Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Anne Isotalo Ylihoitaja Medisiininen toimialue, Tyks Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
27.5.2015 Hallitusohjelma: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Tavoitteena: - terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta - ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus - palveluiden täydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen Toteutus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisu kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta SOTE-alueita enintään 19 ja alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan, osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaalija terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot ja alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia
Näyttöön perustuvan toiminnan edellytykset ja toiminnan johtaminen Tutkimus- ja seurantatieto tuotettu hoitotyöstä tieto on käyttökelpoista ja sitä on saatavilla toimintayksiköissä Johtajat luovat näyttöön perustuvaa toimintaa tukevan toimintapolitiikan, toimintakulttuurin ja muut edellytykset, jotka tukevat tiedon saamista ja käyttöä työyksiköissä sekä käytäntöjen yhtenäistämistä hoitokokonaisuudessa Terveydenhuollon ammattilaiset alan kehityksen seuraaminen tiedon käytön ja päätöksenteon osaaminen valmius kyseenalaistaa totutut toimintatavat ja etsiä uutta tietoa niiden kehittämiseksi Tiedon käyttö asiakkaan/potilaan hoidossa ensimmäisessä päätöksentekovaiheessa haetaan tietoa vaikuttavista menetelmistä hoidossa päätöksenteon tueksi toisessa vaiheessa saatua tietoa sovelletaan ja toteutetaan hoitopäätöksen mukaisesti asiakaskohtainen hoidon vaikutusten arviointi lisää käytännön kokemusta ja vahvistaa asiantuntemusta. Perälä, 1999; 2000
VSSHP sairaanhoitajien ja perushoitajien vakanssit 2009-2014
Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat VSSHP:ssä
Tyks erva Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Tyks erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyönä käynnistettiin keväällä 2014 terveydenhuoltolakiin perustuva henkilöstötarpeen ennakointiin liittyvä selvitystyö terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin. Tavoitteena oli kartoittaa erikoissairaanhoidon (VSSHP, SATSHP, VSHP) ja perusterveydenhuollon (sairaanhoitopiirien jäsenkunnat) hoitotyön johtajien näkemykset eläkkeelle siirtyvän henkilöstön määrästä erityisesti hoitoalan ammateissa organisaatioittain vuoteen 2025 saakka selvittää tällä hetkellä organisaatioissa oleva yleinen yhteinen osaaminen ja erityisosaaminen sekä näkemykset tulevaisuudessa tarvittavasta yleisestä yhteisestä osaamisesta ja erityisosaamisesta
VSSHP vastauksista koostetta Hoitohenkilöstön yleinen yhteinen osaaminen tällä hetkellä mm.: työelämä- ja yhteistyötaidot, oman työn kehittämisen osaaminen, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tuntemus, eettinen ja aseptinen osaaminen sekä tietotekninen osaaminen potilashoitoon ja hoitotyöhön kuuluu kaikille yhteisiä alueita, kuten potilaan kohtaaminen, yleisvoinnin seuranta ja tarkkailu, ohjaus ja neuvonta, lääkkeiden vaikutusten tarkkailu, henkinen tukeminen ja terveyden edistäminen kunkin potilasryhmän hoitoon liittyvät kaikille yhteiset osaamisalueet Tulevaisuudessa terveydenhuollon laillistetuilta ja nimikesuojatuilta ammattihenkilöiltä odotetaan mm.: yhteistyötaitoja, suvaitsevaisuutta, eettistä osaamista, monikulttuurisen hoitotyön osaamista, kielitaitoa, tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä yhteiskunnallisen toiminnan osaamista, kliinistä osaamista työssä painottuvat terveyden edistämisen osaaminen, ohjaus ja opetus, näyttöön perustuva hoitotyö ja hoitotyön päätöksenteko työ tapahtuu verkostomaisessa yhteistyössä, jossa asiakasnäkökulma, prosessien hallinta, jatkuva laadun parantaminen ja turvallisuus tärkeitä hoitohenkilöstön vastuiden ennakoidaan laajenevan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden ymmärtämistä edellytetään koko henkilöstöltä
