Kiipulasäätiö Kiipula Perustamisvuosi: 1945 Kotipaikka: Janakkala Säätiön tarkoituksena on huolehtia vammaisten, erityistä tukea tarvitsevien ja muiden henkilöiden ammatillisesta koulutuksesta sekä ammatillisesta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Vuosivaihto: n. 28,5 milj. euroa Henkilöstö: 402 2
Sisältö Kiipulasäätiö...2 Sisältö...3 Toimintaympäristön muutos vaatii uudistumaan...4 Uudistuen katse tulevaan...6 Henkilöstövoimavarat...8 Koulutus...9 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...9 Ammatillinen erityisopetus...11 Perustutkintokoulutus...12 Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus...13 Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut...15 Ammatillinen aikuiskoulutus...16 Työvoimakoulutus...17 Ammatillinen lisäkoulutus...18 Ammatilliset kuntoutuskurssit...18 Työelämäpalvelut...19 Puutarha...20 Kuntoutus...21 Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen...21 Kuntoutuspalvelut...22 Urasuuntapalvelut...23 Talous...25 Rahoitus ja investoinnit...27 Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2013 näkymät...27 Organisaatio...28 Valtuuskunta...28 Hallitus...28 Tilintarkastusyhteisö...28 Sisäinen tarkastus...29 Ammattiopiston johtokunta...29 Kiipulasäätiön johtoryhmä...29 Huomionosoitukset...29 Julkaisut, artikkelit ja opinnäytetyöt..................................30 Tuloslaskelma...31 Tase...32 Tilinpäätöksen liitetiedot...34 Tilintarkastuskertomus...38 3Sisältö
Toimintaympäristön muutos vaatii uudistumaan Kansainvälisen talous- ja finanssikriisin seurauksena myös Suomen kansantalouden kasvu alkoi hiipua jo vuoden 2011 loppupuolella ja sama suunta jatkui vuonna 2012. Vuoden lopulla kansantalous ajautui taantumaan ja koko vuoden osalta talous supistui 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Teollisuustuotannon, rakentamisen ja palvelujen kasvun hiipuminen lisäsi lomautuksia ja irtisanomisia. Työttömyysaste pysyi kuitenkin keskimäärin edellisen vuoden tasolla, mutta oli nousussa loppuvuotta kohti. Vuoden alussa toteutetut, hallitusohjelman mukaiset julkisen rahoituksen leikkaukset heikensivät entisestään vuoden 2012 toiminnan lähtökohtia ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja kuntoutuksessa. Myös vaikea markkina- ja kilpailutilanne lisäsi toiminnan haasteita. Vähentyvän tulovirran takia Kiipulasäätiön valtuuskunnan marraskuussa käsittelemää talousarviota tarkistettiin vielä tammikuussa toimintakulujen karsimiseksi. Kokonaisuutena säätiön toimintavuoden tulos, joka poistojen jälkeen on noin 243 000 euroa, saavutti talousarvion tavoitteen. Tulos parani merkittävästi edellisvuodesta, noin puolella miljoonalla eurolla. Ammattiopiston osalta ammatillinen erityisopetus ylsi talousarviota merkittävästi parempaan tulokseen. Hyvä tulos vahvisti ammatillisen erityisopetuksen asemaa ja se myös edesauttoi merkittävien kehittämisinvestointien ja tilaratkaisujen toteuttamista Kiipulan päätoimipaikassa. Investointien myötä osa Perttulan toimipaikan ammatillisesta erityisopetuksesta voidaan siirtää Kiipulan kampukselle ja edistää muutenkin toimitilojen entistä tehokkaampaa käyttöä. Ammatillisen erityisopetuksen ohella myös aikuiskoulutus paransi tulostaan merkittävästi edellisvuodesta, vaikka tulos jäikin vielä hieman tappiolle. Kuntoutuksen tuotot romahtivat toimintavuonna ja kokonaistulos sopeutus- ja säästötoimista huolimatta kääntyi jälleen parin paremman vuoden jälkeen raskaasti 4
tappiolliseksi. Myös puutarhan myyntitulot supistuivat ja tulos jäi selkeästi tappiolliseksi. Vuoden 2011 lopulla hallitus päätti Kiipulasäätiön toimitilastrategiasta, jonka tavoitteena on keskittää toimintoja entistä harvempiin toimipaikkoihin ja saada näin pidemmällä aikavälillä myös huomattavia kustannussäästöjä. Strategian merkittävin hanke on luopuminen Perttulan toimipaikan tiloista asteittain syksystä 2012 alkaen ja toimintojen siirtäminen Kiipulan kampukselle ja Hämeenlinnaan. Tärkeä avaus on tuleva uudenlainen yhteistyö Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa Hämeenlinnan toimipisteessä. Ammatillinen erityisopetus siirtyy samalle kampukselle ammatillisen koulutuksen kanssa. Hallitus on pitänyt sisäisen tarkastustoiminnan järjestämistä tärkeänä riskien hallinnan ja säätiön hallitun kehityksen varmistamisen näkökulmasta. Vuoden 2011 loppupuolella hallitus valitsi ulkopuolisen KHT-yhteisön säätiön sisäiseksi tarkastajaksi. Toimintavuoden aikana sisäisen tarkastuksen osa-alueita ovat olleet organisaatiorakenne ja johtamisvastuut, riskien hallinta ja toimintaedellytysten varmistaminen, toimipaikkarakenne sekä taloushallinto ja varainhoito. Hallituksen pitkäaikaiselle jäsenelle johtaja Esa Ellalalle Tasavallan Presidentti myönsi 25.5.2012 sosiaalineuvoksen arvonimen. Jäädessään pois Kiipulasäätiön hallituksesta vuoden 2012 lopussa Esa Ellala teki lahjoituksen säätiön stipendirahastoon. Vuosi 2012 oli nykyisten hallintoelinten kolmas ja viimeinen toimintavuosi. Säätiön valtuuskunta valitsi kokouksessaan 27.11.2012 uuden valtuuskunnan ja hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2013 2015. Säätiön puolesta lausun kaikille hallintoelimissä työskennelleille suuret kiitokset säätiön hyväksi tehdystä työstä. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on Kiipulasäätiön kannalta monia tärkeitä uudistuksia ja kehittämishankkeita. Merkittävimpiä niistä ovat työurien pidentämiseen, nuorten yhteiskuntaja koulutustakuun toteuttamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjuntaan sekä osatyökykyisten työllistymisen parantamiseen liittyvät toimet. Kiipulasäätiön monipuolinen osaaminen ammatillisessa erityisopetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja kuntoutuksessa on myös hallitusohjelman hankkeiden näkökulmasta suuri mahdollisuus, mutta myös suuri haaste. Lähtökohtana on, että kaikilla toiminta-alueilla osaaminen on vahvaa ja toiminta tehokasta, vaikuttavaa ja kannattavaa. Kiipulassa on myös kaikki mahdollisuudet yhdistää voimavaroja monipuolisiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Niihin päästään rakentamalla vahvan kokemuksen pohjalta uusia ja dynaamisia palvelukonsepteja, jotka räätälöidään eri asiakasryhmien tarpeista lähtien. Tehokkaalla kustannusrakenteella, vahvalla verkostoitumisella ja tarkoituksenmukaisella toimipaikkaverkostolla varmistamme menestymisen yhä kovenevassa kilpailussa markkinoilla ja ansaitsemme paikkamme edelläkävijöinä työelämävalmiuksien tukemisessa. Markku Koponen hallituksen puheenjohtaja 5
