakuussa 2014. http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/oulun-seudun-kuntien-asuntopoliittiset-linjaukset MALPE-yhteistyön tausta-aineistoja - Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 Oulun kaupunki ja seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Liikennevirasto käynnistivät Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Oulun seudun LJS) laatimisen alkuvuonna 2013. Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Suunnitelman tavoitevuosi on 2030, ja se sisältää Liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisen liikennejärjestelmän kehittämisohjelman. Tavoitteena oli laatia liikenteen ja maankäytön yhteen sovittava suunnitelma siten, että voidaan liikennejärjestelmän keinoin parantaa Oulun seudun kilpailukykyä osana kansallista ja kansainvälistä toimintaympäristöä. Suunnitelmassa on tarkasteltu seudun asukkaiden liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia kokonaisuutena, jossa kestävän liikkumisen kulkutapoja, jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä korostetaan aiempaa vahvemmin. Työn erityisenä tavoitteena on saada alueelliset toimijat sitoutumaan aiempaa voimakkaammin kehittämiseen omilla resursseillaan ja omia toimintamalleja kehittämällä. Työssä on laadittu ehdotus jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja työn sisällön kehittämisestä siten, että toiminta tukee alueellisen yhteistyön vahvistumista. Suunnitelma oli lausuntokierroksella kunnissa tammikuussa (Kempeleen kunnanhallitus 19.1.2015, 5). Raportti julkaistaan keväällä 2015, ja se täydentää uutta MALPE-aiesopimusta ja ohjaa kaupunkiseutuyhteistyötä liikenteen osalta. Lisätietoja nettiosoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulun-seutu/liikennejarjestelmasuunnitelma Kuva 8. Liikkumiseen vaikuttavat yksilötason ja yhteiskunnalliset tekijät. (OSe LJS / lausuntopyyntöluonnos 17.11.2014)
KAAVOITUKSEN KUNNALLINEN TASO Yleiskaava / osayleiskaava sijoittaa toiminnot (MRL, luku 5) Kunta laatii ja kunnanvaltuusto hyväksyy kunnissa maankäytön suunnittelua tarkentamaan osayleiskaavoja, joissa määritellään eri toimintojen parhaat mahdolliset sijainnit. Osayleiskaavoissa tutkitaan rakentamisen edellytyksiä, ohjataan uutta rakentamista sopiville paikoille ja osoitetaan alueita asumis-, yritystoiminta-, palvelu-, maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöön. Osayleiskaavoissa määritellään tulevat asemakaavoitettavat alueet, joilla tarkennetaan maankäytön suunnittelua edelleen. Kempeleen kunnassa osayleiskaavat teetetään kunnan elinvoimavaliokunnan ja ympäristöpalveluiden ohjauksessa konsulttitoimistoilla, jotka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Uudet voimaantulevat osayleiskaavat kumoavat alueellaan seudun yhteisen yleiskaavan. Kuva 10. Kempeleen kunnan yleiskaavoitustilanne huhtikuussa 2015.
Voimassa olevat lainvoimaiset (MRL) osayleiskaavat Kempeleessä jäi Oulun seudun yhteisen yleiskaavan hyväksymispäätöksen mukaan voimaan kolme osayleiskaavaa, jotka ohjaavat asemakaavoitusta: - Sipola-Rajakorven osayleiskaava (kval 14.11.2002, voimaan 15.1.2003) - Ketolanperän osayleiskaava (kval 25.2.2008, voimaantulo 12.8.2009) - Linnakankaan osayleiskaava (kval 17.10.2001, voimaan 6.2.2002), joka oli tuolloin työn alla. Yhteinen yleiskaava kumosi vanhan rakennuslain aikana laaditut, jo tuolloin sisällöltään vanhentuneet yleiskaavat Väärälänperällä, Vihiluodossa, Juurussuolla ja keskustaajamassa. Nämä 20-30 vuotta vanhat yleiskaavat eivät näy oheisen kuvan yleiskaavatilanteessa, mutta niitä käytetään soveltuvin osin suunnittelutarveratkaisujen valmistelussa. Vireillä olevat osayleiskaavat sijoittuvat Oulun rajalle Käynnissä on kolme Kempeleen kunnan omaa yleiskaavahanketta, jotka kaikki ulottuvat pohjoisessa Oulun rajalle. Kempeleen ja Oulun yhdyskuntarakenne kasvaa vähitellen yhteen kaavojen toteutuessa. Tästä syystä kaupunkiseudun aluerakenne ja liikennejärjestelmä ovat merkittäviä Kempeleen kannalta. Juuri valmistuneen Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman johtopäätökset vaikuttavat Kempeleen kunnan käynnissä oleviin osayleiskaavoihin. Suunnitelmassa tarkastellaan seudun liikkumisvyöhykkeitä sekä mietitään tie- ja raideliikenteen suhdetta. Oulun kaupunki laatii uutta strategista yleiskaavaa, jonka tavoitteet ja vaihtoehtotarkastelu tehtiin vuonna 2012 ja luonnosvaihe oli nähtävillä tammi-helmikuussa 2014. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään toukokuussa 2015. Tavoitteena oli kaavan hyväksyminen vuonna 2015, mutta Oulukin joutuu odottamaan maakuntakaavan vahvistamista. Kempeleen taajaman osayleiskaava 2040 Kempeleen taajaman osayleiskaavan uudistaminen käynnistyi päätöksentekotasolla toukokuussa 2010. Olennaista on raideliikenteen, pyöräilyn ja poikittaisten yhteyksien parantaminen sekä keskusta- ja työpaikka-alueiden tiivistäminen ja kehittäminen. Aikaisempi kaavaprosessi päätettiin keskeyttää ja uusi osayleiskaava laittaa vireille (khal 3.5.2010), kun Oulun hallinto-oikeuteen jätetty valitus oli kumonnut aikaisemman osayleiskaavan hyväksymispäätöksen (kval 15.12.2008 < OHaO 6.2.2010) johtuen ristiriitaisuuksista ylempiasteisten kaavojen kanssa. Zatelliitin eritasoliittymä on esitetty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa, joten nyt myös ylempiasteiset kaavat tukevat eritasoliittymäratkaisua. Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu useissa liikennetutkimuksissa tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Kempeleen taajaman osayleiskaavan tavoitteena on ohjata yleispiirteisesti taajaman keskeisen alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tavoitevuoteen 2040 saakka. Kaavahankkeessa on ollut mukana useita konsulttitoimistoja: konsultiksi hankkeeseen valittiin vuonna 2011 Airix Ympäristö Oy (1.2.2014 alkaen Sweco Ympäristö Oy). Kaavan yhteydessä tarvittavat liikenteelliset selvitykset on teetetty Ramboll Finland Oy:llä. Kaavahanke kuulutettiin virallisesti vireille syys-lokakuussa 2011, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) tuli nähtäville. Valmisteluvaiheen kuuleminen ja yleisötilaisuus järjestettiin kesä-elokuussa 2012. Kaavaluonnoksen kuulemisesta saatiin runsaasti palautetta, johon laaditut vastineet käsiteltiin syksyllä 2013 kunnanhallituksessa (khal 7.10.2013, 254). Kaavahankkeen aikataulua on jouduttu viivästyttämään 1-vaihemaakuntakaavan vahvistuskäsittelyn venyessä ympäristöministeriössä. Ehdotusvaiheen kaava-asiakirjat ovat valmisteilla, työpalavereita pidetään konsulttien kanssa tarvittaessa. Hankkeen toinen virallinen kuuleminen pidetään, kun maakuntakaavan 1-vaihekaava on tullut Kempeleen osalta voimaan ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyn jälkeen. Kaupan mitoitusta ja sen ohjeistusta tarkastellaan sitä ennen Kempeleen osalta myös viranomaisneuvottelussa. Ehdotusvaiheeseen edettäneen syksyllä 2015.
Taajaman osayleiskaava keskittyy keskustaajaman liikenneverkon, raideliikenteen ja poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen verkkojen sekä taajamarakenteen ja kaupan kehittämiseen. Paikallisesti tavoitteena on tiivistää Kempeleen taajaman yhdyskuntarakennetta ja suunnata väestönkasvua kestävästi raide- ja muun joukkoliikenteen varaan. Osayleiskaavan tarkoitus on ratkaista kasvusta aiheutuvat taajamakuvalliset ja liikenteelliset haasteet sekä kehittää keskusta- ja työpaikka-alueita kestävästi. Ympäristöministeriön viimeisimmän ohjeistuksen mukaisesti kaupan seudullisten suuryksiköiden sijainti määritellään maakuntakaavassa, joten Kempeleen keskustaajaman kaupallinen kehittäminen on pitkälti sidoksissa 1-vaihemaakuntakaavan määräyksiin. Kaupan suuryksiköiden sijainti määritellään valmisteilla olevassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka perustuu kaupan osalta tammikuussa 2012 maakuntahallituksessa hyväksyttyyn kaupan palveluverkkoselvitykseen. Osayleiskaavassa ei voida esittää maakuntakaavasta poikkeavia kaupan suuryksiköitä, mutta Kempeleen keskustaajaman osayleiskaavan ja maakuntakaavan yhtäaikainen kaavaprosessi on mahdollistanut vuoropuhelun kaavojen valmistelussa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava saataneen mahdollisten valitusten ulkopuolisin osin voimaan vuoden 2015 aikana. Tämän jälkeen Kempeleessä käynnissä olevat, maakuntakaavassa määriteltyjä kauppa- ja liikennejärjestelyjä käsittelevät osayleiskaavat ja Zatelliitin alueen asemakaavan kaupan korttelialueet voidaan viedä eteenpäin. Maakuntakaavan tultua voimaan järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa täsmennetään kaupan ohjauksen periaatteet ympäristöministeriön päätöksen pohjalta. Tämän jälkeen edetään taajaman osayleiskaavan ehdotusvaiheen kuulemiseen ja kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, ja Zatelliitin asemakaavan toiseen ehdotusvaiheeseen. Kuva 11. Kempeleen kunnan ja Liikenneviraston sopimuksen liitteenä ollut yleiskartta vuonna 2015 toteutuvista muutoksista.
