Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät

Loppuraportti Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät Quality systems in meat production at primary level MMM Dnro 1693/325/2012 Hankeaika 1.4.2013 30.4.2014 Toteuttajatahot: Lihateollisuuden Tutkimuskeskus LTK osuuskunta Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Tämän hankkeen toteuttamiseen on käytetty MMM:n Laatuketjurahoitusta

Sisällys 1. Hankkeen taustaa ja tavoitteet... 3 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö... 4 3. Hankkeen vaiheet... 5 3.1 Sikavaan pohjautuvan sianlihantuotannon laatujärjestelmän kehittäminen (Työpaketti 1)... 6 3.1.1 Haku kansalliseksi laatujärjestelmäksi ja perustelut... 6 3.1.2 Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiprosessi ja terveydenhuoltokäyntien auditoinnit... 8 3.1.3 Sikavan kansallinen laatujärjestelmä ja EU-suuntaviivat... 9 3.2 Naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmätyön aloittaminen (Työpaketti2)... 11 3.3 Esiselvitys siipikarjanlihantuotannon yhtenäisestä terveydenhuoltotietojen rekistereistä, sen hallinnoinnista ja kustannuksista (Työpaketti 3)... 12 4. Tulokset ja niiden arviointi... 13 4.1 Sianlihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä ja järjestelmän sertifiointi... 13 4.2 Naudanlihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä... 15 4.3 Selvitys siipikarjanlihan kansallisen laatujärjestelmän suuntaviivoista... 15 Hankkeesta kirjoitetut lehtikirjoitukset ja hankkeen esittelyt:... 15 5. Jatkotoimet... 15 6. Loppuraportin tiivistelmä... 17 LIITTEET:... 19 Liite 1. Sikavan toimintaan pohjautuvan laatujärjestelmän vertailu lainsäädännön vaatimuksiin... 19 Liite 2. Vaatimukset kansalliselle laatujärjestelmälle... 24 Liite 3. Hyvinvoinnin määritelmä ja elinkeinon 6 kohdan ohjelma sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi... 25 Liite 4. EU-suuntaviivat (2010/C341/04) ja Sikavan kansallisen laatujärjestelmän vaatimusten täyttyminen... 29 2

1. Hankkeen taustaa ja tavoitteet Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät Suvali3 -hanke on jatkumoa v. 2009 alkaneille liha-alan laatuketjuhankkeille (www.laatuketju.fi/hankkeet). Sikavan toimintaan perustuvan sianlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän rakentaminen kohti akkreditoitua sertifiointia jatkui Suvali3- hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli luoda Sikavan toimintaan pohjautuva sianlihantuotannon kansallinen, sertifioitu ISO 9001:2008 standardin mukainen laatujärjestelmä. Kolmannen osapuolen tekemät, laatujärjestelmän sertifiointiin tähtäävät ulkoiset auditoinnit auttavat laatujärjestelmän kehittämisessä ja arvioivat, täyttääkö laatujärjestelmän toiminta sille asetetut vaatimukset ISO 9001 standardin mukaisesti. Tavoitteena oli myös tiedottaa sianlihan tuottajia Sikavan laatujärjestelmästä. Lisäksi oli luotava menetelmä, miten ulkopuolisen auditoinnin dokumentaatio käsitellään, miten hyödynnetään ja miten auditoinnin tuloksista tiedotetaan ketjun eri osapuolille. Naudanlihantuotannossa terveydenhuollon ja tilatason tuoteturvallisuuden hyvät käytännöt ovat olemassa nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmässä eli Nasevassa. Naseva on perustettu vuonna 2006 ja sen yhtenä tehtävänä on dokumentoida kansallisesta terveydenhuollosta saatavaa laatutietoa. Vuonna 2011 Nasevaan kuului 52 % tiloista ja 70-75 % tuotannosta. Nasevan hyvät käytännöt ja toimintatapakuvaus voidaan kirjoittaa kansallisen laatujärjestelmän muotoon samaan tapaan kuin Sikavankin. Siipikarjanlihantuotanto Suomessa perustuu tuottajan ja siipikarjateurastamon väliseen tiiviiseen sopimustuotantoon, jossa lihan jäljitettävyysketju alkutuotannosta kuluttajalle on ollut jo pitkään mahdollista. Tilakäynneiltä saatava tiladokumentaatio menee teurastamon tietojärjestelmään, josta seuranta-palaute toimii tehokkaasti. Siipikarjanlihantuotantoon on kuvattu laatustrategian mukaiset hyvät toimintatavat, joka koostuu sekä lainsäädännöllisestä tasosta, joka sisältää kansallisen- ja EU-lainsäädännön että lainsäädännön ylittävästä kansallisesta tasosta, joka sisältää Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeet, vapaaehtoiset terveydenhuoltotoimet, hyvän tuotantotavan mukaiset toimenpiteet alkutuotannossa ja jalostavan teollisuuden lisätoimenpiteet (laatuohjelma). Kansallista tietojärjestelmää, johon kerättäisiin terveydenhuollosta saatavaa tietoa mm. siipikarjan terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintatavoista, ei kuitenkaan ole. Siipikarjan lääkityksistä on ETT ry kerännyt vuodesta 2008 alkaen tietoja, joita on voitu hyödyntää niin julkisessa keskusteluissa kotimaassa kuin myös ulkomaisissa alan asiantuntijatilaisuuksissa. Ennen kuin kansallisesti todennettavaa laatujärjestelmää siipikarjanlihantuotantoon pystyttäisiin luomaan, täytyisi selvittää, minkälaiset mahdollisuudet alalla on luoda yhteinen ja yhtenäistä laatutietoa keräävä rekisteri. Lisäksi on selvitettävä, mikä taho rekisteriä hallinnoisi ja minkälaiset olisivat vuosittaiset kustannukset. Hankkeen tavoitteet jaettiin kolmeen työpakettiin, joiden tavoitteet asetettiin seuraavasti: Työpaketti 1: Sikavaan pohjautuvan sianlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän kehittäminen: - toteutetaan kolmannen osapuolen auditoinnit, selvitetään laatujärjestelmän ylläpidon resurssitarpeet sekä kertyvän laatutiedon dokumentaatiotaho 3

- Sikavan kansallisesta laatujärjestelmästä, sen auditoinneista ja toimintatavan kuvauksesta tiedotetaan sianlihantuottajia. Työpaketti 2: Naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmätyön aloittaminen - keskustelut naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän suuntaviivoista - Nasevan toimintatavan kuvaaminen laatujärjestelmän muotoon Työpaketti 3: Esiselvitys siipikarjanlihantuotannon yhtenäisestä terveydenhuoltotietojen rekistereistä, sen hallinnoinnista ja kustannuksista. - tehdään selvitystä siipikarjanlihasektorin kanssa siitä, tarvitseeko siipikarjanliha oman kansallisesti todennettavan laatujärjestelmän - määritellä alan yhteiset siipikarjanlihantuotantoa kuvaavat laatutiedot 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeelle myönnettiin Maa- ja metsätalousministeriön laatuketjurahoitusta 85 000 euroa ajalle 1.4.2013-31.12.2013. Hankkeelle myönnettiin jatkoaika 30.4.2014 saakka. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 119 000 euroa, josta yritysrahoituksen osuus 34 000 euroa. Yritysyhteistyökumppaneina hankkeessa olivat mukana Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, Oy Snellman Lihanjalostus Ab ja Saarioinen Oy. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK Osuuskunta (jatkossa LTK), jossa hankkeen vastuuhenkilönä ja projektipäällikkönä toimi MMM, agronomi Kati Kastinen. Hankkeen toisena toteuttajatahona toimi Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry (jatkossa ETT) vastuuhenkilönään ell, toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi. Sikavan laatujärjestelmän kehitystyössä asiantuntijoina toimivat lisäksi Sikavan toimihenkilöt ja Sikavan johtoryhmän jäsenet. ISO 9001:2008 -standardin vaatimusten mukaisen laatujärjestelmän sertifiointiin liittyvissä yksityiskohdissa avusti EnviroVet Oy. Hankkeen aikana aloitettiin Sikavaan pohjautuvan laatujärjestelmän kolmannen tahon auditoinnit ja laatujärjestelmän sertifiointi-prosessi, jonka toteutti akkreditoitu sertifiointielin Bureau Veritas Certification Finland. Hankkeessa toteutettiin yhteistyössä ProLuomun kanssa sidosryhmätahojen kesken keskustelutilaisuus luomusian terveydenhuollosta ja erityispiirteistä koskien kansallista laatujärjestelmää. Sikavan kansallisesta laatujärjestelmästä tiedotettiin soveltuvin osin Suomen sikayrittäjien hallinnoimassa Sikojen hyvinvoinnin edistäminen- hankkeessa. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Lihatiedotuksen hallinnoimien Läpinäkyvyyttä lihan ostohetkeen Lihan tuotantotapakuvausten ja alkuperän viestintä kuluttajille, kaupalle ja julkisille hankintaorganisaatioille, pilottina sianliha sekä Sertifioitu Laatuvastuu 2014-2016 kansallinen laatujärjestelmä hankkeiden kanssa. 4

