Case Järvenpään Lepola - uuden asuntoalueen synnyttämisen kipuja, kaupunginarkkitehti Kuntatekniikan päivät 4.6.2010 1
Keskustanäkymiä järveltä ja järvelle päin
Näkymiä Järvenpää- talolle ja Puisto Bluesiin
Kestävän kehityksen tarkastelukehikko Miten ilmastonmuutos vaikuttaa painotuksiin?
Maankäyttö ja liikenne on suurin ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä Keski-Uudellamaalla tonnia CO2-ekv/asukas 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 KUUMA 2030 kasvihuonekaasupäästöskenaariot per capita 2006 Trendi Uhka Tavoite Plus Maatalous Jätehuolto Liikenne Teollisuusprosessit Muu polttoainekäyttö Muu sähkön käyttö Erillislämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö Lähde: KUUMA 2030 -ennustelaskelmat
VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön yhteensovitus Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa.
Helsingin seutu Yhteensä nyt 3695,5 km2 1 275 100 asukasta 668 700 työpaikkaa Varautuminen 2050 1 700 000-2 000 000 asukasta 1 000 000 työpaikkaa
Uudenmaan maakuntakaava Helsingin seudulla Maakuntakaavan tarkistus tähtää ohjaavuuden lisäämiseen
Helsingin seudun maankäytön ja liikenteen kehittämisen toimintaympäristö METKA Kuntaryhmä Neloset GHV MAL 2017 aiesopimus HLJ Kuntaryhmä Neloset Rakennemallit ITÄMEREN ALUE
METKA 2008 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE 5 maakuntaliittoa ja useita viranomaistahoja
Seudun vision työstäminen
Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun visio 2050:n luonnos Helsingin seutu on kansainvälisesti menestyvä ja kiehtova pohjoinen metropoli ja koko Suomen veturi. Vetovoimatekijöinä ovat luonnonläheisyys ja korkealaatuinen, turvallinen sekä monimuotoinen kaupunkiympäristö. Kansainväliset ja kansalliset yhteydet, asuminen, työ ja palvelut ovat huippuluokkaa. Nämä tekijät luovat pohjan taloudelliselle menestykselle. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto. Seutu on luova ja kannustava uusille elinkeinoille. Se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet uusille elintavoille ja kulttuureille. Seutu tukee paikallisia vahvuuksia ja ominaispiirteitä ja on yhteistyöhön sitoutunut. Läpinäkyvät toimintatavat, kansalaisten luottamus ja päätöksenteko tuottavat kestäviä seudullisia päätöksiä. Valmis visio Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoimintaja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto.
Helsingin seudun MAL 2050 strategiset linjaukset I Strateginen linjaus Seudun menestymisen elinehto on kansainvälinen verkottuminen, jonka toteutumisen esteet raivataan. Seudusta muodostetaan monikulttuurinen metropoli, jossa on toimiva paikallistalous. II Strateginen linjaus Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarvetta ja lisätään energiatehokkuutta. Kaavoituksella luodaan edellytykset uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäville yhdyskunnille sekä varaudutaan energiahuollon järjestämiseen tulevaisuudessa mahdollisesti nykyisestä poikkeavin tavoin. Lisäksi varaudutaan muuttuvan ilmaston aiheuttamiin haittoihin, kuten kasvaviin äkillisiin sademääriin ja lisääntyneeseen tulvariskiin. III Strateginen linjaus Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä sekä huolehtimalla siitä, että liikenteen tarvitsema energia on hiilineutraalia tai vähähiilisesti tuotettua. IV Strateginen linjaus Ohjataan hajarakentamista tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. V Strateginen linjaus: Kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista siten, että se nykyrakenteita paremmin vastaa kustannustehokkuuden, edustavuuden sekä hallinnon avoimuuden ja selkeyden vaatimuksiin, joita tarvitaan kilpailtaessa muiden Euroopan metropolien kanssa.
Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnittelu etenevät rinnakkain
Helsingin seudun kuntaryhmät Kuuma Kuntaryhmä Neloset Pääkaupunkiseutu Kuntaryhmä Neloset
KUUMA kehitys- ja ympäristökuva Väestö 167 000, 2030 varautuminen 200 000 238 000 Työpaikat 52 000, 2030 varautuminen 80 000
KUUMA visio 2020+
Yleiskaava 2020:n tavoite
Yleiskaavan pääkasvusuunnat
Järvenpään yleiskaava 2020 2007 tilanne 2020 varautuminen 37 989 asukasta 45 100 asukasta 11 826 työpaikkaa 16 100 työpaikkaa
Maanhankintajärjestys
Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteet / MAL
Asuntotuotannon toteutus Järvenpäässä 2007-2020
Lepolan osayleiskaava-alue
Lepolan lunastusalue
Lepolan kulttuurimaisema Entinen maatalousnormaalikoulu
VAT4.4 Kulttuuri ja luonnonperintö Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit1 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Peltoja kaupungin sydämessä
Lepola / yleiskaavaote kh/v = valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
Lepolan-Ristinummen arkkitehtikilpailu 2006-2007
Lepolan-Ristinummen arkkitehtikilpailu 2006-2007
