1 RIEVÄKADUN JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOTERMINAALIN IDEASUUNNITELMA SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Suunnittelualue...2 2.2 Tavoitteet...2 2.3 Raitiotie...3 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä...4 2.5 Maankäyttö...5 2.6 Liikenneverkko...7 2.7 Liikenneturvallisuus...8 2.8 Vuorovaikutus...8 3 RIEVÄKATU JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOTERMINAALI...9 3.1 Nykytila...9 3.2 Tavoitteet...9 3.3 Tarkastellut vaihtoehdot...9 3.4 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset...12 4 KUSTANNUSARVIOT...12 5 JATKOTOIMENPITEET.....13 6 LIITTEET...13
2 1. Johdanto Tämä suunnitelma on päivitetty ideasuunnitelma Tampereen raitiotien yleissuunnitelman 2014 mukaisten ratkaisujen osalta käsittäen Rieväkadun vaihtoterminaalin alueen sekä raitiotien linjauksen ja katuliittymäjärjestelyt Rieväkadulla ja Hervannan valtatien osuudella Rieväkatu- Vuohenojan ratasilta. Työtä on ohjannut Tampereen kaupungin asettama työryhmä: - Ari Vandell pj. - Timo Seimelä - Markku Kaila - Hanna Montonen - Ville-Mikael Tuominen - Eeva Hakola Konsultin työryhmän ovat muodostaneet: - Björn Silfverberg, projektin koordinointi - Jari Laaksonen, liikennesuunnittelu - Juho Manka, ympäristö ja arkkitehtuuri - Ollipekka Pakkanen, katutekniikka ja liikenteen ohjaus - Atte Mikkonen, rakennustekniikka Raitiotiekatujen tarkennetut yleissuunnitelmat hyväksytetään yhdyskuntalautakunnassa jatkosuunnittelun pohjaksi kesän 2015 aikana. Seuraava suunnitteluvaihe tulee olemaan allianssin kehitysvaiheessa tehtävä katu- ja rakennussuunnittelu. Katusuunnitelma laaditaan kaikista raitiotiereitin alueen kaduista ja se on virallinen asiakirja, jota koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen hyväksymismenettely. Katusuunnitelmien laatiminen aloitetaan heti loppukesällä 2015 projektiallianssin käynnistyttyä. Katu- ja rakennussuunnitelmat valmistuvat allianssin noin vuoden kestävän kehitysvaiheen aikana. Laadittavien suunnitelmien runsaan määrän ja haastavuuden takia aikataulu tulee olemaan erittäin tiukka. 2. Lähtökohdat Kohteen vaikutusalueen maankäyttö ja liikenneratkaisut muuttuvat tulevaisuudessa merkittävästi. Lähtökohtien osalta käsitellään tilannetta ensisijassa laaditun yleissuunnitelman valossa. Raitiotien yleissuunnitelmassa on Rieväkadun ja Sammonkadun risteyksen eteläpuolelle sijoittuva joukkoliikenteen vaihtoterminaali luokiteltu merkittäväksi joukkoliikenteen solmukohdaksi. Terminaali muodostaa keskeisen elementin Kalevanrinteen asuinkortteleiden ja kaupan suuryksiköiden väliseen aukiotilaan. 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Rieväkadun kokonaisuudessaan sekä Hervannan valtatiestä osuuden Rieväkadulta Vuohenojan rautatiesillan eteläpuolelle. Joukkoliikenteen vaihtoterminaalin ja kaupunkiaukion suhdetta on tarkasteltu koko aukiotilan osalta (tilalliset rajaukset, rakenteet, istutukset). 2.2 Tavoitteet Suunnitelman tavoitteena on luoda Rieväkadun Sammonkadun risteyksen eteläpuolelle korkeatasoinen joukkoliikenteen vaihtoterminaali raitiotien ja bussiliikenteen välille. Vaihtotapahtuman tulee olla selkeästi hahmottuva, turvallinen ja yksinkertainen ja se tulee voida toteuttaa myös mahdollisimman hyvin säältä suojassa.
