Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 1 (1) 295 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkön ja yhdeksän muun valtuutetun valtuustoaloite 6.5.2013: Perusterveydenhuollon kuntoutuspalvelut ovat riittämättömät Perusterveydenhuollon puheterapeutin tehtävänä on lasten ja aikuisten puhekieli- ja kommunikointihäiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutin tutkimuksessa voidaan arvioida asiakkaan vuorovaikutusta ja kommunikaatiokykyä, kielellis-kognitiivisia toimintoja, puhemotoriikkaa, ääntä sekä syömis- ja nielemistoimintoja. Tutkimusten mukaan lievätkin kielelliset vaikeudet voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia kouluiässä. Yksilötason lisäksi oppimisvaikeuksilla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys; kieli- ja puhehäiriöiset lapset kuuluvat psyykkisen häiriintymisen riskiryhmään ja kuntoutumattomina kielihäiriöiset rasittavat jatkossa nuorten mielenterveyspalveluja. Aikuisilla äänenkäytön vaikeudet aiheuttavat puheammateissa työstä poissaoloa ja jopa työkyvyttömyyttä. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu Pohjois-Savossa päivittäin neljä ihmistä, ja ainakin yhdellä heistä on kuntoutusta vaativa puhevaikeus. Mikäli kommunikointivaikeutta ei korjata, paluu työelämään onnistuu hyvin harvoin, jolloin sairastumisen yhteiskunnallinen merkitys korostuu. Kuopion kaupungin kuntoutusyksikössä on tällä hetkellä yhdeksän puheterapeutin toimea. Osittaisten hoitovapaiden takia henkilöstöresurssi on noin kahdeksan henkilöstötyövuotta. Viimeksi on uusi toimi saatu vuonna 2007. Kuntaliitokset ovat vaikuttaneet Kuopion puheterapiaresurssiin. Nilsiän puheterapiapalvelut siirtyivät vuoden 2013 alusta Kuopion järjestettäväksi. Myös Maaningan sote-palvelut siirtyivät vuoden 2013 alusta Kuopiolle. Karttula yhdistyi Kuopioon vuoden 2011 alusta, ja pääsääntöisesti asiakkaat käyvät puheterapiapalveluissa Kuopiossa. Aluksi Karttulan puheterapian järjestämiseen oli varattu lisäresurssi, joka nyttemmin ei ole ollut käytössä. Vehmersalmen puheterapiapalvelut siirtyivät Kuopion järjestelyvastuulle vuonna 2005 ilman resurssilisäystä. Lähetteiden ja yhteydenottojen määrä puheterapiaan on selkeässä nousussa vuositasolla. Vuonna 2007 lähetteitä ja yhteydenottoja tuli yksi joka toinen päivä, vuonna 2012 yksi joka päivä. Kasvua on tapahtunut neljässä vuodessa (2007 2010) 54,4 % ja vuodessa (2009 2010) 14,7 %. Asiakkaat joutuvat odottamaan ensikäyntiä keskimäärin 6-8 kuukautta. Seurantakäynnille asiakkaat pääsevät kuuden kuukauden päästä edellisestä käynnistä. Esimerkiksi pieni puhumaton lapsi vanhempineen odottaa ensin tutkimuskäyntiä noin kuusi kuukautta ja sitten puheterapiaan pääsyä noin kuusi kuukautta, jolloin lähetteen tekohetkestä tai vanhempien yhteydenotosta on kulunut noin vuosi. Ensimmäistä puheterapia-aikaa odottaa jonossa yh-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 2 (2) teensä 169 asiakasta (tilanne 4.4.2013)! Aikuisneurologista puheterapiaa (eli muun muassa aivohalvauspotilaat) voidaan Kuopiossa toteuttaa vain hyvin rajoitetusti. Puheterapeutti on Harjulan sairaalan neurologisella osastolla kaksi puolikasta päivää viikossa (noin 8h), kun tarve olisi