Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Transkriptio

1 Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 1

2 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 2

3 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 3

4 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 4

5 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen THL suosittelee lähisuhdeväkivallan systemaattista kartoittamista ja suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa osana jokaisen asiakkaan perustilanteen kartoittamista. 5

6 Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 6

7 Systemaattisen kartoituksen hyödyt Uhrin turvallisuutta vahvistavan prosessin käynnistäminen. Tiedon jakaminen väkivallan yleisyydestä ja tarjolla olevista palveluista. Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rutiinin ja asiantuntemuksen kehittyminen. Kokonaisvaltaisempi tuki ja hoito. Väline väkivallan tunnistamiseen silloinkin, kun merkit eivät ole selvästi nähtävillä eikä asiakas itse osaa pyytää apua. 7

8 Väkivallan tunnistamatta jääminen on riski sekä hoidon onnistumisen että uhrin turvallisuuden kannalta 8

9 Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston lastensuojelun tarkastuskertomus 6/ lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 9

10 MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeä 10

11 MIKSI VÄKIVALTAAN EI PUUTUTA - työntekijöiden perustelut (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 11

12 WHO:n terveydenhuollon asiantuntijaryhmä (2013) Suosittelee kysymään väkivallasta rutiininomaisesti etenkin silloin, kun arvioidaan oireita ja tilanteita, jotka voivat liittyä lähisuhdeväkivaltaan, esim. alkoholin ja päihteiden käyttö mielenterveyden häiriöt (mm. masennus, ahdistuneisuus, PTSD, unihäiriöt, itsetuhoisuus). Kysyminen jo itsessään väliintulo, mutta ei yksinään vähennä väkivaltaa tai takaa väkivallan uhrille turvaa. Responding to intimate partner violence and sexual violence against women. WHO clinical and policy guidelines. World Health Organization

13 Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus ja velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 13

14 Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 14

15 1. Suodatinkysymykset Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 15

16 2. Kartoituskysymykset 16

17 3. Arviointi 17

18 4. Toimenpiteet 18

19 Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. 19

20 Keskustelun avaaminen, esimerkki: Meillä on käytäntönä keskustella kaikkien kanssa perheen ja parisuhteen turvallisuudesta ja lähisuhdeväkivallasta. Kysymisessä käytämme lomaketta, jonka kysymykset nyt esitän sinulle. Kysymme kaikilta siksi, koska lähisuhdeväkivalta on kokemuksemme mukaan yleistä ja haluamme tarjota siihen apua. 20

21 Tietojen kirjaaminen Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen on tärkeää, sillä asiakas voi tarvita aineistoa myöhemmin esimerkiksi rikosprosessia tai lapsen aseman turvaamista varten. 21

22 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 22

23 Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD Kysy ja kuuntele Tiedä ja toimi A. Kysy väkivallasta suoraan ja kerro miksi kysyt. B. Kuuntele myötätuntoisesti ja anna tietoa. C. Varmista turvallisuus ja tee muut akuutit toimenpiteet. D. Suunnittele jatkotoimenpiteet, ohjaa ja seuraa. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 23

24 A. Kysy kaikilta lähisuhdeväkivallasta Ensimmäinen askel on asiakkaan väkivaltakokemusten kartoittaminen. Kysy väkivallasta aina kaikilta silloinkin, kun se ei ole kyseisen palvelun pääasiallinen tehtävä tai käynnin varsinainen syy. Varmista yksityisyys, turvallinen ja luotettava ilmapiiri sekä tietoon perustuva suostumus. Kysy kaikilta 24

25 Luottamuksellinen ilmapiiri Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan hyvää hoitoa ja auttamista. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. 25

26 B. Kuuntele ja anna tietoa Kuuntele myöstätuntoisesti. Anna tietoa lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, muodoista, mahdollisista seurauksista ja tarjolla olevista palveluista. Tarjoa useita mahdollisuuksia palata asiaan. Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa 26

