Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Tulosesitys 22.5.2014 Tekes. Lähde: Aula Research



Samankaltaiset tiedostot
Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaisten tietämys liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista ja asennoituminen

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Suhtautuminen itseohjautuviin autoihin. Liikenneturva ja Kantar TNS Oy 2016

Finanssialan sääntely Suomessa

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset

Kansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Ikääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia ajoterveydestä ja vanhuuteen varautumisesta selvitettiin lokakuussa Kyselyn toteutti Liikenneturvan

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Kestävä liikenne ja matkailu

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

TAMPEREEN RAITIOTIE OY

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Kysely suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkaliikkumiseen. Liikennevirasto Motiva Aula Research 13.4.

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Ilmastobarometri 2019

Kotimaisen median arvostus

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Moottoripyöräilyn verotus, päästöt, sähkökäyttöiset 2- pyöräiset ja palvelumallit Suomessa. SMOTOn tutkimus 2018

Terveyspalvelujen tulevaisuus. Kansalaistutkimuksen tulosesitys mediatilaisuus

Kansalaistutkimus STTK

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.


Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Miten kuljet työmatkasi?

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Tuhat Suomalaista -tutkimus Apteekkariliitto, Lääkäriliitto ja Lääketietokeskus Syyskuu 2017

Robottiautojen vaikutukset liikkumistottumuksiin. Timo Liljamo

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

MaaS-palveluiden potentiaali Suomessa tuloksia kansalaiskyselystä. Timo Liljamo

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

Trafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Kuluttajabarometri: taulukot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kuluttajabarometri: taulukot

Julkisten palvelujen tulevaisuus

JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Valmistu töihin! Turku

Kansalaistutkimus kestävästä liikkumisesta Motiva & Liikennevirasto, Luottamuksellinen 1

Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kuluttajabarometri: taulukot

Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon

Kansalaisten näkemyksiä liikkumisen palveluista. Heikki Liimatainen

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

Isännöinnin laatu 2015

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus

Lisäävätkö päästövähennystoimet liikenneköyhyyttä, entä auttaako MaaS?

Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

VEROILLA JA VAROILLA

Tampereen kaupungin päiväkotimatkat

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019

Transkriptio:

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Tulosesitys Tekes

Tutkimuksen taustaa Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa koskien liikkumista ja liikkumisen tulevaisuutta Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitä käyttäjät pitävät tärkeänä liikkumisessa ja miten liikkuminen nyky-suomessa onnistuu Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien muutoshalukkuutta ja -vastarintaa kysymällä heidän halukkuudestaan omaksua teknologisen kehityksen mahdollistamia liikkumisen palveluja Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten asenteita erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin Otos edustaa 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia ja se on kiintiöity sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan Otos on kerätty aikavälillä 1.-20.5.201 sähköisen kyselylomakkeen avulla, n=1087 tasolla tutkimuksen virhemarginaali on korkeimmillaan noin 3 %-yksikköä Tässä esityksessä tarkastellaan seuraavia vastaajaryhmiä Demografiset muuttujat: sukupuoli, ikä ja tulotaso Asuinkunnan koko ja asuinalueen tyyppi Henkilöauton, julkisen liikenteen ja liikenteen sähköisten palvelujen käyttöaktiivisuus 2

Tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä Suomalaisten liikkumista ja asenteita liikkumiseen voi kuvata perinteisiksi Yksityisautoilun rooli on edelleen hyvin vahva ja ihmiset eivät näe tähän tulevan radikaaleja muutoksia tulevaisuudessa Liikkumisen sähköisten palvelujen käyttö on vielä melko vähäistä, tosin on tunnistettavissa ns. heavy user ryhmä, joka on omaksunut sähköiset palvelut Suomalaisille liikkumisessa tärkeintä on turvallisuus, sujuvuus, helppous ja edullisuus Liikkumisessa näistä myös toteutuvat ihmisten mielissä hyvin muut kuin edullisuus Asenneilmapiiri kilometriperusteista veromallia kohtaan on jokseenkin myönteinen Veromalli saa kannatusta erityisesti suuremmissa asutuskeskuksissa, pienemmillä paikkakunnilla vastustus on suurempaa Mallia pidetään reiluna: ne jotka ajavat autolla paljon maksaisivat myös veroa enemmän Toisaalta huolta aiheuttaa epäoikeudenmukaisuus niitä kohtaan, jotka syystä tai toisesta joutuvat ajamaan autolla paljon 3

Tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä Vastaajat suhtautuvat älykkääseen liikkumisen varovaisen myönteisesti Erityisesti suhtautuminen kimppakyyteihin on positiivista, eniten ihmisiä puhuttelee kyseissä matkustusmuodossa taloudelliset säästöt Suurin osa ihmisistä on myös valmiita luovuttamaan tietojaan liikkumisesta, jos saa siitä vastineeksi kohdennettuja palveluja tai säästöjä vakuutusmaksuista Suurin osa vastaajista ei ole valmis luopumaan perheensä autosta, vaikka voisi tehdä kaikki tarvittavat matkat taksilla samalla kustannuksella Kutsuliikennepalveluihin suhtaudutaan melko myönteisesti ja varsinaista vastustusta tällaisia palveluita kohtaan on hyvin vähän Myönteistä kantaa perustellaan ympäristösyillä, päästöt vähenevät kun bussit eivät enää kulkisi tyhjillään. Kutsuliikenteen koetaan myös ratkaisevan julkisen liikenteen suurimmat ongelmat: kulkuneuvon turhan odottelun ja pitämättömät aikataulut Kutsuliikenteessä epäilyttää linjaliikenteen lakkauttaminen ja liikkumisen hankaloituminen. Vastaajat epäilevät systeemin toimivuutta ja pitävät kyydin saamista epävarmana. Yllättävässä tilanteessa luotettaisiin enemmän taksiin. Ihmisten on vaikea kuvitella radikaaleja muutoksia tulevaisuuden liikkumisessaan: Esitellyt tulevaisuuden skenaariot jäävät melko pienelle kannatukselle Vastaajista suurin osa kertoo suhtautuvansa kielteisesti siihen, että kaikki liikkuminen tapahtuisi julkisilla tai yhteisomisteisilla kulkuneuvoilla sekä siihen, että kulkuvälineet on kytkettynä seurantajärjestelmään Myös robottiautoihin suhtaudutaan vielä keskimäärin kriittisesti, mutta fossiilisten polttoaineiden kieltäminen saa kannatusta vastaajien parissa

Taustatietoja vastaajista Sukupuoli Elämäntilanne Asun vanhempieni kanssa 2% Asun yksin 2 Asun kaksin puolison kanssa 1% 51% Nainen Mies Asun puolison ja lasten kanssa Olen yksinhuoltaja 2 En halua sanoa 1% Jokin muu, mikä 2% 0% 0% 60% (N=1087) 5