vähintäänkin kokoaikainen (40h). Sairaalasta kotiutumisen jälkeen jatkokuntoutusta voidaan tarjota maksimissaan kertaviikkoisesti (45min), mikä ei ole riittävä intensiteetti vaikuttavaan puheterapiaan. KYS:ssa tehdään akuuteille aivohalvauspotilaille kuntoutusarvio, mutta kuntoutukseen ei ole mahdollisuutta. Kaupungin puheterapiatiimissä on varovaisesti arvioitu, että Kuopion tämänhetkiseen puheterapiakysyntään vastaamiseksi pitäisi olla noin 11 puheterapeutin resurssi. Tällä saavutettaisiin inhimilliset odotusajat, riittävä intensiteetti kuntoutuksessa, vältyttäisiin taloutta kuormittavilta jatkomenoeriltä ja taattaisiin niin lapsi- kuin aikuisasiakkaillekin ihmisarvoinen kohtelu. Perusturva- ja terveyslautakunta 27.8.2013 69: Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta valtuutettua ovat jättäneet kaupunginvaltuustolle 5.5.2013 aloitteen, jossa he esittävät 1-2 puheterapeutin toimen lisäämistä Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon. Aloitetta perustellaan mm. sillä, että kaupungilla on tällä hetkellä yhdeksän puheterapeutin tointa. Osittaisten hoitovapaiden takia henkilöresurssi on kuitenkin vain noin kahdeksan henkilötyövuotta. Edellinen yhden puheterapeutin lisäys on saatu vuonna 2007. Kuntaliitoksissa ja yhteistoimintasopimusten takia kaupungin järjestämisvastuu on laajentunut, mutta puheterapian resursseja ei ole tällöin lisätty. Lähetteiden ja yhteydenottojen määrä puheterapiaan on selkeässä nousussa. Palveluun pääsyä joudutaan odottamaan pitkään ja kaikkeen palvelujen tarpeeseen ei nykyisillä resursseilla pystytä vastaamaan. Kaupungin puheterapiatiimissä on varovaisesti arvioitu, että Kuopion tämänhetkiseen puheterapiakysyntään vastaamiseksi pitäisi olla noin 11 puheterapeutin resurssi. Aloitteesta annettava lausunto: Kuopion kaupungin puheterapiapalvelut ja niiden kysyntä nykyisin Terveydenhuollon palveluissa vuonna 2013 on 9 vakituista puheterapeuttia. Tehtäviä hoitavista 3 on osa-aikatehtävissä. Lisäksi Kuopion yksikössä on pitkällä 4 kuukauden käytännönharjoittelujaksolla ollut 1-2 puheterapeuttiopiskelijaa/ vuosi. Ostopalveluilla on hankittu 2013 Nilsiässä (13 henkilölle) ja Maaningalla (11 henkilölle) asuvien puheterapiapalvelut. Lisäksi muista kuopiolaisista 16 henkilölle on hankittu puheterapiaa ostopalveluina. Ostopalveluina tuotettavan puheterapiapalvelun hankintaa rajoittaa yksityisten puheterapiapalveluiden riittävä saatavuus. Puheterapiapalvelua odottavia on ollut eri kuukausina 150-170 henkilöä, joista yli 3 kk palvelua odottaneiden määrä on vaihdellut 30-80 henkilön välillä. Puheterapiapalveluun ohjautuu eniten asiakkaita lastenneuvoloista. Osa asiakkaista tulee vanhemman aloitteesta, päivähoidon tai erikoissairaanhoidon lähetteillä. Aikuisasiakkaat tarvitsevat lääkärin lähetteen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 3 (3) Palvelukysyntä 2012 polikliinisiin avoterveydenhuollon puheterapiapalveluihin oli 357 uutta asiakasta. Se on lisääntynyt selkeästi vuodesta 2007. Puheterapeuttien arvioiduista n. 90 % päätyy myös puheterapiajaksoille. Nämä asiakkaat joutuvat jonottamaan terapiaa n. kuusi kuukautta. Tämän lisäksi puheterapiapalveluja annetaan Harjulan sairaalassa