Lisäksi Svenskt Sigill n edustaja Alisa Toivonen oli yhteydessä projektipäällikköön Sikavan toimintaan pohjautuvasta sianlihan laatujärjestelmästä ja kertoi, miten Svenskt sigill n sianlihan laatujärjestelmä on toteutettu. Ruotsissa sertifikaatti myönnetään sianlihantuottajalle, kun Suomessa sertifioidaan Sikavan terveydenhuoltojärjestelmä, johon valtaosa sianlihantuottajista kuuluu. Siipikarjanlihan laatujärjestelmän selvitystyöhön liittyi projektipäällikön tutustuminen Suomen broileryhdistyksen puheenjohtana toimivan Hanna Haminan broilerkasvattamon laatujärjestelmään ja toimintaan Eurassa sekä neuvottelu hankkeessa mukana olleiden yritystahojen kanssa laatujärjestelmätyön suuntaviivoista siipikarjanlihantuotannossa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 5 kertaa ja ensimmäisen kerran sähköpostikokouksena 12.-19.6.2013. Hankkeen ohjausryhmän varsinaiset jäsenet: MMM: Petri Koskela (pj), Pekka Sandholm ja Leena Räsänen Atria Suomi: Merja Leino (varalla Eeva Juva) Elintarviketeollisuusliitto ETL ry: Marika Säynevirta Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry: Pirjo Kortesniemi HK Ruokatalo: Elias Jukola Kauppa: Markku Louhi (SOK) Kuluttajaliitto: Annikka Marniemi MTK: Jukka Rantala ProAgria Lihaosaamiskeskus: Ari Nopanen Ruokatieto Yhdistys ry: Tiina Lampisjärvi Saarioinen: Marja Joutsen Siipikarjaliitto: Lea Lastikka SIKAVAn johtoryhmä: Taneli Tirkkonen (varalla Martti Hassila) Snellmanin lihanjalostus: Peter Fagerholm Suomen Sikayrittäjät ry: Ari Berg 3. Hankkeen vaiheet Hankkeessa toteutettiin kolmea osa-aluetta, Sikavaan pohjautuvan sianlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän kehitystyön jatkaminen (Työpaketti1), Naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmätyön aloittaminen (Työpaketti 2) ja Esiselvitys siipikarjanlihantuotannon yhtenäisestä terveydenhuoltotietojen rekistereistä, sen hallinnoinnista ja kustannuksista (Työpaketti 3). Hankkeen budjetissa työpakettien osuudet olivat Sikavan laatujärjestelmän kehitystyön osalle 50%, naudanlihan laatujärjestelmätyölle 25% ja siipikarjanlihan laatujärjestelmän selvitystyöhön 25%. 5

3.1 Sikavaan pohjautuvan sianlihantuotannon laatujärjestelmän kehittäminen (Työpaketti 1) Sikavan laatujärjestelmän kirjoittamista ja kehitystyötä kansalliseksi laatujärjestelmäksi aloitettiin ja terveydenhuoltokäyntien pilottiauditoinnit toteutettiin Suvali2-hankkeessa. Suvali3- hankkeessa laatujärjestelmän kehitystyötä jatkettiin siten, että järjestelmälle voitiin hakea kansallista statusta. Laatujärjestelmän dokumentointia muokattiin vastaamaan ISO 9001:2008 standardin vaatimuksia ja terveydenhuoltokäyntien auditoinnit aloitettiin Bureau Veritaksen toimesta tavoitteena laatujärjestelmän sertifiointi. 3.1.1 Haku kansalliseksi laatujärjestelmäksi ja perustelut Keväällä 2013 aloitettiin ETT:n ja LTK:n toimesta valmistella kuvausta Sikavan laatujärjestelmän toiminnassa yli lakisääteisyyden menevistä toimenpiteistä (liite 1), joilla sen voitiin osoittaa täyttävän kansallisen laatujärjestelmän vaatimukset (Komission asetus (EY) N:o 1974/2006). Huhtikuussa 2013 jätti Lihatiedotus ry hakemuksen Maaseutuvirastolle EU:n yhteisrahoitteisesta menekinedistämis-hankkeesta kotimaisen sianlihan tuotantotavasta tiedottamiseksi ja markkinoinnin edistämiseksi kotimaassa Laatuvastuu-ohjelman avulla. Komission asetuksen 22 artiklan kohdissa 2 a-e on lueteltu vaatimukset, jotka jäsenvaltion tulee täyttää (liite 2). EUmenekinedistämisohjelman tukeen on oikeutettu sianliha, joka on tuotettu kansallisen laatujärjestelmän mukaisesti. Kansallista laatujärjestelmää koskevat vaatimukset ja kansallisen statuksen laatujärjestelmälle myöntävä viranomainen kirjattiin lakiin elintarvikelain muutoksesta (365/2013), joka tuli voimaan 1.6.2013. Heti lain voimaantulon jälkeen jätti ETT ry Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle (jatkossa Evira) hakemuksen Sikavan toimintaan perustuvan sianlihantuotannon laatujärjestelmän hyväksymisestä kansalliseksi laatujärjestelmäksi. Hakemuksessa todettiin Sikavaan pohjautuvan laatujärjestelmän kattavan sian elossaoloajan aikana tilalla tapahtuvan terveydenhuoltotyön ja tilatason toimet tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Hakemuksessa käytiin läpi artiklan 22 kohdan 2 a-e vaatimukset ja perustelut, huomioiden erityisesti kohdan 2 a erityispiirteiden, kansanterveyden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin osalta ne Sikavan toimenpiteet, jotka ylittävät lakisääteisen tason. Sikavan laatujärjestelmän hakemuksen perusteluissa erityispiirteiksi mainittiin Sikavan toiminnan perustuvan elinkeinon vapaaehtoisesti sopimiin lainsäädännön ylittäviin ehtoihin ja toimintatapoihin sekä niiden järjestelmälliseen noudattamiseen. Sikavaan liittynyt tuottaja on tehnyt Sikavan terveydenhuoltosopimuksen eläinlääkärin kanssa, joka säännöllisillä tilakäynneillä havainnoi tilan eläinten olosuhteita, terveyttä, hyvinvointia sekä tilan toimintatapoja. Porsastuotantotilalla havainto-kohteita on 158, lihasikalassa 60 kpl. Terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan mm. tilan toimintatavat, tautisuojaukseen liittyvät asiat sekä kirjataan merkittävimmät tilalla lääkkeiden käyttötarvetta aiheuttavat sairaudet. Suunnitelmaan kirjataan sikojen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tärkeimmät kehityskohdat ja laaditaan lääkkeiden käytöstä ohjeistus sekä tarvittava rokotus- ja loishäätöohjelma. Suunnitelma päivitetään vuosittain. 6