Uudistuen katse tulevaan Kiipulasäätiö on elänyt viime vuosina voimakasta muutosten aikaa. Tarvetta uudistumiseen ovat aiheuttaneet toisaalta toimintaympäristön muutokset ja niukkenevat tulovirrat ja toisaalta pyrkimys ottaa käyttöön entistä tehokkaampia, sujuvampia ja asiakaslähtöisempiä toimintatapoja. Rahoituksen tiukentuminen ja kireä kilpailu näkyivät toimintavuoden yleiskuvassa eikä tämänsuuntainen kehitys tule suinkaan pysähtymään. Kuntoutuspalveluissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa hintakilpailu kiristyi entisestään. Lähtökohdat vuoteen 2012 olivat hyvin haastavat, mutta toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin nähden hyvinkin selkeät. Toiminnallisten prosessien ja tukipalvelujen kustannustehokkuutta, laatua ja kilpailukykyä oli kohennettava ja samalla vietävä hallitusti eteenpäin merkittäviä, tulevaisuutta turvaavia toimitilajärjestelyjä. Kokonaistarkastelussa toimintavuosi olikin monessa suhteessa onnistunut. Kehittämiskohteita riittää edelleen, eivätkä haasteet ja ulkoiset uhkatekijät ole vähenemässä. Silti katse on suunnattava rohkeasti ja määrätietoisesti tulevaan! Merkittävänä sisäisenä, rakenteellisena kehittämiskohteena oli Perttulan toimipaikkaa koskeva Proomu-toimitila- ja muutoshanke, jonka toteutuksesta säätiön hallitus päätti loppuvuonna 2011. Vuosille 2012 2014 ajoittuvan hankkeen tavoitteeksi asetettiin kustannuksiltaan entistä edullisempien tilaratkaisujen valmistelu ja käytännön toteutus Kiipula Hämeenlinna -akselilla, mikä käytännössä merkitsi asteittaista luopumista perinteikkään Perttulan toimipaikan vuokratiloista Hämeenlinnassa. Osa Perttulassa sijaitsevasta koulutus- ja majoitustoiminnasta päätettiin sijoittaa Kiipulan päätoimipaikkaan omiin toimitiloihin ja osa Koulutuskuntayhtymä Tavastialta vuokrattaviin tiloihin Hämeenlinnaan. Merkittävän, monia taho- ja ja henkilöstöryhmiä koskettavan hankkeen tärkeänä osana oli sisäisen muutosvalmennuksen järjestäminen henkilöstölle ja tiedonkulun varmistaminen opiskelijoille ja yhteistyötahoille. Proomu-hankkeen ensimmäinen vaihe eli muun muassa Perttulan luonnonvara-alan koulutuksen siirto Kiipulan päätoimipaikkaan onnistui suunnitelmien mukaisesti ja toiminta käynnistyi elokuussa 2012 Puutarhakoulun yhteyteen saneeratuissa, ajanmukaisissa tiloissa. Muutosinvestointien suunnittelutyö syyslukukaudelle 2013 sijoittuvaan toiseen vaiheeseen saatiin pääosin valmiiksi loppuvuoden kuluessa. Henkilöstö osallistui kiitettävästi omien työympäristöjensä suunnitteluun. Toiminnallista synergiaa edistävillä tilajärjestelyillä ja tilojen aiempaa tehokkaammalla käytöllä turvataan pitkällä aikavälillä koko Kiipulan toiminnan jatkuvuutta. Onnistuneilla toimitilaratkaisuilla ja toimintojen suunnittelulla luodaan myös tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia oppimis- ja kuntoutumisympäristöjä. Kokonaistarkastelussa vuosi 2012 onnistui haastaviin olosuhteisiin nähden hyvin ja säätiön tulostaso koheni edellisvuodesta merkittävästi, vaikka vuosivaihto kasvoi vain marginaalisesti. Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijapaikat täyttyivät hyvin ja mikä parasta, toimintavuoden vaikuttavuustulokset kestävät vertailun. Parantunut tulostaso antaa luottamusta tulevaisuuteen ja turvaa asiakaslähtöisen kehittämisen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen taloudellinen tulos parantui edellisvuodesta avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssien hyvän kehityksen myötä. Vastaavasti perinteinen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus supistui entisestään. Myös urasuuntapalveluissa taloudellinen tulos parani voimakkaan kasvun ja onnistuneen toiminnan ansiosta. Yleisesti ottaen avomuotoisissa ohjaus- ja kuntoutuspalveluissa Kiipula pystyi vahvistamaan merkittävästi asemiaan ja hyödyntämään toimipaikkaverkostoaan kaupunkikeskuksissa. Laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen volyymi jäi vaatimattomaksi ja taloudellinen tulos muodostui huomattavan tappiolliseksi loppuvuonna tehdyistä sopeuttamistoimista huolimatta. Yleensäkin Kelan rahoittaman laitoskuntoutuksen tila ja standardoitujen kuntoutuspalvelujen vetovoiman heikkeneminen aiheuttaa runsaasti ajattelemisen aihetta lähivuosina. Opetus- ja kauppapuutarha ei yltänyt asetettuun tulostavoitteeseen, vaikkakin tulos kohentui edellisvuodesta. Puutarhan tuotannolliset tavoitteet kuitenkin saavutettiin ja yhteistyö luonnonvara-alan koulutuksen kanssa tiivistyi tilaratkaisujen myötä. Vuoden mittaan tehtiin merkittävää kehittämistyötä hallinto- ja 6
tukipalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi, mikä onnistuneen sijoitustoiminnan ohella näkyi positiivisesti säätiön talouskehityksessä. Kokonaisuudessaan talouskehityksen parantuminen, onnistuneet investointihankkeet ja vakavaraisuuden säilyminen olivat myönteisiä asioita vaativaa ja työntäyteistä toimintavuotta arvioitaessa. Lähivuosien kehitysnäkymät ovat erittäin epävarmat ja vaikeat, joten määrätietoisia toimenpiteitä kilpailukyvyn ja tasapainoisen talouskehityksen varmistamiseksi jatketaan koko säätiön tasolla. Kiipulasäätiön imago kehittyvänä ja monipuolisena ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen järjestäjänä on säilynyt hyvänä. Laajaa palvelutarjontaa on kehitetty tunnistaen asiakkaiden tarpeet ja huomioiden keskeiset yhteiskuntapoliittiset tavoitteet. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyy muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, osatyökykyisten aseman parantamiseen, työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä työurien pidentämiseen suuntaavia toimenpiteitä. Kaikki nämä asiat ovat Kiipulan kannalta hyvin merkittäviä. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatiikin tahtoa ja rohkeutta kehittää entistä vaikuttavampia palvelumuotoja asiakkaiden tukemiseksi. Kiipulan visio Edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa on ollut johtotähtenä palvelutarjontaa sekä koulutuksen ja kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta kehitettäessä. Vaikuttavuus, asiakkuuksien hallinta, työelämälähtöisyys ja olemassa olevan toimipaikkaverkoston hyödyntäminen ovatkin tärkeitä strategisia kehittämisalueita tulevaisuudessa. Toimintavuoden aikana aloitettiin valmistautuminen vuoden 2013 Excellence Finland -finaaliin (Suomen laatupalkintokilpailu). Ulkoisen arvioinnin avulla pyritään löytämään tärkeät kehittämisalueet ja säilyttämään vahvuudet, joilla Kiipula erottuu muista toimijoista. Erityistä tunnustusta on annettava sitoutuneelle ja vahvan ammattitaidon omaavalle henkilöstölle esimerkillisestä työpanoksesta. Henkilöstöyhteistyö on toiminut erinomaisesti. Toimintavuoden aikana sovitut kehittämistoimet ja muutostarpeet koettiin tärkeiksi ja niiden eteen tehtiin lujasti töitä päivittäisen asiakastyön rinnalla. Kiipulasäätiön hallintoelimet ovat tehneet kauaskantoisia päätöksiä ja tukeneet yksituumaisesti toimivaa johtoa operatiivisessa toiminnassa, toimintastrategian toteuttamisessa ja kehityshankkeiden läpiviennissä. Haluan lausua parhaimmat kiitokset niin henkilöstölle, luottamushenkilöille kuin lukuisille yhteistyökumppaneille. Kiipulan palveluille on tarvetta ja tilausta, joten tästä on hyvä jatkaa työtä asiakkaidemme parhaaksi. Juhani Törmä toimitusjohtaja 7
Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärän kasvu taittui Kehityskeskustelut käytiin kattavasti Sairauspoissaolojen määrä väheni Henkilöstö osallistui aktiivisesti muutoshankkeisiin Kiipulassa teki työtä vuoden 2012 aikana yhteensä 525 työsuhteista ihmistä. Toimintavuoden lopussa palvelussuhteita oli 455, joista työssäolevia 427. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 402. Työssäolevien keski-ikä oli 46 vuotta. Naisia oli 74 % ja miehiä 26 %. Vähintään alempi korkeakoulu tai AMK-tutkinto oli 47 %:lla työntekijöistä. Työsuhteista 25 % oli määräaikaisesti ja 75 % toistaiseksi solmittuja. Henkilöstöstä 61 % työskenteli ensisijaisesti Kiipulan päätoimipaikassa, 15 % Perttulan toimipaikassa ja 24 % muissa toimipaikoissa. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen pyrittiin monin eri toimenpitein. Määrällisesti osaamisen kehittämiseen panostettiin yhteensä 6,3 työpäivää/henkilötyövuosi. Alueellisessa verkostossa järjestettyyn täydennyskoulutukseen osallistuttiin lukuisasti mm. asiakkuuksiin liittyviin koulutuksiin, some-koulutuksiin ja sisäisille työparijaksoille. Täydennyskoulutuksesta 57 % järjestettiin omana toimintana. Henkilöstön turvallisuusosaamista kehitettiin niin ikään omissa ensiapukoulutuksissa ja haastavan henkilön kohtaamiseen valmentavissa Avekki-koulutuksissa. Henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käytiin varsin kattavasti (91 %). Lisäksi osa kehityskeskusteluista käytiin tiimeissä. Osaamiskartoitukset laajennettiin koulutuksen toimialan lisäksi kuntoutuksen sekä hallinnon ja prosessituen tehtäviin. Työhyvinvointisuunnitelmien linjausten mukaisesti jatkettiin omasta kunnosta huolehtimisen teemaa mm. äijätreenien, niska-selkäryhmän ja tyhyliikunnan keinoin. Liikunta-kulttuuriseteleiksi laajennetut liikuntasetelit kasvattivat suosiotaan ja niitä lunasti yli 80 % kiipulalaisista. Vuonna 2012 jätettiin muu juhlinta vähemmälle ja panostettiin Kiipulan henkilökuntayhdistyksen 40-vuotisjuhlaan elokuussa Kolmilammin lavalla. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa työolosuhteiden terveellisyyden ja sairauspoissaolojen hallinnan osalta jatkui tiiviinä. Sairauspoissaolot vähenivät. Erityisesti pitkittyneitä sairauspoissaoloja saatiin vähennettyä kuntoutustoimien avulla. Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtiin suunnitelman mukaiset neljä työpaikkaselvityskäyntiä (Hämeenlinnan Virvelinranta, Tampereen Teräskatu, Puutarhakoulu sekä Kuntoutuskeskus). Henkilöstön työhyvinvointia koettelivat mm. kuntoutuspalveluissa toteutetut lomautukset ja Perttulan toimipaikasta luopumiseen liittyvät muutokset. Proomu-hankkeen nimissä henkilöstölle, esimiehille ja eräille työryhmille järjestettiin muutosvalmennusta. Henkilöstö osallistui aktiivisesti hankkeen toteutuksessa mm. toimitilojen muutosrakentamisen suunnitteluun. Tunnusluku 2009 2010 2011 2012 Henkilöstömäärä (htv) 369 397 409 402 Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 13,1 14,7 15,5 15,6 Kehityskeskustelujen kattavuus (%) 85 81 86 91 Osaamisen kehittäminen (koulutuspv/htv) 8,3 7,8 7,8 6,3 Sairauspoissaolot (% kalenteripäivistä) 4,4 3,2 4,2 4,0 Tyhysuunnitelmien toteutuminen (%) *) 73 x 89 x Koettu työhyvinvointi (asteikko 1-5) *) 3,6 x 3,7 x 8 *) mitataan joka toinen vuosi
Koulutus Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja hyvin Yhteistyöverkostojen toiminta ja vaikuttamistyö vahvistuivat Proomu-hankkeeseen liittyvät toimenpiteet tehtiin suunnitellusti Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja mittareita kehitettiin Opiskelijoiden polkuja kehitettiin entistä yksilöllisemmiksi ja työvaltaisemmiksi Ammattiopiston toimintavuosi oli monella tapaa onnistunut. Järjestämislupaan saatiin 10 lisäpaikkaa elokuun alusta ja opiskelijapaikat olivat täydessä käytössä. Opiskelijatulokset erityisopetuksessa olivat erinomaiset niin sijoittumisen, läpimenon kuin opiskelijoiden kokeman elämänlaadun kehittymisen osalta. Opetushallituksen opintojen läpäisyyn liittyvän selvityksen mukaan Kiipulan ammattiopisto on oppilaitosvertailussa valtakunnan kärjessä alhaisten keskeyttämislukujensa osalta. Erityisopetuksessa kyettiin kasvava opiskelijamäärä hoitamaan ilman henkilöstölisäyksiä ja pitämään talous muutenkin hyvin tasapainossa. Avomuotoiset kuntoutuspalvelut vakiintuivat ja niissä saavutettu hyvä tulos korvasi aikuiskoulutuksen vähenevää ja tappiollista työvoimapoliittista koulutusta. Saavutettu tulos on osoitus määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä kurssien eteen tehdystä työstä ja toisaalta kyseisten palvelujen ajankohtaisuudesta. Aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelmaa toteutettiin onnistuneesti. Ammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa toiminta vakiintui ja verkoston yhteinen strategia hyväksyttiin toimintavuoden lopulla. Yhteistä kehittämistä ja vaikuttamistyötä on tehty monella rintamalla. Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa vahvistui YTY-hankkeen (Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä) myötä. Väli-Suomen kumppanuusverkostossa (Välkky) aloitettiin myös yhteisen strategian tekeminen. Loppuvuodesta erityisen tärkeäksi molemmissa verkostoissa nousi yhteinen vaikuttaminen mm. opetusministeriön leikkaussuunnitelmiin, jotka kohdistuvat koulutuksen järjestämisluvan opiskelijapaikkamääriin. Tiedottamisessa ja koulutusten markkinoinnissa on enenevässä määrin hyödynnetty yhteisiä voimavaroja mm. yhteisillä messuesiintymisillä Educa-messuilla, Opo-päivillä, Next Step -messuilla ja Taitaja2012-kilpailuissa. Verkosto on tuottanut myös yhteistä esitemateriaalia ja julkaisuja. Ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkostossa jatkettiin oppilaitosten oman ja yhteisen toiminnan kehittämistä tekemällä vertaisarviointeja ja kouluttamalla uusia vertaisarvioijia yhteisessä Vertti-hankkeessa. Hankkeessa koottiin lisäksi käytännönläheistä opasta 9
vertaisarviointien toteutukseen. Keväällä vertaisarviointi kohdistui eurooppalaisen vertaisarviointimallin mukaisiin arviointialueisiin 3 (opiskelijan arviointi) ja 4 (oppimistulokset). Arviointi tehtiin Perttulan toimipaikan sosiaali- ja terveysalan valmentavassa ja perustutkintokoulutuksessa. Syksyllä arvioitiin oppilaitosten laadunhallintaa ja arviointia arviointialueen 14 kriteeristön mukaisesti. Näiden arviointien tuloksia hyödynnetään yhteisessä toimintajärjestelmien kehittämistyössä, millä valmistaudutaan täyttämään vaatimus oppilaitosten laatujärjestelmistä vuoteen 2015 mennessä. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön yhteisesti määritellyt vaikuttavuuteen liittyvät mittarit. Lukuvuoden 2011 2012 päättyessä koottiin elämänlaatumittarilla (Quality of Life Impact of Services, QOLIS) opintonsa päättävien opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen vaikuttavuudesta henkilökohtaiseen kehittymiseen, yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja hyvinvointiin. Kysely tehtiin perustutkintojen ja valmentava I:n opiskelijoille. Syyskuun lopulla tehtiin seurantakysely opiskelijoiden sijoittumisesta koulutuksen päätyttyä. Kyselyn kohteena olivat kaikki lukuvuoden 2011 2012 aikana opintonsa päättäneet opiskelijat. Vuoden lopulla koottiin tuloksia opintojen kestosta, läpäisystä, keskeyttämisestä ja oppilaitoksesta eroamisesta. Tuloksia on osin tallennettu Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE ry:n sivustolle yhteiseen mittariportaaliin, joka mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Asumis- ja vapaa-ajan palveluissa on kehitetty ja otettu käyttöön asiakaspalautekysely. Kysely toteutettiin toisen vuoden ja valmentavan koulutuksen opiskelijoille. Kyselyn tarkoituksena oli kerätä opiskelijoiden kokemuksia toiminnasta ja hyödyntää sitä toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakaspalautekysely valmistui vuoden 2012 lopussa, joten analyysit ja tulokset saadaan myöhemmin. Opiskelijoiden palautteita asumispalveluista Asuntolassa on turvallista. Asuntolatoiminnassa on työntekijät tavoitettavissa 24 h. Asuntolassa on myös matala kynnys puuttua asioihin. Neuvoja saa kaikkiin tilanteisiin ja asiat otetaan vakavasti. He (ohjaajat) tuntuvat olevan ihan normaalia porukkaa kuin kotona. Kun haluaa mennä johonkin paikkaan mutta ei muista missä se on, niin meidät ohjataan siihen missä se paikka on. Kyllä se kehittää jos ei ole aikaisemmin asunut itsekseen. En osannut ennen käyttää pyykkikonetta, nyt osaan. Täysi-ikäisiä opiskelijoita holhotaan täysin turhaan, esim. siivouksen muistuttelu On ainakin joka päivä koulussa (kun asuu asuntolassa). Jokaiselle löytyy jotain (vapaa-ajan toimintaa) ja jos ei niin sen jonkin järjestämisestä keskustellaan. 