No. 6/2014 Kestävä kaupunkiliikenne edellyttää järjestelmätason innovaatioita Systeeminen muutos vaatii useiden innovaatiopolkujen edistämistä ja johdonmukaisia politiikkakokonaisuuksia Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy, kun nykyisiltä kestämättömiltä ratkaisuilta poistetaan tuki Hankkeen nimi: Kestäviä systeemimuutoksia edistävä tulevaisuuden innovaatiopolitiikka tapaus liikenne Tekijät: Paula Kivimaa, Mikael Hildén (Suomen Ympäristökeskus) Armi Temmes, Raimo Lovio (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) Tiivistelmä Innovaatiopoliittiset toimet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat tähän asti painottuneet ajoneuvojen ja polttoaineiden parannuksiin. Ajoneuvojen ja liikenteen määrän kasvu ovat suureksi osaksi kumonneet nämä hyödyt lähes kaikissa maissa, ja liikenteen kokonaispäästöt ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti. Kulkuneuvojen tekniset parannukset eivät myöskään ole vähentäneet ruuhkia ja muita liikenteen aiheuttamia haittoja kuten melua. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan etenkin kaupunkien henkilöliikenteessä uusia ratkaisuja yksityisautoilun vähentämiseen (Kuva 1). Nämä uudet innovaatiopolut tarjoavat myös liiketoimintamahdollisuuksia, mutta ne edellyttävät voimakkaita toimia, jotka muuttavat koko liikennejärjestelmää nykyistä kestävämmäksi. Innovaatiopolut kilpailevat paitsi nykymallin myös toistensa kanssa, ja ympäristö- ja liikennepoliittinen sääntely vaikuttavat olennaisesti eri ratkaisujen laajempaan käyttöönottoon. Tekesin rahoittamassa innovaatiotutkimushankkeessa liikenteen kestävien järjestelmämuutosten edellytyksistä ja toteutumisesta osoitettiin, että tällaiset muutokset edellyttävät useiden toisiaan täydentävien ympäristömyönteisten innovaatiopolkujen edistämistä. Näin voidaan synnyttää ratkaisuja, jotka palvelevat erilaisia käyttäjiä ja luoda edellytyksiä suuremmille järjestelmämuutoksille. Innovaatiopolkujen kehittymisen kannalta on tärkeää, että liikenteeseen vaikuttavat politiikkakokonaisuudet ovat mahdollisimman johdonmukaisia, ja että nykyistä järjestelmää vahvistavat piilotuet tunnistetaan ja poistetaan. Radikaalien muutosten aikaan saamiseksi on kohdistettava erityistä huomiota kokeiluihin, jotka edistävät liikennetarpeen vähentämistä ja eri liikkumismuotoja yhdistäviä innovaatioita. Näissä innovaatioissa on potentiaalia monimuotoiseen liiketoimintaan, joka edistää toistaiseksi marginaalisten liikkumismuotojen kilpailu- ja palvelukykyä. Kuva 1. Raide-, auto- ja bussiliikenteen osuudet eräissä länsimaissa (Lähde: Eurostat 2010 ja Statistics Japan 2011) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Rail% Car% Bus%