3 Raitiotiepysäkin vaikutusalueelle on kehittymässä tehokas ja monipuolinen maankäyttö: - Kalevanrinteen uusi asuinalue - Kaupan suuryksiköt Prisma, Gigantti, Isku - Ammattiopisto - Tampere Areena Tavoitteena on sijoittaa joukkoliikenneterminaali siten, että terminaali on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa kävellen ja että vaihtomahdollisuus joukkoliikennevälineestä toiseen on sujuvaa ja turvallista. Lisäksi terminaali on sijoitettava niin, että Rieväkadun ja Sammonkadun liittymän liikenteellinen toimivuus varmistetaan ja pysäkiltä on sujuvat ja turvalliset yhteydet ympäröivään maankäyttöön. Sammonkadun ja Rieväkadun liittymän liikenteelliseen toimivuuteen, jäsentelyyn, ja selkeyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi tavoitteena on parantaa Rieväkadun jatkeen geometriaa Sammonkadun pohjoispuolella ja tarkistaa terminaalin ja raitiotielinjauksen sijoittuminen Rieväkadun varrella sekä tarkistaa raitiotien yleissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut Hervannan valtatiellä välillä Rieväkatu- Vuohenojan ratasilta. Liikennejärjestelyillä ja niihin liittyvillä rakenteilla pyritään vaihtoterminaalin osalta myös tukemaan kaupunkitilan jäsentelyä ja viestittämään kaupunkiraitiotien korkeasta laadusta. 2.3 Raitiotie Raitiotien yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa joukkoliikenteen vaihtoterminaali on kokonaisuudessaan sijoitettu Sammonkadun-Rieväkadun liittymän eteläpuolelle siten että kaikki pysäkit (saapuvat ja lähtevät raitiotie- ja bussipysäkit) sijoittuvat rinnakkain. Vaihtoterminaalina ratkaisu on tehokas, mutta ratkaisu tuottaa erittäin leveän liikennetilan ja varsin vaativan liikenteenohjausasetelman Sammonkadun/Rieväkadun liittymään. Lisäksi raitiotien linjaus vaihtaa Rieväkadulla Prisman pohjoisessa liittymässä itäpuolelta länsipuolelle. Kuva 1: Raitiotien pysäkit
4 Kuva 2: Rieväkadun vaihtoterminaali Raitiotien yleissuunnitelmassa 2.4 Joukkoliikennejärjestelmä Raitiotie vaikuttaa toteutuessaan suuresti koko kaupungin joukkoliikennejärjestelmään. Nykyisen busseihin tukeutuvan järjestelmän vaikutuksesta esimerkiksi Hämeensillan ylittää ruuhkatunnin aikana noin 250 bussia. Raitiotien liikennöidessä, sen reitillä pyritään minimoimaan päällekkäisten bussilinjojen liikennöinti. Raitiotie mahdollistaa usean bussivuoron korvaamisen suuren kapasiteettinsa ja tiheän vuorovälin ansiosta. Tämän vaikutus esimerkiksi Hämeenkadun läpi kulkevaan liikenteeseen on suuri. Raitiotien reitillä tulee olemaan osuuksia, joissa ei päällekkäistä joukkoliikennettä ole ollenkaan, mutta paikoin voi samalla reitillä kulkea useampikin bussilinja samalla kadulla raitiotien kanssa. Raitiotie mahdollistaa uutena elementtinä joukkoliikennejärjestelmään vaihtopysäkit sekä bussein toteutettavat syöttölinjat. Lyhyillä syöttölinjoilla tuodaan matkustajat vaihtoterminaaliin, jossa vaihto kulkuvälineestä toiseen tapahtuu. Syöttölinjoilla pystytään tarjoamaan tiheämpi vuoroväli kuin keskustaan asti kulkevilla bussilinjoilla. Vaihtaminen bussista raitiovaunuun ja toisin päin tullaan toteuttamaan mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Tämä tarkoittaa aikataulujen tahdistamista siten, että odotusaika joukkoliikennevälineiden vaihdon välissä on minimaalinen. Myös