Taustatietoja vastaajista Millaisella alueella asut? Millaisessa asuinympäristössä asut? Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) 2 Kaupungin keskustassa Muu kaupunki, jossa asuu yli 50 000 asukasta Kaupunki tai kunta, jossa asuu 10 000-50 000 asukasta Alle 10 000 asukkaan kunta 2 3 Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialueella Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 1 5 Jokin muu / en osaa sanoa 1% Jokin muu / en osaa sanoa 1% 0% 0% 0% 0% 60% 80% (N=1087) (N=1087) 6

Taustatietoja vastaajista Missä maakunnassa asut? Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 2% 2% 1% 30% 0% 30% 0% (N=1087) 7

Taustatietoja vastaajista Koulutustausta: Paljonko ovat kotitaloutenne yhteenlasketut tulot veroja vähentämättä (bruttotulot)? Ei tutkintoa 1% Alle 10 000 euroa Perusaste 10 001-25 000 euroa Ylioppilas 25 001-0 000 euroa Ammatillinen koulutus 2 0 001-55 000 euroa 1 Opistotutkinto 55 001-80 000 euroa Ammattikorkeakoulu Yli 80 000 euroa Yliopisto tai korkeakoulu En halua vastata 0% 0% 0% 0% (N=1087) (N=1087) 8

Liikkumisen muodot Millä seuraavista kulkuvälineistä olet liikkunut viimeisen kuukauden aikana? Henkilöauto 90% Polkupyörä Linja-auto Juna 2 Taksi Raitiovaunu Metro Laiva Lentokone 1 1 Jokin muu, mikä? 0% 0% 60% 80% 100% (N=1087) 9

Henkilöauton käytön määrä Onko kotitaloutenne käytössä auto? Kuinka paljon liikut arviosi mukaan henkilöautolla vuosittain? En lainkaan Alle 5 000 km 2 5 000-10 000 km 10 001-15 000 km 15 001-20 000 km 1 Kyllä Ei 20 001-30 000 km 30 001-50 000 km 7 Yli 50 000 km 1% En osaa sanoa 0% 0% (N=1087) 10

Henkilöauton ja julkisen liikenteen käyttöaktiivisuus Kuinka usein liikut henkilöautolla keskimäärin? Kuinka usein käytät julkista liikennettä keskimäärin? Päivittäin 3 Päivittäin Useita kertoja viikossa 30% Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuukaudessa Noin kerran kuukaudessa Joitain kertoja vuodessa Joitain kertoja vuodessa 30% Harvemmin Harvemmin 1 En koskaan 2% En koskaan 0% 30% 0% 0% 30% 0% (N=1087) (N=1087) 11

Henkilöauton käyttöaktiivisuus Demografioittain eriteltynä Kuinka usein liikut henkilöautolla keskimäärin? 3 30% Nainen 32% 32% Mies 2% 2 Alle 35-vuotiaat 31% 3 35-50 -vuotiaat 1% 2 51-65 -vuotiaat 3 2 Yli 65-vuotiaat 2 3 Alle 10 000 euroa 2 2 1 10 001-25 000 euroa 2 1 1 25 001-0 000 euroa 3 2 0 001-55 000 euroa 31% 55 001-80 000 euroa 3 Yli 80 000 euroa 5 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuukaudessa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan 12

Julkisen liikenteen käyttöaktiivisuus Demografioittain eriteltynä Kuinka usein käytät julkista liikennettä keskimäärin? 2 Nainen 1 2 1 Mies 2 Alle 35-vuotiaat 1 1 35-50 -vuotiaat 30% 51-65 -vuotiaat 1 2 1 Yli 65-vuotiaat 2 Alle 10 000 euroa 10 001-25 000 euroa 2 25 001-0 000 euroa 2 0 001-55 000 euroa 1 32% 55 001-80 000 euroa 1 1 30% Yli 80 000 euroa 1 32% 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuukaudessa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan 13

Julkisen liikenteen yhteyksien laatu Millaiseksi kuvailisit julkisen liikenteen yhteyksiä kodistasi? Jos julkisen liikenteen yhteydet olisivat aiempaa paremmin saatavilla, käyttäisitkö julkista liikennettä enemmän kuin nykyisin? Erinomaiset Kyllä, ehdottomasti Hyvät 31% Kyllä, mahdollisesti 3 Kohtalaiset 2 En todennäköisesti 32% Heikot 2 En varmasti En osaa sanoa 1% En osaa sanoa 0% 30% 0% 0% 30% 0% (N=1087) (N=1087) 1

Julkisen liikenteen yhteyksien laatu Asuinympäristön vaikutus Millaiseksi kuvailisit julkisen liikenteen yhteyksiä kodistasi? Jos julkisen liikenteen yhteydet olisivat aiempaa paremmin saatavilla, käyttäisitkö julkista liikennettä enemmän kuin nykyisin? 32% 2 2 2 31% 32% Pääkaupunkiseutu 3 Pääkaupunkiseutu 32% 2 31% Kaupunki, yli 50 000 asukasta 0% 2 Kaupunki, yli 50 000 asukasta 1 31% 3 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 2 3 3 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 32% 3 Alle 10 000 asukasta 7 Alle 10 000 asukasta 1 2% 2 Kaupungin keskustassa Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialuee Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 3 1 3 3 7 2 1 0 % 20 % 0 % 60 % 80 % 100 % Kaupungin keskustassa Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialue Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 2 2 31% 3 3 3 2 0 % 20 % 0 % 60 % 80 % 100 % Erinomaiset Hyvät Kohtalaiset Heikot En osaa sanoa Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 15

Yhteyksien laadun vaikutus julkisen liikenteen käyttöön Demografioittain eriteltynä Jos julkisen liikenteen yhteydet olisivat aiempaa paremmin saatavilla, käyttäisitkö julkista liikennettä enemmän kuin nykyisin? 2 31% 32% Nainen 2 31% 32% Mies 32% 32% Alle 35-vuotiaat 3 32% 35-50 -vuotiaat 2 32% 30% 51-65 -vuotiaat 2 31% 31% Yli 65-vuotiaat 1 30% 1% Alle 10 000 euroa 2 3 10 001-25 000 euroa 2 2 3 25 001-0 000 euroa 2 31% 3 0 001-55 000 euroa 2 3 30% 55 001-80 000 euroa 1 3 3 Yli 80 000 euroa 2 3 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 16