10 Opetusministeriössä meneillään olevan Oppijan verkkopalveluhankkeen valmisteluun osallistuttiin aktiivisesti. Valmistelutyötä tehtiin ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston kanssa ja Opetushallituksen järjestämissä työpajoissa. Opiskelijahallinnon tietokantaohjelma Primuksen kehittämistyössä on painopisteenä ollut www-liittymä Wilman toimintojen käyttöönotto. Sekä henkilökunnan, opiskelijoiden että heidän huoltajiensa Wilman käyttömahdollisuuksia laajennettiin. Erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston yhteydenpidossa on hyödynnetty entistä enemmän videoneuvottelua. Myös Kiipulan toimipaikkojen välillä videoyhteyksien hyödyntäminen on käynnistynyt. Opiskelijoiden kanssa työskentelyssä erilaiset sosiaalisen median sovellukset ovat nousemassa tärkeiksi työvälineiksi. Erityisoppilaitosten verkostossa valmisteltiin sosiaalisen median käytön ohjeistus henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja ne otettiin käyttöön kaikissa verkoston oppilaitoksissa. Erityisoppilaitosten kumppanuusverkoston kansainvälisyystyöryhmä juhli kymmenvuotista taivaltaan ja samalla isännöi CIMOn ja Opetushallituksen kanssa Ammatillisen koulutuksen kansainväli- SYYSpäiviä Tallinnassa. Kiipulalla oli seminaarin toteuttamisessa aktiivinen rooli ja muun muassa puutarha-alan opiskelijat kertoivat tapahtumassa kokemuksiaan kansainvälisestä työssäoppimisesta. Suomalaista erityisopetusta esiteltiin myös EfVET-konferenssissa lokakuussa Espanjassa. Ammattiopiston omaan kansainväliseen toimintaan kuului Leonardo-liikkuvuushanke Work Oriented Business and Profession Learners, jossa liiketalousalan ja puutarha-alan opiskelijat tekivät työssäoppimisjaksoja Ranskaan, Unkariin ja Itävaltaan. Työssäoppimishankkeita toteutettiin myös yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian kanssa. Nämä liikkuvuudet suuntautuivat Viroon ja Tanskaan
tekniikan ja liikenteen alalla ja sekä sosiaali- ja terveysalalla. Henkilöstö liikkui pääasiallisesti kumppanuusverkoston yhteisessä Dream College -hankkeessa, jossa opettajat ja ohjaajat olivat viikon asiantuntijavaihdossa Irlannissa, Skotlannissa, Alankomaissa, Ranskassa, Tanskassa ja Saksassa. Proomu-hankkeessa on keskitytty Perttulan toimipaikasta siirtyvien toimintojen ja koulutusten sijoittamisen suunnitteluun niin Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastian yhteydessä kuin Kiipulan päätoimipaikassakin. Suunnitelmat valmistuivat toimintavuoden lopulla. Ammatillinen erityisopetus Ammattiopistossa oli toimintavuonna erityisopiskelijoita keskimäärin 596, joista 20 opiskeli aikuiskoulutuksen prosessissa. Opiskelijoiden ensisijainen erityisen tuen tarve liittyi yli 40 %:lla vaikeaan tai lievään kehityksen viivästymiseen, noin 20 %:lla kielellisiin tai tarkkaavaisuuteen liittyviin oppimisvaikeuksiin, noin 14 %:lla psyykkisiin pitkäaikaissairauksiin ja lähes 10 % kuuluu autismin kirjoon. Opiskelijoiden keski-ikä oli 21,7 vuotta ja he tulivat 99 eri kunnasta. Erityisopetuksen opiskelijoista asui Kiipulan asuntoloissa toimintavuonna 57 %. Lukuvuoden aikana opiskelijoita valmistui perustutkinnoista yhteensä 115 ja he jakaantuivat seuraavasti suhteessa suoritettuihin tutkintoihin tai opintoihin: Tutkintotodistus 64 Tutkintotodistus, kaikki opintokokonaisuudet mukautettu 18 Tutkintotodistus, osa opintokokonaisuuksista mukautettu 17 Tutkintotodistukset yhteensä 99 Tunnusluku 2010 2011 2012 Ammatillinen erityisopetus opiskelijamäärä 565+20 570+19 576+20 hakijamäärä/valitut 1,8 2,3 2,2 negatiiviset keskeytykset % 1,5 2,5 2,3 erityisen tuen tarve % 99,6 100 100 opiskelijoista Ammatillinen aikuiskoulutus koulutuksen volyymi otp 69 200 63 000 57700 asiakasmäärä 2 410 2 355 1757 palvelujen uudistumisaste % 45 25 25 Ammatillisen erityisopetuksen opiskelijamäärät 2008 2012 200 150 100 50 Todistus suoritetuista opinnoista 4 Todistus yksilöllisesti suoritetuista opinnoista 11 Todistukset suoritetuista opinnoista yhteensä 16 0 2008 2009 2010 2011 2012 Tekniikka ja liikenne Liiketalous Muu koulutus ja tietojenkäsittely Lukuvuonna 2011 2012 valmistuneille opiskelijoille tehtiin puoli vuotta valmistumisen jälkeen sijoittumiskysely ottamalla yhteyttä jokaiseen henkilökohtaisesti. Sijoittumiskyselyn mukaisesti (N=109) perustutkinto-opiskelijat ovat sijoittuneet seuraavasti: palkkatyö 25 % muu työllistyminen 42 % muu sijoittuminen* 14 % opiskelu 7 % työtön työnhakija 12 % *armeija, perhevapaa, eläke tms. Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoista 98 % (N=93) oli siirtynyt jatko-opintoihin tai työelämään. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavista koulutuksista kaikki opiskelijat (N=40) sijoittuivat suunnitellusti joko työ- tai muuhun toimintaan tai jatko-opintoihin. Ensimmäistä kertaa käytetyllä elämänlaatumittarilla (Quality of Life Impact of Services, QOLIS) mitattuna opintonsa päättävät opiskelijat kokivat koulutuksen aikana elämänlaatunsa parantuneen keskimäärin 4,55 asteikolla 1-6. Eniten parannusta koettiin tapahtuneen emotionaalisessa ja fyysisessä hyvinvoinnissa ja työllistettävyydessä. Luonnonvara- ja ympäristöala Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Valmentava koulutus Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2008 2009 2010 2011 2012 Tekniikka ja liikenne 83 116 119 117 116 Liiketalous ja tietojenkäsittely 113 116 115 114 114 Luonnonvara- ja ympäristöala 75 97 89 89 91 Valmentava koulutus 75 190 197 195 191 Aikuiskoulutuksen prosessissa opiskelevat 8 20 20 19 20 Kulttuuriala 10 11 10 9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 10 15 24 31 Matkailu-, ravitsemisja talousala 13 19 21 24 Yhteensä 354 572 585 589 596 11
Osana Proomu-hanketta luonnonvara-alan koulutukset keskitettiin Kiipulan päätoimipaikkaan syyslukukauden alusta, kun metsäalan ja luonnonvaraalan valmentava koulutus siirtyivät Perttulan toimipaikasta puutarhatalouden koulutuksen yhteyteen. Siirtymisen myötä luonnonvara-alalla aloitti asumisen ja vapaa-aika palvelujen ohjaajien tiimi, jonka tarkoituksena on tukea opiskelujen etenemistä suunnitellulla tavalla. Tiimin tavoitteena oli kiinnittyä entistä tiiviimmin koulutusalaan ja sen opiskelijoihin, jotta kokonaisvaltainen kasvun ohjaaminen mahdollistuisi. Tiimityön avulla on jatkossa myös tarkoitus hyödyntää entistä paremmin ohjaajien monipuolista ammattitaitoa ja vahvistaa oman työn kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Asuntola- ja opetustoiminnan yhteistyötä kehitetään samansuuntaisesti tulevina aikoina myös muissa koulutuksissa. Henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS) on kehitetty tukemalla ryhmänohjaajia niiden laatimisessa. Suunnitelmien ja niihin kirjattujen tukitoimien toteutumisen seurantaa on terävöitetty. Valmentavassa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista perustutkintoihin siirryttäessä selkeytettiin. TOP-koutsi -projektissa tuettiin työelämäpedagogiikan