Kansanterveyden osalta perusteluissa todettiin, että tilatason ennaltaehkäisevällä terveydenhuoltotyöllä pyritään vähentämään eläinten sairastumista ja lääkkeiden käyttötarvetta sekä edistämään tuotantohygieniaa. Sikavan toiminnan tuloksena tarttuvia tauteja on saatu vähennettyä ja tällä on myös sikojen lääkkeiden käyttötarvetta saatu vähennettyä erityisesti lihasikaloissa. Tätä kautta pyritään myös vähentämään lääkejäämäriskiä. Suomessa on 0-toleranssi salmonellan esiintymisen suhteen. Sikavan salmonellaseuranta tiloilla on tiukempi kuin viranomaisten salmonellavalvontaohjelma. Tilanne tutkitaan liittymisen yhteydessä sekä tarvittaessa mutta vähintään viiden vuoden välein. Lisäksi tilan on ostettava rehut niiltä rehualan toimijoilta, jotka ovat ETT ry:n ylläpitämällä Positiivilistalla. Positiivilistan sääntöjen mukaisesti rehualan toimijoilta edellytetään vapaaehtoisia toimia mm. selvitykset tuontirehujen valmistuksesta lähtömaassa ja tuontirehujen pitämistä karanteenissa siihen saakka, kunnes tutkimustulokset salmonellavapaudesta on saatu. Esimerkiksi rehusalmonellaepidemian (v.2009) hoidossa Sikava toimi elinkeinon ja viranomaisten apuvälineenä riskitilojen (joita oli kaikkiaan 500) kartoituksessa, eläinliikenteen ohjauksessa sekä näytteenoton ja saneerauksien koordinaatiossa. Sikavan toiminta varmisti, että tiloilta, joilta löytyi salmonella eläimistä, rehusta, ruokintalaitteistoista tai rehuvarastoista (eli 51 sikatilaa), salmonella ei levinnyt eläinliikenteen kautta muille tiloille, teurastamoihin ja tilat rehusiiloineen ja ruokintalaitteineen saatiin saneerattua. Eläinten terveyden osalta todettiin, että sikaloiden terveysluokitusrekisteriin, Sikavaan tuleva informaatio on ajantasaista. Havainnot tarttuvista taudeista, tuotantosairauksien oireista ja kuolleisuudesta dokumentoidaan Sikavaan. Jokainen terveydenhuoltokäynti tallennetaan Sikavaan web-pohjaiselle lomakkeelle, joten rekisteristä saadaan tietoa sikojen terveydentilasta tiloittain ja ikäryhmittäin. Mikäli sairauksien oireita esiintyy paljon eli yli 20% havainnoitavasta ikäryhmästä ; rekisteri tekee automaattisesti hälytyksen kaikille tuottajan valtuuttamille tahoille; joko tekstiviestillä tai sähköpostitse. Tautipurkaustilanteessa voidaan rekisteriin asettaa myös rekisterivastaavan toimesta tilalle poikkeustilanne, ja tiedottaa tästä asianomaisia tahoja, ja siten ehkäistä taudin leviäminen esim. eläinkuljetusten mukana. Tärkeitä tarttuvia sikatauteja; kuten porsasyskä, dysenteria, kapi ja aivastustauti, joita ei viranomaisen toimesta vastusteta, on saatu Sikavan avulla merkittävästi vähenemään; porsasyskän aiheuttaja on saneerattu Suomesta kokonaan. Tällä on ollut merkittävä vaikutus lääkkeiden käyttötarpeen vähentymisessä erityisesti lihasioilla. Suomi on Norjan ja Sveitsin lisäksi ainoita maita maailmassa, jotka ovat porsasyskän hävittämisessä onnistunut. Lisäksi kapi on saatu lähes saneerattua eli rutiininomaiset, aiemmin vähintään vuosittaiset, kapilääkitykset on Sikavaan kuuluvalta tilalta kielletty. Tämän seurauksena ivermektiinityyppisten ympäristön eliöstöön haitallisesti vaikuttavien lääkkeiden käyttötarve on sikapuolella käytännössä saatu loppumaan. Eläinten hyvinvoinnin perusteluissa todettiin, että terveydenhuoltokäynnillä seurataan tuotannon tunnuslukuja ja tehdään havaintoja eläimistä ja nämä kirjataan käyntilomakkeeseen. Osa havaintokohteista on eläinten hyvinvointia kuvaavan Welfare Quality -arviointimenetelmän mittareita. Näitä ovat mm. kuntoluokitus, emakoiden lapavauriot, hännänpurenta ja kuolleisuus. Lisäksi eläinlääkäri havainnoi jokaisella käynnillään mm. virikkeiden käyttöä, eläintiheyttä sekä sikojen ja karsinoiden puhtautta. Havainnoista tehdään vuosiyhteenvetoja, jolloin saadaan paremmin tietoa eri ikäryhmien tilanteesta ja kehittämiskohteista. Vastuullisen tuotannon mittareiksi on valittu kuolleisuus ja lihantarkastuksesta saadut tiedot ruhojen hylkäyksistä tai 7

osaruhohylkäyksistä. Mittareille on asetettu raja-arvot eli mikäli raja-arvot ylittyvät tila joutuu korjaavien toimenpiteiden piiriin. Tiedot lasketaan tiloittain puolenvuoden välein Sikavaan. Hakemukseen liittyen Eviralta tuli täydennyspyyntö mm. laatujärjestelmän rajaamista ja eläinten hyvinvointia koskevien perusteluiden osalta. Liitteessä 3 on ETT:n selvitys sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä, joita alalla on toteutettu. ETT lähetti Eviralle vastineen kesäkuun lopulla 2013. Evira antoi 12.7.2013 päätöksensä (Dnro/4398/0400/2013), jossa se hyväksyi Sikavan laatujärjestelmän kansallisen tason maaseudun kehittämislainsäädännön mukaiseksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi. Eviran näkemysten mukaan Sikavan kansallinen taso ylittää lainsäädännön vaatimustason huomattavasti eläinten terveyden osalta. Myös kansanterveyden osalta lainsäädännön vaatimustason ylitykset ovat merkityksellisiä. Eläinten hyvinvoinnin osalta Sikavan laatujärjestelmän toimenpiteet ja mittarit eivät olleet riittäviä ylittääkseen lainsäädännön vaatimukset huomattavasti, vaan laatujärjestelmässä tulisi asettaa selvästi useampia vastaavanlaisia mittareita eläinten hyvinvoinnille esimerkiksi eläinten pitopaikkaa tai pitopaikan olosuhteita koskien. Kansallisen laatujärjestelmän statuksen myöntämisprosessi sianlihan alkutuotannolle oli ensimmäinen Suomessa ja näin ollen aiheutti myös yhteisten käytäntöjen ja toimintatapojen muodostamista sekä hakija- että myöntäjätaholta. Myös aikataulu oli tiukka, johtuen osittain sekä elintarvikelainsäädännön muutoksen aikataulusta että EU-menekinedistämishankkeiden hakuaikataulusta. Laatujärjestelmän kehittämistyössä ja hakemuksen valmistelussa vaadittiin sekä ETT:n toimihenkilöiden että Sikavan johtoryhmän jäsenten vahvaa sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa laatujärjestelmän valmiiksi saattamiseksi. Jatkossa juuri alan sitoutumisella ja yhteisillä suuntaviivoilla on lihaketjun laatujärjestelmien kehitystyössä ja käyttöön ottamisessa merkittävä vaikutus. 3.1.2 Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiprosessi ja terveydenhuoltokäyntien auditoinnit Sikavaan pohjautuvan sianlihan kansallisen laatujärjestelmän kirjoittaminen ja kehitystyö vei aikaa noin vuoden verran (Suvali2-hanke). Saman verran kului aikaa laatujärjestelmän sertifiointiprosessiin (kuva 1). 8

