KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden perusteluja. 4. Mitä on saavutettu. 5. Parannettavaa / haasteita jatkossa.
HISTORIAA JA MUUTA HAVINAA: tila siirtyi keskenkasvuisen omistukseen 1980 peltopinta-ala 20ha, lehmiä 24 parressa ja nuorikarja taloudellinen tilanne melko hankala: -huono rehu- ja työomavaraisuus -tuotanto heikosti kannattavaa -tila velkaantunut myönteistä tuolloin: - maitokiintiö jo 220 000 l - palkattu karjanhoitaja, kesäisin harjoittelija Elämä opetti keskittymään olennaiseen!
KEHITYSTÄ VUOSIEN VARRELTA: - 80-luvulla makseltiin vanhoja velkoja, raivattiin uutta peltoa, rakennettiin hiehoille uudet tilat ja ensimmäiset laakasiilot - 90-luvulla koneistettiin ruokinta ja kasvatettiin peltopinta-alaa vuokraamalla - sonninkasvatus aloitettiin -95 - parsinavetta 52 paikkaiseksi 96 - verstas/konehalli 97 - tuparemontti 98 - sonninavettalaajennus 100 paikkaan 99-2000-luvulle tultaessa alettiin miettiä pihaton rakentamista
2000-LUKU: - yhteistyössä arkkit. Jouni Pitkärannan kanssa laadittiin Farm Plan - askelkartta 400 lehmän karjaan - 2000 lietteen etävarasto - 2002 apevarasto - 2004-2005 viileä lypsyasemapihatto 90 => 130 lehmälle - 2006 vanhan parsinavetan saneeraus hiehopihatoksi, lisää laakasiiloja - 2007 jalottelutarha makuukatoksella hiehoille - 2008 kylmä olkivarasto tiineille hiehoille ja umpilehmille, lietelannan etävarasto => lehmämäärä 145:een - 2009 viileä vasikkanavetta 0-2kk ikäisille - 2011 makuuhalli 235 eläimelle => lehmämäärä 250:een (poikima-, sairaseläintilat, umpilehmät, yksi lypsyryhmä ja hiehopaikkoja) - 2012 lisää laakasiiloja.
Mikä on yritystoiminnan perimmäinen tarkoitus? - yrittäjän omaisuuden ja yksityistalouden varojen kasvattaminen, ehkä myös elämän helpottaminen Miten tämä tavoite saavutetaan? - mahdollisimman suuret tulot optimoiduilla menoilla - tuloihin voidaan vaikuttaa rajallisesti määrällä ja laadulla - rehustus-, työ- ja pääomakustannukset on pidettänä kurissa On mietitty ja suunniteltu, taas jälleen mietitty, suunniteltu, kyselty välillä muiden kokemuksia ja taas mietitty..
AJATUKSIA JA VASTATTAVIA KYSYMYKSIÄ: REHUSTUSKUSTANNUKSET: - aperuokinta kotoiselta pohjalta ilman kioskeja - visiiripöydät, 2+2 ja 3+3 riviset pohjaratkaisut - eläinten ryhmittely (ruokinta, terveys) - yksinkertaista ja varmatoimista, yksinkertaista ja varmatoimista, yks eikä pätkääkään eward-ketjua TYÖKUSTANNUS: - tasapaino työ- ja pääomakustannusten välillä - asemalypsy 2 x 10 side by side, kokoomatila ajolaitteella - kuka tekee, mitä tekee, milloin ja missä? - käsin vai koneella, yksin vai kaksin? - kestokuivike ei ole ahneen ihmisen ratkaisu - suoraa, yksinkertaista ja selkeää => helppoa hallita - verhot, visiirit, konekuivitus, ritiläpalkit, raapat alla ja päällä => eläimet puhtaita ja terveitä => työ mielekästä ja tehokasta - 3 s. x 2 x 100 lehmää x 365 d = 61 h/v - rehu- ja lantalogistiikka kunnossa
PÄÄOMAKUSTANNUKSET: - kehitys askel askeleelta, välillä väliaskeleitakin - liian velan välttäminen, hankkeen ajoitus - tasapaino työ- ja pääomakustannusten välillä => oikea automaatiotaso - toiminnallisuus ennen kaikkea - monikäyttöistä ja oikeanlaatuista - halvalla - eri eläinryhmät eri rakennuksissa => vanhan hyödyntäminen => olosuhteiden optimointi - toimittu itse rakentajana / rakennuttajana vastuuta ei kukaan kanna ilmaiseksi - haettu oppia niin koti- kuin ulkomailtakin - kilpailutus pää kylmänä hajautettu hankinnat - laajennettavuus käyttöasteen nosto parantaa tulosta
Mitä on saavutettu? Tänä päivänä: - viljelyksessä 272ha peltoa ja 15ha luonnonlaidunta nurmella 145ha seosviljaa 100ha rypsiä 20ha kesantoa 7ha lisäksi ostetaan rehuviljaa sopimustuottajilta - lypsylehmiä 201 => 250 vasikat <6kk 70 hiehot >6kk 115 teurassonneja 100 => 0 - vuosituotanto 1,85milj.litraa => n. 9500 litraa/lehmä - maitokiintiö 1,9milj. litraa - isäntäparin lisäksi neljä työntekijää, kesällä apua enemmän - maitoa n. 280 L /navettatyötunti
- vuotuinen liikevaihto n. 1 milj. - lypsynavetoiden eläinpaikka on tullut maksamaan 3800 4380 - vasikka- ja hiehotilat sekä erilaiset varastotilat huomioiden 2000-luvun investoinnit n.1,65milj. => n.2750 / eläinpaikka - investointituet hyödyntämällä on vieraan pääoman osuus melkein saatu pidetyksi tavoitetasolla - epävirallinen kannattavuuskerroin vaihdellut 0,85 1,14
PETRATTAVAA / HAASTEITA: - Tuotannon järjestämisessä vielä paljon hienosäätöä => 0,5 x 250 lehmää x 365 d = 45 625 - Tuotannon ja ihmisten johtamisessa opeteltavaa Mistä oppia ja benchmarkkausta? - työvuorot ja -määrät - erilaisten riskien hallinta - yms. yms.
KIITOS!