kehittämistä. Projektissa koulutettiin vertaisarvioijia, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen asiantuntijoita sekä työpaikkaohjaajien kouluttajia. Projektin tavoitteena on kehittää työpaikoilla työssäoppimisen yhteydessä järjestettävän työpaikkaohjaajakoulutuksen malli, jossa huomioidaan työpaikkaohjaajien aikaisempi osaaminen ja kokemus opiskelijoiden ohjaamisessa. Työpaikkaohjaajien kouluttajaksi valmentautui 14 opettajaa ja ohjaajaa eri koulutusaloilta. Jalkautetulla toteutusmallilla suoritti työpaikkaohjaajakoulutuksen 14 liiketalouden työpaikkaohjaajaa. Skills Finlandin ammattitaitokilpailut järjestettiin huhtikuun lopulla Jyväskylässä. Kiipulasta oli osallistujia TaitajaPLUS-kilpailun puhdistuspalvelu-, kiinteistönhoito- ja artesaani-lajeissa. Kevään opintoretket suunnattiin kisoihin. Pääosin junalla tehdylle retkelle osallistui noin 300 opiskelijaa ja 100 henkilökunnan jäsentä. Erityisopetuksen koulutuksia esiteltiin Kiipulan ja Perttulan toimipaikoissa 9 kertaa. Tilaisuuksissa kävi yhteensä noin 800 henkilöä. Lisäksi kaupunkitoimipaikoilla järjestettiin omia esittelypäiviä ja tehtiin pyydettäessä vierailuja mm. peruskoulujen vanhempainiltoihin. Koulutuskokeiluissa oli vuoden aikana 135 ulkopuolista kokeilijaa. Perustutkintokoulutus Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin myös ammattiopiston näyttötoimikunnassa (ammattiosaamisen näyttöjen toimielin), joka kokoontui neljä kertaa. Keskeisiä teemoja toimintavuonna olivat näyttötoimikunnan kokoonpano ja toiminnan muodot. Ammattiosaamisen näyttöjä perustutkinnon päättäneet suorittivat vuonna 2012 keskimäärin 7,5 kuten myös edellisenä vuonna. 12
Uutena koulutuksena käynnistettiin Kouvolan toimipaikassa hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutus. Autoalan koulutuksen tulevaisuudennäkymiä kirkastettiin ja lukuvuoden 2013 2014 alusta tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintoja moottorikäyttöisten pienkoneiden korjaajan (pienkonekorjaaja) koulutusohjelman mukaisesti. Perustutkinnoissa on tarjottu tutkintojen suorittamisen rinnalla mahdollisuus yksilöllisin tavoittein toteutettaviin, työvaltaisiin ja ensi sijassa työllistymiseen tähtääviin ns. työammattikoulutuksiin. Työvaltaisuus ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen on lisääntynyt, ja se näkyy mm. perustutkinnoista valmistuneiden opiskelijoiden keskimääräisen työssäoppimisen määrän kasvuna 26,8 opintoviikosta 31,8 opintoviikkoon vuosina 2011 2012. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentavana koulutuksena ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena. Koulutuksen suoritti toimintavuonna yhteensä 145 (107+38) opiskelijaa. Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna 2012 seuraavasti: Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Käytön tuen koulutusohjelma (Huom! toteutetaan näyttöperustaisena aikuiskoulutuksena) Luonnonvara- ja ympäristöala Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Kukka- ja puutarhakaupan koulutusohjelma Viheralan koulutusohjelma Puutarhatuotannon koulutusohjelma Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Metsätalouden koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki Kokin koulutusohjelma Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, toimitilahuoltaja Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (suoritetaan tutkinnon osia ja valmistutaan avustaviin tehtäviin) Vanhustyön koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Perttula Kiipula Kiipula, Vantaa Perttula, 1.8.alkaen Kiipula Kouvola, Perttula Perttula Perttula Tekniikan ja liikenteen ala Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja varastopalvelujen koulutusohjelma Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoitaja Kiinteistönhoidon koulutusohjelma Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Kiipula, Perttula Kiipula, Perttula, Vantaa Kiipula Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma*) Talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma Kiipula, *) Lahti 13
Toinen lukuvuosi: Itsekin aloin huomaamaan, että tässähän ollaan kasvettu kesän aikana huomattavasti ja muutosta on alkanut tapahtumaan. Huomasin, että olin alkanut päästä lähemmäksi siitä mitä haluan, mikä on se minun juttu, logistiikka. Työ on semmoista missä viihdyn ja missä on hyvä olla, tarpeeksi raskasta, mutta samalla kivaa, leppoisaa ja siinä ei tarvitse olla liian pikkutarkka. On kyllä ollut hyvä vuosi. Tässä vaiheessa kevättä olemme saaneet lähetettyä hakupaperit juuri sinne, minne itse halusinkin eli logistiikka, ICT ja liiketalous. Nyt voi ottaa rennosti ja odotella haun tuloksia, saa nähdä kuinka käy. Seuraavaksi täytän hakupaperit kesätyöhön, toivottavasti onnistun saamaan töitä, kun en halua jäädä kotiinkaan makaamaan. Opiskelija, kaupan alan valmentava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin seuraavasti: Valmentava I AVA AVA, Kaupan alan työtehtäviin valmentava AVA, Liiketalouden alan valmentava AVA, Luonnonvara-alan valmentava AVA, Palvelualoille valmentava AVA, Sosiaali- ja terveysalan valmentava AVA, Strukturoitu opetus autismin kirjon opiskelijoille AVA, Tekniikan alan valmentava AVA Valmentava I TYVA TYVA, Aistimonivammaiset TYVA, Strukturoitu opetus autismin kirjon opiskelijoille TYVA, Vaikeimmin vammaiset Kiipula, Lahti, Perttula, Riihimäki,Tampere Perttula, 1.6.2012 alkaen Hämeenlinna/Skogster Kiipula Perttula, 1.8.2012 alkaen Kiipula Kiipula Perttula Kiipula 1.6.2012 asti Kiipula Hämeenlinnan vankila Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin seuraavasti: Forssa, Kouvola, Perttula Lahti Kouvola, Lahti, Kiipula 1.8.2012 alkaen Kouvola, Lahti, Tampere, Hämeenlinna/Virvelinranta 14
Valmentavassa koulutuksessa vahvistettiin opetus- ja toteutussuunnitelman rakennetta palvelemaan entistä paremmin opiskelijan toimintakyvyn edistymistä ja jatkosijoittumista ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Yhteistyössä perustutkintokoulutuksen ja työelämän kanssa kehitettiin yksilöllisiä ja työvaltaisia opetuksen toteutusmuotoja, jotka vahvistavat valmentavan koulutuksen opiskelijoiden osaamista. Valmentavan koulutuksen arviointityöryhmän työskentely saatiin päätökseen ja opiskelija-arvioinnin arviointisalkku otettiin käyttöön. Kiipulan päätoimipaikassa käynnistettiin palvelualoille valmentava koulutus (valmentava I). Esteetön Amis -hankkeessa yhdessä Koulutuskeskus Tavastian (nyk. Ammattiopisto Tavastia) kanssa edistettiin inkluusion toteutumista ammatillisessa koulutuksessa psyykkisen, sosiaalisen ja asenteellisen esteettömyyden näkökulmasta. Erityisopetuksen asiantuntijapalvelut Erityisopetuksen asiantuntijapalvelujen kehittäminen mahdollistui opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman YTY-hankkeen myötä. Hankkeen ensimmäisen kauden (10.11.2011 31.12.2012) tavoitteena oli ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan hiominen alueellisiksi ja seudullisiksi palveluiksi ja sitä kautta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kehittämiskumppanuudessa olivat mukana kaikki ammatilliset erityisoppilaitokset alueellisine kumppaneineen. Kiipulan asiantuntijapalvelujen toimijat edistivät alueellista yhteistyötä ja toimivat aloitteentekijöinä uusien verkostojen kokoamisessa. Ammattiopiston alueellisina kehittämiskumppaneina olivat Välkky-verkoston seitsemän