Kuva 1. Laatujärjestelmän sertifiointiprosessi Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiprosessi toteutettiin 2-vaiheisesti siten, että laatujärjestelmän esiarviointi ja lausunto kansallisen laatujärjestelmän vaatimuksien toteutumisesta Sikavan laatujärjestelmässä (vaihe 1) toteutettiin Suvali2-hankkeen puitteissa ja Suvali3- hankkeessa toteutettiin satunnaiseen otantaan perustuvat terveydenhuoltokäyntien auditoinnit (17 kpl) ja laatujärjestelmän sertifiointiauditointi. BureauVeritaksen toteuttamassa Sikavan laatujärjestelmän esiarvioinnissa 21.3.2013 todettiin, että laatujärjestelmä ei vielä täytä standardin vaatimuksia ja laatukäsikirjaa ja dokumentteja tulee täydentää puuttuvilta osalta. Sikavan laatujärjestelmän seuranta-arviointi toteutettiin 30.5.2013, jolloin esiarvioinnissa todetut poikkeamat katsottiin korjatuiksi ja sertifiointiprosessissa voitiin siirtyä eteenpäin. Laatujärjestelmän dokumentteja täydennettiin vastaamaan ISO 9001-standardin vaatimuksia sertifiointiarviointia silmälläpitäen. Kesällä 2013 aloitti Bureau Veritas terveydenhuoltokäyntien ulkoiset auditoinnit, jotka tuli olla suoritettuna, ennen kuin sertifikaatti voitiin myöntää. Terveydenhuoltokäyntien ulkoinen auditointi perustuu ISO9001-standardiin ja Sikavan laatujärjestelmän vaatimusten täyttymisen todentamiseen. Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiauditointi toteutettiin lokakuussa 2013. Lievät poikkeamat (5 kpl) korjattiin ja korjausehdotukset huomioitiin laatujärjestelmässä. Koska terveydenhuoltokäynneistä osa toteutui vasta 2014 keväällä eikä niissä havaittu poikkeamia, myönnettiin Sikavan laatujärjestelmälle ISO 9001-sertifikaatti 19.3.2014 Gastro-messujen yhteydessä Laatuvastuu-ohjelman avajaistilaisuudessa. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta ja vuosittaisen järjestelmäauditoinnin lisäksi tehdään terveydenhuoltokäyntien auditointeja, joiden tulosten perusteella seurataan, toteutuuko käynneillä Sikavan periaatteet ja terveysluokituksen ehdot, kuten on laatujärjestelmän mukaisesti sovittu. Laatujärjestelmän ylläpito ja auditoinnit aiheuttavat Sikavan toimintaan vuosittain lisäkustannuksia. 3.1.3 Sikavan kansallinen laatujärjestelmä ja EU-suuntaviivat 9

Sikavaan pohjautuvaa laatujärjestelmää luotaessa on kansallisen laatujärjestelmän täyttymisen lisäksi huomioitu myös EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä (2010/C341/04). Suoran lainauksen mukaan (kursiivilla) EU:n suuntaviivojen noudattaminen on vapaaehtoista, eikä niihin sitoutuminen tarkoita, että komissio olisi hyväksynyt kyseisissä ohjelmissa asetetut vaatimukset. Suuntaviivat ovat tarkoitettu lähinnä ohjelmien kehittäjille ja toimijoille. Kuva 2. Sikavan kansallisessa, sertifioidussa laatujärjestelmässä täyttyvät eri vaatimustasot (kuvan lähde: Reilua.fi Oy) Sikavan kansallisessa laatujärjestelmässä on useita, yli lakisääteisyyden meneviä toimenpiteitä, joista kaikki ketjun toimijat hyötyvät. Lakisääteisyyden ylittävät toimet sekä järjestelmän vapaaehtoinen, akkredioitu sertifiointi ovat EU-suuntaviivoissa mainittuja, keskeisiä suosituksia, joilla voidaan erottua niistä tuotantotavoista ja tuotteista, joiden tuotannossa ei lakisääteisyys ylity. Suvali3- hankkeessa käytiin läpi ja tehtiin esitys siitä, miten Sikavan kansallinen laatujärjestelmä täyttää EU-suuntaviivojen (2010/C341/04) vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevat parhaat käytännöt (liite 4). Todettiin, että Sikavan kansallisessa laatujärjestelmässä täyttyvät EUsuuntaviivojen vaatimukset lähes kokonaisuudessaan. Selvityksestä pyydettiin ulkopuolisen sertifioijatahon Bureau Veritaksen lausunto laatudokumentteihin ja näyttöihin perustuen. Koska Sikavan laatujärjestelmä on ensimmäinen kotimainen alkutuotannon laatujärjestelmä, joka täyttää niin kansalliselle laatujärjestelmälle asetetut vaatimukset kuin myös EU-suuntaviivojen suositukset, ei valmista mallia tai toimintatapaa ollut olemassa. Muissa Euroopan maissa (Ruotsia lukuunottamatta) ei kriteereissä tai vaatimuksissa juurikaan ole yli lakisääteisyyden meneviä toimenpiteitä. Tämä saattaa olla syy siihen, miksei muissa laatuohjelmissa EU-suuntaviivojen täyttymistä tuoda esille. 10

Lihatiedotus ry jatkaa ja tuo esille Laatuvastuu-hankkeessaan (www.lihatiedotus.fi), miten kansallisen laatujärjestelmän mukaan tuotettua sianlihaa voi käyttää kriteerinä mm. julkisissa hankinnoissa. 3.2 Naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmätyön aloittaminen (Työpaketti2) Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, Naseva on jo toimintamalliltaan Sikavan kaltainen, yhteistä laatutietoa keräävä rekisteri. Nasevan kattavuus on pienempi kuin Sikavan. Toisin kuin jäsenteurastamot Sikavassa jäsenmeijerit eivät edellytä tuotantosopimuksissaan maitotilan kuulumista Nasevan terveydenhuollon seurantajärjestelmään. Eläinten hyvinvointituen ehtojen myötä moni nautatila on liittynyt Nasevaan. Hankkeen tavoitteena oli keskustella naudanlihantuotannon laatujärjestelmän suuntaviivoista ja siitä, voisiko Naseva olla järjestelmän perustana. Tavoitteena oli myös kuvata Nasevan toimintatapa laatujärjestelmän muotoon. Toiminnan kirjoittaminen laatujärjestelmämuotoon toisi arvokasta taustatietoa, jos järjestelmälle haettaisiin kansallisen laatujärjestelmän statusta jatkossa. Nasevan johtoryhmän kokouksessa keväällä 2013 keskusteltiin yhteisestä tahtotilasta ja intresseistä kansallisen laatujärjestelmän luomisesta Nasevan pohjalle. Keskusteluissa todettiin, että selvitykset kannattaa tehdä unohtamatta omaa asiantuntemusta, maidontuotanto ja lihantuotanto käsi kädessä. Tuottajien sitouttaminen on tärkeää, etteivät perusterveydenhuollon ydinasiat hukkuisi, eikä tuotannollisen terveydenhuollon kehittämistä unohdettaisi. Keskusteluissa arvioitiin, että Nasevaan kuuluu tuotannon volyymista 75-80%. Kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta tehtiin ehdotus, jossa laatujärjestelmän suunnittelutyötä jatkettaisiin ETT/Nasevan, LTK:n ja Nasevan johtoryhmän puheenjohtajan toimesta. Keskusteluissa todettiin myös, että Naseva-järjestelmän kuvaus laatukäsikirjan muodossa, sekä auditointikäytännöt Sikavan tapaan saattavat olla tarpeellisia laatutyökaluja, mutta vaativat resursseja ja aikataulutuksen. Laatujärjestelmän rakentamiselle ei ole resurssoitu varoja, koska Nasevassa kuten myös Sikavassa tullaan toteuttamaan laajamittainen tietojärjestelmien alustanvaihto vuosien 2014-2015 aikana. Keskustelu laatujärjestelmän rakentamisesta Nasevan pohjalle aloitettiin ja Nasevan toimihenkilöt kirjoittivat Nasevan toiminnan alustavasti laatukäsikirjan muotoon Sikavan laatukäsikirjan pohjalta. Laatukäsikirjaluonnos oli johtoryhmällä kommentoitavana ja sen jälkeen tuotiin esille, että järjestelmän rakentaminen vaatii keskustelua yhteisistä päämääristä ja tavoitteista ja myös resurssoinnin kartoittamista. Nasevassa on jo valmiiksi ETT:n ohjeistusta ja toimintaohjeita, joten laatudokumenttien tai järjestelmän kuvauksia on jo valmiina, mikäli kansallista laatujärjestelmää Nasevan pohjalle aletaan kehittää. Nasevan laatujärjestelmän kehitystyössä voidaan hyödyntää Sikavan laatujärjestelmän rakentamistyössä jo saatuja kokemuksia. Nautojen terveydenhuoltotyö ja tuoteturvallisuuden varmistamat toimet voisivat olla yhteisiä päämääriä niin meijeri- kuin teurastamoteollisuudessakin. Lisäksi tulee selkiyttää yhteinen laatupolitiikka ja tavoitteet. Ennen kaikkea laatujärjestelmätyön etenemisessä tärkeintä on alan yhteinen sitoutuminen yhteisiin suuntaviivoihin ja laatujärjestelmästä saatavan lisäarvon määrittäminen. 11

