Koulutustutkimusfoorumi Puheenjohtaja Petri Pohjonen

Transkriptio

1 Koulutustutkimusfoorumi Puheenjohtaja Petri Pohjonen

2 Pääministeri Sipilän hallitus Itsenäisen Suomen 74. hallitus Strateginen hallitusohjelma liitteineen: Ratkaisujen Suomi Julkisen talouden vahvistuminen 4 mrd. eurolla 2019 ja 6 mrd. eurolla 2021 mennessä Strateginen hallitusohjelma pidempi (36+34 s.) ja osittain yksityiskohtaisempi kuin eduskuntavaalien alla kaavailtiin Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). OKM:ssä vain yksi ministeri ensi kertaa sitten vuoden 1978 (Miettusen III hallitus, min. Marjatta Väänänen) Hallitus avokonttorityöhön, ensimmäinen toimeenpano-ohjelma elokuussa 2015 perinteisen budjettiriihen yhteydessä. Hallitusneuvotteluiden työryhmissä tehdyt taustamuistiot toimivat pohjana strategiatyön ja kärkihankkeiden jatkovalmistelussa.

3 MUITA HENKILÖVALINTOJA Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajaksi Tuomo Puumala (kesk.) Poliittisia valtiosihteereitä enää 4 (VNK, VM, UM ja LVM), ei siis enää OKM:ssä Ministerin erityisavustajiksi Kristiina Kokko ja Matias Marttinen

4 HALLITUKSEN PÄÄTTÄMÄT SÄÄSTÖT Indeksijäädytyksiin kuuluu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotusten jäädyttäminen , vaikutus -175 milj. eur. vuoden 2019 tasolla.

5 OSAAMINEN JA KOULUTUS HALLITUSOHJELMASSA Koulutus ja osaaminen yksi viidestä strategisesta tavoitteesta (muut: terveys ja hyvinvointi, työllisyys, kilpailukyky ja kasvu, biotalous ja puhtaat teknologiat sekä toimintatapojen muuttaminen esim. edistämällä digitaalisuutta ja purkamalla turhaa sääntelyä ja byrokratiaa) Yhtenä kärkihankkeena mainittu peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla Tavoite 2025: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

6 HALLITUSKAUDEN TAVOITTEET Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. Hallitus asettaa alkusyksyyn mennessä yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

7 TIEDE- JA KORKEAKOULUPOLITIIKKA Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä. Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa. Yksityishenkilöiden verovähennysoikeus lahjoituksiin korkeakouluille Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi korkeakouluja ja eri tarkoituksiin perustettuja rahastoja pääomitetaan (rahoitus valtion omaisuutta myymällä) Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen resursseja tehokkaammalla tavalla. Vahvistetaan tutkimustulosten vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä. Kootaan osaaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Edellytetään korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiivistyvästä yhteistyöstä. Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä. Otetaan tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen kehittäminen huomioon julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen ohjauksessa sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kannusteissa.

8 KORKEAKOULUKIRJAUKSET Korkeakoulujen (ml. tutkimustoiminnan) kustannustehokkuuden parantaminen ja hallinnon sekä korkeakouluverkon rationalisointi panostaen tutkimuksen ja koulutuksen laadun turvaamiseen. Näistä odotettavat kustannushyödyt huomioidaan valtion rahoituksen vähennyksenä. Samalla korkeakoulujen rahoitusmalleja kehitetään siten, että ne palkitsevat valmistumisen nopeudesta ja koulutuksen laadusta (mm. työllistymiskriteeri). Päätöksenteko kustannussäästön toteuttamisen edellyttämistä toimista jätetään itsehallintoa kunnioittaen korkeakouluille. Rahoituksen vähennystä ei kuitenkaan tule kohdistaa opetuksen ja tutkimuksen heikentämiseen, vaan erityisesti talous-, henkilöstö-, tieto- ja opetushallintoon (OKM huolehtii osaltaan tulossopimuksin) Korkeakoulut voivat päästä vastaaviin kustannussäästöihin mm. kokoamalla talous- ja henkilöstöhallintonsa yhteen palvelukeskukseen, karsimalla hallinnon päällekkäisyyksiä, yhteistyöllä it-järjestelmien hankinnassa, tiivistämällä yhteistyötä tukipalveluissa, kirjastoissa ja kielikoulutuksessa, muuttamalla aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä väljemmiksi, vahvistamalla korkeakoulujen erikoistumista ja keskittymistä sekä rationalisoimalla korkeakouluverkkoa.

9 KORKEAKOULUTUTKINNOT Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Nopeuttaisi työelämään siirtymistä ja vähentäisi korkeakoulutuksen kustannuksia ja opintotukimenoja. Tehty tekninen oletus, että maisterin tutkinnon suorittaminen vähenisi 20 prosentilla: yliopistoille syntyisi n. 50 M säästö vuositasolla, opintotukimenoista säästyisi 25 M ja nopeampi työmarkkinoille siirtyminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa n. 50 M.