Yhteyksien laadun vaikutus julkisen liikenteen käyttöön Liikkumistottumuksien vaikutus Jos julkisen liikenteen yhteydet olisivat aiempaa paremmin saatavilla, käyttäisitkö julkista liikennettä enemmän kuin nykyisin? 2 31% 32% Autoilu / Alle 5 000 km 3 31% Autoilu / 5 000-10 000 km 1 3 3 Autoilu / 10 001-15 000 km 3 3 Autoilu / 15 001-20 000 km 3 3 Autoilu / Yli 20 000 km 1 0% 30% Julkinen liikenne / Päivittäin 5 1 Julkinen liikenne / Useita kertoja viikossa 3 30% 2 Julkinen liikenne / Noin kerran viikossa 3 3 Julkinen liikenne / Noin kerran kuukaudessa 3 2 Julkinen liikenne / Harvemmin & Ei koskaan 2 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 17

Sähköisten palvelujen käyttö Kuinka usein Teet reittisuunnitelmia internetissä (esim. reittiopas, Google maps jne.) 2 30% Ostat matkalippuja internetistä (linja-auto, juna, laiva, lentokone jne.) 1 2% 2 1 Käytät liikkumiseen gpsnavigointia 1 2 Tilaat tavaroita internetistä 2 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuussa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan En osaa sanoa 18

Sähköisten palvelujen käyttö Demografioittain Kuinka usein Kaikki vastaajat Nainen Mies Alle 35- vuotiaat 35-50 - vuotiaat 51-65 - vuotiaat Yli 65- vuotiaat Alle 10 000 euroa 10 001-25 000 euroa 25 001-0 000 euroa 0 001-55 000 euroa 55 001-80 000 euroa Yli 80 000 euroa Teet reittisuunnitelmia internetissä (esim. reittiopas, Google maps jne.) Ostat matkalippuja internetistä (linja-auto, juna, laiva, lentokone jne.) Käytät liikkumiseen gpsnavigointia 3,6 3,7 3,5,2 3,7 3, 3,0 3,7 3, 3,5 3,7 3,6,1 2,7 2,7 2,7 3,0 2,7 2,6 2,5 2,7 2, 2,6 2,8 2,9 3,0 2,9 2,8 3,2 3,3 3,1 2,8 2,6 1,9 2,6 2,8 3,1 3,3 3,9 Tilaat tavaroita internetistä 3,1 3,1 3,1 3,6 3,3 2,9 2,5 3,0 3,0 3,0 3,2 3,2 3, Keskiarvo 3,1 3,0 3,1 3,5 3,2 2,9 2,7 2,8 2,8 3,0 3,2 3,2 3,6 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 7,0 Erilaisten sähköisten palvelujen käyttöaktiivisuudessa vastaajaryhmien välillä on eroja: keskimäärin palveluja käytetään enemmän nuorempien ja varakkaampien vastaajaryhmien parissa Sukupuolten välillä erot ovat pieniä. Miehet käyttävät liikkumisessa gps-navigointia hieman naisia aktiivisemmin Nuoremmat ikäryhmät käyttävät kaikkia liikkumisen palveluja enemmän kuin iäkkäämmät vastaajat, suurimmat erot nähdään reittisuunnitelmien tekemisessä sekä tavaroiden tilaamisessa internetistä Tuloluokkien välillä on eroja liikenteen sähköisten palvelujen käyttöaktiivisuudessa: ylemmissä tuloluokissa kaikkia palveluja käytetään aktiivisemmin kuin alemmissa tuloluokissa, suurimmat erot syntyvät gps-navigaattorien käyttöaktiivisuudessa, joka korreloi tulotason kanssa positiivisesti (auton omistaminen on ylemmissä tuloluokissa yleisempää) Myös reittisuunnitelmien tekeminen internetissä on yleisempää ylemmissä tuloluokissa 19

Sähköisten palvelujen käyttö Heavy userit Teet reittisuunnitelmia internetissä (esim. reittiopas, Google maps jne.) 2 2 Autoilu / Heavy userit 2 2 Julkinen liikenne / Heavy userit 1 2 Sähköiset palvelut / Heavy userit 5 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tilaat tavaroita internetistä 2 3 Autoilu / Heavy userit 2 3 1 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 3 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 32% 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuussa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan En osaa sanoa 20

Sähköisten palvelujen käyttö Asuinympäristön vaikutus Teet reittisuunnitelmia internetissä (esim. reittiopas, Google maps jne.) 2 2 Pääkaupunkiseutu 1 Kaupunki, yli 50 000 asukasta 2 2 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 2 3 Alle 10 000 asukasta 3 1 Kaupungin keskustassa 2 2 Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialueella 2 2 Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 1 3 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuussa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan En osaa sanoa 21

Sähköisten palvelujen käyttö Asuinympäristön vaikutus Tilaat tavaroita internetistä 2 3 Pääkaupunkiseutu 2 0% 1 Kaupunki, yli 50 000 asukasta 2 0% Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 0% 1 Alle 10 000 asukasta 2 3 Kaupungin keskustassa 3 Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialueella 2 0% Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 2 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Päivittäin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Noin kerran kuussa Joitain kertoja vuodessa Harvemmin En koskaan En osaa sanoa 22

Hyvän liikkumisen ominaisuudet Tärkeys Kun pohdit liikkumista paikasta toiseen, kuinka tärkeänä pidät seuraavia ominaisuuksia? Turvallisuus 6 2 Sujuvuus 6 30% Helppous 5 3 Edistyksellisyys 2 3 Ympäristöystävällisyys 1 3 2 Edullisuus 51% 3 Yhteisöllisyys 2 2 Kokemuksellisuus 31% Terveellisyys 3 2 Yksityisyys / oma rauha 32% 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 Erittäin tärkeä 3 2 1 Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 23

Hyvän liikkumisen ominaisuudet Nykytila Miten hyvin seuraavat ominaisuudet kuvaavat mielestäsi nykyisiä liikkumismahdollisuuksiasi, eli sitä miten pääset siirtymään paikasta toiseen? Turvallisuus 3 51% Sujuvuus Helppous 0% Edistyksellisyys 2 3 Ympäristöystävällisyys 1 2 3 Edullisuus 2 2 Yhteisöllisyys 3 Kokemuksellisuus 3 Terveellisyys 2 3 Yksityisyys / oma rauha 3 30% 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin hyvin Jokseenkin hyvin Ei hyvin eikä huonosti Jokseenkin huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa 2