neurologian osastolla. Yksi puheterapeutti tekee lisäksi kehitysvammahuollon asiakkaille puheterapeuttisia arvioita ja ohjauksia. Vuosittain asiakkaita puheterapiassa käy noin 650 henkilöä arvioinnissa, ohjauksessa tai puheterapiajaksolla. Nykyisen resurssitilanteen takia vaikeasti ja keskivaikeasti kommunikaatiohäiriöisten lasten puheterapiaa on supistettu siten, että se toteutuu jaksoittain, noin puoli vuotta kerrallaan, vaikka tiiviimpi ja pitkäaikaisempi puheterapia takaisi paremman hoitotuloksen. Palvelu kohdistuu ensisijaisesti alle kouluikäisten puheterapiapalveluihin sekä aikuisneurologiseen puheterapiaan, jonkin verran aikuisten äänihäiriöiden kuntoutukseen. Aivoverenkierron saaneiden aikuisten tuloksellinen kielen ja puheen kuntoutus edellyttäisi, että potilas saa kuntoutusta useasti viikossa ensimmäisen puolen vuoden ajan sairastumisesta. Tähän resurssit eivät riitä. Ääniterapia on rajattu pääsääntöisesti koskemaan vain aikuisia, joiden äänihäiriö haittaa työssä selviytymistä. Lapsen kielenkehityksen seuraaminen ja tukeminen Kuopiossa Lapsen kehitystä seurataan toistuvilla, säännöllisillä lastenneuvolakäynneillä, jotta kielenkehityksen tai puheentuoton ongelmiin voidaan mahdollisimman varhain puuttua. Samoin päivähoidossa olevan lapsen puheen ja kielen kehitystä seurataan tarkoin. Lastenneuvolan ja päivähoidon välillä tehdään tiivistä yhteistyötä. Neuvolalla ja päivähoidolla on tärkeä rooli seulonnassa ja tukitoiminen aloittamisessa jo ennen tutkimuksiin pääsyä sekä tutkimuksiin oikeaaikaisesti ohjaamisessa. Kun huoli lapsen kielenkehityksen tai puheenkehityksen ongelmista syntyy, käynnistetään lastenneuvolassa ja päivähoidossa heti tukitoimia. Puheterapeuttia voidaan puhelimitse konsultoida jo ennen lapsen lähettämistä tutkimuksiin. Vanhemmille annetaan lastenneuvolasta tai päiväkodista ns. syventävää materiaalia. Kaste-ohjelman Lapsi Kuopio -hankkeessa vuosina 2008-2010 on tehty työntekijöiden avuksi lapsen kehitystä tukevia ohjeita, joiden avulla työntekijät voivat antaa vanhemmille ohjeita ja neuvoja. Materiaalia löytyy esim. Puheen ymmärtämisen tukeminen vauvaiässä, Puheilmaisun tukeminen 2-3-vuotiailla, Kertovan puheenkehityksen tukeminen 4-6-vuotiailla. Kuntouttavat toimenpiteet aloitetaan välittömästi (em. ohjeet perheelle, päivähoidossa erityslastentarhanopettajien aja konsultoivien erityslastentarhanopettajien ohjaukset). Pieni lapsi, (alle 2-vuotias), jolla epäillään laajempaa kehityshäiriötä tai vakavaa kommunikaatiohäiriötä ei jää odottamaan puoleksi vuodeksi puheterapiajonoon, vaan lähetetään lastenneuvolasta erikoissairaanhoidon tutkimuksiin KYS:n lastenneurologialle tai foniatrialle eikä tutkimuksiin pääsyaika ei ole puolta vuotta. Lapsen epäselvä puhe tai viivästynyt puheentuotto ei ole vain yksittäinen löydös vaan osa isompaa kokonaisuutta: lapsi tarvitsee yleensä myös toimintaterapeutin ja psykologin tutkimuksia, joiden palveluiden saatavuudessa jonotusaika Kuopion kaupungissa on pitkä. Lasten toimintaterapeutteja kuntoutuspalveluissa on kaksi. Todellinen tarve on enemmän, jotta palvelut olisivat oikea-aikaisia ja vastaisivat lapsen kasvun herkkyyskausia. Lasten toimintatera-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 