Johdanto Öljyn hinta ja saatavuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät muutosta Teknologiaharppaukset ja elämäntapojen muutokset luovat mahdollisuuksia uuden syntymiseen Suomen kaupunkien henkilöliikenteen kehittämisessä uudenlaiseksi liikennejärjestelmäksi on paljon aineksia, joista voidaan kehittää uutta liiketoimintaa samalla kun parannetaan liikenteen kestävyyttä Liikennejärjestelmään kohdistuu yhä kasvavia muutospaineita. Nykyinen energiaintensiivinen ja laajalti yksityisautoiluun pohjautuva liikennejärjestelmämme on liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista ja öljyn hinnan kehityksestä, se jouduttaa ilmastonmuutosta, ja aiheuttaa luonnonvarojen liikakulutusta. Mahdollisuuksia uuden syntymiseen luovat trendit, kuten kaupungistuminen, nuorison vähentynyt kiinnostus oman ajokortin hankintaan sekä väestön ikääntyminen. Etätyön lisääntyminen ja ostosten teko verkossa saattavat myös vähentää erityisesti yksityisautoilua. Myös teknologiaharppaukset, erityisesti mobiiliteknologian kehittyminen, muuttavat liikennesektoria. Nykyinen politiikkaympäristö ei kuitenkaan vielä riittävässä määrin edistä systeemistä muutosta, joka muun muassa mahdollistaisi väestömäärien kasvun kaupunkiseuduilla kasvattamatta yksityisautoliikennettä. Tämä johtuu muun muassa epäjohdonmukaisesta politiikanteosta, joka samanaikaisesti tavoittelee päästöjen hillintää ja tukee yksityisautoilua verotukien avulla. Lainsäädäntö vaikeuttaa usein myös kokeilutoimintaa, joka voisi luoda uusia kollektiivisia liikkumispalveluja tai liikkumistarvetta vähentäviä palveluja. Suomen T&K panostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat huippuluokkaa ja Suomen innovaatiopolitiikkaa pidetään edistyksellisenä. Perinteisen innovaatiopolitiikan tavoitteena on taloudellinen kasvu ja viennin edistäminen, mutta kestävä systeeminen muutos edellyttää politiikkaa, jonka pitkän tähtäimen tavoite on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Liikennesektorilla tämä tarkoittaa innovaatiopolitiikkaa, joka luo edellytyksiä vähentää kuormitusta ja samalla synnyttää uutta liiketoimintaa. Liikennejärjestelmien muuttamiseen pyritään sekä globaalisti että EU:n jäsenmaissa. Tämä on synnyttämässä uusia kilpailutilanteita. Ne menestyvät, jotka onnistuvat osoittamaan luoneensa kotimaassa toimivia kestäviä ratkaisuja, joita voidaan viedä myös muihin maihin. Kotimarkkinoiden edistäminen on keskeistä erityisesti start-up-yritysten kokeilutoiminnan tukemisessa. Tässä esitämme tutkimukseen perustuvia havaintoja siitä, miten liikennepolitiikkaa ja innovaatiopolitiikkaa sekä kokeilutoimintaa voi yhdistää välttämättömien järjestelmämuutosten edistämiseksi. SYKEn ja Aallon projektissa tutkittiin muutosta ja innovaatiopolitiikkaa Aineisto Tämä tiivistelmä politiikan kehittämisen tueksi perustuu Tekesin 1.1.2012 30.4.2014 rahoittaman innovaatiotutkimushankkeen tuloksiin (Temmes ym. 2014). Hanke keskittyi henkilöliikenteeseen (pois lukien ilmailu ja vesiliikenne) kestävän kehityksen vahvistamisen näkökulmasta, ja erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoihin. Hankkeessa tutkittiin Suomen muuttumista kestävämpään suuntaan ja politiikan roolia tässä muutoksessa useilla eri menetelmillä, mm. tapaustutkimukset biopolttoaineiden ja sähköautojen kehityksestä, dokumenttianalyysit ja haastattelut liikennejärjestelmään vaikuttavista politiikkakeinoista, sekä kysely kansalaisten asenteista eri liikenneteknologioihin ja niitä tukevaan politiikkaan. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin muiden maiden esimerkkejä innovaatioista ja innovaatiopolitiikasta tällä sektorilla.