Hyvän liikkumisen ominaisuudet Tärkeys Nykytila # Tärkeys # Nykytila Sujuvuus 1,63 3,27 Helppous 2,5 2,3 Turvallisuus 3,9 1,3 Edullisuus,35 8 3,3 Terveellisyys 5 3,62 7 3, Yksityisyys / oma rauha 6 3,5 3,97 Ympäristöystävällisyys 7 3,53 5 3,2 Edistyksellisyys 8 3,28 6 3,1 Kokemuksellisuus 9 2,79 9 3,09 Yhteisöllisyys 10 2,62 10 2,91 Tärkeimpänä hyvän liikkumisen ominaisuutena pidetään sujuvuutta Lähes yhtä tärkeänä pidetään liikkumisen helppoutta ja turvallisuutta Liikkumisen edullisuus on neljänneksi tärkein ominaisuus Sen sijaan liikkumisen edistyksellisyyttä, kokemuksellisuutta ja yhteisöllisyyttä ei pidetä tärkeänä Ihmisille tärkeät liikkumisen ominaisuudet toteutuvat erittäin hyvin: vastaajat kokevat liikkumisen sujuvana, helppona ja turvallisena Liikkumisen hinta ei sen sijaan vastaa liikkujien odotuksia ja sitä pidetään liian kalliina Huonoiten liikkumisessa toteutuu edullisuuden lisäksi kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys, mutta nämä eivät ole liikkujille kovin merkityksellisiä tekijöitä Keskiarvo 3,75 3,65 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 5,0 25

Hyvän liikkumisen ominaisuudet Tärkeys demografioittain Kun pohdit liikkumista paikasta toiseen, kuinka tärkeänä pidät seuraavia ominaisuuksia? Kaikki vastaajat Nainen Mies Alle 35- vuotiaat 35-50 - vuotiaat 51-65 - vuotiaat Yli 65- vuotiaat 10 001 - Alle 10 25 000 000 euroa euroa 25 001-0 000 euroa 0 001-55 000 euroa 55 001-80 000 euroa Yli 80 000 euroa Turvallisuus,5,7,,,,7,6,5,5,5,6,5,3 Sujuvuus,7,7,6,7,7,7,5,6,6,6,7,6,8 Helppous,5,6,,5,5,5,,,5,5,6,5,6 Edistyksellisyys 3,3 3, 3,2 3,2 3,2 3, 3, 3,5 3,3 3, 3, 3,2 3,0 Ympäristöystävällisyys 3,6 3,8 3,3 3,5 3,5 3,7 3,6 3,7 3,7 3,6 3,6 3,5 3,3 Edullisuus,3,,3,,3,,3,7,,,,2,0 Yhteisöllisyys 2,6 2,7 2,6 2,3 2,5 2,7 3,0 2,7 2,9 2,6 2,7 2, 2,0 Kokemuksellisuus 2,8 2,8 2,8 2,6 2,7 2,8 3,1 2,9 3,0 2,8 2,8 2,7 2,2 Terveellisyys 3,6 3,7 3,6 3, 3,5 3,7 3,9 3,7 3,7 3,6 3,6 3,5 3,3 Yksityisyys / oma rauha 3,5 3,5 3,6 3,5 3,6 3,5 3,6 3,6 3,7 3,5 3, 3,6 3,3 Keskiarvo 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 3,8 3,8 3,8 3,7 3,5 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 5,0 Naispuoliset vastaajat arvostavat liikkumisessa turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä keskimäärin enemmän kuin miehet Nuorempien vastaajien parissa liikkumisen sujuvuutta arvostetaan erityisen paljon. Sen sijaan edistyksellisyys, yhteisöllisyys, kokemuksellisuus ja terveellisyys puhuttelevat enemmän vanhempia vastaajia. Edullisuuden, ympäristöystävällisyyden, edistyksellisyyden ja turvallisuuden arvostus korreloi negatiivisesti vastaajan tulotason kanssa. Varakkaammat vastaajat antavat suuremman painon sujuvuudelle ja helppoudelle, alemmissa tuloluokissa edullisuus korostuu muihin verrattuna. 26

Liikkumiseen liittyvät ongelmat Avoimet kommentit Vastaajilta kysyttiin: Tuleeko mieleesi jokin liikkumiseen liittyvä ongelma, jonka olet kohdannut viimeisen kuukauden aikana? Mikä ongelma oli? Yhteensä 501 vastaajaa kommentoi. Yleisin ongelma liittyi julkisen liikenteen aikatauluihin (19 % kommenteista): joko aikataulut eivät ylipäänsä sovi esimerkiksi oman liikkumisen aikatauluihin (), tai aikataulut pettävät usein () linja-autojen aikataulu ei soveltunut paluumatkaani työpalaverista, viimeinen auto lähti liian aikaisin Toiseksi yleisimpänä ongelmana koettiin nimenomaisesti bussilla kulkemiseen liittyvät käytännön ongelmat (1 %): Bussiin on vaikea nousta, kuski ajaa ylinopeutta ja tekee äkkijarrutuksia, bussireitit ovat sekavia, bussit eivät pysy aikataulussa ja kuskit ovat epäkohteliaita Lähes yhtä yleinen ongelma oli julkisen liikenteen puutteellisuus (13 %) Käyttäisin julkista enemmän, jos minun ei tarvitsisi kävellä reilua 2 km suuntaansa Miten pääsen Malmin Sepänmäestä Munkkivuoreen tai Paloheinään? En mitenkään. Pakko kulkea omalla autolla. Turvattomuuden tunne (11 %): autoilijat ja mopoautoilijat eivät piittaa nopeusrajoituksista tai väistämisvelvollisuudesta, julkisissa liikennevälineissä on häirikköjä Pyöräilyyn liittyvät käytännön ongelmat (8 %): Pyöräilylle ei ole riittävästi väyliä, pyörätiet päättyvät yllättäen, pyörätiet ovat huonossa kunnossa, katukiveykset ovat liian korkeita risteyksissä ja huono sää hankaloittaa pyöräilyä 9.5.201 27

Liikkumiseen liittyvät ongelmat Avoimet kommentit Lisäksi mainittiin seuraavia liikkumiseen liittyviä ongelmia: Ruuhkat (6 %) Vanhuuteen tai sairauteen liittyvä ongelma liikkumisessa (5 %): On vaikeaa nousta korkeisiin juniin ja busseihin Nimenomaisesti junalla kulkemiseen liittyvät käytännön ongelmat ( %): Junavuoroja peruuntuu ja siitä aiheutuu myöhästelyä, junavaunuissa on tungosta Julkisten liikennevälineiden liput ovat liian kalliita ( %) Teiden ja katujen huono kunto ( %) tai tietyöt ja rakennustyömaat hidastavat matkan tekoa (3 %) Julkisen liikenteen vaihtoyhteydet ovat huonot, mikä aiheuttaa turhaa odottelua ( %) Oman auton tekniset viat ( %) Julkinen liikenne on liian hidasta verrattuna yksityisautoiluun (3 %) Lisäksi mainittiin mm. parkkipaikkojen vähäisyys, bensan korkea hinta, huono poikittaisliikenne, auton puute sekä liikennesäännöistä piittaamaton kevyt liikenne 9.5.201 28