vaihtopysäkit suunnitellaan korkealaatuisiksi siten, että vaihto onnistuu suoraan laiturin yli tai lyhyellä kävelyllä. Raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tärkeimpiä vaihtoterminaaleja on TAYS:n alueella, Hervannassa, Rieväkadulla sekä Pyynikintorilla. Joukkoliikennejärjestelmän tulee toimia vuorokauden ympäri ja suunnittelussa on otettava huomioon myös poikkeustilanteet. Raitiotien liikennöinti lopetetaan sunnuntain ja torstain välisinä öinä todennäköisesti puolen yön aikaan ja aloitetaan uudestaan aamulla kello neljän ja viiden
5 välillä. Tällä katkoksella mahdollistetaan pienimuotoiset raitiotieradan huoltotyöt. Tästä johtuen busseilla on kyettävä liikennöimään arkiöinä raitiotien reitillä. Suunnittelussa tämä huomioidaan varmistamalla, että raitiotiereitillä on riittävät pysäkkien paikat myös busseille. Ajoratapysäkit ovat useassa tapauksessa soveltuva ratkaisu. 2.5 Maankäyttö Suunnittelukohteen vaikutusalueen maankäyttö tehostuu voimakkaasti. Kalevanrinteen asuinpainotteisen kaavan asukasmäärä tulee olemaan n. 800 asukasta. Joukkoliikenteen vaihtoterminaalin välittömään yhteyteen sijoittuu Tampereen keskustan itäosan merkittävimpiä kaupan ja palveluiden keskittymiä. Vaikutusalueelle sijoittuu myös sekä liikunnan että opetuksen merkittäviä keskittymiä. Kuva 3: Kalevanrinteen asemakaava
Kuva 4: Prisman laajennuksen kaava 6
7 Kuva 5: Havainnekuvia Rieväkadun varren maankäyttösuunnitelmista 2.6 Liikenneverkko Alueen liikenneverkko tulee muuttumaan merkittävästi nykyisestä. Tämän suunnitelman lähtökohtana onkin ollut Kalevanrinteen maankäytön yleissuunnitelman yhteydessä laadittu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma (Ramboll 9.12 2013). Kyseisessä suunnitelmassa esitetyt liikennejärjestelyt ja joukkoliikenneterminaalin ratkaisut ovat samat kuin raitiotien yleissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut. Suunnitelmassa on esitetty katuverkon kehittämiseksi mittavia järjestelyjä erityisesti kaupan kortteleiden kytkemiseksi liikennejärjestelmään.
8 Kuva 6: Ajoneuvoliikenteen nykyiset ja ennustetut liikennemäärät 2.7 Liikenneturvallisuus Alueen liikennejärjestelyt ja maankäyttö tulevat muuttumaan kohteessa niin voimakkaasti, että vertailu nykyiseen liikenneturvallisuustilanteeseen ei ole tarkoituksenmukaista. 2.8 Vuorovaikutus Raitiotien yleissuunnitteluvaiheessa oli mahdollista osallistua suunnitteluun mm. sidosryhmätyöpajoissa, yleisötilaisuuksissa sekä internet-kyselyjen kautta.
9 Yleissuunnitelmien tarkentamisen aikana keväällä 2015 on pidetty kaksi sidosryhmätilaisuutta, 6.5. Hervannan kaduista sekä 7.5. keskustan ja Taysin alueen kaduista. Tilaisuuksiin kutsuttiin edustajia eri käyttäjäkuntien etujärjestöistä, yrittäjien ja asukasyhdistysten edustajia sekä edustajat raitotiekatujen taloyhtiöistä. Sidosryhmätyöpajoissa esiteltiin suunnitelmaluonnoksia ja kerättiin palautetta ja kehitysehdotuksia. Saatu palaute ja esitetyt muutosehdotukset on huomioitu suunnittelun kokonaisuus huomioiden. Osa kehitysehdotuksista on esitetty tarkistettavaksi jatkosuunnittelussa. Raitiotiekaduista kysyttiin internetissä 24.4.-18.5. Kyselyllä koottiin näkemyksiä katujen nykyisin mieluisiksi koetuista piirteistä, kehittämistarpeista raitiotien toteuttamisen yhteydessä sekä raitiotiehen liittyviä huolenaiheita. Katuja ja yleissuunnitelman mukaisia raitiotiepysäkkejä pystyi kommentoimaan myös kartalla. Kyselyyn saatiin 1905 vastausta. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Työpajojen muistiot ja internetkyselyn tulokset löytyvät raitiohankkeen internetsivuilla. Katu- ja rakennussuunnittelun aikana tullaan keskustelemaan mm. raitiotiekatujen taloyhtiöiden ja yrittäjien kanssa sekä järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan suunnittelun käynnistyessä. 3 Rieväkatu, joukkoliikenteen vaihtoterminaali 3.1 Nykytila Rieväkatu toimii nykytilanteessa ensisijassa kaupan suuryksikön pysäköintiin johtavana yhteytenä. Liikennemäärä on n. 7100 ajoneuvoa/vuorokaudessa 3.2 Tavoitteet Tavoitteena on luoda Kalevanrinteen itäosaa ja kaupan suuryksikkökorttelia laadukkaasti palveleva joukkoliikenteen solmukohta. Tämä solmukohta on samalla joukkoliikenteen keskeinen vaihtoterminaali, jossa idän ja TAYS-suunnan bussiliikenne kohtaa raitiotien. Vaihtoterminaali jäsentää kaupunkiaukiota vahvasti. Tavoitteena on, että alueen kautta kulkevat joukkoliikenteen matkustajat ja muut jalankulkijat kokevat järjestelyn selkeästi hahmottuvana ja esteettömänä sekä turvallisena. Rieväkadun asema liikenneverkossa säilyy nykyisenkaltaisena eli katu toimii ensisijassa kaupan suuryksiköiden pysäköintiin johtavana katuna. Rieväkadun jatke Sammonkadun pohjoispuolella kytkee Kissanmaan alueen Kalevan palveluihin. 3.3 Tarkastellut vaihtoehdot Tässä suunnitelmassa esitetty ratkaisu poikkeaa yleissuunnitelman mukaisesta ratkaisusta erityisesti joukkoliikenteen vaihtoterminaalin ja Sammonkadun/Rieväkadun liittymän järjestelyn osalta. Joukkoliikenteen vaihtoterminaalin osalta päädyttiin jo yleissuunnitelman tarkistuksen alkuvaiheessa periaateratkaisuun, jossa terminaali ja raitiotie sijoitetaan Rieväkadun länsireunaan. Bussiliikenteen pysäkit sijoittuvat Sarvijaakonkadulle ja Rieväkadulle. Prismakeskuksen P-laitoksen pohjoisemman liittymän osalta on tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja kiertoliittymänä ja liikennevalo-ohjattuna liittymänä. Molemmissa vaihtoehdoissa raitiotie leikkaa risteyksen sen länsihaaran puolella. Prismakeskuksen eteläisen liittymän osalta on esitetty myös vaihtoehto, jossa liittymä säilyy nykyisellä paikallaan parannettuna kolmihaaraliittymänä.
10 Joukkoliikenteen vaihtoterminaalin kattamista on tutkittu eri laajuisina vaihtoehtoina. Samalla on alustavasti hahmoteltu aukiotilan jäsentelyä (pinnoitteet, kalusteet, istutukset). Ratkaisuilla on merkitystä paitsi matkustajan mukavuuteen myös koko aukiotilan kaupunkitilalliseen jäsentelyyn. Hervannan valtatiellä Vuohenojan ratasillan alituksessa on raitiotielle tutkittu 3 vaihtoehtoa: 1. raitiotie ja kevyenliikenteen väylä sijoitetaan molemmat läntisimpään silta-aukkoon 2. raitiotie haaroittuu siltapilarien molemmin puolin ja kiihdytyskaistasta Rieväkadulta Hervannan valtatielle luovutaan 3. raitiotie kurotaan sillan alituksen kohdalla 1-raiteiseksi ja linjataan joko läntisen tai keskimmäisen silta-aukon kautta Jatkosuunnitteluun suositellaan vaihtoehdon 1 mukaista ratkaisua. Kuva 7: Rieväkadun vaihtoterminaalin liikennejärjestelyt Kuva 8: Vuohenojan ratasillan alituksen valittu vaihtoehto ja tutkittuja vaihtoehtoja.