oppilaitosta ja Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan alueen koulutuksenjärjestäjät. Pirkanmaalla osallistuttiin aktiivisesti erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toimintaan asiantuntija- ja ohjausryhmissä, alueellisissa tilaisuuksissa ja valmentavan koulutuksen foorumilla. Henkilöstölle järjestettiin asiantuntijana toimimisen perehdytystä, johon osallistui yhteensä 17 henkilöä. Vuoden aikana erityisopetuksen asiantuntijapalveluissa toimi yhteensä 32 kiipulalaista. Sekä sisäistä että ulkoista viestintää asiantuntijapalveluista tehostettiin. Palveluprosessissa panostettiin asiakkuuksienhallintaan ja markkinointiviestintään liittyvän osaamisen kehittämiseen. Kiipulan osaamista hyödynnettiin mm. seuraavien palvelutuotteiden toteutuksessa: Aikuisten erityisohjaus, vertaisarviointi, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen, opiskelijan tuen tarpeen tunnistaminen, työssäoppiminen ja näytöt, työllistymisen tukeminen, erityisopetuksen menetelmät ja opiskelijahuollon kehittäminen. Osallistujia edellä mainittujen teemojen mukaisiin tilaisuuksiin oli yhteensä 920. Koulutuskeskus Tavastian (nyk. Ammattiopisto Tavastia) ja Hämeenlinnan työhönvalmennussäätiö Luotsin kanssa luotiin ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli ammatillisten opintojen suorittamiseksi työpajalla. Toimintamallista laadittiin käsikirja. Kiipulan toimijat osallistuivat yhdessä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa yksilöllisten opintopolkujen kuvaamiseen, avustamispalvelujen toteutumiseen liittyvään selvitystyöhön, aikuisten erityisen tuen ja ohjauksen tarpeiden kartoittamiseen sekä erityisopetuksen laadun mittareiden kehittämiseen. Näiden lisäksi osallistuttiin tutkimusyhteistyön koordinointiin yhteistyössä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Opetustoimen henkilöstökoulutuksena järjestettiin Toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen matematiikan opiskelussa -koulutus sekä kaksi voimavara- ja ratkaisusuuntautunutta työtapakoulutusta. 15
Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät 2008 2012 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2008 2009 2010 2011 2012 Työvoimapoliittinen koulutus Muu koulutus ESR (ml. työvoimapoliittinen) Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Työelämäpalvelut 2008 2009 2010 2011 2012 Opiskelijoita 996 1329 2410 2355 1744 Opiskelijatyöpäiviä 56581 68560 69200 63000 57 672 Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoitu v. 2008 2009 Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämä koulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa. Ammatillinen aikuiskoulutus Toimintavuonna aikuiskoulutus oli suurten haasteiden edessä. Viime vuosina aikuiskoulutuksen asiakastyöpäivät ovat supistuneet, vaikka toiminnan sisällölliset tulokset ovat olleet sinänsä hyvällä tasolla. Esimerkiksi toimintavuonna työvoimakoulutuksessa koulutuksensa päättäneiden opiskelijoiden palaute koulutuksen onnistumisesta kokonaisuutena oli tasolla 4 asteikolla 1-5. Talouden tulokset ovat sen sijaan heikentyneet vuosi vuodelta. Tämän vuoksi aikuiskoulutuksessa käynnistettiin kehittämisohjelma, jonka avulla haluttiin löytää tarvittavat ratkaisut tilanteen korjaamiseksi. Talouden seurannassa siirryttiin neljännesvuosiseurannasta tiiviimpiin seurantasykleihin. Toimintaa varten tarvittavien tilojen tarvetta ja toimivuutta tarkasteltiin Proomu-hankkeen yhteydessä. Kehittämisohjelmalla ja tehdyillä ratkaisuilla toimintaa ja ennen kaikkea talouden kehitystä saatiin käännettyä positiiviseen suuntaan. Erityinen ilon aihe oli ammatillisten avomuotoisten kuntoutuskurssien määrissä tapahtunut myönteinen kehitys. Näiden palvelujen parissa tehty määrätietoinen kehittämistyö näkyi paitsi asiakkuuksien kasvuna niin myös parantuneena taloutena. Sen sijaan työvoimakoulutuksen osuus osana aikuiskoulutuksen palvelutarjontaa jatkoi laskuaan. Aikanaan aikuiskoulutuksen keskeisimmästä koulutuspalvelusta on tullut marginaalista toimintaa. Asiakastulosten puolesta toiminta oli edelleenkin hyvää. Mm. taloushallinnon ja sihteerin koulutusten opiskelijat sijoittuivat koulutuksen jälkeen hyvin työmarkkinoille. Taloudellisesti toiminta oli kuitenkin niin raskaasti tappiollista, että sitä ei enää Kiipulan ammattiopiston osaamisalueilla ja rakenteilla kannata järjestää. Tilanne työvoimakoulutuksen suhteen on sama myös monilla muilla aikuiskoulutusorganisaatioilla. Erilaisissa verkostoissa toimiminen sekä työelämä- ja oppilaitosyhteistyö korostuivat vuoden 2012 työskentelyssä. Ammattiin valmistavien koulutusten työelämälähtöisyyttä lisättiin järjestämällä koulutusta entistä enemmän aidoissa työympäristöissä. Oppilaitosten välistä yhteistyötä tehtiin koulutusten ja palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, jota toteutettiin suurelta osin Opetushallituksen ja ELY-keskusten kehittämis- ja ESR-rahoituksella. Näistä mainittakoon mm. erityistä tukea tarvitsevien näyttötutkinnon suorittajien tutkinnon suorittamisedellytyksiä parantava hanke yhteistyössä erityisoppilaitosten kanssa. Lisäksi toteutettiin opintojen henkilökohtaistamiseen ja maahanmuuttajien kielitaidon parantamiseen liittyvät hankkeet, joissa oli mukana toiminta-alueen muita aikuiskouluttajia. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa toteutettu Akaan Verkko ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa yhteistyönä toteutettu Koutsi- Häme -hanke saatettiin päätökseen yhteisessä ja onnistuneessa loppuseminaarissa Vanajanlinnassa. Akaan Verkko -hanke oli välityömarkkinoiden toimivuuden kehittämiseen keskittynyt valtakunnallinen ESR-hanke. Kärkituotteiksi hankkeessa nousivat osuuskuntayrittäjyyskoulutus, osuuskuntatoiminta työllistämiskeinona ja koulutus, jonka avulla työyhteisöjä esimiehineen valmennetaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen. KoutsiHäme-hankkeen Kiipulan osuudessa kehitettiin työvalmentajan työtä kouluttajan työparina, työvaltaisen oppimisen menetelmiä ja työvoimakoulutuksen opiskelijoiden valintamenettelyä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ammatillisessa oppilaitoksessa toimivaa matalan kynnyksen palvelupistettä, tehostettua tukea omatoimiseen työnhakuun ja työllistymiseen sekä tuettua oppisopimuskoulutusta. 16 Aikuiskoulutuksen työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille aiempien vuosien tapaan kumppanuusperiaatteella