Hyvät kokemukset liikkumisessa Avoimet kommentit Vastaajilta kysyttiin: Tuleeko mieleesi jokin erityisen hyvä kokemus, jonka olet kokenut liikkumisessa viimeisen kuukauden aikana? Mikä tämä hyvä kokemus oli? Yhteensä 0 vastaajaa kommentoi. Yleisimmäksi erityisen hyväksi kokemukseksi nousi pyöräily (16 % kommenteista) Polkupyörällä ajellessa kevään äänet ja tuoksut oikein tulvivat tajuntaan. Rauhoittava kokemus :) Toiseksi yleisin tekijä oli ystävällinen kuljettaja / konduktööri / henkilökunnan jäsen julkisissa kulkuvälineissä (13 %) Oma auto nostettiin esiin 9 %:ssa kommentteja Kulkemisen helppous omalla autolla Pienellä paikkakunnalla oman auton omistaminen on onni sinänsä. Junamatkustamisen vaivattomuus (7 %) Junamatkustamisen helppous muiden asioiden tekemisen kannalta, matkustaessa voi ottaa tirsat, käyttää tietokonetta, juoda kahvia, jaloitella käytävällä jne., mikä tekee matkustamisesta sinänsä mielekästä ja helppoa, vaivatonta Luontoelämykset (7 %) Töihin kävellessä/fillaroidessa kokee joka aamu luontohavaintoja. Näkee kuinka luonto herää näin keväällä ja erilaisia lintuja ja muita pieniä eläimiä. Julkinen liikenneväline oli ajoissa (6 %) 9.5.201 29

Hyvät kokemukset liikkumisessa Avoimet kommentit Lisäksi mainittiin seuraavia erityisen hyviä kokemuksia: Julkisen liikenteen sujuvuus (5 %) Pääkaupungissa, kun liikuin. Julkinen liikenne toimii siellä tosi hyvin. Liikenteen sujuvuus ja ruuhkattomuus (5 %) Huomaavaisuus liikenteessä (5 %) Toimivat julkiset liikenneyhteydet (5 %) Fyysinen nautinto ja kunnon kohoaminen ( %) Hyvä sää ( %) Bussimatka sujui joutuisasti ( %) Ystävällinen matkustaja samassa julkisessa kulkuvälineessä (3 %) Hinnanalennukset (2 %) 9.5.201 30

Liikkuminen & liikenne Suomessa Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Koen oloni turvalliseksi liikenteessä Suomessa 1 6 Ruuhkat ovat Suomessa ongelma 1 2 3 Suomi on edelläkävijä liikenteessä 1 0% 2 Suomessa julkinen liikenne toimii erinomaisesti 32% 2 2 Suomalainen liikenne on eurooppalaisittain verrattuna ympäristöystävällistä 3 3 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 31

Liikkuminen & liikenne Suomessa Demografioittain Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Kaikki vastaajat Nainen Mies Alle 35- vuotiaat 35-50 - vuotiaat 51-65 - vuotiaat Yli 65- vuotiaat Alle 10 000 euroa 10 001-25 000 euroa 25 001-0 000 euroa 0 001-55 000 euroa 55 001-80 000 euroa Yli 80 000 euroa Koen oloni turvalliseksi liikenteessä Suomessa Ruuhkat ovat Suomessa ongelma Suomi on edelläkävijä liikenteessä Suomessa julkinen liikenne toimii erinomaisesti Suomalainen liikenne on eurooppalaisittain verrattuna ympäristöystävällistä 3,9 3,9,1,1 3,9 3,8,1,2 3,8,0 3,9 3,9,1 2,7 2,7 2,6 2,6 2,7 2,7 2,6 2,9 2,9 2,6 2,7 2,5 2,5 2,8 2,9 2,6 2,7 2,7 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,7 2,7 2,5 3,1 3,1 3,0 2,8 3,0 3,1 3,3 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,0 3,3 3, 3,3 3,2 3,3 3,3 3,5 3, 3,2 3, 3,3 3, 3,1 Keskiarvo 3,2 3,2 3,1 3,1 3,1 3,1 3,3 3,3 3,2 3,2 3,1 3,1 3,0 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 5,0 Se, millaisena liikenne Suomessa nähdään, vaihtelee vain vähän demografisten taustamuuttujien mukaan Miehet pitävät liikennettä Suomessa hieman turvallisempana kuin naiset ja naisvastaajat olivat miesvastaajiin verrattuna useammin samaa mieltä väittämästä, että Suomi on edelläkävijä liikenteessä Vanhemmat vastaajat kokevat suomalaisen joukkoliikenteen parempana kuin nuoremmat vastaajaryhmät, ja iäkkäämmät uskovat nuoria enemmän suomalaisen liikenteen olevan eurooppalaisittain vertailtuna ympäristöystävällistä Ylemmissä tuloluokissa ruuhkat nähdään hieman suurempana ongelmana kuin alemmissa tuloluokissa, suurituloiset vastaajat epäilevät myös enemmän Suomen asemaa liikenteen edelläkävijänä 32

Liikenteen sujuvuus Heavy userit Ruuhkat ovat Suomessa ongelma Autoilu / Heavy userit Julkinen liikenne / Heavy userit 1 2 2 2 30% 3 3 31% 1 Autoilun heavy userit vastaajaryhmään kuuluvat ne vastaajat, jotka ajavat henkilöautolla yli 20 000 km/vuosi (n=197) Sähköiset palvelut / Heavy userit Autoilu / Heavy userit Julkinen liikenne / Heavy userit Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 3 3 32% 2 1 31% 32% Suomessa julkinen liikenne toimii erinomaisesti 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 2 2 1 Julkisen liikenteen heavy userit käyttävät julkisia kulkuneuvoja useita kertoja viikossa (n=310) Sähköisten palvelujen heavy userit käyttävät joko reittisuunnittelupalveluja, internetlippukauppoja, gpsnavigointia tai verkkokauppoja useita kertoja viikossa (n=217) Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 33

Liikenteen sujuvuus Asuinympäristön vaikutus Ruuhkat ovat Suomessa ongelma 1 2 3 Pääkaupunkiseutu 2 31% 31% Kaupunki, yli 50 000 asukasta 2 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 1 30% 3 Alle 10 000 asukasta 1 2 3 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomessa julkinen liikenne toimii erinomaisesti 3 2 2 Pääkaupunkiseutu Kaupunki, yli 50 000 asukasta 3 2 2 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 2 2 2 Alle 10 000 asukasta 2 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 3

Kilometriveromalli Jos uusista autoista poistettaisiin autovero, voisitko hyväksyä ajettuihin kilometreihin perustuvan veron? Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti 3 En todennäköisesti 1 En varmasti 1 En osaa sanoa 0% 30% 0% (N=1087) 35