Kuva 9: Vaihtoterminaalin kattamisen idealuonnos 11
12 3.4 Suunnitelmaratkaisu ja vaikutukset Keskeisimmät muutokset raitiotien yleissuunnitelmaan: Vaihtoterminaali siirretään Rieväkadun itäreunasta länsireunaan Vaihtoterminaali on hajautettu Rieväkadun ja Sarvijaakonkadun varteen. Vaihtoterminaalin keskeisin osio on sijoitettu Rieväkadun länsireunaan Kalevanrinteen uuden asuinalueen itäiseen julkisivuun ja sen edusaukioon tukeutuen. Jalankulkijoiden ylitysmatkat on lyhentyneet ja suojatiet ovat pääsääntöisesti yhden ajokaistan ylittäviä Vaihtotapahtuma on liikenneturvallisuuden ja toimivuuden suhteen varmistettu ja vaihto voi tapahtua säältä suojattuna (edellyttäen että katosratkaisu toteutetaan esitetyssä laajuudessa) Sammonkadun ja Rieväkadun liikennevaloliittymä on yksinkertaistettu perinteisen nelihaaraliittymän muotoon Prismakeskuksen pohjoisempi liittymä esitetään toteutettavaksi liikennevaloin ohjattuna nelihaaraliittymänä Vaihtoterminaalin katosrakenteista on esitetty luonnossuunnitelmia sekä samalla osoitettu aukion jäsentelyä tukevia kaupunkitilan käsittelymahdollisuuksia. Rieväkadun vaihtoterminaali sijoittuu Sammonkadun eteläpuolelle Rieväkadun länsireunaan. Vaihtoterminaali jakautuu kolmeen pysäkkialueeseen joiden väliset kulkuyhteydet ovat suhteellisen lyhyet ja selkeästi hahmottuvat. Raitiotien pysäkkipari sijoittuu vastakkain välittömästi Sammonkadun eteläpuolelle Rieväkadun varteen Kalevanrinteen uuteen asuinkortteliin tukeutuen. Pysäkkiparin itäpuolella samaa laituria hyödyntää idästä ja pohjoisesta saapuva bussiliikenne. Itään suuntautuvan bussiliikenteen pysäkki sijoittuu Sarvijaakonkadun varteen välittömästi Rieväkadun liittymän länsipuolelle ja pysäkiltä suora, lyhyt ja turvallinen kävely-yhteys vaihtopysäkille. Bussipysäkiltä on myös suora näköyhteys raitiotiepysäkille. Kalevanrinteen asuinalueen edusaukion ja raitiotiepysäkin korkeusasema sovitetaan siten, että pysäkki sijoittuu samaan tasoon aukion kanssa. Näin parannetaan kokonaisuuden esteettömyyttä verrattuna luiskin toteutettuun pysäkkijärjestelyyn. Rieväkadulle esitetään myös toteutettavaksi bussipysäkki Sarvijaakonkadun risteyksen eteläpuolelle. Tämä pysäkki lisää toimintavarmuutta poikkeusolosuhteissa (häiriö raitiotieliikenteessä). Suunnitelmassa on tutkittu myös vaihtoehtoisia katerakenteita, jotka suojaavat matkustajia sateelta vaihdon yhteydessä. Nämä rakenteet parantavat vaihtoterminaalin hahmotettavuutta ja jäsentävät istutuksien ohella tehokkaasti ja näyttävästi laajaa kaupunkiaukiota. 4 Kustannusarvio Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassa kustannukset Rieväkadun osalta paaluvälillä 42 650 43 350 ovat arviolta n. 4,455 milj.. Kustannusarvio sisältää sähkönsyöttöaseman a 1,5 milj.. Ideasuunnitelman mukainen ratkaisu ei tuo varsinaiseen raitiotiehankkeeseen kohdentuvia lisäkustannuksia eikä myöskään säästöjä. Kadunrakentamisen sekä kaupunkiaukion toteuttamisen kustannuksia ei ole sisällytetty kustannusarvioon.
13 Ideasuunnitelmassa tutkittu vaihtoterminaalin kulkureittien kattaminen on arvioitu maksavan n. 500 /m2. Kattamisen laajuus voisi vaihdella välillä 1 000 1 500 m2 ja kustannus vastaavasti 500 000-750 000. Kattamisen maksimilaajuus sisältää katetun yhteyden toteuttamisen kaikkien pysäkkien välille sekä erillisen kulkuyhteyden Prisman sisäänkäyntiin saakka. Minimissään kattaminen käsittäisi raitiotiepysäkin ja Sarvijaakonkadun bussipysäkin kytkemisen toisiinsa. 5 Jatkotoimenpiteet Jatkosuunnittelussa tulisi laatia tarkentavia suunnitelmia ja tutkia toteuttamiseen liittyviä näkökohtia seuraavista kohteista: 1. vaihtoterminaalin kattaminen (säältä suojatut kulkuyhteydet) 2. Rieväkadun itäpuolisen maankäytön kaava- ja hankesuunnittelu (Prisman pohjoispuolella) 3. Rieväkadun länsipuolisen maankäytön kaava- ja hankesuunnittelu 4. Vuohenojan ratasillan alituksen rakennustekniset ratkaisut mukaan lukien kulvertin käsittely 5. Prisman tonttiliittymien liittymäratkaisut (kiertoliittymä / kolmi- ja nelihaaraliittymä sekä valoohjaus) 6. Liikennevalo-ohjauksen periaateratkaisut kaikissa valo-ohjatuissa liittymissä 6 Liitteet Suunnitelmakartta A3
LIITE