27 Asiasta saatetaan puhua ensimmäistä kertaa Häpeä, syyllisyys ja pelot Traumatisoituminen, shokkireaktiot Itsetunto ja turvallisuuden tunne Hyvinvointi ja elämänhallinta Voimavarat ja toimintakyky Aiemmat kokemukset asiasta puhuttaessa 27

28 Jotta uhri voi tuntea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä ei tule syyllistää eikä epäillä hänen kokemustensa todenmukaisuutta. Muistuta, ettei lähisuhdeväkivallalle ole olemassa mitään hyväksyttävää syytä. 28

29 C. Akuutit toimenpiteet tehtävä heti Kun väkivalta on tunnistettu, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. 1. Turvallisuusriski? 2. Lääkäri? 3. Lastensuojeluilmoitus? 4. Rikosilmoitus? 5. Uusi aika? Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus 29

30 Turvallisuusriski? TURVALLISUUSRISKI? Huolehdi AINA akuutissa väkivaltatilanteessa asiakkaan turvallisuudesta. Tee väkivallan riskinarviointi ja laadi turvasuunnitelma. Selvitä, onko asiakkaan turvallista palata kotiin, ja järjestä hänelle tarvittaessa turvakotipaikka. Huolehdi myös muiden perheenjäsenten, erityisesti lasten akuutista turvallisuudesta ja avun tarpeesta. 30

31 Lääkäriin? Jos kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, ohjaa asiakas lääkärin vastaanotolle. Jos hän kertoo väkivallan aiheuttamista vammoista, huolehdi, että hän käy lääkärin vastaanotolla ja että vammat dokumentoidaan siellä huolellisesti. Huolehdi myös, että raskaana oleva asiakas käy tarvittaessa äitiyspoliklinikalla. Vammojen kirjaamisen avuksi on laadittu valmiita lomakkeita ja materiaaleja, joiden käyttö parantaa asiakkaan oikeusturvaa 31

32 Lastensuojeluilmoitus? Mikäli asiakas kertoo tällä hetkellä kotona tapahtuvasta väkivallasta, ja hänellä on siellä alaikäisiä lapsia, kerro hänelle avoimesti myös lastensuojeluilmoituksen tekemisen viranomaisvelvollisuudestasi. Jos asiakas on raskaana, huomioi ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä aina uudestaan joka tilanteesta. Rohkaise asiakasta ymmärtämään, että lastensuojeluilmoitus on mahdollisuus saada tukea ja apua, ei uhka eikä pelote. 32

33 Rikosilmoitus? Kerro myös, että lähisuhdeväkivalta on rikos, kannusta rikosilmoituksen tekemiseen tai pyydä asiakkaan suostumus siihen. Kerro, että poliisille ilmoittaminen ja esimerkiksi lähestymiskiellon hakeminen voi olla joskus ainoa keino varmistaa asiakkaan turvallisuus. Kerro kuitenkin myös, ettei poliisille ilmoittaminen ole edellytys muun avun saamiselle. Rikosuhripäivystyksestä (RIKU) saa apua ja neuvontaa rikosprosessista tarvittaessa myös anonyymisti. Ota vahvasti kielteinen kanta väkivaltaan, mutta älä tuomitse tekijää, sillä hän saattaa olla uhrille yhä kaikkein rakkain. 33

34 Uusi aika? Jos asiakas ei ole valmis ottamaan vastaan apua juuri tällä hetkellä tai se on hänelle vaikeaa, madalla kynnystä hakea apua uudestaan. Anna hänelle mukaan eri auttajatahojen yhteystietoja ja lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Varaa asiakkaalle uusi aika tai pyri ohjaamaan hänet tarvitsemansa avun piiriin. 34

