Kuntaliiton perusopetukselle asettamat tavoitteet 2025 Perusopetus Kehittämispäällikkö Juha Karvonen
Perusopetus Visio vuodella 2025 Perusopetuksen keskeisinä tehtävinä ovat oppimisen ja oppilaan hyvinvoinnin edistäminen. Opetuksessa käytetään digitaalisia, avoimia oppimisympäristöjä. Perusopetuslain kokonaisuudistus on toteutettu. Oppiaine- jakoisesta opetuksesta on siirrytty ilmiöpohjaiseen kokonaisopetuk seen. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma
Perusopetuksen strategiset tavoitteet 1. Kuntaliiton tavoitteena on, että nykyisen hallituskauden aikana käynnistetään perusopetuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Eduskunta säätää yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Opetuksen järjestäjä päättää väljien reunaehtojen puitteissa perusopetuksen toteuttamisesta. 2. Kuntaliitto vaikuttaa siihen, että peruskoulussa jokaisella oppilaalla on aito mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan etä- ja verkkoopetuksena ajasta ja paikasta riippumatta keskitetyn valtakunnallisen pilvipalvelun kautta. 3. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että perusopetuksessa siirrytään käyttämään digitaalisia, avoimia oppimisympäristöjä, joka mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen oppimistilanteissa, tukevat oppilaiden yksilöllisiä oppimistarpeita ja erilaista oppimista sekä lisäävät opiskelumotivaatiota. 4. Kouluverkkojen rakennetta kehitetään paikallisista lähtökohdista ja tarpeista lähtien, siten että kaikki vuosiluokat 0 9 ovat enenevässä määrin fyysisesti yhdessä. Kaikille yhteinen peruskoulu eheyttää oppilaan koulunkäyntiä ja poistaa nivelvaiheen ala- ja yläkoulun väliltä. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma
Käynnistetään perusopetuslain kokonaisuudistus Seuraavan hallituskauden aikana käynnistetään perusopetuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Eduskunta säätää yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Opetuksen järjestäjä päättää väljien reunaehtojen puitteissa perusopetuksen toteuttamisesta. Vahvempaan kunnalliseen päätäntävaltaan perustuvassa perusopetuksessa opetusta voidaan toteuttaa oppilaslähtöisemmin, lisätä oppilaiden motivaatiota ja koulun kiinnostavuutta nuorten keskuudessa sekä parantaa oppimistuloksia. Tätä kautta voidaan myös paremmin reagoida oppimistarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma
Käynnistetään perusopetuslain kokonaisuudistus Perusopetuksen säädöspohjan uudistamisen yhteydessä luovutaan oppiainejakoisesta perusopetuksesta ja siirrytään ilmiöpohjaiseen kokonaisopetukseen.tältä pohjalta uudistetaan opettajankoulutusta ja opettajan toimenkuvaa. Perusopetuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä selvitetään, onko luokanopettajaja aineenopettajajärjestelmän nivelkohta nykyisessä peruskoulussa oikeassa kohdassa vai ulotetaanko luokanopettajajärjestelmä pidemmälle yläkoulun puolelle. Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma
Perusopetus hallitusohjelmassa Lähde: Tuomo Puumala 9.9.2015
Hallituksen kymmenen vuoden tavoite 2025 o Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.
Hallituskauden tavoitteet 2015-2018 o Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. o Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. o Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. o Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. o Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
Hallituksen strategiset painopistealueet Hallituksen strategiset painopistealueet: 1. Työllisyys ja kilpailukyky 2. Osaaminen ja koulutus 3. Hyvinvointi ja terveys 4. Biotalous ja puhtaat ratkaisut 5. Digitalisaatio, kokeilut, normit
Osaaminen ja koulutus Kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Kärkihankkeiden rahoitus Hallitusohjelman mukaan hallituksen kärkihankkeisiin on varattu yhteensä miljardin euron suuruinen rahoitus. Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeisiin on varattu 300 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet toteutetaan kolmen seuraavan vuoden aikana vuosina 2016 2018. Kärkihankkeet rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja niistä päätetään vuosittain budjettiprosessissa. Ensi vuonna käytettävistä rahoista päätetään budjettiriihessä 9.-10. syyskuuta.
Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Hallitusohjelma KÄRKIHANKKEET OSAAMINEN JA KOULUTUS
Vastuunjako perusopetuksen kärkihankkeessa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Kärkihankevastuut: OKM: Sanni Grahn- Laasonen Kuntaliitto: O: Terhi Päivärinta V: Juha Karvonen, Minna Lindberg
Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Hallitusohjelma (s.17) PERUSOPETUS Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Hankkeen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Panostetaan kouluviihtyvyyteen ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Parannetaan koulurauhaa varmistamalla opettajien mahdollisuudet keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen. Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.
Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma ja hallitusohjelma Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa olevat tavoitteet tukevat hallitusohjelmassa olevan perusopetuksen kärkihankeen toteuttamista. Kuntaliitolla on selkeät linjaukset uusien oppimisympäristöjen luomisesta ja digitaalisten materiaalien hyödyntämisestä. Varsinainen haaste on kuitenkin, miten tavoitteet saadaan toteutetuksi ja minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia kärkihankeen yhdyshenkilöillä on päämäärien saavuttamisen edistämiseksi.