Lepolan yleissuunnitelmaluonnos Arkkitehdit m3 Oy / Kari Nykänen
Lepolan suunnitelman mitoitus
Lepolan suunnitelman ilmakuvasovitus
Viistokuvasovitus idästä
Viistokuvasovitus luoteesta
Lepolan osayleiskaavaluonnos
Lepolan lisäselvitykset ja jatkotyöt Meluntorjunta Tärinähaittojen torjunta Rakennettavuusselvitykset Vesi- ja viemärihuolto Hulevesien käsittely ja johtaminen Viheralueiden hoito Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tontinvarauskilpailut Kumppanuusasemakaavoitus Sopimukset ja sitoumukset
Lepolan yleissuunnitelma
Lepolan osayleiskaava
Lepola I asemakaava
Kumppanuuskaavoitusmallit Miksi kumppanuuskaavoitusta? laadun siirtäminen suunnittelusta toteutukseen joustava ja toteutuslähtöinen kaavoitus osaamisen yhteenkokoaminen ja yhteistyö
Mallien soveltaminen Lepolaan
Kumppanuuskaavoituksen ohjelmointi Lepolassa
Lepolan kumppanuuskaavoituksen aikataulutus
Lepolan kumppanuuskaavoituksen aikataulutiivistelmä
Valintaprosessiohjelmat
Asemakaavan vaiheet
Tontinluovutuskilpailu ratkesi 22.6.2009
Arvostelun työkalu oli Indica UDM Oy / Taina Jordan Shop In Research / Simo Andersson Arviointitekijä Yhteis ka 1. Ehdotuksen arkkitehtoninen ote, innovatiivisuus ja omaleimaisuus. Materiaalin tuntu ja luonteenomainen käyttö (40%) 3,55 1. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden edistäminen (30%) 3,52 4. Asuntojen sisä- ja ulkotilojen toimivuus, tilallinen ja toiminnallinen integrointi (20%) 3,43 3. Korttelin piha-alueiden viihtyisyys, käytön monipuolisuus ja turvallisuus (25%) 3,38 2. Alueen ilme ja identiteetti (30%) 3,37 2. Korttelirakenteen sovittaminen ympäristöön. Korttelikokonaisuuden sopusuhtaisuus ja arkkitehtoninen laatu (40%) 3,36 3. Asuntokohtaisten piha-alueiden monikäyttöisyys (25%) 3,36 4. Asumisratkaisujen tuoreus ja monipuolisuus (20%) 3,35 2. Julkisten ja yksityisten tilojen muodostamat tilahierarkiset tilasarjat ja kokonaisuudet (30%) 3,33 5. Kevyenliikenteen yhteydet (25%) 3,29 4. Esteettömyys ja elinkaariajattelu (20%) 3,26 4. Rakennus- ja asuntoratkaisujen toteutuskelpoisuus (20%) 3,20 5. Pysäköinnin ratkaisut, mitoitus, tonttiyhteydet (25%) 3,19 3. Paikoitusjärjestelyjen mitoitus muiden pihatoimintojen kanssa (25%) 3,16 5. Korttelialueen sisäinen liikenne (25%) 3,16 1. Rakennusten ekotehokkuus (30%) 3,11 3. Polkupyöräpysäköinnin mitoitus ja sovittaminen pihatoimintojen kanssa (25%) 2,98 4. Rakennusten rakentamistapa ja tekniset ominaisuudet, melun ja värähtelyjen huomioiminen (20%) 2,95 5. Huoltoliikenteen ja pelastusajoneuvojen reitit, raskaiden kuljetusten kulkumahdollisuudet (25%) 2,94
Valitut kumppanit
Päätöksen velvoitteet
Tiivis vuorovaikutus
Korttelisuunnittelu asemakaavan ja tontinluovutuksen pohjana Tontinkäyttösuunnitelmat kytketään tontinluovutukseen: suunnitteluvaraus kaavatyön aikana tontinvaraus kaavan pohjalta määräajaksi tontinluovutusehtoja kauppakirjassa tontinkäyttösuunnitelman hyväksyntä ennen rakennuslupaa toteutustapa ja -aika sanktioitu
Yksityiskohtainen ohjaus
Korttelisuunnitelmaesimerkki
Kunnallistekniikka suunnitellaan kortteleiden rinnalla
Kumppanuuskaavoitus jättää joustoa muutoksille Asemakaavamerkinnät ja määräykset pidetään yksinkertaisina
Yhteinen tahtotila ratkaisee esteistä huolimatta Lepolan I asemakaavan osittainen voimaantulo Kaupunginhallitus päätti 22.3.2010 99 määrätä kaupunginvaltuuston 1.2.2010 3 hyväksymän Lepolan aloituskortteleiden asemakaavan ja tonttijaon (Lepola I) tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon Uudenmaan ELY-keskuksen oikaisukehotuksen ei kartan osoittamassa laajuudessa voida katsoa kohdistuvan.
Kumppanuuskaavoitus hyödyntää monipuolisesti internettiä Internet- työkaluja käytettiin tontinluovutuskilpailun järjestämisessä ja arvostelussa Työkaluja käytetään myös suunnittelun ja toteutuksen seurannassa Työkalukehitykseen on saatu Tekes- rahoitusta
Kaupunkikehityksen ydinasioita Kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Maanhankinnassa, lunastuksissa ja maankäyttösopimuksissa on toimittava johdonmukaisesti Maapolitiikka on tärkein kaupungin infrakulujen kattamiskeino. Raakamaan hinta on pidettävä kohtuullisena Kaupunkikehityssuunnitelmia ei saa liikkeelle ja valmiiksi vuodessa. Pohjaksi tarvitaan strategioita, yleiskaavoja, yleissuunnitelmia ja arkkitehtikilpailuja, jotka luovat kehityksen edellytykset Tarvitaan laajasti hyväksyttyjä visioita ja näkemyksiä siitä, miten kaupunkirakennetta kehitetään laadukkaasti kymmeniä vuosia eteenpäin. Pelkkä asemakaava ei riitä Hyviä yhteistyökumppaneita on etsittävä aktiivisesti ja heistä on myös pidettävä kiinni. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun kaupunkirakenteissa tehdään muutoksia Asemakaavoituksessa tulee pyrkiä rinnakkaistyöhön toteuttajien kanssa. Asemakaavoja ei kannata tehdä varastoon