3.3 Esiselvitys siipikarjanlihantuotannon yhtenäisestä terveydenhuoltotietojen rekistereistä, sen hallinnoinnista ja kustannuksista (Työpaketti 3) Siipikarjanlihan suuntaviivoista ja mahdollisesta etenemisestä LTK pyysi kesäkuussa kommentteja hankkeessa mukana olevilta tahoilta ja ohjausryhmän jäseniltä. Yhteistä viestiä tuli siitä, että kuluttajainformaatioon tarvittaisiin yhteistä tietoa lihasiipikarjan hyvinvoinnista, terveydestä, lääkkeiden käytöstä ja yli lakisääteisyyden menevistä toimista. Myöskin yhteinen terveydenhuoltojärjestelmä puuttuu. Lisäksi toivottiin selvitystä siitä, miten on edetty vuosina 2006-2009 toteutetun Sulka hattuun projektin jälkeen. ETT on koordinoinut siipikarjan terveydenhuoltoa vuodesta 2002 lähtien, kun ETU-työn periaatteista sovittiin yhteistyössä elinkeinon ja viranomaisten kanssa. Vuodesta 2002 lähtien on ETU-lihasiipikarja-asiantuntijaryhmässä sovittu tilatasoisista terveydenhuollon kansallisen tason toimista vuosittain, mutta niitä ei ole koskaan seurattu tai todennettu, joten tietoa siitä, moniko tila täyttää kansallisen tason ehdot, ei ole. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukainen yksi virkaeläinlääkärin salmonellavalvontakäynti ehdotettiin otettavaksi mukaan osaksi terveydenhuoltoa, mutta tällaista vaihtoehtoa ei silloin haluttu viedä eteenpäin viitaten siihen, ettei kunnaneläinlääkärillä ole riittävää tietotaitoa. Kansallisen tason ehdot on päivitetty viimeksi v. 2012, mutta yhteisiä, kansallisia tuloksia siipikarjan terveydenhuollon toteutumisesta ei ole saatavissa em. syistä. Järjestelmän rakentamisen kannalta tilamäärä on hallittavissa (n. 200 tilaa). Yhteinen tahtotila asian suhteen olisi oltava ennen kuin asiassa edettäisiin. Laatujärjestelmän mahdollisuudet Tuottajanäkökulman lihasiipikarjan laatujärjestelmätyöhön antoi broilertuottaja Hanna Hamina, joka toimii Suomen Broileryhdistys ry:n puheenjohtajana. Laatujärjestelmän pohjana ovat EUsäädökset, jonka lisäksi tulee kansalliset säädökset ja alan yhteisesti sopimat vapaaehtoiset toimet. Näiden lisäksi on vielä yrityskohtaisia (sopimustuotantoon) liittyviä vaatimuksia. Laatukäsikirjat ovat suurella osalla tuottajia ja ketjussa voidaan todeta laatujärjestelmätyön jo toteutuvan. Vain yhteinen tietokanta kansallisten laatutietojen keräämiseksi puuttuu. Ruotsissa on Svensk Fågelin luoma Tuppen-ohjelma, josta on saatavissa broilertuotannon keskeisiä tunnuslukuja. Sama ohjelma on lisäksi käytössä yksityisillä teurastamoilla Norjassa. Tanskassa on myös kansallinen laatujärjestelmä KIK. Laatuajattelu ja prosessimainen tuotantoajattelu on siipikarjanlihantuotannossa arkipäivää. Tavoitteena on, että tietojenkeruujärjestelmä on malliltaan yksinkertainen, mahdollisesti excell-pohjainen järjestelmä, johon teurastamolta syötetään keskiarvotietoja esim. vuosineljänneksittäin. Tammikuussa 2014 järjestettiin Suvali3- hankkeen puitteissa keskustelutilaisuus Suvali 3-hankkeen ja Laatuvastuu- hankkeen toimijoiden ja yritysrahoittajien (joilla broilertuotantoa; Atria, HKScan ja Saarioinen) kesken. Tilaisuudessa esiteltiin kesällä 2013 valmistellun lihasiipikarjan terveydenhuollon suunnitteluryhmän lausunto siitä, miten kansallista lihasiipikarjan terveydenhuoltoa voitaisiin viedä eteenpäin. Yhtenä ehdotuksena oli mm. eläinlääkärien täydennyskoulutuksen järjestäminen niillä alueilla, jossa siipikarjatuotantoa on eli Länsi-Suomen alueella. 12

Keskusteltiin, mitä lisäarvoa yhteisten kansallisten terveydenhuoltotietojen kokoaminen (exelltyyppinen) alalle toisi. Kansallisia tietoja broilereiden hyvinvoinnista, terveydestä, olosuhteista jne ei ole saatavissa. Kuluttajalle tuotannon tehokkuuden avaaminen tarvitsisi oikeaa, todennettua tietoa, jonka puolueeton taho (kuten ETT) kokoaisi yhteen. Tuottajalle tunnusluvut antaisivat vertailupohjaa sekä kansallisesti että muihin Euroopan maihin (niiltä osin kuin mahdollista). Yhteisiä laatukriteerejä/avainlukuja löytyy, kuten jalkapohjaindeksi, lihantarkastustulokset, poistuma (1 vko ja kokonais), lääkitsemättömät parvet ja th-käynnit. Tiedot voitaisiin ETT:n toimesta kerätä kuten jo lääkitystiedotkin. Mikäli siipikarjanliha olisi osa Laatuvastuu-järjestelmää, täytyisi oppia ottaa sianlihan laatujärjestelmän kehitystyöstä. Keskusteluiden perusteella Suvali3- hankkeen esitys jatkosuunnitelmaksi olisi seuraavanlainen: Lihatalojen yhteinen, ETT:n ylläpitämä terveydenhuoltotyön laatutietokanta, jossa seurataan yhteisesti sovittuja, kansallisia mittareita anonyymisti 4 kk:n välein. Lisäksi sovitaan yli lakisääteisyyden menevät yhteiset toimenpiteet, joista saadaan todennettua tietoa terveydenhuoltokäyntien tietojen perusteella. Laatutietokanta olisi kansallisen laatujärjestelmän pohja. Laatuvastuu ei koske lihatalojen ja sopimustuottajien välistä laatujärjestelmää, mutta linkittyy niihin yhteisen terveydenhuoltotyön kautta. Kärkenä voisi olla tuoteturvallisuus ja terveys kuten sianlihassakin. 4. Tulokset ja niiden arviointi Hankkeessa tehdyt toimenpiteet ja budjetti painottuivat suurelta osin Sikavaan pohjautuvan sianlihantuotannon laatujärjestelmän kehitystyöhön ja järjestelmän sertifiointiin. Hankkeen aikana keskustelut naudanlihan- ja siipikarjanlihantuotannon laatujärjestelmien suuntaviivoista ja kehitystyöstä aloitettiin. 4.1 Sianlihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä ja järjestelmän sertifiointi Suvali3-hankkeen puitteissa käytiin läpi kattavasti Sikavan laatujärjestelmän yli lainsäädännön menevät toimet ja perustelut artiklan 22 kohtiin 2 a-e, joita EU-asetus 1974/2006 kansalliselta laatujärjestelmältä edellyttää. ETT:n tekemän hakemuksen ja siinä esitettyjen perusteluiden pohjalta Evira hyväksyi ETT:n hallinnoiman Sikavan laatujärjestelmän kansallisen tason maaseudun kehittämislainsäädännön mukaiseksi kansalliseksi laatujärjestelmäksi. Eviran näkemyksen mukaan Sikavan kansallinen taso ylittää lainsäädännön vaatimustason huomattavasti eläinten terveyden osalta ja kansanterveyden osalta vaatimustason ylitykset ovat merkityksellisiä. Sen sijaan laatujärjestelmässä tulisi asettaa selvästi useampia mittareita eläinten hyvinvoinnille. Eviran mukaan Sikavan kansallista laatujärjestelmää voidaan myöhemmin täydentää koskemaan myös eläinten hyvinvointia. Hyväksyntä kansalliseksi laatujärjestelmäksi mahdollisti osaltaan EU-menekinedistämisohjelman mukaisen tuen myöntämisen kotimaisen sianlihan tuotantotavasta kertovaan Lihatiedotuksen hallinnoimaan Laatuvastuu-kampanjaan. 13

Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiprosessi saatiin päätökseen helmikuussa 2014 ja ISO 9001- sertifikaatti voitiin Sikavan terveydenhuoltopalveluille myöntää maaliskuussa 2014 (kuva 2). Kuva 2. Matti Hukari Bureau Veritakselta myöntää ISO 9001:2008 sertifikaatin ETT:n hallinnoimalle sikatilojen terveydenhuoltopalveluille. Sertifikaatin vastaanottaa Pirjo Kortesniemi, ETT ry:n toiminnanjohtaja. Hankkeessa toteutettiin myös vertailu, toteutuvatko EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä (2010/C341/04) Sikavan laatujärjestelmässä. Arvioinnin EU-suuntaviivojen täyttymisestä tekee Bureau Veritas. Hankkeesta tiedotettiin tuottajia soveltuvin osin Sikayrittäjien Sikojen hyvinvoinnista tiedottaminen hankkeen seminaarikiertueella. Lisäksi hankkeen vastuuhenkilöt toimivat asiantuntija-apuna myös Lihatiedotuksen hallinnoimalle Läpinäkyvyyttä lihan ostohetkeen Lihan tuotantotapakuvausten ja alkuperän viestintä kuluttajille, kaupalle ja julkisille hankintaorganisaatioille, pilottina sianliha -hankkeelle, jossa tuotiin esille kansallisen laatujärjestelmän erityispiirteitä. Sianlihantuotannon laatujärjestelmätyön osalta hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Laatujärjestelmän kehitystyössä korostui jatkuvan parantamisen periaate ja ISO 9001 standardin tuomat vaatimukset koettiin jämäköittävän ja tuovan selkeitä toimintamalleja Sikavan organisaation toimintaan sekä poikkeamien hallintaan. Ulkopuolisten toimijoiden auditointien (EnviroVet ja Bureau Veritas) on todettu tuovan järjestelmän kehittämiseen uutta näkökulmaa, selkeyttävän toimintaa ja vastuualueita. Sikavan laatustrategian mukaisesti Sikavan toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, läpinäkyvyys ja toiminnan avoimuus asiakkaiden ja sidosryhmien odotusten mukaisesti. Sikavan tapaa toimia ja yli lakisääteisyyden meneviä toimenpiteitä on hankkeen aikana avattu eri toimijoille ja sidosryhmille. 14

4.2 Naudanlihantuotannon kansallinen laatujärjestelmä Naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän osalta keskustelut aloitettiin ja laatujärjestelmän dokumentoinnissa (Nasevan laatukäsikirja) päästiin alkuun. Keskustelua naudanlihantuotannon laatujärjestelmän suuntaviivoista ja konkreettisista toimenpiteistä tulee jatkaa, mikäli yhteistä laatujärjestelmää Nasevan pohjalle rakennetaan. 4.3 Selvitys siipikarjanlihan kansallisen laatujärjestelmän suuntaviivoista Kuten naudanlihantuotannon laatujärjestelmätyön osalta myös siipikarjanlihan osalta käytiin keskustelua laatujärjestelmän rakentamisesta. Yhteisen tietojärjestelmän rakentamiseen eivät toimijatahot näe tarvetta. Sen sijaan voisi jatkossa pohtia, mitkä ovat niitä yli lakisääteisyyden meneviä toimia, joita ala voisi yhdessä esiintuoda ja joiden todennettavuus voitaisiin taata. Jatkossa voitaisiin selvittää, mitä talojen omat laatujärjestelmät jo kattavat ja minkälainen malli luotaisiin siipikarjanlihan Laatuvastuujärjestelmälle. Hankkeesta kirjoitetut lehtikirjoitukset ja hankkeen esittelyt: Kastinen, K. ja Kortesniemi, P. Kohti kansallista sianlihantuotannon laatujärjestelmää. Kehittyvä elintarvike 5/2013. Kortesniemi, P. ja Lepistö, O. Sikavan tähtäimessä sertifioitu laatujärjestelmä eläinlääkärien terveydenhuoltotyön merkitys lisääntyy. Eläinlääkärilehti 7/2013. Lisäksi hanke on ollut esillä yhteistyötahojen ammattilehdissä sekä kattavasti myös Laatuvastuuohjelman tiedottamismateriaalissa (www.lihatiedotus.fi). Hanketta on esitelty Nasevan johtoryhmälle 14.5.2013, Lihatiedostuksen kotitalousopettajien lihapäivässä 5.6.2013, Farmari-messuilla 4.-5.7.2013 ja Sikatalouden tulosseminaarissa 12.11.2013. Lisäksi Sikavan laatujärjestelmän kehitystyötä on ETT:n toimesta esitelty kunnaneläinlääkärien päivillä, Sikavan 10-vuotisjuhlassa, Eläinlääkäripäivillä sekä tuotantoeläinlääkäreiden koulutuspäivillä. 5. Jatkotoimet Perusta sianlihan alkutuotannon laatujärjestelmälle on luotu ja sertifioitua järjestelmää kehitetään jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Avoimuus, jäljitettävyys ja vastuullisuus sianlihan alkutuotannossa linkittyvät Sikavan kansallisesta laatujärjestelmästä lihatalojen laatujärjestelmiin. 15

Naudanlihantuotannon laatujärjestelmätyön (Nasevan pohjalle) etenemisen kannalta tärkeintä on jatkossa niin meijeri- kuin teurastamoteollisuuden sitoutuminen yhteisen, terveydenhuoltotyölle perustuvan laatujärjestelmän kehitystyön jatkamiseen. Siipikarjanlihan kansallista laatujärjestelmätyötä tulisi jatkaa siten, että kaikki tahot voisivat sitoutua yhteisiin päämääriin ja tuoda esille yhteiset, kansalliset vahvuudet. Jatkossa voisi selvittää, mitä talojen omat laatujärjestelmät jo kattavat ja minkälainen malli luotaisiin siipikarjanlihan Laatuvastuu-järjestelmälle. Vuodesta 2002 lähtien on ETU-lihasiipikarja-asiantuntijaryhmässä sovittu tilatasoisista terveydenhuollon kansallisen tason toimista. Valmis malli on olemassa. Päätös sen käyttöön ottamisesta on yritystahojen tehtävä. Hankkeen aikana ei lihaketjun laatujärjestelmille löytynyt tahoa, joka koordinoisi ja hallinnoisi laatujärjestelmien kehitystyötä. Jatkossakin laatujärjestelmien kehitystyön tulisi olla keskeisten alkutuotannon organisaatioiden yhteistyötä. Myös se, miten lihaketju niveltyy osaksi muiden toimialojen (vilja, kasvikset) laatujärjestelmiä vaatii edelleen keskustelua. Laatujärjestelmätyön ylläpito vaatii taloudellisia resursseja. 16