Tulokset Tutkimuksessa tieteellisten artikkeleiden tulokset on koottu suositusten perusteluksi loppuraportissa Hanke oli ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus sosio-teknisen järjestelmän siirtymistä (engl. socio-technical transitions), jossa järjestelmämuutos on samalla kytketty innovaatiopolitiikan tarkasteluun. Tutkimuksen tulokset (Taulukko 1) ja siitä johdetut politiikkasuositukset esiteltiin sidosryhmille 27.1.2014 järjestetyssä seminaarissa. Saadun palautteen perusteella loppuraporttia ja suosituksia täsmennettiin. Tässä esitämme tiivistetysti neljä keskeistä näkökulmaa, jotka auttavat näkemään liikenne-, ympäristö- ja innovaatiopolitiikan yhteyksiä, kun pyritään kohti kestäviä liikennejärjestelmiä. Taulukko 1: Projektissa tuotettuja tieteellisiä artikkeleita ja niiden keskeisiä havaintoja Artikkeli Näkökulma Tärkeimmät havainnot Kivimaa & Virkamäki (2014) Liikenteen innovaatiopolitiikan tarkastelu systeemimuutoksen näkökulmasta Liikenteen määrän vähentämiseen liittyviä innovaatiopolkuja ja kokeilutoimintaa tuetaan liian vähän. Temmes et al. Sähköiset ajoneuvot Suomessa Innovaatiopolun toimijoiden (2013) Upham et al. (2013) Kivimaa (2014) Upham et al. (2014) Kivimaa & Kern (2014) Peixoto et al. (2013) Liikenteen innovaatiopolitiikan polkuriippuvuus Suomessa ja Iso- Britanniassa Välittäjäorganisaatioiden rooli systeemisessä muutoksessa Helsingin, Tampereen ja Oulun seudun asukkaiden näkemykset eri liikenneratkaisujen tukemiseen Politiikkakokonaisuudet systeemisen muutoksen edistämiseksi Biopolttoaineet kolmessa EUmaassa Muutos syntyy monien polkujen tukemana aloitteellisuus edisti politiikan syntyä. Nykyinen innovaatiopolitiikka keskittyy vahvasti ajoneuvoteknologiaan ja polttoaineisiin molemmissa maissa. Sitran kaltaiset välittäjäorganisaatiot ovat tärkeitä, sillä ne esittävät uusia visioita sekä edistävät verkostoitumista ja oppimista. Moninaiset ja vaihtelevat kansalaisten näkemykset teknologisista vaihtoehdoista eivät tue mitään tiettyä innovaatiopolkua. Systeeminen muutos edellyttää innovaatiopolkuja tukevan politiikan lisäksi koko hallinnon tarkastelua. EU-lainsäädännön ohella innovaatiopolun kehitykseen ovat vaikuttaneet kansalliset intressit ja osaaminen. Julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien, ministeriöiden ja Tekesin, tulisi tukea useita toisiaan täydentäviä ympäristömyönteisiä innovaatiopolkuja Uudenlainen liikennejärjestelmä tukee liikennetarvetta vähentävien palveluiden ja käytäntöjen syntymistä, kevyt- ja joukkoliikennelähtöistä kaupunkisuunnittelua, sekä uusiutuviin polttoaineisiin ja sähköautoihin perustuvaa autoliikennettä. Jokainen näistä kehityskuluista on tärkeä, sillä yhdessä näillä muutoksilla voidaan saada aikaan vähähiilisyyteen perustuva liikennejärjestelmä. Tällaisen systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan useita toisiaan täydentäviä innovaatiopolkuja, koska uusi toimiva järjestelmä on todennäköisesti monen polun yhdistelmä. Kokeilutoiminta voi osoittaa millaisia esteitä niiden tieltä täytyy poistaa, jotta niistä syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia (Kuva 2). Kokeilujen avulla voidaan myös tunnistaa, miten voidaan tyydyttää erilaisia käyttäjätoiveita kuten alhaista hintaa, nopeutta, vaivattomuutta jne. Kilpailukyky määräytyy uudessa järjestelmässä mm. hinnan ja palveluiden laadun ja monipuolisuuden mukaan. Politiikan synnyttämillä markkinoilla on myös merkitystä uusien innovaatiopolkujen edistämiselle.