Kilometriperusteisen veromallin hyödyt Avoimet kommentit Vastaajilta kysyttiin: Mitä hyvää näkisit kilometriperusteisessa veromallissa? Yhteensä 780 vastaajaa kommentoi. Kommentoijista 39 % pitää käyttöön perustuvaa veromallia hyvänä kehityssuuntana, heidän mielestään on oikeudenmukaista, että maksu määräytyy ajettujen kilometrien mukaan: näin autoilijat maksavat teiden kuluttamisesta ja aiheuttamistaan päästöistä Se olisi hyvin oikeudenmukainen. Siitä maksaa mitä käyttääkin 1 % kommentoijista nosti esiin yksityisautoilun vähenemisen mallin keskeisenä hyötynä: malli karsisi turhaa autolla ajamista ja vähentäisi näin myös liikenteen päästöjä Se kannustaisi käyttämään pienten matkojen liikkumiseen muuta välinettä kuin autoa. Vähentäisi yksityisautoilua, mikä olisi ympäristöystävällistä. Kommentoijista 12 % oli sitä mieltä, että kilometriperusteisesta veromallista hyötyisivät vähän autoilevat maksu käytön mukaan, vähän ajavat pääsisivät vähemmällä Julkisten kulkuvälineiden käytön, pyöräilyn ja kävelyn lisääntyminen nostettiin esiin %:ssa kommentteja kaupungissa voisi valita julkisen liikenteen useammin yksityisauton sijaan Noin neljännes kommentoijista ei nähnyt veromallissa mitään positiivisia puolia tai ei ollut perehtynyt asiaan niin hyvin, että olisi osannut kommentoida Ei mitään Suomen kaltaisessa maassa, kyseinen ajatus on kehäkolmosen sisäpuolelta tullut älynväläys. 9.5.201 36

Kilometriperusteisen veromallin hyödyt Avoimet kommentit Lisäksi mainittiin seuraavia hyötyjä: Autoveron poistaminen laskisi autojen hintoja (3 %) Autokanta uudistuu ja liikenteeseen saadaan turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja (3 %) Saisi paremman, turvallisemman ja ympäristöystävällisemmän autokannan. Mutta siis kilometriperusteiseen veromalliin ehdoksi ilman muuta autoveron poisto. Helpointa se olisi laittamalla vero suoraan polttoaineeseen. Kilometriperusteisessa mallissa jokainen voisi itse vaikuttaa maksamansa veron määrään (2 %) On järkevämpää verottaa auton käyttöä kuin sen omistamista (1 %) Malli hyödyttäisi kaupunkilaisia (1 %) Kilometriperusteinen veromalli on jo olemassa polttoaineveron muodossa (1 %) Valtion verotulot kasvaisivat (<1 %) Ruuhkat vähenisivät (<1 %) 9.5.201 37

Epäilykset kilometriperusteista mallia kohtaan Avoimet kommentit Vastaajilta kysyttiin: Mitä epäilyksiä sinulla on kilometriperusteista mallia kohtaan? Yhteensä 716 vastaajaa kommentoi. Eniten huolta herätti kilometriperusteisen mallin epäoikeudenmukaisuus niitä kohtaan, jotka joutuvat syystä tai toisesta käyttämään autoa joka tapauksessa: syrjäseuduilla asuvat, työn vuoksi autoa tarvitsevat, yrittäjät ja pienituloiset; jopa 0 % kommentoijista nosti tämän esiin Ei oo tasa-arvoinen, toiset joutuu asuinpaikasta ja työpaikasta, huonoista julkisista kulkuyhteyksistä yms. johtuen käyttämään autoa paljon enemmän kuin toiset, eivätkä voi asialle mitään. Yksityisyyden suoja ja tietoturva herättää jonkin verran huolta (9 %) Jos tulee GPS-valvonta, vaarantuu yksityisyys; tiedot karkaa kuitenkin Malli on hankala toteuttaa käytännössä (7 %) Tekniset ongelmat toteutuksessa Vaikeasti toteutettava perintä Liikkumisen kokonaiskustannukset nousevat (6 %) Jos veroa ei kerry riittävästi, nostetaan km.maksua varmasti, että autoilevat tulevat kärsimään. Järjestelmä maksaisi niin että joutuisin oikeasti maksamaan enemmän kuin nyt. Työmatkojen vähennykset olisivat varmasti vielä enemmän pielessä, kuin nyt. Järjestelmän kiertämisen mahdollisuus nousi myös esiin useissa kommenteissa (5 %) Pommin varmaa kilometrisysteemiä ei ole. Niin kauan kuin hakkereita esim. on. 9.5.201 38

Epäilykset kilometriperusteista mallia kohtaan Avoimet kommentit Lisäksi nostettiin esiin seuraavia seikkoja: Järjestelmä on liian kallis suhteessa hyötyihin (5 %) Astronomiset rakennus- ja ylläpitokulut, kallista ja turhaa. Kallista ja turhaa Malli on silkkaa rahastusta ja sillä tähdätään korkeampiin verotuloihin ( %) Suomalaisesta liikennepolitiikasta puuttuu täysin uskottavuus - on samanlaista tempoilua ja rahastusta kuin alkoholipolitiikkakin - aito ongelmien ratkaisu puuttuu ja keskitytään rahastukseen. Kokemus osoittaa, että valtiovalta pitää huolen siitä, ettei autoilu ole halpaa tai edes edullista. Kilometriperusteinen vero hinataan niin ylös, että se kattaa vuosittain kasvavan valtion tulojen tarpeen. Päällekkäiset verot (3 %) Kun olen jo maksanut uutena hankitun, v. 1998, auton verot, en hyväksy veron maksamista toistamiseen. Polttoaineen verotus on jo olemassa (3 %) Miksei polttoaine verotus riitä, se kannustaa myös vähentämään kulutusta eli hankkimaan taloudellisempia autoja Malli ei tule toimimaan (3 %) Vähävaraiset kärsisivät kilometriperusteisesta mallista kaikkein eniten (3 %) Autioittaa maaseutua entisestään (1 %) 9.5.201 39

Kilometriveromalli Demografioittain eriteltynä Jos uusista autoista poistettaisiin autovero, voisitko hyväksyä ajettuihin kilometreihin perustuvan veron? 3 1 Nainen 32% Mies 3 Alle 35-vuotiaat 2 1 2 35-50 -vuotiaat 30% 2 1 51-65 -vuotiaat 3 1 Yli 65-vuotiaat 2 32% 1 Alle 10 000 euroa 1 1 2 10 001-25 000 euroa 2 2 25 001-0 000 euroa 3 1 1 0 001-55 000 euroa 1 1% 1 55 001-80 000 euroa 3 Yli 80 000 euroa 0% 2 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 0