10 MUITA LINJAUKSIA Leikataan Suomen akatemian avustusvaltuuksia -> 10 milj. euroa 2019 tasolla Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille. Hyöty jätetään korkeakouluille. Edellyttää stipendijärjestelmän luomista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Voimaan 2016 tai Leikataan 5 milj. euroa terveydenhuollon yksiköille maksettavia yliopistotasoisen tutkimuksen avustuksia (EVO) Luken ja Syken yhdistäminen Vähennetään Tekesin myöntämiä t&k-avustuksia 95 milj. eurolla 2019 tasolla Tekesin Shokit ajetaan vaiheittain alas. Avustukset -35 milj. euroa. Lainavaltuudet voidaan siirtää Tekesin muihin lainavaltuuksiin. Lopetetaan Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA)

11 PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET KÄRKIHANKE: Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja - ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä oppilaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Parannetaan koulurauhaa, liikutaan tunti päivässä Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla Mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.

12 HALLITUSOHJELMAN LINJAUKSIA Luovutaan perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen myönnettävistä valtionavustuksista ja osittain yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, päivähoitooikeuden rajaaminen puolipäiväiseksi myös vanhemman ollessa työttömänä. Päivähoidossa yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta 1/7:stä 1/8:aan. Päivähoitomaksujen korotus joko nostamalla nykyisiä maksuja tai tuomalla mukaan uusi ylin maksuluokka. Lukiokoulutuksesta ei mainintoja hallitusohjelmassa tai sen liitteessä

13 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Lisätään 2. asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan

14 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LEIKKURIT (YHT. 248 MILJ. EUROA) Sitoudutaan 190 milj. euron säästöön vuodesta 2017 alkaen. Toimenpiteet voivat koostua monesta eri toimenpiteestä. Mikäli toisen asteen reformeista on saatavissa myöhemmin enemmän säästöjä kirjataan ne rakenteellisten uudistusten tavoitetasoa täyttäväksi siltä osin kuin VM:n arvion mukaan tunnistetaan vaikutuksia. Lisäksi tavoitellaan merkittävimpiä pidemmän aikavälin rakenteellisia säästöjä reformistisilla uudistuksilla säästön jako kuntien ja valtion osuuksiin hankala tehdä ennen kuin rakenteellisen uudistuksen toteutuksesta tai välittömistä säästötoimista on täsmällisempää tietoa. Poistetaan nuorten oppisopimuksen laajentamiseen myönnettäviin avustuksiin varattu lisärahoitus (-19 meuroa > ) Aiemmin päätettyjen säästöjen sekä ammatillisen koulutuksen poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus (-39 meuroa > )

15 Tutkintotavoite vuodelle 2020 koulutusaloittain KT 2020 valmistelujaoston ehdotus Tutkinnot ka 1 Humanistinen ja kasvatusala 2 Kulttuuriala 3 Yhteiskuntatie teiden, liiketalouden ja hallinnon ala 4 Luonnontietei den ala 5 Tekniikan ja liikenteen ala 6 Luonnonvaraja ympäristöala 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KT 2020 esitys Tutkintoja 72100

16 Tutkintotavoite vuodelle 2020 koulutusasteittain KT 2020 valmistelujaoston ehdotus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tutkinnot ka KT 2020 esitys

17 KUNTIEN TOIMINTAVAPAUDEN EDISTÄMINEN Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. -> listalla mainittuina mm. lait vapaasta sivistystyöstä, taiteen perusopetuksesta ja kuntien kulttuuritoiminnasta, kirjastolaki, nuorisolaki, museolaki, liikuntalaki, ulkoilulaki sekä teatteri- ja orkesterilaki Toimintavapauden lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman kuntien poistettavista tehtävistä ja velvoitteista Käynnistetään vapaakuntakokeilu Hallitus toteuttaa valtakunnallisesti kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittariston, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen

18 JULKINEN HALLINTO Innovatiivisuus ja palvelualttius nostetaan uusiksi virkamieshyveiksi perinteisten rinnalle. Ohjelma julkisen sektorin johtamisen laadun parantamiseksi. Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla (vrt. esim. tavoitteet kandidaatintutkintojen vahvistumisesta). Luodaan julkisia palveluita koskevat digitoinnin periaatteet. Hallinnon sisäiset prosessit digitalisoidaan ja entiset prosessit puretaan. VN:ssa vahvistetaan digitalisaation muutosjohtamisen organisointia. Normienpurkutalkoot, ts. perataan säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea. Samalla voimistetaan kokeilukulttuuria Hallintomenoissa säästetään tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, toimitiloista luopumalla ja henkilöstömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Leikkuritaso -30 meuroa (2016), -60 meuroa (2017), -90 meuroa (2018) ja -120 meuroa (2019). KEHU ja VIRSU-hankkeet jatkuvat ja täsmentyvät

19 Kiitos!