Tyks erva Hoitohenkilöstön henkilöstötarpeen ennakointi Henkilöstön ennakointiin liittyvän selvitystyön yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että potilaan hoidon tarpeet ja palvelukokonaisuus määrittävät mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan
Hoitotyön henkilöstömitoitus Hoitotyön henkilöstömitoituksella tarkoitetaan määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisten hoitotyön palveluiden tuottamista riittävät tiedot ja taidot omaavien ammattihenkilöiden toimesta. Palvelut pyritään tuottamaan suurimmalle mahdolliselle potilasmäärälle kustannustehokkaimmalla ja inhimillisesti vaikuttavimmalla tavalla. Samalla pyritään saavuttamaan halutut potilastulokset ja hyvä henkilöstötyytyväisyys. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoitohenkilökunnan mitoitusmalli on ollut systemaattisesti käytössä vuodesta 2013. Mitoituksen seurannan mukaan noin 85 % hoitohenkilökunnasta on sairaanhoitajia. Yksikköjen toiminnan luonne on kuitenkin eniten henkilökuntarakenteeseen vaikuttava tekijä, joka on otettu huomioon vapautuvissa toimissa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoitohenkilöstön mitoitusmallia on tehty Kuopion mallin mukaisesti vuodesta 2014. Hoitohenkilökunnan toimien prosentuaalista osuutta ei ole määritelty tarkasti. Vuodeosastoilla sairaanhoitajien toimien osuus on noin 70 100 % riippuen toiminnan luonteesta.
Hoitotyön henkilöstömitoitus Hoitotyön kansallisissa ja kansainvälisissä mitoitusmalleissa annetaan viitteellisiä suosituksia eri ammattiryhmien väliseen jakaumaan. Tutkimusten mukaan perushoitajien, lähihoitajien ja sairaanhoitajien jakauma akuuteilla vuodeosastoilla tulisi olla noin 20 / 80. Optimaalisella ammattiryhmäjakaumalla on todettu olevan vaikutusta muun muassa sairaalakomplikaatioiden vähenemiseen ja hoitoajan lyhenemiseen sekä infektioiden esiintymiseen. Tutkimusten mukaan henkilökuntarakenteella, koulutuksella, työkuormalla ja potilasmäärällä on merkittävä vaikutus potilaan hoidon tuloksiin, jopa kuolleisuuteen. Tarkkaa suositusta henkilökuntajakaumasta eri ammattiryhmien välillä ei voida nykytiedon perusteella antaa. Henkilökuntamitoituksessa on otettava huomioon useita eri tekijöitä, kuten potilaan hoidon yksilöllinen tarve, yksikön toiminnan luonne ja kuormitus, henkilökunnan osaamisen taso sekä henkilökunnan toimipaikkakoulutus. VSSHP:ssä on tehty myös henkilöstömitoitusta hyödyntäen Kuopion yliopistollisen sairaalan mitoitusmallia vuodesta 2014 alkaen.
VSSHP Lähihoitajat ja vastaavat työryhmän yhteenveto Kunkin tulos- ja toimi-/palvelualueen toiminnan tarpeisiin perustuvaa sairaanhoitopiirin tasoista määrittelyä lähihoitajien ja vastaavien tehtäväkuvasta ei ole yksiselitteisesti mahdollista tehdä Henkilöstömitoitus, henkilöstörakenteeseen sisältyvät tehtäväkuvaukset ja muutokset näissä kytkeytyvät kiinteästi potilaiden hoidon tarpeisiin (hoitoisuusluokituksen huomiointi) sekä toisaalta hoitomenetelmien ja teknologian kehittymiseen. Henkilöstömitoituksen, -rakenteen sekä tehtäväkuvien tuleekin perustua näihin tekijöihin tulosja toimi-/palvelualuekohtaisesti. Työryhmä antaa tutkimus- ja kokemustietoon pohjautuvat suositukset lähihoitajien ja vastaavien tehtävien huomioimisesta henkilöstömitoituksessa, työn liikkuvuudessa ja osaamisen kehittämisessä.