Kilometriveromalli Asuinympäristön vaikutus Jos uusista autoista poistettaisiin autovero, voisitko hyväksyä ajettuihin kilometreihin perustuvan veron? 3 1 Pääkaupunkiseutu 32% Kaupunki, yli 50 000 asukasta 3 1 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 3 2 Alle 10 000 asukasta 2 2 Kaupungin keskustassa 1 3 1 Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialueella 3 1 Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 2 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 1

Kilometriveromalli Liikkumistottumuksien vaikutus Jos uusista autoista poistettaisiin autovero, voisitko hyväksyä ajettuihin kilometreihin perustuvan veron? 3 1 Autoilu / Alle 5 000 km 2 2 2 Autoilu / 5 000-10 000 km 0% 1 Autoilu / 10 001-15 000 km 1% 1 Autoilu / 15 001-20 000 km 0% Autoilu / Yli 20 000 km 2 2 2 Julkinen liikenne / Päivittäin 31% 2 Julkinen liikenne / Useita kertoja viikossa 30% Julkinen liikenne / Noin kerran viikossa 1 3 Julkinen liikenne / Noin kerran kuukaudessa Julkinen liikenne / Harvemmin & Ei koskaan 1 30% 2 1 2 1 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä, ehdottomasti Kyllä, mahdollisesti En todennäköisesti En varmasti En osaa sanoa 2

Älyliikenne Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Olen valmis antamaan tietoja itsestäni ja liikkumisestani saadakseni minulle kohdennettuja palveluita 2 2 1 Antaisin vakuutusyhtiön seurata ajotapaani, jos saisin alennusta vakuutusmaksuista 1 30% 1 Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos minulla olisi tieto siitä, ketkä naapuristossani olisivat tulossa samaan autoon 32% Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos säästäisin sitenrahaa 3 1 Olisin valmis luopumaan perheeni käytössä olevasta autosta, mikäli saisin auton omistamiseen ja käyttöön kuluvalla rahasummalla hoidettua kaikki tarvitsemani matkattaksilla 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 3

Älyliikenne Demografioittain eriteltynä Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Olen valmis antamaan tietoja itsestäni ja liikkumisestani saadakseni minulle kohdennettuja palveluita Antaisin vakuutusyhtiön seurata ajotapaani, jos saisin alennusta vakuutusmaksuista Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos minulla olisi tieto siitä, ketkä naapuristossani olisivat tulossa samaan autoon Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos säästäisin siten rahaa Olisin valmis luopumaan perheeni käytössä olevasta autosta, mikäli saisin auton omistamiseen ja käyttöön kuluvalla rahasummalla hoidettua kaikki tarvitsemani matkat taksilla Kaikki vastaajat Nainen Mies Alle 35- vuotiaat 35-50 - vuotiaat 51-65 - vuotiaat Yli 65- vuotiaat 10 001 - Alle 10 25 000 000 euroa euroa 25 001-0 000 euroa 0 001-55 000 euroa 55 001-80 000 euroa Yli 80 000 euroa 3,0 2,9 3,0 3,0 3,0 2,9 3,1 3,1 3,1 3,0 2,9 3,1 3,1 3,3 3,2 3, 3,1 3,3 3,2 3, 3,3 3,2 3,2 3,3 3,5 3, 3,3 3,5 3,1 3,6 3, 3,3 3,0 3,5 3,5 3, 3,2 3,2 3,2 3,5 3,7 3,3 3,8 3,6 3,5 3,1 3,8 3,7 3,6 3, 3, 3,3 2,9 3,0 2,9 3,0 2,9 2,9 2,6 3,2 3,1 3,1 2,9 2,7 2,6 Keskiarvo 3,2 3,3 3,1 3,3 3,2 3,2 3,1 3, 3, 3,3 3,1 3,2 3,1 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 5,0 Naiset ovat miehiä valmiimpia käyttämään kimppakyytejä kun taas miehet suhtautuvat hieman myönteisemmin ajatukseen siitä, että vakuutusyhtiö seuraisi heidän ajotapaansa Nuoremmat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kimppakyyteihin kuin iäkkäämmät vastaajaryhmät, lisäksi nuoremmat vastaajat eivät suhtautuneet yhtä kielteisesti perheen autosta luopumiseen kuin vanhemmat vastaajat Alemmissa tuloluokissa kimppakyytejä pidetään houkuttelevampana liikkumisen muotona kuin ylemmissä tuloluokissa, ja perheen autosta luopumiseen suhtaudutaan ylemmissä tuloluokissa kriittisemmin kuin alemmissa tuloluokissa

Älyliikenne Heavy userit Olen valmis antamaan tietoja itsestäni ja liikkumisestani saadakseni minulle kohdennettuja palveluita 2 2 1 Autoilu / Heavy userit 2 2 1 Julkinen liikenne / Heavy userit 3 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Antaisin vakuutusyhtiön seurata ajotapaani, jos saisin alennusta vakuutusmaksuista 30% 1 Autoilu / Heavy userit 2 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 1 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 5

Älyliikenne Heavy userit Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos minulla olisi tieto siitä, ketkä naapuristossani olisivat tulossa samaan autoon 1 3 Autoilu / Heavy userit 3 1 Julkinen liikenne / Heavy userit 1 3 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 3 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olisin valmis käyttämään kimppakyytejä, jos säästäisin siten rahaa 3 1 Autoilu / Heavy userit 1% 1 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 3 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 30% 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 6

Älyliikenne Heavy userit Olisin valmis luopumaan perheeni käytössä olevasta autosta, mikäli saisin auton omistamiseen ja käyttöön kuluvalla rahasummalla hoidettua kaikki tarvitsemani matkat taksilla 1 Autoilu / Heavy userit 31% Julkinen liikenne / Heavy userit 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 1 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 7

Kutsuliikennepalvelu Esimerkiksi Helsingin alueella on kokeilukäytössä kutsuliikennepalvelu, jossa matkustaja tilaa tietokoneella tai kännykällä kyydin lähtöpaikastaan määränpäähän. Kyyti tulee lähimmälle bussipysäkille tiettyyn aikaan. Kyytiin voi tulla myös muita ihmisiä matkan varrelta. Vastaavan tyyppisiä kokeiluja on käynnissä muuallakin Suomessa. Miten suhtautuisit siihen, että omalla alueellasi säännöllistä linjaliikennettä julkisessa liikenteessä korvattaisiin enenevissä määrin ns. kutsuliikenteellä? Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti 3 En myönteisesti enkä kielteisesti 2 Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa 0% 30% 0% (N=1087) 8

Kutsuliikennepalvelu Demografioittain eriteltynä Miten suhtautuisit siihen, että omalla alueellasi säännöllistä linjaliikennettä julkisessa liikenteessä korvattaisiin enenevissä määrin ns. kutsuliikenteellä? 3 2 Nainen 3 Mies 3 2 Alle 35-vuotiaat 3 1 35-50 -vuotiaat 1 3 51-65 -vuotiaat 3 2 Yli 65-vuotiaat 3 2 Alle 10 000 euroa 1 2 2 10 001-25 000 euroa 1 31% 2 25 001-0 000 euroa 3 2 0 001-55 000 euroa 3 2 1 55 001-80 000 euroa 2 Yli 80 000 euroa 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa 9