6. Loppuraportin tiivistelmä Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät Quality systems in meat production at primary level Osapuolet Hankkeen koordinoinnista vastasi Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta (LTK). Hankkeen toteutuksesta vastasi LTK yhteistyössä Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n, Sikavan ja Nasevan toimihenkilöiden, Sikavan johtoryhmän sekä EnviroVetin asiantuntijan kanssa. Sikavan laatujärjestelmän sertifioi Bureau Veritas. Rahoittajat MMM-Laatuketju, Atria Suomi Oy, HK Ruokatalo Oy, Snellmanin Lihanjalostus Oy Ab ja Saarioinen Oy. Kesto Hankeaika 1.4.2013-30.4.2014. Hankkeelle myönnettiin neljän kuukauden jatkoaika. Hankkeen tausta Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät Suvali3 -hanke on jatkumoa v. 2009 alkaneille liha-alan laatuketjuhankkeille (www.laatuketju.fi/hankkeet). Pilottina lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmissä on ollut sianliha, jonka tuotantotapa ja alan hyvät, yli lakisääteisyyden menevät käytännöt toteutuvat Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n hallinnoimassa Sikavassa. Nautatilojen terveydenhuoltojärjestelmän Nasevassa on elementtejä, joiden pohjalle voisi rakentua naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmä. Lihasiipikarjan osalta on kansallinen laatujärjestelmä kuvattu ja laatukäsikirjat ovat osalla tiloista käytössä. Kuitenkin yhteinen, kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä puuttuu. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimenpiteet jaettiin kolmeen eri työpakettiin. Työpaketin 1 tavoitteena oli kehittää Sikavaan pohjautuvan laatujärjestelmää siten, että toteutetaan kolmannen osapuolen auditoinnit, selvitetään laatujärjestelmän ylläpidon resurssitarpeet sekä kertyvän laatutiedon dokumentaatiotaho. Lisäksi Sikavan kansallisesta laatujärjestelmästä, sen auditoinneista ja toimintatavan kuvauksesta tiedotetaan sianlihantuottajia. Työpaketin 2 tavoitteena oli aloittaa naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmätyö keskustelemalla naudanlihantuotannon kansallisen laatujärjestelmän suuntaviivoista. Lisäksi tavoitteena oli kuvata Nasevan toimintatapa laatujärjestelmän muotoon Työpaketin 3 tavoitteena oli tehdä selvitystä siipikarjanlihasektorin kanssa siitä, tarvitseeko siipikarjanliha oman kansallisesti todennettavan laatujärjestelmän sekä määritellä alan yhteiset siipikarjanlihantuotantoa kuvaavat laatutiedot. Hankkeen toteuttaminen 17

Sikavan laatujärjestelmän kehittämistyötä tehtiin LTK:n ja ETT/Sikavan yhteistyönä. Hankkeessa Sikavan laatujärjestelmän kehitystyötä jatkettiin siten, että järjestelmä voitaisiin sertifioida. Samanaikaisesti valmisteltiin Eviralle hakemusta perusteluineen Sikavan laatujärjestelmän hyväksymisestä kansalliseksi laatujärjestelmäksi. LTK valmisteli myös esityksen siitä, miten Sikavan laatujärjestelmässä täyttyvät EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä (2010/C341/04). Naudanlihantuotannon laatujärjestelmän kehitystyöstä aloitettiin keskustelut Nasevan johtoryhmän kanssa ja luonnos laatukäsikirjasta toteutettiin Nasevan toimihenkilöiden toimesta. Siipikarjanlihan laatujärjestelmätyön tarpeellisuudesta keskusteltiin sekä tuottajatahon että hankkeessa mukana olleiden yritystahojen kesken. Selvityksessä käytiin läpi tarpeet, haasteet, laatujärjestelmän mahdollisuudet ja yhteisen terveydenhuoltojärjestelmän tarpeellisuus. Keskeiset tulokset ja niiden arviointi Sikavan toiminnalle perustuva sianlihantuotannon laatujärjestelmä hyväksyttiin kansalliseksi laatujärjestelmäksi 12.7.2013. Laatujärjestelmän hyväksymisprosessissa käytiin läpi Sikavan laatujärjestelmän perusteluja ja yli lakisääteisyyden meneviä toimenpiteitä yhteistyössä Sikavan toimihenkilöiden ja Sikavan johtoryhmän kanssa. Tahtotila saattaa Sikavan laatujärjestelmä myös sertifioiduksi laatujärjestelmäksi vahvistui päätöksen jälkeen. Sikavan laatujärjestelmän sertifiointiprosessiin kuuluivat myös terveydenhuoltokäyntien ulkoiset auditoinnit. Sikavan laatujärjestelmälle myönnettiin ISO 9001-sertifikaatti 19.3.2014 Gastro-messujen yhteydessä Laatuvastuu-ohjelman avajaistilaisuudessa. Sikavan kansallinen laatujärjestelmä toimii ISO 9001- standardin mukaisesti. Naudanlihantuotannon laatujärjestelmätyön osalta keskustelut ja kehitystyö on aloitettu. Samoin voidaan todeta siipikarjanlihan laatujärjestelmätyön osalta. Julkaisut ja luentotilaisuudet: Kastinen, K. ja Kortesniemi, P. Kohti kansallista sianlihantuotannon laatujärjestelmää. Kehittyvä elintarvike 5/2013. Kortesniemi, P. ja Lepistö, O. Sikavan tähtäimessä sertifioitu laatujärjestelmä eläinlääkärien terveydenhuoltotyön merkitys lisääntyy. Eläinlääkärilehti 7/2013. Kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 120 205, joten budjetti ylittyi 1 205 eurolla. MMM myönsi hankkeelle 85 000 euroa ja yritysrahoituksen osuus oli 34 000 euroa. 18

LIITTEET: Liite 1. Sikavan toimintaan pohjautuvan laatujärjestelmän vertailu lainsäädännön vaatimuksiin Kansallisen laatujärjestelmän osa 1) Sikaloiden terveysluokitusrekisteri ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuvälineenä Lain vaatimukset (viittaus voimassaolevaan lainsäädäntöön) Lain ylittävä Sikavan Laatujärjestelmän vaatimus/toimintatapa Kansallisen laatujärjestelmän osa asiakirjat ja tallenteet www.sikava.fi, laatukäsikirja, rekisteriseloste, sikavan säännöt, - Sikatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmän ylläpito, toteutus ja kehitys 2) Sikaloiden terveysluokitus - Sikaloiden luokittelu perustasolle, kansalliselle tasolle ja erityistasolle. Terveysluokitus päivitetään Sikavaan kertyvien tietojen perusteella 3) Kansallisen tason ehdot - Vapaaehtoiset toimet, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset 4) Vapaus porsasyskästä -- Porsasyskävapaus osoitettava näyttein porsastuotantosikalassa Oireiden seuranta th-käynnillä kaikissa sikaloissa: merkintä yskäoireista johtavat hälytykseen rekisterissä 5) Salmonellan 0-toleranssi kansallinen valvontaohjelma, näytteenotto painottuu teurastamoihin ja leikkaamoihin 6) Dysenteria, aivastustauti ja kapi 7) Tavallisimpien sairauksien oireiden esiintyvyyden seuranta 8) Vastuullisen sianlihantuotannon kriteerit ja raja-arvot Aivastus ja dysenteria: ei lakisääteisesti vastustettava, ilmoitusvelvollisuus kapi: ei vastustettava 9) Terveydenhuoltosopimus sopimus ell kanssa vaaditaan vain lääkkeitä varalle luovutettaessa Eläinlääkäriltä ei edellytetä lisävaatimuksia. 6/EEO/2008 Salmonellavapaus osoitettava tilalla näytteenotoin liityttäessä ja seurantanäytteet 5 vuoden välein, oireiden seuranta th-käynnillä. Dysenteria-, aivastustauti- ja kapivapaus kliinisen tarkastuksen perusteella liityttäessä ja oireiden seuranta th-käynnillä --- läpikäynti jokaisella th-käynnillä ikäryhmittäin/tuotantovaiheittain erikseen - Kuolleisuuden, ruho- ja osaruhohylkäysten raja-arvot eivät saa ylittyä, lääkekirjanpito Sikavassa (raja-arvot laatukäsikirjassa) Edellytetään aina kaikilta Sikavaan liityttäessä. Eläinlääkäriltä edellytetään, että on osallistunut Sikavan 1. pvän täydennyskoulutukseen th-käyntilomake, th-suunnitelma, tutkimustulokset, lihantarkastustiedot, lääkekirjanpito ja sairaus- ja hoitokoodit kts. liite 1 Tutkimustulos Sikavassa. Tieto oireiden esiintymisestä dokumentoitu thkäynti lomakkeelle. Tieto Sikavassa/thkäyntilomakkeessa Tieto Sikavassa/thkäyntilomakkeessa Tieto Sikavassa/thkäyntilomakkeessa eriteltynä ikäryhmittäin/tuotan -tovaiheittain th-käyntilomakkeen kautta em. tiedot, yhteenveto ajetaan rekisteristä automaattisesti ½ vuosittain ja rajaarvojen ylitys näkyy Sikavassa punaisella Sikavan THsopimus rekisterissä Lista täydennyskoulutukseen osallistuneista 19