4 (4) piassa palvelut kohdentuvat neuvolaikäisiin, jolloin kouluikäisille toimintaterapiaa tarvitseville palveluja ei riitä. Toimiva hoidon porrastus edellyttäisi, että perustutkimukset tehdään perusterveydenhuollossa ennen lapsen lähettämistä jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon KYS:an. KYS:n foniatrialle lähetetään yleensä vasta puheterapeutin tutkimusten jälkeen, lähettämiskäytäntö on kuitenkin joustava, puheterapeutti voi tehdä lähetteen. Lasten kohdalla tutkimuksiin pääsyä hankalampi ongelma on puheterapian saaminen. Kaupungin oma toiminta keskittyy lasten kohdalla alle kouluikäisten tutkimuksiin ja terapiaan. Kouluikäisille lievästi äännehäiriöisille tai lieviin kielenkehityksen ongelmiin ei ole tarjota puheterapiaa ja usein koulun tukitoimet ovat riittävät. Ostopalvelujen käyttöä rajoittaa yksityisten puheterapeuttien vähäisyys. Vaikeimmat kielenkehityksen ja puheentuoton ongelmat kuuluvat Kelan vaikeavammaisen lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavan kuntoutuksen piiriin, puheterapia ei rajoitu alle kouluikään vaan kuntoutuksen määrä ja pituus riippuu vamman vaikeusasteesta. Terveydenhuollossa on olemassa valtakunnalliset ohjeet lasten kielenkehityksen seurannasta, tutkimisesta ja kuntoutuksesta: Käypähoito suositus: Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret). Aloitteen johdosta tehtävät toimenpiteet Yhden uuden suunnitellun puheterapeutin lisäys ei vielä varmuudella riitä tasoittamaan palvelukysynnän tarvetta vastaavaksi, joten omana palveluna tuotetun puheterapiapalveluiden toimintatapojen analysointi ja tehostaminen on aloitettu pyrkien tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista on pyritty kehittämään tuottamalla neuvolaan ja varhaiskasvatukseen kielenkehitystä tukevaa materiaalia sekä järjestämällä vuosittain koulutusta. Puheterapeuttien antamien matalamman kynnyksen konsultaatio- sekä ryhmäterapiamahdollisuuksia kehitetään edelleen. Ajatellen terveydenhuollon integraatiota tullaan kehittämään puheterapiapalveluiden saatavuutta ja tehokkuutta yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhden puheterapeutin vajaus osa-aikaisuuksista (jotka ovat määräaikaisia) johtuen pyritään korvaamaan palkkaamalla määräaikainen puheterapeutti (edellyttää täyttölupaa). Palkkaukseen käytetään osa-aikaisilta säästyviä palkkarahoja. Lisäksi henkilöstösuunnitelmaan ja käyttösuunnitelmaan 2014 pyritään sisällyttämään yhden uuden puheterapeutin palkkavaraus. Perusteena kaupungin oman puheterapiaresurssin vahvistamistarpeelle on kuntaliitosten yhteydessä laajentunut toiminta-alue, kehitysvammahuollon suunniteltu keskittäminen jatkossa Kuopioon ja siitä aiheutuva sekä myös muun asiakaskunnan lisääntyvä puheterapiapalvelun kysyntä. Toimivat puheterapiapalvelut vaativat myös resursointia riittäviin toimintaterapeutti- ja lastenpsykologipalveluihin. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 5 (5) Perusturva- ja terveyslautakunta antaa valtuutettujen aloitteesta kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Valmistelija Maija Roine Jari Saarinen puh. +358 044 718 6301 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2013 6 (6)