palveluja, joilla vahvistettiin ja tuettiin yritysten ja työyhteisöjen ammatillista osaamista sekä työhyvinvoinnin ja liiketoiminnan kehitystä. Kiipulan sisäistä, työelämäpalveluihin liittyvää yhteistyötä ja koordinaatiota tiivistettiin säännöllisesti kokoontuvan yhteistyöfoorumin avulla. Yhteiskunnassa ja yhteistyöviranomaistemme tarpeissa tapahtuvia muutoksia seurattiin tiiviisti ja myös sillä perusteella tehtiin palvelujen tuotekehitystyötä. Toimintavuonna kiinnitettiin erityistä huomiota rakennetyöttömille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston kanssa yhteistyössä toteutettiin Työllistyjän polku -hanke, jonka tulokset saivat myönteistä palautetta myös työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tästä joukosta (N=158) työhön pääsi 38 hankkeen aikana, minkä lisäksi osalla työllistyminen on odotettavissa pian hankkeen jälkeen. Asiakkaista 26 aloitti opiskelun ja 14 asiakasta ammatillisen kuntoutuksen. Muut etenivät tilanteisiinsa sopivan palvelukokonaisuuden avulla eteenpäin työllistymispolullaan. Hankkeessa kehitetyt palvelut voivat jatkossa tulla osaksi työhallinnon uudistamia urapalveluja. Aikuiskoulutuksessa tuotettiin toimintavuonna yhteensä 57 598 (tavoite 58 600) suoritepäivää. Asiakasmäärät toiminnoittain Ammatilliset avomuotoiset kuntoutuskurssit 521 Työelämäpalvelut 473 Työvoimapoliittinen koulutus 308 Muu koulutus (mm. maksullinen palvelutoiminta ja 243 korttikoulutukset) Ammatillinen lisäkoulutus 182 1 727 Suoritetut ammattitutkinnot ja osatutkinnot Tutkinnot 99 Osatutkinnot 15 Korttikoulutukset Korttikoulutus tutkintotodistuksia osatodistuksia Tietokoneen ajokortit @-kortti 6 0 A-kortti 102 33 AB-kortti 4 8 Työturvallisuuskortit 71 Tulityökortit 29 Työvoimakoulutus Koulutusta järjestettiin aikuiskoulutuksen vahvoilla osaamisalueilla liiketaloudessa ja ohjaavassa koulutuksessa pääasiallisesti Lahden ja Vantaan toimipaikoissa. Hämeenlinnassa saatettiin loppuun Tekemällä ammattiin työvaltainen koulutus. Se toteutettiin osittain yhteistyössä KoutsiHäme -hankkeen kanssa. Koulutuksessa saavutettiin hyviä tuloksia käyttämällä työvaltaisen koulutuksen menetelmiä sekä kouluttajan ja työhönvalmentajan tiivistä parityöskentelyä. Lahdessa päättyi vuonna 2006 alkanut, liiketalouden koulutuksissa tehty yhteistyö paikallisen TE-toimiston ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Vuosien kuluessa kyseisissä koulutuksissa oli hiottu asiakaslähtöiset, tulokselliset ja joustavat koulutusmallit. Nimenomaan näissä koulutuksissa rahoitus jäi erityisesti jälkeen suhteessa koulutusten toteutuksen monimuotoisuuteen ja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Vantaan ja Espoon toimipaikoissa saatettiin loppuun vuonna 2013 työhallinnon palveluvalikoimasta poistuvia ohjaavia koulutuksia. Työvoimakoulutuksessa toteutettiin 11 623 (tavoite13 000) suoritepäivää. Asiakaspalautteita ammatillisilta kuntoutuskursseilta Olen niin voimaantunut täällä, tuntuu että olen saanut jo ryhmävaiheen aikana niin paljon tietoa, neuvontaa ja tukea omaan tilanteeseeni. Tää on ollut ihan mielettömän hyvä juttu Nainen 24 v. kuntoutuskurssilla Mikään asia ei hoitunut, kun yritin yksin selvitellä näitä. Ketään ei edes kiinnostanut, sain milloin minkäkinlaisia vastauksia eikä kukaan oikeasti selvittänyt tilannettani tai ohjannut mihinkään. Täällä on tartuttu toimeen, minulle on selvinnyt omat mahdollisuuteni ja minua on ohjattu eri palvelujen piiriin. Täältä on jopa lähdetty mukaan palavereihin, minkä seurauksena olen saanut asioitani eteenpäin merkittävällä tavalla. Ja nyt olen valmistumassa uuteen ammattiin. Kukaan ei ymmärrä, miten tärkeää tämä on minulle ollut. Nainen 38 v. kuntoutuskurssilla 17
Eveliina löysi uuden suunnan ammatilliselta kuntoutuskurssilta Ensimmäinen ajatus ammatillisesta kuntoutuskurssista ei saanut 44-vuotiasta Eveliinaa innostumaan. Vastoinkäymisiä oli kasaantunut elämään pitkältä ajalta, ja vakavan masennuksen keskellä lääkärin ehdotus viiden kuukauden kuntoutuskurssista tuntui raskaalta rupeamalta. Vielä päätöstä odottaessani olin kahden vaiheilla. En tiennyt, kumpi pelotti enemmän: se, että saisi kurssipaikan, vai se, ettei saisikaan, Eveliina naurahtaa. Mutta nyt olen tosi tyytyväinen, että pääsin ja ehdottomasti suosittelen kurssia muillekin, joilla on siihen mahdollisuus. Eveliina kokee kurssin olleen tärkeä käännekohta. Ennen kuntoutuskurssia hän kärsi usein unettomuudesta ja valvotun yön jälkeen tuntui vaikealta kuunnella, kuinka muut ihmiset lähtivät aamulla töihin, kun oma elämä seisoi paikallaan ja voimat tuntuivat olevan poissa. Kurssin alkaminen toi elämään uutta rytmiä ja samalla myös intoa tulevaisuuteen. En tiedä, millaisessa tilanteessa olisin nyt ilman kuntoutuskurssia. Se antoi todella paljon! Välillä oli tosi hauskaa ja itsetunto kasvoi kurssin aikana paljon, Eveliina muistelee. Vaikka kurssin kesto etukäteen tuntuikin pitkältä, Eveliina kertoo ajan kuluneen todella nopeasti. Kurssiin kuului ensin teoriaosuus, jonka aikana tehtiin ryhmätöitä, kartoitettiin omia yksilöllisiä vahvuuksia, terveyden tilaa ja soveltumista eri aloille ja mietittiin tulevaa työharjoittelupaikkaa. Aikaisemmin ravitsemusalalla työskennellyt Eveliina kaipasi työuralleen uutta suuntaa ja hylkäsi heti ajatuksen vanhoihin töihinsä palaamisesta. Masennusaikana ruokaan tuli jonkinlainen vastenmielisyys. Ei tehnyt yhtään mieli kokata, ja tuntui, että työharjoittelukin saisi olla jotain ihan muuta kuin elintarvikkeiden parissa työskentelyä. Kaupan ala alkoi kiinnostaa ja hyvä harjoittelupaikka löytyikin nopeasti, Eveliina kertoo. Hän pitää kurssiin kuulunutta työharjoittelua erittäin antoisana ja uskoo pelkän harjoittelupaikan hankkimisen olleen monelle hyödyllinen kokemus. Nykyään edellytetään työnhakijoilta työkokemusta. Nuorelle tai alaa vaihtavalle se on hankalaa. Mistä sitä kokemusta saisi, jos ei töihin ilman sitä pääse? Työharjoittelusta saatu kokemus auttaa alkuun, Eveliina miettii. Eveliina vietti harjoittelujaksonsa vähittäiskaupassa. Työ oli mielenkiintoista, asiakaspalvelu sujui ja kävellessä välillä kiusaavat jalkavaivatkin pysyivät myymälätyössä poissa, vaikka Eveliina teki välillä pitempiäkin päiviä. Harjoittelun lopuksi käteen jäi rivi kiitettäviä arvosanoja todistuksessa ja työnantajan suositus jatkaa koulutuksen kautta samalla alalla. 18 Opin harjoittelussa paljon ja tuntui hyvältä saada lopuksi niin hyvä todistus. Nyt suunnitelmissani on hakeutua aikuiskoulutuksena suoritettavaan myyjän ammattitutkintoon. Oppisopimuskin voisi ehkä olla hyvä vaihtoehto, Eveliina suunnittelee. Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillisena lisäkoulutuksena tarjottiin toiminta-alueen työikäiselle aikuisväestölle mahdollisuus osaamisen lisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Hierojan ammattitutkinto on esimerkki koulutuksesta, joka on mahdollistanut siirtymisen esim. teollisuuden raskaista töistä työtehtäviin, jossa työntekijän on mahdollista säädellä aiempaa paremmin työasentoja ja työn määrää. Tutkinnon suoritettuaan monet hierojat ryhtyvät itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Nykyään on entistä yleisempää, että hieronta kytketään osaksi laajempaa hyvinvointipalvelujen kokonaisuutta. Sekä Hämeenlinnassa että Lahdessa järjestettiin sihteerin ammattitutkintoon valmistavia koulutuksia, joissa painotettiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan tehtäviin sijoittumista joko yksityiselle tai julkiselle sektorille ajanvaraustehtäviin tai lääkärin avustajiksi potilaille tehtäviin pieniin toimenpiteisiin. Uutena ammatillisen lisäkoulutuksen avauksena aloitettiin työvalmentajan erikoisammattitutkintojen valmistava koulutus Hämeenlinnassa. Lisäksi oltiin mukana tutkintosuoritusten koordinoinnissa ja vastaanottamisessa sekä Tampereella että Riihimäellä. Työvalmentajan erikoisammattitutkinto on loistava esimerkki Kiipulan prosessien välisestä yhteistyöstä sisältöjen toteutuksessa. Toteutukseen osallistui kouluttajia aikuiskoulutuksen lisäksi erityisopetuksesta, hallinnosta ja prosessituesta sekä kuntoutuksesta. Kiipulan sisäistä yhteistyötä kuvasti myös toimintavuonna aloitettu vihersisustajan ammattitutkinnon järjestämisoikeuksien haku. Tutkintoon valmistava koulutus käynnistetään seuraavan toimintavuoden aikana. Lisäkoulutuksessa toteutettiin tavoitteen mukaisesti 12 670 suoritepäivää vuonna 2012. Ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillisia avomuotoisia kuntoutuskursseja järjestettiin kuudella paikkakunnalla. Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaalla toteutettiin kaikkia neljää Kelan uuden standardin mukaista, ammatillisena kuntoutuksena järjestettävää kurssia. Espoossa ja Riihimäellä kurssitarjonta oli näitä suppeampaa. Kurssit olivat aikuisille ja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiä ammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömien Takaisin työelämään -kuntoutuskursseja. Toimintavuonna onnistuttiin aikaisempia vuosia paremmin asiakashankinnassa ja kurssien toteutuksessa. Tämä on seurausta myös vuoden aikana sidosryhmien suuntaan tehdystä yhteyksien ja markkinoinnin vahvistamisesta. Samoin kurssien toteuttamisessa tehtävää, eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja työnjakoa on kehitetty. Erityisen tärkeää on ollut standardin puitteissa ideoitujen hyvien käytäntöjen välittäminen toimintapaikkakuntien kesken. Kursseja toteuttava henkilöstö oli keskeisessä roolissa myös urasuuntapalvelujen arvioivien ja osittain ohjaavien palvelujen tuottamisessa eri paikkakunnilla. Tätä prosessien välistä työtä edistettiin ammatillisen avokuntoutuksen koordinaatioryhmässä. Toimipaikoilla vahvistettiin tiimimäistä työskentelyä urasuuntapalvelujen ja aikuiskoulutuksen työntekijöiden kesken. Alustava seuranta (N=311) osoittaa, että kuntoutuskurssin jälkeen työssä oli 17 % kuntoutujista. Joka neljäs kuntoutuja (25 %) lähti kurssin jälkeen opiskelemaan tai
Kurssilaisten kommentteja ja kehitysehdotuksia ammatillisilta kuntoutuskursseilta hyvää oli kokonaisvaltainen elämän- ja terveydentilan arvioiminen ryhmässä tehtävät selitettiin hyvin; kun tiesin, miksi teen tai olen tylsällä tilanteessa tai tehtävän kimpussa, sille muodostui TARKOITUS! työharjoittelu on tärkeä! pidempi saisi olla, ainakin harjoittelujakso oli hyvä kuulla muitten kokemuksia ja ajatuksia usko palasi työelämään palaamisen rytmin muutos jokapäiväiseen elämään kurssi toi päivään rytmiä, pääsi kokeilemaan eri ammattia ja näin löytyi itselleni sopiva ammatti asioita saatu hoidettua, jotka ovat olleet rästissä päätösryhmäjakso voisi olla pidempi viikon loma puolivälillä? pitkä kurssi ilman lomaa on rankkaa haki opintoihin. Työelämän ulkopuolella (kuntoutustuella, työkyvyttömyyseläkkeellä tai sairauslomalla) oli 13 %. Työttömäksi työnhakijaksi kurssin jälkeen päätyi 17 % ja 20 % siirtyi TE-hallinnon tai Kelan toimenpiteisiin. Kuntoutujista 6 % sijoittui kuntouttavaan työtoimintaan, työpajoihin tai sosiaalisen kuntoutumisen toimenpiteisiin. Tarkempi seurantatutkimus valmistuu vuoden 2013 aikana. Ammatillisen kuntoutuksen kursseissa toteutettiin 27 916 (tavoite 27 000) suoritepäivää. Työelämäpalvelut Työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöille palveluja, joilla vahvistettiin ammatillista osaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnan kehitystä. Palvelujen organisoinnissa lähdettiin asiakkaan tarpeesta ja suunnittelutyö tehtiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työelämäpalveluilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää työelämän kehittämisja palvelutehtävää. Asiakkaat tulivat ensisijaisesti pk-sektorilta ja julkishallinnosta. Koulutukset ja palvelut toteutettiin omarahoitusperiaatteella tai käyttämällä hyväksi Opetushallituksen osittaista rahoitusapua. Valmennukset, työnohjaukset, työhyvinvointipäivät, lupakorttikoulutukset, asiantuntijakonsultoinnit ja -luennot ym. olivat edelleen tärkeä osa Kiipulan prosessien yhdessä tuottamia työelämäpalveluja. Työelämän kehittämis- ja palveluhankkeita (TYKE) toteutettiin neljässä hankkeessa. Hankkeiden avulla kokeiltiin työelämän kanssa yhdessä uusien ja erilaisten tuotteiden ja palvelujen toimivuutta. Työelämäpalvelujen asiakassuhteissa painotettiin luotettavuutta, työelämä- ja kysyntälähtöisyyttä, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli erinomainen: 4,6 asteikolla 1-5. Työelämäpalveluissa toteutettiin yhteensä 775 suoritepäivää. Tunnusluku 2010 2011 2012 yhteisöasiakkaiden määrä (organisaatioiden lkm) 39 45 51 asiakasmäärä (henkilöiden lkm) 891 840 473 asiakastyöpäivät 888 1055 775 tarjousten läpimeno (%) 78 81,5 81,3 19
Puutarha Kiipulan puutarhan toimintavuosi ei tuonut toivottua parannusta puutarhan tulokseen. Vaikka tiukkaa kulukuria puutarhalla pidettiinkin, monet kustannukset nousivat merkittävästi painaen puutarhan kannattavuutta alaspäin. Ohjaustoiminnan osalta vuosi 2012 oli puutarhalla hyvin vilkas. Ammattiopiston puutarhatalouden opiskelijoiden lisäksi puutarhalla oli työssäoppijoita myös liiketalouden koulutusohjelmasta ja valmentavasta koulutuksesta. Puutarhalla ohjattiin opiskelijoita puutarhan oppimisympäristössä yhteensä noin 5 900 tuntia. Kiipulan omat opiskelijat suorittivat työssäoppimisjaksojaan puutarhalla lähes 40 opintoviikon verran. Myös muiden puutarha-alan oppilaitosten opiskelijat kokivat Kiipulan puutarhan kiinnostavaksi ja monipuoliseksi työssäoppimispaikaksi. Muista alan oppilaitoksista työssäoppijoita oli toimintavuoden aikana 10 henkilöä, jotka suorittivat puutarhalla opintojaan noin 60 opintoviikon verran. Lisäksi puutarhalla oli useita kuntoutuskokeilijoita ja työvoimatoimiston työkokeilijoita. Yhdyskuntapalvelua suoritti puutarhalla kaksi henkilöä. Lähiseudun puutarha-alan opetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa jatkettiin jo vakiintunutta tiivistä yhteistyötä. Niin nuorisoasteen kuin aikuisopiskelijatkin osallistuivat puutarhalla monenlaisiin viljelytöihin. Vierailevat opiskelijaryhmät olivat kiinnostuneet leikkogerberan viljelystä ja myös monet vierailuryhmät tutustuivat gerberan viljelyyn ja puutarhan muuhun toimintaan. Kohonneiden energiakustannusten lisäksi puutarhan taloudellista tulosta heikensi joka toinen vuosi tehtävä gerberakasvuston vaihto. Vuonna 2010 istutettu kasvusto raivattiin opiskelijavoimin toukokuun lopulla ja uudet taimet istutettiin kesäkuun puolivälissä. Satoa uusi kasvusto alkoi tuottaa kunnolla elokuussa, joten kesällä ei leikkogerberaa päästy puutarhalta myymään. Kurkkua puutarhalla tuotettiin toimintavuonna 2012 poikkeuksellisesti puolet vähemmän kuin vuonna 2011. Satoa saatiin 1500 neliön pinta-alalta reilut 20 000 kiloa. Ilahduttavaa oli, että kurkun kilohinta pysyi koko satokauden ajan erittäin hyvänä. Kurkku tuottikin budjetoitua paremman tuloksen. Ruukkukasvien tuotanto pysyi pääpiirteittäin samanlaisena kuin edellisenä vuonna painottuen kevätja joulusesonkiin sekä sopimusviljelyyn. Kiipulan puutarha onnistui saamaan ryhmäkasvisopimuksia lähialueen seurakuntien yms. kanssa, mikä piti rahtikustannukset kurissa. Vaikka viljeltyjen ruukkukukkien määrä väheni edelliseen toimintavuoteen verrattuna reilut 20 000 ruukkua, toi nykyinen viljelymäärä, 152 000 ruukkua, edellisvuotta paremman taloudellisen tuloksen. Tuotteiden keskihintaan onnistuttiin erityisesti joulutähden osalta saamaan nousua. Vaikka ruukkukukkien tuotot jäivät budjetoidusta, oli näiden tuotteiden tulos parempi kuin vuonna 2011. Tuotantomäärät 2010 2011 2012 viljelypinta-ala m 2 7 404 7 404 7 404 kurkku kg 36 470 44 289 19 857 ruukkukasvit kpl 180 969 175 312 152 519 leikkogerbera kpl 40 687 86 864 79 324 20