Kuva 2: Uudenlaisen tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia Uusi liiketoiminta, uudet asiakkaat Parannetut tuotteet, olemassaolevat asiakkaat Olemassaolevat yritykset Energiayhtiöt: sähkön myynti ja sähkön varastointi Raitiovaunut, junavaunut Päästövähennystekniikka Liikenteenohjauksen laitteistot Autot, ajoneuvot, komponentit Sähköautojen latauslaitteet ja ohjelmistot Sähköautojen latauspalvelut Ajoopastimet Testauspalvelut Halpabussipalvelut Polkupyörät Biopolttoaineet Uudet toimijat Uudet palvelut: Viestintä, tekninen tuki, autojen yhteiskäyttö, kimppakyyti, pyöräpalvelut, virtuaalitoimistot, vaihtoasemien palvelut, esim. liityntäparkki, yhteislippupalvelut Eri politiikka-alueiden johdonmukaisuus on olennaista Julkisten toimijoiden, kuten ministeriöiden ja kaupunkien, tulisi yhteistyössä edistää johdonmukaista politiikkaa kestävän aikaansaamiseksi Ympäristönäkökulmasta kestävä systeeminen muutos kohtaa monia nykyjärjestelmää ylläpitävien rakenteiden aiheuttamia esteitä yhdyskuntarakenteesta ja verotuksesta lähtien. Politiikanlohkot toimivat omien tavoitteidensa mukaisesti eikä ohjauskeinokokonaisuuksia aina mietitä yhteisten tavoitteiden näkökulmasta. Osa politiikanlohkoista on lukkiutunut ns. polkuriippuvuuteen, jossa esimerkiksi aikaisemmat valinnat vaikeuttavat autoilun vähentämistä, vaikka se olisi kokonaistaloudellisesti ja ympäristön kannalta järkevää. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että muutoksia edistetään luomalla johdonmukaisempia politiikkakokonaisuuksia. Esimerkiksi joukkoliikennepolitiikan, veropolitiikan ja yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehittämisen tulisi johdonmukaisesti tukea yksityisautoilun vähentämistä kaupunkiseuduilla. Samalla tulisi poistaa nykyjärjestelmää tukevia näkyviä ja piileviä tukia ja ratkaisuja, kuten pakollisia pysäköintitilavarauksia ja auton käyttöön kannustavia työmatkan verovähennysoikeuksia. Järjestelmätason muutosten edistämiseksi tulee lisäksi perata ja muuttaa lainsäädäntöä ja verotusta siten, että kestäviä systeemimuutoksia tukevien innovaatiopolkujen esteet vähenevät.
Autoriippuvuuden vähentäminen vaatii innovaatioyhdistelmiä Tarvitaan Tekesin ja muiden toimijoiden yhteinen innovaatioohjelma edistämään liikennetarvetta vähentäviä ja liikkumismuotoja yhdistävien innovaatioiden kokeiluja Yksityisautoilun tarjoama palvelu käyttäjälleen on edelleen erittäin hyvä verrattuna julkiseen liikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen (Kuva 3). Liikennepolitiikassa on korostettu tarvetta löytää uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Olennaista on vähentää kannustimia omistaa auto, koska kerran hankittua autoa yleensä käytetään. Kehitystä tulee muuttaa erilaisilla innovaatioilla, sillä auton kaikkia vahvuuksia ei voi korvata yhdellä uudella ratkaisulla. Uusia ratkaisuja tarvitaan etenkin julkisen ja kevyen liikenteen sekä näiden yhdistelmien palvelutason parantamiseen. Ne voivat liittyä pyöräilijän varusteisiin, kaupunkipyöriin tai polkupyörän turvalliseen varastointiin julkisen liikenteen pysäkkien yhteydessä tai julkisen liikenteen vaihtoasemien uusiin palveluihin ja yhä parempiin aikataulupalveluihin. Innovaatiot näillä alueilla vahvistavat osaltaan menossa olevaa kehitystä, jossa kaupunkirakenteet tiivistyvät ja halu asua hyvien liikenneyhteyksien päässä vähentää kiinnostusta auton omistamiseen ja jopa ajokortin hankintaan. Kehitteillä on myös erilaisia ratkaisuja, joilla ihmiset voivat tuottaa toisilleen kuljetuspalveluita ja näin vähentää auton omistamisen tarvetta. Uusiin käytäntöihin perustuvat innovaatiopolut kohtaavat yleensä haasteita ja ongelmia sekä käytäntöjen ja asenteiden muuttamisessa että nykyjärjestelmän