10) Valtuutus - Liittyessään Sikavaan, tila antaa thsopimuksessa valtuutuksen yhdelle tai useammalle eläinlääkärille, teurastamolle, neuvonnalle ja Sikavan toimihenkilöille valtuutuksen katsoa tietojansa. (Sikava on henkilörekisterilain alainen) eläinlääkäreistä Sikavan sivuilla. Rekisteriseloste Th-sopimus ja rekisteri Valtuutuslomake ja käyttöoikeusprofiilit 11) Terveydenhuoltokäynti Th-käyntitiheys/käyntiväli 12) Terveydenhuoltokäynnin sisältö 13) Terveydenhuoltosuunnitelma -tila, jolle luovutetaan lääkkeitä varalle: lääkeluovutusasetus (6/EEO/2008) -tila, jolle luovutetaan lääkkeitä varalle: sisältö määritelty asetuksessa 6/EEO/2008, mutta käynnin sisältö suppeampi kuin Sikavan terveydenhuoltokäynnin, ei valmista lomaketta -tila, jolle luovutetaan lääkkeitä varalle: sisältö määritelty asetuksessa 6/EEO/2008, mutta suppeampi kuin Sikavan Edellytetään kaikille tiloille: Käyntitiheys vähintään emakko +yhdistelmätiloilla vähintään 4 krt vuosi, lihasikaloissa 3 krt vuosi tai kerran/kasvatuserä Mikäli käyntiä ei tehdä säännöllisesti/ rekisteri hälyttää ja lähettää muistutuksen, jos käynti on 7 vk myöhässä tilan luokitus putoaa Lomake päivitetty 2011 alusta kansallisen tason ehtojen seuraamisen lisäksi havaintokohdat olosuhteista ja hyvinvoinnin indikaattoreista -lomakkeessa on 158 kohtaa porsastuotanto- ja yhdistelmätiloille, ja 64 kohtaa lihasikalalle 5 sivuinen TH-suunnitelmalomake Päivitetään vuosittain Sikavan säännöt TH-käyntilomake on web-pohjainen, jonka eläinlääkäri tallentaa suoraan rekisteriin tai lähettää Sikavaan tallennetavaksi Sikavassa liitetiedostona (web-versio 2014 rekisterin alustan vaihdon yhteydessä) 14) Erityistilanteiden asettaminen tilalle, kun epäillään tai havaitaan poikkeama 15) Tilan suojaaminen tarttuvilta taudeilta - eläintautilaki - kansallisen tason luokitukseen liittyvistä poikeamista tai epäilyistä tieto tilan valtuuttamille tahoille rekisteriin tai puhelimeen tekstiviestinä, luokitusmuutos, korjaavat toimenpiteet -tila, jolle luovutetaan lääkkeitä: sisältö määritelty asetuksessa, mutta suppeampi kuin Sikavan Terveydenhuoltosuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä läpi ETT ry:n ohjeiden mukaisesti ja päivitettävä kerran vuodessa Tieto erityistilanteista, korjaavien toimenpiteiden dokumentointi terveydenhuoltosu unnitelma, ETT:n ohjeet www.ett.fi 16) Eläinten hankinnan ohjeistus kotimaassa -- Porsastuotanto- ja yhdistelmätilat ostavat siitoseläimet pääsääntöisesti erityistason tiloilta. Kerta-, jatkuva- tai osastotäyttöiset lihasikalat ottavat porsaita vain kansallisen tason tiloilta. Terveysluokitustiet o Sikavassa Erityistason tiloilla tiukemmat terveysja tautisuojausvaatim ukset ja erityistason tilojen tautisuojauksen katselmus joka 3. vuosi. Erityistason tiloista erillinen avoin lista Sikavassa. 17) Tietojen dokumentaatio ja tietoa keskitetty terveysluokitusrekisteri terveydenhuollon 20

seuranta 18) Terveydenhuoltokäyntien auditointi 19) Tilatason hälytysjärjestelmä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen 20) Lääkkeiden käytön seuranta 21) Sikojen sairaus- ja terveyskoodit 22) Rehujen turvallisuuden varmistaminen 23) Tilakohtaisten terveydenhuoltotietojen käyttö jäljitettävyyden apuväline viranomaistarkastuksista, indikaattorit, jäämävalvonnat (kattavuus n. 3% Suomen sikatiloista) webissä, johon kertyy tietoa reaaliaikaisesti ja jonka kattavuus 97% tuotetusta sianlihasta - Terveydenhuoltokäynnit auditoidaan sisäisen riippumattoman tahon toimesta sekä ulkoisen kolmannen tahon toimesta - TH-käyntilomakkeessa on määritelty kohtia, jotka hälyttävät automaattisesti, mikäli tilalla havaitaan selkeä poikkeama. -kirjanpitovelvoite lääkkeiden käytön sähköinen seuranta Sikavassa - Sikavassa on käytettävä sairaus- ja hoitokoodeja lääkkeiden käytön syitä ilmoittamaan. MMM:n asetus 548/2012 24) Eläinaineksen tuonti - sisämarkkinakaupan ehdot, Suomella lisävakuus TGE, brusella suis, ja Aujezkyn taudin suhteen eli viranomainen edellyttää virkaell. todistusta vain näiden tautien vapaudesta Tuottajan on käytettävä sellaista rehua, joka on peräisin ETT:n Positiivilistalla olevilta toimijoilta. Positiivilista on elinkeinon vapaaehtoinen tapa minimoida salmonellan leviämistä rehujen välityksellä eläimiin. - Sikava yhdistää tietoja jäljitettävästi, joita teurastamo voi hyödyntää - tilalle saa hankkia tuontieläimiä/ spermaa vain ETT:n ohjeiden mukaisesti - tuontieläimiä/spermaa vain PRRSvapaista maista, poikkeus voidaan tehdä vain ETT:n hallituksen luvalla riittävään riskienhallintatoimien osoituksen perusteella ja tuojan sitoumuksella tehdä stamping out; mikäli se asiantuntijoiden mukaan katsotaan tarpeelliseksi. -ETT:n tuontiprotokolla sisältää tarkan ohjeistuksen tapauskohtaisesti: selvitykset lähtötilalta ennen tuonnin toteutusta: - rokotusohjelmat, terveysseuranta, lähtötilan eläinliikenne, tautisuojaus, lähimpien sikaloiden sijainnit, lähtötilan tautistatuksen selvitykset - tarvittaessa ETT:n tekemän auditoinnin lähtötilalla toimien historia tallella järjestelmässä, tietoa sikojen terveydentilasta, tietoa voidaan hakea eri parametrien avulla Auditointisuunnitel ma, auditointiraportit Toimintaohjeet erityistilanteisiin ja niiden seuranta. Raportointi ja ehkäisevät toimenpiteet lääkekirjanpito Sikavassa Sikava ylläpitää sikojen sairaus- ja hoitokoodiluetteloa, jota käyttävät, mm eläinlääkäri- ja tuotannonseuranta ohjelmat Sikavan rajapinnan kautta. Positiivilistan säännöt. Positiivilista julkaistaan ETT:n kotisivuilla ja viikoittain Maaseudun Tulevaisuudessa Pitopaikkakohtaine n tieto sikalan terveystilanteesta -ETT:n perusohjeet tuonnista www.ett.fi - ETT:n tilastot tuonneista ja yksityiskohtaiset dokumentit tuontikohtaisesti ETT:n arkistoista Sikavan avulla seurataan - karanteeneja - erikseen, niitä tiloja joille tuodaan spermaa Norjasta/Ruotsista 21