Työryhmän suositukset lähihoitajien ja vastaavien työn ja osaamisen kehittämiselle osana henkilöstörakennetta 1/2 Hoitotyön henkilöstörakenne Vuodeosastojen henkilöstömitoituksessa sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrää ja sijoittumista arvioidaan potilaan hoidon tarpeen, henkilökunnan osaamistarpeen ja toiminnan luonteen mukaisesti yhteistoiminnallisesti ja osana henkilöstörakenteen suunnittelua Vuodeosastojen sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammattiryhmäjakauma henkilökuntamitoituksessa tulisi olla noin 80 % (sairaanhoitajat) ja 20 % (lähihoitajat). Ammattiryhmäjakauma on viitteellinen ja siihen vaikuttavat potilaan hoidon tarve, hoidossa tarvittava osaaminen ja yksikön toiminnan luonne Lähihoitajille mahdollistetaan työnkierto ja joustava liikkuminen
Työryhmän suositukset lähihoitajien ja vastaavien työn ja osaamisen kehittämiselle osana henkilöstörakennetta 2/2 Lähihoitajien ja vastaavien työn ja osaamisen kehittäminen osana työyhteisöjen toimintaa Lähihoitajat ovat mukana laatimassa osaamiskarttoja oman ammattiryhmän osalta kehityskeskustelujen ja osaamisen kehittämissuunnitelmien pohjaksi Lähihoitajien koulutuksen mukaista osaamista hyödynnetään täysimääräisesti potilastyössä Lähihoitajien osaamisen kehittymistä vahvistetaan systemaattisen täydennyskoulutuksen keinoin Lähihoitajilla on aktiivinen rooli kehittämis- ja opetustoiminnassa Käynnistetty Terveyttä edistävä perushoito kehittämis- ja tutkimushanke tukee perushoidon laadun varmistamista yhteistyössä lähihoitajien kanssa Lisätään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja sairaanhoitopiirin välillä Koulutuksen järjestämisessä kiinnitetään enemmän huomiota paikallisiin tarpeisiin Esitetään sairaanhoitopiirin edustajan nimeämistä Turun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunnan jäseneksi
Työryhmän suositusten hyödyntäminen Osa ylihoitajien ja osastonhoitajien henkilöstöjohtamista ja osaamisen kehittämistä (ylihoitaja- ja osastonhoitajakokoukset) Osa strategista sekä tulos- ja toimi-/palvelualueiden henkilöstösuunnittelua (johtoryhmät) Yksi sairaala toiminnalliset muutokset sairaaloiden palveluvalikoimassa vaikuttavat henkilöstön rakenteeseen ja mitoitukseen, jota valmistellaan 2015 sitovien tavoitteiden toteuttamisen aikataulussa (johtoryhmät) Hallintoylihoitaja ja tulosalueiden ylihoitajat huolehtivat suositusten viemisestä käytännön toimintaan
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 2014-16 15 10.6.2015 Päivi Nygren 15
Potilaslähtöisyys arvo käytännön toiminnassa Potilaan hyväksi toimiminen on sairaanhoitopiirin tärkein arvo. Henkilöstön edustajana: Olen potilasta varten. Keskityn työaikana potilaan laadukkaaseen ja turvalliseen hoitamiseen sekä hänen läheisensä huomioimiseen. Kohtelen potilasta ja hänen läheisiään aina kunnioittavasti ja kunnioitan myös potilaan ilmaisemaa tahtoa hoitopäätöksissä: hyvä hoito perustuu luottamukseen, kuunteluun sekä ihmisarvoa ja yksityisyyttä kunnioittavaan kohteluun. Teen hoidon suunnittelua, toteutusta ja arviointia yhteisymmärryksessä potilaan kanssa huomioiden hänen yksilölliset tarpeensa, äidinkielensä ja kulttuurinsa. Vahvistan potilaan omia voimavaroja ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoamalle hänelle riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla terveydentilaa ja hoitoa koskevaa tietoa ja tukea. Jos havaitsen potilaan turvallisuutta vaarantavan tilanteen, raportoin asiasta välittömästi esimiehelleni ja teen vaaratapahtumailmoituksen. VSSHP Arvolähtöiset toimintaohjeet / YK 11/13 13.10.15 Anne Isotalo 16
Kiitos!