lainsäädännön ja verotuksen soveltamisessa. Ongelmien luonne ja ratkaisumahdollisuudet voidaan tunnistaa kokeilutoiminnalla, joka samalla voi selvittää laajamittaisen kaupallistamisen edellytyksiä. Näitä toistaiseksi vähemmälle huomiolle jääneitä innovaatiopolkuja voi edistää kokeiluja sallivalla lainsäädännöllä, suuntaamalla tukea kokeiluihin ja kannustamalla kokemusten vaihtoa myös epäonnistumisista. Kuva 3: Eri liikennemuotojen tarjoama palvelu käyttäjille (vihreä paras, punainen heikoin) Auto Julkinen Kevyt Matkan hinta Matkan nopeus Aikataulun luotettavuus ja joustavuus Turvallisuus liikenteen ja matkustusympäristön Matkan helppous Matkan mukavuus Mahdollisuus yhdistää muita palveluita ostokset, ruokatauko, työ tai viihde matkan aikana Riippuu reitistä
Joukkoliikenteen kalustovalinnat voivat toimia edelläkävijöinä ajoneuvotekniikan kehittämisessä Ajoneuvotekniikan innovaatiot palvelemaan julkisen liikenteen kehitystä kaupungeissa Ajoneuvotekniikan innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia edistää kestäviä liikenneratkaisuja, mutta kenttä on voimakkaassa muutostilassa, eikä ole selvää millä innovaatiolla on eniten liiketoimintapotentiaalia. Suomalaisilla yrityksillä on vahva asema biopolttoaineiden kehittämisessä, mutta myös vahvuuksia sähkötekniikan kehittämisessä. Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on merkittävällä tavalla edistänyt innovaatiotoimintaa Suomessa ja on hyvä esimerkki poliittisten päätösten merkityksestä. Biopolttoaineet eivät kuitenkaan voi olla ainoa ratkaisu, vaan tarvitaan myös muita innovaatioita. Suomessa julkinen liikenne voi tarjota alustan, jolla kehitetään ja arvioidaan uusia erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia sähköajoneuvoja ja logistiikkaan liittyviä tietoteknisiä ratkaisuja sekä muita erilaisia ympäristönäkökulmasta kestäviä ajoneuvojen energialähteitä. Kotimaan markkinoilla voidaan luoda edellytyksiä innovaatioiden kansainväliselle kaupallistamiselle ja samalla parantaa joukkoliikennepalvelujen tuottavuutta. Esimerkiksi kaupunkien hankinnat ja kilpailutukset voivat merkittävällä tavalla edistää kotimarkkinoiden syntymistä, mutta tämä voi vaatia nykyisten kilpailutuskriteerien muuttamista. Lähteet Kivimaa P. 2014. Government-affiliated intermediary organisations as actors in systemlevel transitions. Research Policy, in press. Kivimaa P, Kern F. 2014. Motors of creative destruction? Policy mixes for sustainability transitions. In review. Kivimaa P, Virkamäki V. 2014. Policy Mixes, Policy Interplay and Low Carbon Transitions: The case of Passenger Transport in Finland Environmental Policy and Governance, Volume 24, Issue 1, 28-41. Peixoto I, Temmes A, Lovio R. 2013 How the emergence of multiple paths shapes a new field: examining variety and deviation in fuel production. Fifth International Symposium on Process Organization Studies. Theme: The Emergence of Novelty in Organizations. 20-22 June 2013. Greece. Temmes A, Räsänen, R-S., Rinkinen, J., Lovio, R. 2013. The Emergence of Niche Protection through Policies: The Case of Electric Vehicles Field in Finland. Science & Technology Studies 26:37-62. Temmes A, Virkamäki V, Kivimaa P, Upham P, Hildén M, Lovio R. 2014. Innovation policy options for sustainability transitions in Finnish transport. Tekes Review 306/2014. Upham P, Kivimaa P, Virkamäki V. 2013. Path dependency in transportation system policy: a comparison of Finland and the UK. Journal of Transport Geography, 32: 12-22. Upham P, Virkamäki V, Kivimaa P, Hildén M. 2014. Transitions governance and heterogeneous public opinion: the case of Finnish low carbon transport options. 5th International Sustainability Transitions Conference, 27-29 August 2014, Utrecht.