Haasteet Erityisen haasteellinen tavoite on keskitetyn valtakunnallisen koulutuspilvipalvelun aikaan saamiseksi. Tältä osin hankkeen omistajana tulisi olla valtion. Ainoastaan tätä kautta voidaan taata, että kaikissa Suomen peruskouluissa jokaisella oppilaalla olisi tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset edellytykset suorittaa peruskoulun opetussuunnitelman mukaisia opinintoja hyödyntämällä uusia oppimisympäristöjä ja digitaalisia materiaaleja ajasta ja paikasta riippumatta.
Toimenpiteet Kuntaliitossa 1. Alustava toimenpidesuunnitelma 31.8.2015 2. Ministerin erityisavustaja Kristiina Kokon tapaaminen 8.9.2015 3. Yhteydenpito poliittisiin päättäjiin 8 10/2015. Sivistysvaliokunta 29.9.2015 4. FCG:n rooli ja keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Kuntien Tiera Oy:n kanssa 9/2015 5. OPEKU:n kärkihankkeiden käsittely toimialajohtajien verkostossa 24.9.2015 6. Keskustelu opetus- ja kulttuuriministerin kanssa toimialajohtajien verkostossa 24.9.2015 7. Toimenpidesuunnitelman tarkentaminen ja kärkihankkeeseen liittyvät muut tavoitteet 4.9.2015.
Yhteistyö Kuntien Tiera Oy:n kanssa Kuntien Tiera Oy toimii kuntakentän sataprosenttisessa omistuksessa. Omistajina 194 kuntaa, 44 kuntayhtymää ja 17 kuntaomisteista osakeyhtiötä ja Suomen Kuntaliitto. Tiera on jättänyt hankehakemuksen opetus- ja kulttuuriministerille perusopetuksen kärkihankkeeseen liittyen. Tiera olisi valmis antamaan omaan asiantuntemustaan oppimisympäristöjen ja digitaalisten materiaalien kehittämiseen sekä opettajien täydennyskoulutuksen tukemiseen. Tieran ja ministeriön välisiä neuvotteluja on tarkoitus jatkaa, kun perusopetuksen kärkihankkeen rahoitus on varmistunut. Kuntaliiton on tarkoitus keskustella Tieran kanssa tehtävästä mahdollisesta yhteistyöstä perusopetuksen kärkihankkeen toteuttamiseksi 9/2015.
Perusopetuksen kärkihankkeen eteneminen Sanni Grahn-Laasonen 4.9.2015 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin varatusta 300 milj. rahoituksesta 121 milj. euroa suunnataan perusopetuksen kärkihankkeen toteuttamiseen. Uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja digioppimisen kehittämiseen suunnataan seuraavan kolmen vuoden aikana 90 milj. euroa. Liikkuva koulu ohjelman laajentamiseen valtakunnalliseksi on varattu 21 milj. euroa. Myös kielikokeiluihin on tulossa rahoitusta ja ne on tarkoitus käynnistää syksyllä 2016. Kokeilujen kautta varhennetaan vieraankielen opetuksen alkamista jo ensimmäiseltä vuosiluokalta, mitä tapahtuu jo tälläkin hetkellä useissa kunnissa. Lisäksi on tarkoitus selvittää eduskunnan ponnen mukaisesti, mitä mahdollisuuksia on kokeilla toisen kotimaisen kielen korvaamista jollakin muulla kielivalinnalla.
Kuntaliiton näkemyksiä perusopetuksen kärkihankkeen toteuttamisesta Perusopetuksen kärkihankkeessa toimenpiteiksi uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja digioppimisen kehittämiseksi esitetään opettajakoulutusta, digioppimisen kokeiluja, työpajoja ja Opetushallituksen roolia kokeilukeskuksena. Hankkeen toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden valossa Kuntaliitto näkee vaarana, että perusopetuksen kärkihankkeesta on muodostumassa liikasi opettajien täydennyskoulutushanke. Uusien oppimisympäristöjen ja digitaalisen materiaalin tuottamiseen ei juurikaan esitetä konkreettisia toimenpiteitä.
Kuntaliiton näkemyksiä perusopetuksen kärkihankkeen toteuttamisesta Kuntaliitto puolestaan pitää peruskoulujen siirtämisessä digiaikaan keskeisimpänä tavoitteena keskitetyn valtakunnallisen digitaalisen oppimisalustan aikaan saamista. Tältä osin hankkeen omistajana tulisi olla valtion. Vain tätä kautta voidaan taata, että kaikissa Suomen peruskouluissa jokaisella oppilaalla on aito mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan etä- ja verkkoopetuksena ajasta ja paikasta riippumatta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että keskitetyn valtakunnallisen digitaalisen oppimisalustan aikaan saamiseen kiinnitettäisiin perusopetuksen kärkihankkeessa erityistä huomiota ja suunnattaisiin rahoitusta valtakunnallisen koulutuspilvipalvelun rakentamiseen ja koordinointiin.
Tätä Kuntaliitto tavoittelee Koulut käyttävät yhteistä valtakunnallista pilvipalvelua, josta löytyvät opetussuunnitelman perusteiden mukaiset digitaalisessa muodossa olevat oppisisällöt ja uudet oppimisympäristöt. Suoritetut opinnot tallentuvat sähköiseen opintorekisteriin ja ne hyväksi luetaan oppilaan opintosuorituksina.
Avaa ikkuna tiedolla johtamiseen www.kouluikkuna.fi