Kutsuliikennepalvelu Asuinympäristön vaikutus Miten suhtautuisit siihen, että omalla alueellasi säännöllistä linjaliikennettä julkisessa liikenteessä korvattaisiin enenevissä määrin ns. kutsuliikenteellä? 3 2 Pääkaupunkiseutu 3 2 1 Kaupunki, yli 50 000 asukasta 3 Kaupunki, 10 000-50 000 asukasta 1% 2 Alle 10 000 asukasta 3 2 Kaupungin keskustassa 3 Kaupungin lähiössä tai esikaupunkialueella 3 2 Harvaan asutulla alueella tai maaseudulla 3 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa 50

Kutsuliikennepalvelu Liikkumistottumusten vaikutus Miten suhtautuisit siihen, että omalla alueellasi säännöllistä linjaliikennettä julkisessa liikenteessä korvattaisiin enenevissä määrin ns. kutsuliikenteellä? 3 2 Autoilu / Alle 5 000 km 1 3 2 Autoilu / 5 000-10 000 km 2% 2 Autoilu / 10 001-15 000 km 2% 2 Autoilu / 15 001-20 000 km 1 2 Autoilu / Yli 20 000 km 3 Julkinen liikenne / Päivittäin 31% 2 Julkinen liikenne / Useita kertoja viikossa 1 3 Julkinen liikenne / Noin kerran viikossa 3 2 Julkinen liikenne / Noin kerran kuukaudessa Julkinen liikenne / Harvemmin & Ei koskaan 3 1% 1 2 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa 51

Tulevaisuuden skenaarioita Miten suhtaudut seuraaviin väittämiin? Suomessa on käytössä yksi matkakortti, joka kelpaa maksuvälineenä kaikessa liikenteessä niin maalla, merellä kuin ilmassa 3 3 Liikenteessä on käytössä itseohjautuvat autot, joiden ohjaus on täysin automatisoitu 2 2 Kaikki liikkuminen tapahtuu julkisilla tai yhteisomisteisilla kulkuvälineillä 2 2 Fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä kielletään 1 2 Kaikki kulkuvälineet ovat kytkettyinä järjestelmään, jonka avulla liikkumista seurataan, helpotetaan ja automatisoidaan 2 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti En osaa sanoa 52

Tulevaisuuden skenaarioita Demografioittain eriteltynä Miten suhtaudut seuraaviin mahdollisiin liikkumisen tulevaisuuden skenaarioihin? Kaikki vastaajat Nainen Mies Alle 35- vuotiaat 35-50 - vuotiaat 51-65 - vuotiaat Yli 65- vuotiaat Alle 10 000 euroa 10 001-25 000 euroa 25 001-0 000 euroa 0 001-55 000 euroa 55 001-80 000 euroa Yli 80 000 euroa Suomessa on käytössä yksi matkakortti, joka kelpaa maksuvälineenä kaikessa liikenteessä niin maalla, merellä kuin ilmassa Liikenteessä on käytössä itseohjautuvat autot, joiden ohjaus on täysin automatisoitu Kaikki liikkuminen tapahtuu julkisilla tai yhteisomisteisilla kulkuvälineillä Fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä kielletään Kaikki kulkuvälineet ovat kytkettyinä järjestelmään, jonka avulla liikkumista seurataan, helpotetaan ja automatisoidaan,1,1,1,1,1,1,1,2,1,0,1,1,2 2,8 2,6 3,0 2,6 2,7 2,8 2,9 2,7 2,7 2,8 2,7 2,9 2,9 2,6 2,6 2,5 2,6 2,5 2,6 2,6 2,9 2,8 2,7 2,6 2, 2,3 3,0 3,2 2,7 3,3 3,0 3,0 2,7 3, 3,3 3,1 2,9 3,0 2,6 2,6 2,5 2,7 2,6 2,5 2,7 2,8 2,8 2,7 2,7 2,5 2,7 2,6 Keskiarvo 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,2 3,1 3,1 3,0 3,0 2,9 1,0-2,0 2,0-2, 2,5-2,9 3,0-3, 3,5 -,0,0 -,,5 5,0 Sukupuolten ja ikäryhmien välillä merkittävimmät erot syntyvät suhtautumisessa itseohjautuviin autoihin sekä fossiilisten polttoaineiden kieltämiseen: naiset ja nuoremmat vastaajaryhmät suhtautuvat robottiautoihin muita vertailuryhmiä epäilevämmin Miehet ja vanhemmat ikäryhmät suhtautuvat puolestaan kriittisesti ajatukseen, että fossiiliset polttoaineet kiellettäisiin Ylemmissä tuloluokissa taas suhtaudutaan muita vastaajaryhmiä kielteisemmin julkisten tai yhteisomisteisten kulkuvälineiden yleistymiseen, myöskään fossiilisten polttoaineiden kieltäminen ei saa kannatusta tässä ryhmässä 53

Tulevaisuuden skenaarioita Heavy userit Suomessa on käytössä yksi matkakortti, joka kelpaa maksuvälineenä kaikessa liikenteessä niin maalla, merellä kuin ilmassa 3 3 Autoilu / Heavy userit 3 3 Julkinen liikenne / Heavy userit 3 3 Sähköiset palvelut / Heavy userit 3 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Liikenteessä on käytössä itseohjautuvat autot, joiden ohjaus on täysin automatisoitu 2 2 Autoilu / Heavy userit 2 2 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 1 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti En osaa sanoa 5

Tulevaisuuden skenaarioita Heavy userit Kaikki liikkuminen tapahtuu julkisilla tai yhteisomisteisilla kulkuvälineillä 2 Autoilu / Heavy userit 1 32% 3 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 1 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä kielletään 1 30% 1 Autoilu / Heavy userit 2 Julkinen liikenne / Heavy userit 2 2 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti En osaa sanoa 55

Tulevaisuuden skenaarioita Heavy userit Kaikki kulkuvälineet ovat kytkettyinä järjestelmään, jonka avulla liikkumista seurataan, helpotetaan ja automatisoidaan 2 2 Autoilu / Heavy userit 2 2 30% Julkinen liikenne / Heavy userit 2 2 1 Sähköiset palvelut / Heavy userit 2 2 0 % 10 % 20 % 30 % 0 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti En myönteisesti enkä kielteisesti Erittäin kielteisesti Jokseenkin myönteisesti Jokseenkin kielteisesti En osaa sanoa 56