35 D. Suunnittele jatkotoimenpiteet Kokonaissuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa ja se käynnistyy asiakkaan ja hänen perheensä hoidon ja avun tarpeiden selvittämisellä. Sovittava palvelukokonaisuudesta vastaava taho. Mahdollinen ohjaaminen muualle hoidettava tuetusti. Seuranta! Kysy kaikilta Kuuntele ja anna tietoa Varmista turvallisuus Suunnittele jatkotoimet 35

36 Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen työkalut 1) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake auttaa tunnistamaan väkivallan suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä. Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 2) Turvasuunnitelma auttaa asiakasta pohtimaan omaa turvallisuuttaan, parantamaan sitä sekä toimimaan oikein hätätilanteissa Turvasuunnitelma 3) Vakavan väkivallan riskinarviointi (MARAK) on tarkoitettu vakavan parisuhdeväkivallan uhrien tunnistamiseen MARAK-riskinarviointilomake ja lisätietoa toimintamallista 4) Kirjaamisen työkalut Pahoinpitely- ja kehonkarttalomake (PAKE) Raiskatun akuuttiapua -kansio (RAP-kansio) 36

37 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan käyttöön? 37

38 Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 38

39 Suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttöönotto Päijät-Hämeessä Lomakkeen pilotointi toteutettiin marras- ja joulukuussa 2013 ja siihen osallistui neljä päihde- ja mielenterveysyksikköä Päijät- Hämeestä: Hämeen palvelualue, Lahti, A- ja K-klinikat Psykiatrian poliklinikka 3, arviointityöryhmä Peruspalvelukeskus Oiva, mielenterveys- ja päihdepalvelut Lahden kaupunki, avohoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut Lomake täytettiin yhteensä 299 asiakkaan kanssa. Joka kolmas (34 %) vastasi lomakkeen toiseen tai kolmanteen kysymykseen kyllä (naiset 43 %, miehet 20 %) Noin puolen kanssa jatkettiin asian työstämistä osana päihdeja mielenterveysongelman hoitoa Muita jatkotoimenpiteitä: turvasuunnitelman teko (6) turvallisuusriskin arviointi (5) ohjaaminen lääkäriin (3) tai sosiaalityöntekijälle (3), lastensuojeluilmoitus (2) ohjaaminen poliisille tai Rikosuhripäivystykseen (1). 39

40 Kokemuksia hankkeesta Pelkästään positiivisia kokemuksia, hyvä työkalu jolla huolehditaan siitä että tämäkin alue tulee kysyttyä riittävällä tarkkuudella. Helpompi lähteä puhumaan, kun systemaattisesti kysytään. Joku kysyy asiasta, josta ei ehkä ole puhunut kenellekään. Oma kynnys kysyä madaltui ja turvallisuus-, väkivaltateemat ovat osa ihmisen hyvinvointia ja kuuluvat kokonaisuuteen. Tietoisuuden lisääminen, vakavampi suhtautuminen erilaisiin väkivallan muotoihin, uskaltaa ottaa puheeksi rohkeammin. Tähän saakkakin on tullut asiasta pääosin kaikilta kysyttyä. Ja nyt on "kättä pidempää" eli apuna lomakekin tarvittaessa. En osaa vielä täysin arvioida riittääkö "käytettävissä" oleva aika lomakkeelle. Asiakaslähtöiset tarpeet, yleensä on tilaa puhua kaikesta mihin on valmis. Lähisuhdeväkivallan kanssa työskentelevät tahot ja hoitoprosessit selkiytyivät ainakin osittain. 40

41 Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Esimerkkinä päihde- ja mielenterveystyö Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Tietoa lähisuhdeväkivallasta sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ja väkivallan yhteydestä Konkreettisia välineitä asiakastyöhön Eväitä toimintamallin käyttöönottoon ja palveluiden kehittämiseen OSA 1 TIETOA TEEMOISTA OSA 2 OHJEITA ASIAKASTYÖHÖN OSA 3 TUKEA KEHITTÄMISEEN 41

42 Lisätietoja 42