Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1
Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 2
Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski sekä hoidon onnistumisen että uhrin turvallisuuden kannalta 3
WHO:n terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2013) Suosittelee kysymään väkivallasta rutiininomaisesti etenkin silloin, kun arvioidaan oireita ja tilanteita, jotka voivat liittyä lähisuhdeväkivaltaan, esim. alkoholin ja päihteiden käyttö mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, ahdistuneisuus, PTSD, unihäiriöt, itsetuhoisuus). Kysyminen jo itsessään väliintulo, mutta ei yksinään vähennä väkivaltaa tai takaa väkivallan uhrille turvaa. Responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO clinical and policy guidelines. World Health Organization 2013. 4
Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista. 5
Systemaattisen kartoituksen hyödyt Uhrin turvallisuutta vahvistavan prosessin käynnistäminen. Tiedon jakaminen väkivallan yleisyydestä ja tarjolla olevista palveluista. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rutiinin ja asiantuntemuksen kehittyminen. Kokonaisvaltaisempi tuki ja hoito. Väline väkivallan tunnistamiseen silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. 6
MIKSI VÄKIVALTAAN EI PUUTUTA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 7
Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 8
Kättä pidempää Lomake auttoi antamaan paremman kuvan asiakkaan tilanteesta, muistutti väkivallasta kysymisen tärkeydestä ja loi sille rutiinin. Pelkästään positiivisia kokemuksia, hyvä työkalu jolla huolehditaan siitä että tämäkin alue tulee kysyttyä riittävällä tarkkuudella. Tähän saakkakin on tullut asiasta pääosin kaikilta kysyttyä. Ja nyt on "kättä pidempää" eli apuna lomakekin tarvittaessa. Oma kynnys kysyä madaltui ja turvallisuus-, väkivaltateemat ovat osa ihmisen hyvinvointia ja kuuluvat kokonaisuuteen. 28.10.2015 Kartoituslomake/Helena 28.10.2015 Ewalds 9
Tietojen kirjaaminen Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen on tärkeää, sillä asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 10
Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD Kysy ja kuuntele Tiedä ja toimi A. Kysy väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt. B. Kuuntele myötätuntoisesti ja anna tietoa. C. Varmista turvallisuus ja tee muut akuutit toimenpiteet. D. Suunnittele jatkotoimenpiteet, ohjaa ja seuraa. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 11
Jotta uhri voi tuntea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä ei tule syyllistää eikä epäillä hänen kokemustensa todenmukaisuutta. Muistuta, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. 12
C. Akuutit toimenpiteet tehtävä heti Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. 1. Turvallisuusriski? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus 13
Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 14
Tapahtumatarjous vain THL:n kirjakaupassa! Siukola Reetta Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Kirjan voi tilata: www.thl.fi/kirjakauppa 15
https://www.youtube.com/watch?v=gefndyyvfwg 16
Lisätietoja www.thl.fi/kasvunkumppanit 17