MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014
Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
2010-luvun aluerakenteen muutosvoimia 1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta 2. Aluekehityksen ekonomisaatio : Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus
Luovuuden ja innovaatioiden piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatioista puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatioista on tullut söpö pupu, josta kaikkien on tykättävä - Alf Rehn 2010 -
Länsi-Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)
Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan ulkoinen elinvoima Väestödynamiikka TKIdynamiikka Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka
9 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
Länsi-Uudenmaan positio alueiden välisessä kilpailussa 1 Maakuntien (18) ja seutukuntien (25 suurinta) kilpailukykyanalyysi 1995-2012: 10 alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 2 Seutukuntien kilpailukykymittaristo (69 seutua) vuosina 2009-2012: Kuusi alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 3 Seutujen yritysdynamiikan (67) kehitys vuosina 2008-2012: Kuusi yritysdynamiikkaan liittyvää muuttujaa
Maakuntien- ja seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012 KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010) - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Lähde: Timo Aro 2013 www.timoaro.fi
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 12
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan st. 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan stk. 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk. 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion stk. 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen stk. 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk. 71 8 Jyväskylän stk. 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren stk. 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen stk. 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion stk. 26 25 Ylä-Savon seutukunta 14,75 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren stk. 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-Haminan stk. 28 25 Ylä-Savon seutukunta 22,75 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen stk. 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,25 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän stk. 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren stk. 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 Kemi-Tornion 22 seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-Savon seutukunta 27 25 Kotka-Haminan stk. 24,75 13
Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 1. Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Porvoon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon 6. Helsingin Helsingin Tampereen 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Tampereen Oulun Turun Hämeenlinnan Lappeenrannan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Kaakkois- 9. Raahen Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan 13. Rauman Raahen Kokkolan 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken 24. Raaseporin 26. Raaseporin 17. Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Kokkolan Salon Porin Rauman Raahen 27. Raaseporin
Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka
Yritysdynamiikka
Seutukuntien yritysdynamiikka 2008-2012 Analyysissä verrattiin Manner-Suomen 67 seutua kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella vuosina 2008-2012 Kuusi muuttujaa olivat: Aloittaneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) 2008-2012 Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) 2008-2012 Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä 2008-2012 Kaikki seudut jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksittäin kaikkien muuttujien osalta (kartta ohessa) Helsingin ja Raaseporin seudut sijoittuivat kuuden muuttujan perusteella yritysdynamiikaltaan parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa. Lähde: Timo Aro 2014
Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 2. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa
TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi) Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Sydösterbottenin Salon Pohjois-Satakunnan Tampereen Turun Koillis-Savon Loimaan Loviisan Porvoon Raaseporin Åboland-Turunmaan Helsingin Tunturi-Lapin 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000 asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Helsingin seutu toiseksi parhaassa viiden-neksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 12. kaikkien seutujen joukossa
TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi) Pohjois-Lapin Suupohjan Joutsan Raaseporin Järviseudun Kyrönmaan Loimaan Vakka-Suomen Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Åboland-Turunmaan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin 0 20 40 60 80 100 120
Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012 Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan seuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu kolmanneksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 28. kaikkien seutujen joukossa
TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta) Åboland-Turunmaan. Riihimäen. Seinäjoen Loimaan Lappeenrannan Porvoon Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Jyväskylän Tampereen Oulun 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa
TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta) Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen. Varkauden Kouvolan Kotkan-Haminan Äänekosken Turun Rovaniemen Kuopion Tampereen Jyväskylän Oulun Helsingin 14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5
Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 3. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa
TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 (%-osuus yrityskannasta) Raaseporin Jakobstadsregionens Ylivieskan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Loimaan Rovaniemen Salon Jyväskylän Riihimäen. Porvoon Turun Helsingin Tampereen Oulun 0 5 10 15 20 25 30 35
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012 Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012 (TOP 15) Raaseporin Rauman Itä-Lapin Oulun Lahden Rovaniemen Jyväskylän Vaasan Turun Tunturi-Lapin Porvoon Kuopion Tampereen Pohjois-Lapin Helsingin 0 5 10 15 20 25 30 35
YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-2012 Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa P Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois- Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Väestödynamiikka
Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu + 445 000 Tampereen seutu + 102 500 Oulun seutu + 89 000 Turun seutu + 61 500 Jyväskylän seutu + 46 500 Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä 745 000 henkilöä Raaseporin seudun väestömuutos oli -609 henkilöä vuosina 1980-2013
Raaseporin seutukunnan väestönkehitys osastekijöittäin viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2013 VUODET 1980-1984 1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2013 LUONNOLLINE N VÄESTÖNLISÄY S ABS. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO ABS. NETTOSIIRTO- LAISUUS ABS. 236-49 292 161-180 26 177-453 330-212 -932-7 -524 171 437-267 361 592-387 -710 329 VÄESTÖNLISÄY SYHTEENSÄ ABS. 479 95,8 7 1,4 54 10,8 VÄESTÖNLISÄY S YHTEENSÄ KESKIMÄÄRIN PER VUOSI -1151-228,6 84 16,8 686 137,2-768 -192
HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2013 Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä Helsinki sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-2013 Helsingin seudun muuttovoitot maan sisältä ovat laskeneet asteittain koko 2000-luvun ajan: vuosina 2012-2013 Helsingin seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna enää vain 300 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muuttototappiota kuntien välisistä muutoista vuosina 2002-2007, mutta sen jälkeen muuttovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitumiseen ja asumispreferensseihin liittyvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyvästä väliaikaisesta ilmiöstä? 5300 4900 4500 4100 3700 3300 2900 2500 2100 1700 1300 900 500 100-300 -700-1100 -1500-1900 -2300-2700 -3100-3500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta
Helsingin ja Lohjan kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina 1987-2012 120 100 80 60 40 20 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-20 -40-60 -80-100 -120-140 -160
Helsingin ja Raaseporin kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina 1987-2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-20 -30-40 -50-60 -70-80
Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010 HHT-vyöhykkeen painoarvo kasvaa edelleen 2010-luvulla
Ja Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosikymmeneltä - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970-luvulta alkaen Lähde: http://www.hsy.fi
Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Kriittinen tekijä: Länsi-Uudenmaan kiinnittyminen sekä Helsingin laajenevaan vaikutus-alueeseen että tulevaisuuden Etelä- Suomen työssäkäyntialueeseen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
Ulkoinen elinvoima/ kovat tekijät Aluetalouden dynamiikka Elinkeino- ja toimialarakenteen dynaamisuus Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Saavutettavuus, yhteydet Sisäinen elinvoima/ pehmeät tekijät Perhe ja ystävät Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Mainekuva/ kolmannet tekijät Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
Paikan laatu ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee? Lähde: Richard Florida
Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se, että porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen toteamus eurokriisistä -
KIITOS! 045 657 7890 timokaro@gmail.com www.timoaro.fi