Liikenneselvityksiä on laadittu osayleiskaava-alueelle runsaasti. Näkyvinä liikennehankkeina rakennetaan tänä vuonna uusi pääradan alittava katu ja kevyen liikenteen yhteys sekä varustellaan Kempeleen vanhan rautatieaseman ratapiha henkilöliikennevalmiuteen. Nämä perustuvat liikenneviraston ja VR-Yhtymän kanssa tehtyyn pitkäjänteiseen yhteistyöhön mm. Seinäjoki - Oulu -radan perusparannushankkeessa ja Seinäjoki-Oulu radan asemien kehittämishankkeessa (SOul). Käynnissä on Seinäjoki - Oulu radan perusparannushanke, jonka yhteydessä raideliikenteen tasoristeykset (Vääräojantie-Risulinnantie ja Sohjanantie) poistetaan ja ne korvataan ne uudella radan alituksella. Tämä alitus saatiin Liikenneviraston ja Kempeleen kunnan kesällä 2013 solmitulla rakentamissopimuksella siirretyksi alkuperäisestä paikasta Paiturintien jatkeelta etelämmäksi, Linnakaarron jatkeelle. Sopimuksen mukaan uusi poikittaisyhteys toteutuu jo vuoden 2015 aikana siten, että se kulkee nykyisen peltoalituksen kautta kunnes lopullinen eritasoliittymä saadaan rakennetuksi. Vuonna 2015 toteutetaan myös rakentamissopimuksen määrittelemät toimenpiteet Kempeleen aseman käyttöön palauttamiseksi henkilöliikenneasemana nykyisellä paikallaan. Vuoden 2011 lopulla valmistui Seinäjoki-Oulu radan asemien kehittämishanke (SOul), jonka toimenpideohjelmassa suositeltiin Kempeleen asemaa kehitettäväksi keskisuurena asemana. Tämän seurauksena VR-Yhtymä esitti Liikennevirastolle Kempeleen asemaa kehitettäväksi henkilöliikenneasemana. Kempeleen pitkän tähtäimen tavoitteen mukaan, mahdollisesti tulevan kaksoisraiteen rakentamisen yhteydessä Kempeleen rautatieasema siirtyisi uuden poikittaisyhteyden äärelle, ja sen yhteyteen muodostettaisiin palvelukeskus ja tiivis asuntoalue. Samaa ratkaisua tuki myös vuonna 2006 laadittu taajaman kehittämisen pitkän tähtäimen visio: Kempele 2030 Kempeleen taajamatoimintojen kehittäminen. Visioon sisältyy liikennejärjestelmän muutos, jossa keskeisenä ajatuksena on matkakeskustyyppinen "Kempeleen Pasila", joka tukeutuu uuteen liikenteelliseen solmukohtaan eritasoliittymän rakentuessa. Tieliikenteen osalta on taajaman osayleiskaavaan ja Ollakan teollisuusalueen laajennukseen liittyen tehty laajempia liikenneverkkotarkasteluita radan ja VT4:n poikkiyhteyksien vaikutuksista ja kustannuksista. Aiemmissa liikennetutkimuksissa taajaman osayleiskaavaan sisältyvä Zatelliitin uusi eritasoliittymä on todettu tarpeelliseksi seudun sujuvan liikenteen kannalta jo nykykuormituksella. Poikittaisten ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on jo käynnissä. Uusi poikittaisyhteys helpottaa Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. Vaiheittain rakennettavan poikittaisyhteyden kautta Kempele saa Ketolanperäntien lisäksi toisen sisäisen yhteyden Linnakankaalta kuntakeskukseen, eikä ole enää liikenteellisesti niin haavoittuva. Uusi poikittaisyhteys helpottaa myös Kempeleen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä.