LOHJAN KAUPUNKI PALVELUVERKKOTYÖ 2015 PERUSTURVATOIMEN PALVELUVERKKOA KOSKEVAT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT

LOHJAN KAUPUNKI PALVELUVERKKOTYÖ 2015 PERUSTURVATOIMEN PALVELUVERKKOA KOSKEVAT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT 1

SISÄLLYSLUETTELO Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto 29.1.2015 3 Sammatin aluetoimikunnan kannanotto 13.2.2015 8 Etelä-Lohjan aluetoimikunnan lausunto 15.2.2015 10 Lohjan aluetoimikuntien sosiaali- ja terveysraadin kannanotto 27.2.2015 12 Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikuntien tarkennettu kannanotto 2.3.2015 19 Muijalan asukasyhdistys ry:n, Lohjanportin asukasyhdistys ry:n ja 24 Lieviön pienviljelijäyhdistys ry:n kannanotto 10.3.2015 Lohjan aluetoimikuntien sosiaali- ja terveysraadin kannanotto 13.3.2015 28 Kannanotto Mäntynummen terveysaseman säilyttämiseksi 21.4.2015 33 Etelä-Lohjan aluetoimikunnan adressin saatekirje 21.4.2015 34 Valtaväylien aluetoimikunnan kannanotto 4.5.2015 35 2

KARJALOHJAN ALUETOIMIKUNTA 29.1.2015 Kannanotto Lohja palveluverkko - ja organisaatiotyöryhmän 29.1.2015 käsittelyssä oleviin palveluverkkosuunnitelmiin. Yleisesti: Karjalohjan aluetoimikunta ymmärtää tarpeet Lohjan palveluverkon kriittinenkin tarkas telun ja s iitä aiheutuvia muutoksia palveluverkkoon, mutta muutokset tulee perustella yleis es ti ja yhteis es ti hyväksytysti. Käsittelyssä on kuntalaisen tärkeimmät peruspalvelut, mutta valitettavas ti " palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmän" tämän päiväis elle esitys listalle asiat on valmisteltu käsittelyä ja päätöksentekoa varten erittäin epälaatuisesti, esittämättä mitään perusteluja muutoksille, lukuun ottamatta palveluverkon tilojen käytön tehostamis ta ja keskittämis tä. Esikouluverkko Esikouluverkon osalta ei es iopetuksen s iirtyminen Kunnantalolta koululle ei ole periaatteessa merkittävää, mutta haas teena koululle näemme kokopäivähoidoss a olevien lasten siirtäminen es iopetuksen ja päiväkodin välillä, jopa ennen ja jälkeen esiopetusta. Kouluverkko Karjalohjan koulun 5.- 6. luokkien siirtoa Järnefeltin kouluun Virkkalaan ei perustella mitenkään "Esi-ja perusopetusverkon luonnoksensa 23.1.2015". Karjalohjan aluetoimikunta ei voi hyväksyä perusteettomasti tehtävää Karjalohjan koulun 5. ja 6. luokkien oppilaiden siirtämistä Virkkalaan Järnefeltin kouluun. Myöskään Karjalohjan yläkoululaisten sijoittaminen Virkkalaan J ärnefeltin kouluun ei noudata Karjalohjalta tapahtuvan luontevan kulkus uuntaa Sammatin kautta Lohjan keskustaan. "Esi- ja perusopetusverkon luonnoksen " valmistelu on tehty täysin ilman valmistelun kohteena olevaa koulua, sen henkilökuntaa tai sen oppilaiden vanhempia kuulematta, tieto suunnitelmasta tuli Länsi -Uusimaa lehden uutisesta lauantaina 24.1.2015, tämä on erittäin huonoa asioiden valmistelua. Noudatettava aikataulu, kouluverkkoluonnos on päivätty kuusi päivään ennen sen perusteella tapahtuvaa käsittelyä ja palveluverkko - ja organisaatiotyöryhmän päätöksentekoa, ei myöskään anna aluetoimikunnille mitään mahdollisuutta ottaa laajasti kantaa käsittelyssä oleviin asioihin. Lohjan kaupungin oppilas suunnitteen mukaan vuoteen 2021 mennessä Karjalohjan koulun oppilasmäärä kasvaisi 2-3% eli säilyisi käytännössä nykyisessä tasossa. Oppilashinnalla mitattuna Karjalohjan koulu on 3. kallein Lohjan kouluista. Kustannusrakenteen selvittämine oppilashintoja sis ältävän taulukon perusteella on vaikeaa, jos ei mahdotonta, kos ka taulukon s isältöä ei ole avattu. Esimerkiksi pääomakus tannus ten perus teet ( kiinteis tön arvotus) jää arvoitukseksi. Kuntaliitos ten mukainen viiden vuoden irtis anomis s uoja ei käytännös s ä Lohjan koulumaailmassa 3

toimi niinkään irtis anomisia vas taa, vaan puskurina mm. henkilökunnan luonnollis en poistuman korvaajana. Koulumatka: Karjalohjan koulun oppilaista tällä hetkellä kolmas osa on koulukuljetusten piiriss ä. J ärnefeltin kouluun kuljetettaisiin kaikki siirtymään esitetyt 11-12 vuotiaat lapset 5.-6. luokkien oppilaina. Oppilaita es itetys sä vaihtoehdossa tulee olemaan enemmän yhdes sä yläkoululaisten kans sa, kuin yhden linja-auton kuljetus kapas iteetti on. Tämä merkitsee kuljetuskustannusten nous ua välillä Karjalohja - Virkkala, lisäks i tulee mahdollinen koulumatkan omavas tuun ylittävän koulumatkan os a kuljetuks esta huolehtiminen. Talouden lis äksi todelliseksi uhaksi " laittomaan" tilaan muodos tuu koulumatkaan käytettävä aika, joka alle 13 vuotiaille on 2.5 tuntia päivässä, sisältäen ennen koulun alkua tai sen jälkeen muodostuvine odotusaikoineen, joiden tulee olla koulun toimes ta valvottua. Koulumatka alkaa " kotiportilta" ja päättyy koulun " portille" s isältäen oppilaan kulkemis en kuljetukseen. Kävelynopeudeksi 5: 6. -luokan oppilaille lasketaan 12-14 minuuttia kilometrille. Kilometrin kävely pysäkille, kolme varttia linja-autoss a s uuntaans a sallii enää puolentunnin odotus ajan koulupäivän alkuun ja loppuun. Tältä osin laillisuuden noudattaminen tulee olemaan varsinainen haaste koululle. Koululaisten matkasuorite vuodessa on suuri. LORTTI ry. v anhe mpie nyhdistys: " Hyvää & vahvuudet: Koulun vaikutus koko läntisen Lohjanjärven/Karja(ohjan alueen elinvoimaisuuteen todella merkittävä, ilman kunnollista koulua lapsiperheiden saaminen alueelle ja tätä kautta alueen elinvoimaisuuden ylläpitäminen on todella haastavaa. Sopivan kokoinen koulu tuo mukanaan paljon hyviä puolia: - Hyvä kommunikaatio/vuorovaikutus vanhempien, opettajien ja lapsien välillä on yhteisöllisyyttä. - Erityistä huomiota vaativien oppilaiden huomioon ottaminen/tukeminen on helpompaa. - Koulu on tietyllä tavalla " samaa perhettä", eri ikäisten oppilaiden välillä on enemmän kanssakäymistä, kun lapset tuntevat käytännössä kaikki toisensa. Jos Lohja haluaa oikeasti kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa lapsiperheistä, pitää sen pystyä tarjoamaan jotain se(laista, mitä l ähempänä Helsinkiä ei ole enää l öydettävissä (isommat/halvemmat tontit, palvelut, luonto, jne.), jolla erotutaan => pieni koulu on monen lapsiperheen näkökulmasta tavoiteltava asia. Karjalohjan koulun vaikutus koko yhteisöön ja sen yhteistoimintaan on hyvin iso. Monet asiat pyörivät koulun kautta muodostuvien ryhmien ympärillä. Lasten koulumatka on tällä hetkellä vielä ' sie dett ävä' enintään 10 km ja ajallisesti 15-20 minuuttia. Muutoks en my ötä mo nella 5.-6. luo ka n op pila alla ko ulum atka mu uttu u mu utama sta kilo me t- ristä 30-40 kilometriin ja ajallisesti 40-60 minuuttia suuntaansa. Monet yhdistykset järjestävät harrastuksia koulun liikuntahallin tiloissa. Tällä hetkell ä moni lapsi jää suoraan koulusta harrastamaan koululle (esim. koripallo, tanssi, musiikkikerho). Haja-alueella asuvien lasten kannalta t ä m ä on ainoa vaihtoehto, sillä päiväsaikaan kyytiä kodin ja harrastuspaikan välillä on vaikeaa, jos ei mahdotonta, järjestää. 4

Miten käy 5.- 6. luokan oppilaiden harrastusten, kun ollaan koulukuljetusten aikataulujen varassa. Kyytiä kes keiseen harras tustilaan koululle ei ole, muttei ole myös kään realistis ta olettaa, että perheet kykenisivät hakemaan koulukyydeistä pois jääneitä lapsiaan Virkkalasta asti, sinne kertyy muutamille perheille melkein tunti matkaa kotoa ja takaisin. Edellä olevat asiat linkittyvät vahvasti myös Lohjan kasvustrategiaan jossa yhtenä tavoitteena mainitaan " elinvoimainen, asuttu ja aktiviinen maaseutu " _> Ehdotettu muutos vahvasti ristiriidassa tämän kanssa. Haasteet / uhat /kysymykset Palveluverkon uudistuksen ensisijainen tavoite on hakea säästöjä => mitä säästöjä aiotaan saada sillä, että 5-6 luokat siirretään Virkkalaan? Kouluun koon pienentyminen ja kuljetusoppilaiden määrän kasvu vievät kumpikin kustannuksia täysin väärään suuntaan, järkevän kokonaisuuden kustannuksella. Toisena tavoiteltava na asia na on mainittu opetuksen laadun paranta minen. Ei ainakaan tule mieleen yhtään asiaa Karjalohjan koulun osalta, joka puhuisi sen puolesta, että laatu parantuisi muutoksen myötä. Meillä on pätevät opettajat, kokonaisuutena homma toimii hyvin. 5.-6. luokkien poistamin en johtaa siihen, että koulun koko tippuu n. 5 0-60 o ppilaa seen. Tämä aihe ut ta a se n uhan, että yksikin pienempi ikäryhmä johtaa keskusteluun koko koulun olemassaolosta On koh tuuto nta v aatia, että 11- vuotiaasta saa kka lapsen pitä ä käy ttää pahim miila an 2 tuntia tai yli päivässä koulumatkoihin. Tässä kohtaa vaikutus koulum atkan pitenemisen on suurin Karjalohjalla, missään muualla Lohjan alueella koulumatka, ei arviomme mukaan kasva muutosten takia tunnin tai ylikin mittaiseksi suuntaansa. Lisäksi koulumatkaan liittyy kysymys siitä, mite n tä mä kä ytä nn ö ss ä jär jes tetä än, Karjalohjan 5-9 luo kk a! ai se t e iv ät m ah du yläastetta tuo varmasti omia haasteita mukanaan yhteen kuljetukseen/linja- autoon, 5-6 luokkalaisten tu om in en "osaksi" Yllä ole vasta jo htue n herää ko ko naisuute na kysymys siitä, mitä tällä muuto kse lla oikein haetaan? Perustelut ehdotuksen takana tuntuvat loistavan poissa olollaan, esim. laskelmat säästöistä." Kar jalohjan koulun henkilökunnan kannanottoja: "Opettajia ei ole millään lailla tiedotettu näistä muutoksista tal edes pohdinnoista tuli lehdestä. Hyvin asiatonta sisäistä tiedotusta.. Shokkitieto Lohja harjoittaa järjestelmällistä maaseutunsa lakkauttamista. Strategiassa luki aivan toisin. Missä säästöä tulee, jos toimiva koulurakennus jätetään vajaakäytölle? Karjalohjan koulussa on hyvä sisäilma. 11 ja 12 vuotiaiden lähettäminen vieraalle alueelle päiväksi yläluokkalaisten "kiusattavaksi" on todella huono ajatus! Bussissa on viidakon laki, eikä valvontaa. Puolitoista tuntia painajaista joka arkipäivä on liikaa monelle lapselle. 5. ja 6. luokkalaisten koulupäivä on paljon lyhyempi kuin yläkoululaisten. Kuljetellaanko lapsia monella bussilla? Ei lapsia voi jättää koululle isompia odottamaan, ei ainakaan ilman asiallista valvontaa. Mitähän lasten koulupäivän pituudesta on laissa sanottu? Kaksi ikäluokkaa tarkoittaa n. 30 oppilasta. Lisäys tarkoittaa jo uutta bu ssia, vai voiko samaan bus- 5

siin laittaa n. 75 oppilasta? Toinen vaihtoehto on kallis ja toinen vaarallinen. Alkuperäinen tarkoitus opettaa lapsiile taidot ja tiedot, eivät näillä resursseilla enää täyty. Jos opetuksen resursseja revitään alas, pitää myös sisältöjä pienentää vastaamaan opetuksen määrää ja laatua. Opetus on jo nyt hyvin paljon kodin vastuulla. Erityislasten asemaa on heikennetty jo nyt Lohjan toimesta rajusti. Joskus oll hienoja sanoja kaikenlaisten oppijoiden tukemisesta ja pitämisessä muiden mukana. Hyviä erityisopettajia ja keinoja auttaa on paljon, mutta näillä säästötoimilla apu jää olemattomaksi. Kouluissa tehtävät säästöt ovat hyvin pieniä, mutta seuraukset vakavia ja kalliita. Koulusäästöillä ei paikata soten vajetta. Opettajien kuorma on kasattu jo valtavaksi, äärimmilleen. Hyvät opettajat hakeutuvat toisiin töihin. Osa joutuu luo pumaan työelämästä uu pumuksen seurauksena. Karjalohjan koululla on hyvät oppimistulokset. Mm. oppilaiden englannin kielen taitoa on kehuttu useana vuotena Järnefeltissä (yläkoulussa) muihin oppilaisiin verrattuna. Karja(ohjalla on selvitty useista hyvin haastavista tilanteista hyvällä henkilökunnan yhteistyöllä ja tinkimättömällä tahdolla auttaa lapsia. Kuka hyötyy todistetusti toimivan ja tehokkaan tiimin purkamisesta? Viimeisksi: Lasten etu ja suojelu on näissä leikeissä kadotettu. Kuka muistaa enää koulujärjestelmän tarkoituksen?" Terveyskeskusverkko Esitys merkitsee Karjalohjan terveyskeskuksen sulkemista vuoden 2017 aikana. Karjalohjan aluetoimikunta ei näe perusteluna lääkärin vastaanoton poistamista Karjalohjan ja Sammatin terveyskeskuksista. Palveluverkkotyöryhmän esityslistalta lainattua: "Karjalohjan ja Sammatin terveysasemat: Karjalohja-Sammatin lääkäritoiminta (osin etätyöskentelynä) siir tyy Lohjan keskustan terveysasemalle. Sairaanhoitajan vastaanotto säilyy alueella, yhdessä pisteessä, esimerkiksi asumispaiveluiden yhteydessä Karjalohjalla Sairaanhoitajan vastaanottoja palveluasumiset varustetaan etävastaanottotaittein. Lääkäripalvelut n. 3/4 sairaanhoitajan etävastaanottona (kiireetön hoito), n. 1/4 Tynninharjun terveysasema/la (kiireellinen hoito) Terveysaseman tilat vapautuvat esim. palveluasumisen käyttöön Fysioterapian palvelut siirtyvät keskustan terveysasernaile. Apuvälineidern arviointeja kotikäynteinä jatketaan" Mitä tämä tarkoittaa potilaalle / asiakkaalle? Lääkäriin ei Karjalohjalla pääse. Sairaanhoitajan palvelu säilyy, laboratoriopalveluista ei ole mainintaa, mutta oletettavaa on, että ne siirtyvät lääkäripalveluiden mukana pois Karjalohjalta ja fysioterapia siirtyy Lohjalle, apuvälineisiin liittyvät kotikäynnit säilyvät. Palveluverkkoa ja sen vaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena, ei ainoastaan palveluntuottajan näkökulmasta. 6

Nykyisillä potilasmäärillä runsaat 1500 käyntiä vuodessa; Matka Karjalohjan terveysasemalta Lohjan keskustan terveysasemalle on 30 km ja matka-aika Fonectan reittipalveluna mukaan 38 minuuttia. Näillä arvioilla terveyskeskukseen ja takaisin kuljetaan vuodessa noin 1500*30km*2 = 90.000 km ja aikaa tähän kuluu 1500*38 min.*2/60 min. = 1900 tuntia eli 238 kahdeksan tunnin työpäivää. Kaikki matkat tapahtuvat omilla henkilautoilla, takseilla tai ambulansseilla, matkakustannukset nousevat valtavasti sekä potilaan että yhteiskunnan osalta. Karjalohjan - Sammatin terveyskeskuksissa lääkäri on hoitanut vuodessa 3621 potilasta, joka määrän on huomattavasti keskimääräistä suurempi verrattaessa sitä muihin terveyskeskuksiin ja lääkärien keskimääräisiin potilasmääriin, toki vertailu taustoja tuntematta on suuntaa antava, mutta kertoo kuitenkin näiden terveysasemien tehokkuudesta. Sosiaalipalveluverkko Sosiaalipalveluverkon esittelytekstissä ei selkeästi kerrota nykyisen käytännön kohtalosta Karjalohjalla, johtopäätöksenä voimme olettaa käytännön muuttuvan. Viittaamme täss ä Keski- ja pohjois - Karjalohjan kyläs uunnitelmaan, jonka es ityks een yhdymme, verkkoyhteyden s aamista s osiaalipalveluihin, tämä vähentäis i asiakkaiden sekä tarvetta matkus taa että yhteis kunnan taloudellista kuormitusta. Karjalohjalla 29.1.2013 Karjalohjan aluetoimikunta 0111 Kilpinen, vpj. 7

LOHJA as;ark onearaan. SAM M ATIN ALUET OIM IKUNTA 13.2.2015 SAMMATIN ALUETOIMIKUNNAN KANNANOTTO LOHJAN PALVELUVERKKO- JA ORGANISAATIOTYÖRYHMÄN KÄSITTELYSSÄ OLEVIIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMIIN Yle i s t ä Sammat iss a on t ällä het kellä erit t äin toimiva palveluk ok onais uus. Sammat in kaikk i palvelut y hdes sä ovat t arjonneet vetovoimais en as uinpaik an ja viime vuos ien aik ana Sammat in väes t ön k as vu onk in ollut huimaa. Aluet oimik unnan huolena on, et t ä Sammat in palvelut k ars iut uvat ja näin vaik utt avat alueen vet ovoimaisuut een. As uinpaik k aa valites sa ihmis et arvost avat suures t i lähipalveluit a. Lisäk si Sammat in hy vää sijaint ia moot torit ien läheisy y dess ä t ulis i hy ödy nt ää. Esiopetusverkko K o u l u v e r k k o Sammatissa esiopetus on siirtynyt uuden koulun tiloihin. Lisäksi välimatka koulun ja päiväkodin välillä on lyhyt, mikä mahdollistaa helpon siirtymisen päivähoitoa tarvitseville. Sammat tilais et ovat erit täin ty yt yväisiä uuteen k ouluun ja välit tävät kiit ok sens a liik untasalist a ja k untosalist a, jot ka ovatk in olleet as uk kaiden ahk eras sa käyt öss ä. Sammat in koulun k apas it eet t i on 120 oppilas t a ja mit oit us vas taa hy vin tämän het k en t arvet t a, mut t a vuonna 2021 oppilaita on arvioit u olevan 155. Oppilasmäärän kas vu ja mahdollis et s iirrot muis ta kouluis t a huolet tavat, sillä koulusta tulisi tällöin ahdas. Ant tilan k oulu on t oiminut Sammat t ilais ten yläk oulunaja s e on ollut kulkuy ht eyk s ilt ään sopivan matk an pääs s ä. Ylä-as t een ja t oisen as teen oppilaat voivat hyödy nt ää normaaleja linja-aut ovuoroja Lohjalle ja vanhempien ky y dit es s ä laps ia, Lohja on useimpien t yömat k an varrella. My ös monet last en harras tuks ist a sijaits evat Lohjalla. jolloin k oulupäivän jälkeen on hyvä jäädä Lohjalle harras tamaan. Loogisint a olisikin, et tä y läkoulu sijaisisi my ös jat kos s a Ant tilan koululla. Terve y s as emave rk k o Sammat in tervey s as ema on y li 1600 Sammat t ilaisen k äy t öss ä ja viimeis ten 5 vuoden aik ana Sammat in väes t ön k asvu on ollut 19, 9%. Tervey s as eman palvelut, neuvolan palvelut sekä hammashoit o ovat k aikk i erit täin tärk eit ä palveluita s äily tt ää Sammatis sa. Lis äks i niiden käyt t öas te on huomat t avast i suurempi Sammat is sa k uin Karjalohjalla, mik ä t odet t iin k äy t ännös s ä mm. neuvolapalveluiden osalt a. Aluks i neuvolan oli määrä t oimia kolmena päivänä Karjalohjalla ja kaht ena Sammatis s a. mutt a asiak as määrien johdos t a aukioloaik ojen pääpaino s iirret t iin Sammat t iin. Lis äks i vuonna 2013 terveys asemalla oli y hteens ä 1575 lääk ärikäy nt iä ja 1871 hoitajak äynt iä. Näiden palveluiden s iirt y es sä t ois aalle k aupungille tulis i mitt avat kust annuk set mm. matk ak us tannus t en os alt a s ekä rat k ais t avak s i pulma, mihin Sammat in as iak as määrä saat ais iin maht umaan. Lis äks i Sammat in tervey s as eman rak ennus on erinomais es s a kunnos s a ja pys äk öint imahdollisuudet ovat hyvät. Loogis ta olisikin kehitt ää jo ny ky isiä, hyviä palveluit a Sammat is sa ja tarvit taes sa laajentaa niitä myös Karjalohjan as uk kaille. Sammatin terveysaseman poistuminen vaikuttaisi suoraan myös muihin alueen palveluihin, kuten apteekkiin. Hamma s hoit olave rk k o Sammat in hammas hoitola s ijait s ee t ervey s as eman y ht ey des s ä ja on s it en hy vin as ukk aiden s aavut ett avis sa. Erit y is est i k oululaiset ja ik äihmis et hyöt yvät hammashoit olan k es k eises tä sijainnist a. Vuonna 2014 potilas käy nt ejä 0111400. Hammashoit olan aukioloaik oja olisi pidennett ävä, jot ta ne riit täisivät k at t amaan as uk k aiden t arpeet. Viime vuonna hammas hoit oaik aa jout ui pahimmillaan 8

Asiat kohdallaan. L O H JA SAM M ATIN ALUET OIM IKUNTA 13.2.2015 odottamaan 4-5kk. Sammatin terveyskeskuksen tiloissa on niin toimiva kokonaisuus, että alueen palveluiden kehittämiseen tulisi panostaa. Kirjastoverkko Sammatin kirjaston kokoelma ja käyttöaste puoltavat kirjastopalveluiden säilyttämistä nykyisellään. Sammatin kirjastossa toimii historiallisesti tärkeässä rakennuksessa, vuonna 1867 rakennetussa kansakoulussa, mutta 2000-luvulla se on remontoitu täysin. Suojellun talon ikkunat tulisi mahdollisimman pian kunnostaa perinteisin keinoin, jotta ne eivät menisi pilalle. Nyt ne voidaan vielä helpoin toimin korjata. Vuonna 2013 k irjast on aukioloaikoja pienennet tiin, jonk a s eurauks ena lainojen määrä väheni 3,7%. Sammat in kirjas toa k äy t tävät ak t iivis est i k aik ki ik äry hmät vauvast a vaariin. Kirjast on auk ioloaikoja voisi pidentää k ulk ulupien my öt ä ja lisää oheis palveluja voitais iin t uoda kirjas toon toimintojen t ehos t amis ek si. Kult t uuripalvelujen verkk o Sammat is sa on erit täin vilkas kult tuurielämä, jok a toimii erilais ten yhdist ys ten varass a. Suurin os a tapahtumist a ajoit tuu t oukokuult a elok uulle, jolloin on tarjolla k ymmeniä erilaisia t eat teri-, mus iik ki-ja t aidenayt t ely tapahtumia. Mm. Vaahterateatteri ry on esittänyt sammattilaista kesäteatteria Sammatin Sampomäellä jo vuodesta 2009. Sammatin tuleviin tapahtumiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.suvisammatti.fi. Sammatissa 13.2.2015 Sammatin aluetoimikunnan puolesta Anne Linnonmaa Sammatin aluetoimikunta puheenjohtaja 9

1 / ' \ f 1 1 \ i I i 1 1 1 8 1 1 ^ r,. _. `. ` \ : i r,. ; L o h j a n k a u p u n k i Ø /, 5 Alatalo J ohanna Etelä-Lohja n aluetoimi kunnan laus unto Lohjan kaupungin, palveluverkkotyöryhmälle, p i paikka: a l iinto Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kokous 4.2.20 15/ Kaarina Kari Ku nn al l is en toim i nn an kolm e peru s pi l ar i a ovat h uol eh ti a as uk k ai den k ann alt a laad uk kaas t a terveyd en hu ol los ta, koul u tu ks es ta ja t ur val li s u ud es t a. N äi hi n per u s teh t ävii n t ul ee p an os t aa s i t en, ett ä n e p al vel evat m ah d ol l i s i mm an hyvi n ku n n an as uk kai ta. Loh jalais t en k ann al ta näyt tää s il tä, ett ä as ukk aat ar vos tavat ens is ijais es ti per us p al vel u id en l äh eis yyt t ä j os k i n p al vel u id en l aat u on k oet aan myös eri t täi n tärk eäk s i. T ämä t odetti in s elk eäs ti Etelä- Lohj an alu etoimik unn an kok ouks es s a 4.2. 15. Sam aa p al au tett a on s aat u lu ku is il ta h aas t at ell ui lt a ku nt al ai s i lt a. J os p al velu ei toteudu k un talais ten tarp eid en m uk ai s es t i, p ut oaa p oh ja p oi s ku nn an toim in nalt a. K un talais ten tu lee void a k ok ea, et tä h e s aavat t äyden vas " un een verovaroil leen. Ku nn an pal velu ver kk oes it yks es t ä pu u tt uu yk s i l öi dyt p er u s t el u t s i i tä m i hi n ku n t al ai s t en kok em at el äm ää vai k eu tt avat toi m i n n an k es k it t äm i s es i t yk s et p er u s t u vat. Koul uv er kko Al ueel li s es ti k at tavan k ou lu ver kon merk i tys koko k aup un gi n as u kk ai ll e on eri tt äi n tär keä. L ohj an koulu jen al us t ava k ars imi s li s ta ei vas t aa as u kkaiden odotuk s ia. S uur in os a h aas t at el l u is t a L oh jal l e m u ut t anei s ta p ien t en l as t en vanh em mi s t a ovat val i n neet Lohj an as ui np ai kak s een n im enomaan k oul un s ij ain ni n per us teel la. N aapu ri ku nn as s a, V ih di s s ä on oi vall ett u koul un merk it ys k au pun gi n im ag oll e. P er heet val its evat as uin paikk an s a s i elt ä, mi s s ä k ou lu on lähel lä. V ih ti on peru nut k oul uverk on kars imis en ja as uk as m äärä on l is ään tyn yt k un taas Lohj an kohd all a vi i me vu os in a as uk as m äär ä ei ol e lis äänt ynyt riitt äväs ti. J o pel käs t ään k es kus telu näin raju is ta koul u ver kon k ars im i s i s ta hu onont aa L oh j an kaup u ng i n i mag oa. Etelä-L oh jan al uetoim ik un ta t oi voo, ett ä es i tys koul uver kon raju s t a kars im is es ta ot et aan vak avaan h ark i n taan työr yhm äs s ä, eik ä s it ä viet äi s i eteen p äi n ehd ot etu s s a mu od os s a hal li tu k s een ei kä valt uu s toon. Mak s j oen kou lu n l akk aut t am i s t a ei p i det ä h yvänä, k os k a al al u ok k ien p i en et opp i laat jou tu is ivat ku lkemaan ri s k ialtt ii n lii kent een s eas s a m en nes s ään R auh al an koul uu n. 10

Ter v ey spa Iv el uv er kko Et el ä-l oh j an al uetoi mi ku n nan k ok ou s vaat ii V i rk kal an t erveys as em an s äi lytt ämi s t ä Vir kkalas s a. Sam oin K irk ni emen s en ior ik ahvil an os anottajat ( 2 4 h en kil öä) olivat s i tä mi el tä, ett ä V ir kk al an ter veys as ema t ul ee s äi lytt ää jatk os s ak in. Per us t el uin a V ir kkalan t erveys kes ku ks en s äi lyt tämis ell e on, et tä terveys k es k us p al vel u jen käytt äj ät ovat et up ääs s ä i käih mi s i ä ja vanh uk s i a. V ir kk al as s a as uu enem män ik äi h mi s i ä ku i n mu is s a Lohj an t aaj am is s a. V ir kk al aan on rak en nett u viis i s en iorit aloa. Ikäihmi s iä as uu paljon myös Ki rkni emes s ä ja Lohj ans aares s a, j otka Kul ku yh teyd et ovat h uonot mu uall e jul ki s i ll a li ik en neväl in ei ll ä ei kä ik äi hm is il lä ole us ein k aan omaa au t oa k äyt ös s ä. Ki i r eet önt ä van h emp i en h en ki l öid en hoi t oa vart en L oh ja vois i ot t aa k äytt öön åäkäribu s s in. ios s a olis i lääkär i, s airaanhoitaj a ja lab orat orion perus p alvelut. Näi n vois i laad uk k aas t i t oi mi a vai keas t i li i kk uvien t ai l i ik ut ett avien i äk käi den ih m is ten terveyden h oi topalvel u t, es i m. d i ab et es j a m ar evan t ar k as tu ks et. Kiertäv ää lääkäribussia tarv itaan jatkossa ilmeisesti ny ky istä enemmän huomioon mm. v anhusten siirto laitoks is ta kotihoitoon., kun otet aan T erveys tekn ol ogi an u u s i a m ah doll i s u uk s i a t ul ee s elvi tt ää t ark em m in ylei s es t i, mu tt a ti et ok on een kaut ta as i oi mi nen lääk är in k an s s a ei onn is tu i äk käim mi lt ä ih mi s i lt ä. H ei ll ä ei ol e ti etokoneit a k äytös s ä. Vi rk kalan ter veys as em an kohd al la ei ole b us s i pys äk ki ä. S e t ul ee s aada pi ki mm it en. Kirkniemessä 15.2.2015 Etelä-Lohjan aluetoimikunta b I f Kalevi Heino Kaarina Kari Puh eenj oh taja Sihteeri 11

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 1 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Yhteenveto Vaikuttajaraati on tutustunut palveluverkkotyöryhmän asiakirjoihin ja niissä esitettyihin hammashoitolaverkon muutoksiin. Työhön on osallistunut aktiivisesti 10 13 henkilöä, vaikuttajaraati on koottu nopeasti ja se edustaa aluetoimikuntia, terveydenhoidon ammattilaisia sekä joitakin Lohjalaisia Sote- ja eläkeläisjärjestöjä. Kokoonpano on omana dokumenttina. Lähtökohtana olivat tiukasti kansalaisten eli hammashoitoloiden asiakkaiden tarpeet ja kohtuullisuus mm. etäisyyksien tai muun synergian suhteen. Lähtökohtana on tutkimuksia, joissa taajamissa terveydenhoidon lähipalvelut oli todettu voivan olla 3-5 km:n ja haja-asutusalueilla jopa 10-20 km etäisyydellä. Jos palveluja keskitettäisiin yksinomaan Lohjan keskustaan tai Tynninharjulle, matkat pitenisivät reuna-alueilta kohtuuttomiksi verrattuna nykytilanteeseen ja verrattuna Lohjan keskiosiin. Palvelujen saavutettavuus ei enää olisi tasa-arvoista. Julkinen liikenne on Karjalohjalta Sammatin kautta Lohjan keskustaan kahdeksan bussivuoron varassa arkipäivinä kouluaikoina. Pusulasta ja Nummelta vielä vähemmän Lohjan keskustaan. Julkisen liikenteen osiota voisi esityksessä tiivistää. Palvelun laajuuden osalta perustana on perushammashoito virka-ajalla ja lähipalveluna. Esityksessä on tarvetta laajentaa hoitoloiden vastaanottoaikoja myös illaksi, jotta työssäkäyville (työpaikat yleensä muualla kuin asuinpaikka) olisi mahdollista käyttää palveluja. Tarkastelussa ei ole otettu kantaa hammashoitoloiden kapasiteetin mitoitukseen yksityiskohtaisesti eikä itse hoitoprosessiin. Esityksen pääkohtien arviointia (kiireetön hammashoito klo 8-15:00) 1) Karjalohjan, Sammatin, Oinolan ja Pusulan hammashoitoloiden suunnitelmat ja vaikuttajaraadin ehdotukset. Yleistä esityksestä Esitys koskee haja-asutusalueiden hammashoidon palvelujen järjestämistä. Mutta mikä on johtanut Pusulan hammashoitolan palvelun kaventumiseen kahteen päivään kuukaudessa. Oliko tilanne "liian hyvä", kun hoitojonoja ei ollut ja resurssit siirrettiin muualle? Faktoihin esittäisin kartan tarkastelun esitetyistä hammashoitoloista käsin, miten suurta väestömäärää kukin hoitola voi palvella unohtaen vanhat terveysverkon 12

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 2 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki rajat. Esim. Karjalohjalta Sammatin keskustaan on 12 km, Saukkolan suuntaan 12 km ulottuu melkein Saukkolaan saakka ja Karstun kylään on alle 10 km jne Lähipalveluiden säilyttäminen kyläkeskuksissa on Lohjan kasvun kannalta merkittävää. Jos lähipalvelut lakkautetaan, uusia asukkaita ei tänne saada. Kaikki eivät voi eivätkä halua asua Lohjan keskustassa. Hammashoitolakohtaiset kannanotot Suljettavaksi Karjalohjan hammashoitola kuten esityksessä oli. Sammatin hammashoitola pysyy nykyisellä paikalla lähellä Sammatin koulua kattaen perushammashoidon. Nykyinen hoitopiste on koulun, päiväkotien ja vanhusten palveluasumisen vieressä. Kaikki ovat näköetäisyydellä toisistaan ja tarjoaa palvelut Karjalohjalle ja Sammattiin sekä Saukkolan ja Karstun suunnassa asuville. Oinolan hammashoitola säilytetään ja toimintaa kehitetään kattaen Nummen ja osia Pusulasta perushammashoidon osalta. Pusulan hammashoitolan integrointi osaksi ikääntyvien monipalvelupistetoimintaa ja koululaisten käyttöön (kaupungin tilat, remontoitu äskettäin) 2) Keskusaukion hammashoitola Virka-ajalla kattaen perus-hammashoidon, erikoishammashoitoa mm. suukirurgisia toimenpiteitä Anttilan koulun hammashoitolan palvelut siirretään tänne (palvelee koululaisia Lohjan keskustan ja keskustan läheisiltä asuinalueilta kuten esimerkiksi Routiolta ja Moisiolta) 3) Hammashoitola Tynninharjulla Hätäkeskuksen tiloissa Virka-ajalla kattaen perushammashoidon Virkkalan, Mäntynummen, Ojamon koulun ja Virkkalan koulujen hammashoitolapalvelut siirretään tänne. Palvelee hyvin eteläistä aluetta ja osia keskustasta. Todetaan virka-ajan ulkopuolisen hammashoitolapalveluiden esitykset 1) Päivystysnumero virka-ajan ulkopuolella ohjautuu 15-21:00 ja viikonloppuisin 8-21 nykyisin Oralille ja jo sovitun mukaisesti siirtyy Mediverkko oy:lle Uudenmaan kuntien yhteistyönä. 2) Yöpäivystys 21-08 Töölön sairaalassa Helsingissä sekä traumapotilaille tai lääkärin lähetteillä vaikeat tapaukset myös perusterveydenhoidosta 13

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 3 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Pohdittavia asioita ikääntyneiden ja huonokuntoisten vanhusten kohdalla 3) Kannettavan yksikön käyttö kotisairaanhoidon potilaille kotona tai hoivakotien asukkaille hoivakodeissa toimittaen perushammashoidon palveluita. Tätä on kokeiltu ainakin Lahden kaupungissa. 4) Vaihtoehtoinen ratkaisu voisi perustua ambulanssitaksilla kuljetukseen potilaan kotoa lähimpään lähipalvelupisteeseen perushammashoidon osalta. Potentiaalisia kehitettäviä/tutkittavia asioita/prosesseja 5) Parantaa ja tehostaa asiakasmyötäisemmäksi yhteydenoton, hoitotarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen osalta sekä uusien ratkaisujen tutkimista ja toteuttamista sekä integrointia eri tapoja käyttäen. Nykyisenkaltaisen takaisinsoittojärjestelmän soveltaminen em. kanssa. 6) Palveluverkkosuunnitelmassa asiakasnäkökulma on aikalailla taka-alalla. Palvelut on suunniteltu johtamisen näkökulmasta mahdollisimman vaivattomiksi. Palveluverkkoselvityksessä s.17 kerrotaan suun sairastavuuden olevan suurta ja kuitenkin vain noin kolmasosa väestöstä on käyttänyt tk:n hammashoitopalvelua. Ovatko resurssit riittämättömät kattamaan todellista kokonaistarvetta. Ja onko yhteydenotto/hoitotarpeen arviointi/ajanvaruksen monimutkaisuus peruutusrumbineen tarkoituksellisesti aiheuttaneet tämän. Huoli onkin siitä onko kahdella kolmasosalla väestöstä suun terveyden osalta asiat kunnossa ja hoitanut kaiken yksityisellä vai onko suun terveyden hoidon osalta yksilötasolla ns. laiminlyöty jopa hoidon minitaso liian hankalan palvelun saatavuuden/saavutettavuuden takia. 7) Yhteydenoton välittämisen hoitoonohjauksen osalta eri toimijoiden ja hoitokategorioiden välillä niin ettei potilaan pidä aina aloittaa yhteydenotto prosessia itse alusta onhan lähete menettely keksitty ja tietojärjestelmät pystyvät hyvin pitämään kirjaa tehdyistä hoitoonohjaus ja ajoitustoimista ja niiden syistä Valviran tilastointeja varten yhden yhteydenoton taktiikka. 8) Hammashoidon hoitosuunnitelma kattaen asiakkaan kokonaistarpeen ei vain akuuttien asioiden hoitamista, vaan myös aikataulun mukaiset määräaikaistarkistuskäynnit (kuten diabeetikoilla tai muilla kroonikoilla, joille suun terveydenhoito on tärkeää ja jotka nykyään jäävät usein hoitamatta) 9) Potilaan hoitohistorian käytettävyys eri hoitopisteissä ml. hammashoitolat terveydentila, päätoimenpiteet ja lääkitys miniminä. 10) Lähipalveluiden keskittäminen voi tulla kyseeseen siinä vaiheessa, kun mahdolliset liikkuvat hammashoitolayksiköt on käytössä ja tuovat palvelut nykyisiin lähipalvelupisteisiin. 14

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 4 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Taustaa ja perusteluja ehdotuksille Tämän osion on koonnut Taina Mäenpää käytyjen keskustelujen perusteella. SAATAVUUS ja LAATU Suun terveydenhuollon palveluista säädetään laissa 1326/2010. Suun terveydenhuoltoon on laadittu yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet. Tällä hetkellä on käytössä yhdeksän hoitolaa. Esityksessä ehdotetaan Lohjan eteläosien hoitoloiden Virkkala, Ojamo, Anttila, Keskusaukio, ja Mäntynummi yhdistämistä yhdeksi hoitolaksi, joka tulisi sijaitsemaan keskustassa. Tällöin tilakulut 110.000 euroa poistuisivat, mutta suuremman yksikön tilakulut eivät selviä. Keskusaukion tilakulut tällä hetkellä 100.000 euroa. Luvattu on että hoitohuoneiden määrä ei laske ja henkilökunta pysyy samana. Palveluiden saatavuus on pysynyt hoitotakuun puitteissa; kiireettömän hoidon jonossa on 718 henkilöä (7.1.2015 ). Jonotusaika on 99 päivää. Kiireellinen hammashoito järjestetään samana tai seuraavana arkipäivänä. Virka-ajan jälkeinen iltapäivystys on Helsingissä ja yöpäivystys HUS-alueella. Yhteydenotto tapahtuu puhelimitse tai käyntinä hoitolassa. Potilaan on virka-aikana saatava välitön yhteydenotto hammashoidon toimintayksikköön ja hoidon tarpeen arvioinnin tekee ammattihenkilö; hammashoitaja tai suuhygienisti hammaslääketieteellisin ja terveydellisin perustein. Ruuhka-aikana yhteyden saaminen on vaikeaa. Takaisinsoittojärjestelmä on käytössä. Huomiota tulisi kiinnittää henkilökunnan määrään, jotta yhteyden saaminen ei kestäisi kohtuuttoman pitkään. Mikäli eteläisen Lohjan hammashoitolat yhdistettäisiin matkat eivät olisi kohtuuttoman pitkiä: Virkkala Lohja 8km, Perttilä - Lohja 6,5km, Mäntynummi - Lohja noin 5km ja busseja kulkee aika mukavasti. Aikataulut on katsottu matkahuollon sivuilta ja matkan pituudet googlemaps. Ongelmana ovat haja-asutusalueet; kuten Sammatti, Karjalohja, Nummi, Saukkola, Koisjärvi, Pusula, Ikkala, Kärkölä. Matkat: Sammatti - Lohja 19 km, Karjalohja - Lohjan keskusta 29km, Pusula Lohja 32 km, Ikkala - Lohja 34,8km, Kärkölä - Pusula 17,4km, Koisjärvi - Lohja 23,6km, Koisjärvi - Pusula 11,5km, Koisjärvi - Oinola 8,1km. Eli pisin matka on Kärkölä - Lohja 49,4km. Busseja kulkee Karjalohja Sammatti Routio - Lohjan keskusta noin 10 bussivuoroa vuorokaudessa, suurin osa vain koulupäivinä lukukausien aikana. Pusula - Lohja; aamulla yksi klo 6:40 kouluaikana(?) ja iltapäivällä Lohja - Pusula kolme bussia kouluaikana. Nummi - Lohja aamulla 3 vuoroa kouluaikana ja iltapäivällä 5 vuoroa kouluaikana. Pusulasta Karkkilaan EI kulje yhtäkään bussia. Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. Palveluliikennettä ei hajaasutusalueilla ole. KELA-taksi systeemi tökkii käyttäjien näkökulmasta; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa. 15

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 5 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Kelan korvaama matka pääasiassa halvimman mukaan eli bussin mukaan. Jos käyttää taksia tulee olla terveydenhuollon antama todistus sen tarpeellisuudesta tai mikäli taksin käyttö johtuu liikenneolosuhteista, tulee käyttö perustella (korvauksen saaminen epävarmaa) Terveydenhuoltoverkkotyöryhmän alkuperäinen esitys haja-asutusalueelle Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula VAIHTOEHTO 1. Hammaslääkärin vastaanotto ei säily. Tätä vaihtoehto ei koeta hyväksi. Suun terveydenhuolto on tiimityötä, jonka perushoidon tiimin muodostavat lääkäri-hoitaja-suuhygienisti. Hoitajalla ja suuhygienistilllä on oltava mahdollisuus konsultoida hammaslääkäriä. Konsultointi on joustavaa ja tehokasta silloin, kun kaikki ammattiryhmät työskentelevät saman katon alla. Näin vältytään potilaan juoksuttamiselta ja saadaan asiat nopeasti eteenpäin esimerkiksi monisairaiden potilaiden hoidossa. VAIHTOEHTO 2. Hammaslääkärien vastaanotto säilyy. Alueraati kannattaa tätä linjausta. Oinolan hammashoitola on kohtuullisen matkan päässä Nummen ja Pusulan asukkaita ajatellen. Tilat ja laitteet ovat lähes uudet, noin 10 vuotta vanhat, toimivat ja ajanmukaiset mm. digikuvantaminen. Asukkaat ovat palveluun kovasti tyytyväisiä. Hammashoitolassa työskentelee 2 vakituista hammaslääkäriä, hammashoitajat ja suuhygienisti. Myös oikomishoito kokonaisuudessaan pystytään Oinolasta tarjoamaan, mikä on saanut vanhemmilta kiitosta. Jatkossa voisi ajatella tarjottavan enemmän ilta-aikoja, jolloin työikäiset pääsisivät paremmin hoitoon. Näin tilat saataisiin tehokkaaseen käyttöön ilman lisärakentamista. Hoitolassa toimii myös kouluterveydenhoitaja. Hänen huoneensa voisi tarvittaessa muuntaa hammashoitoon sopivaksi. Terveydenhoitajalle olisi tällöin osoitettava uudet, asianmukaiset tilat koulun välittömästä läheisyydestä, mahdollisesti toteutuvalta Nummen koulukampus alueelta (vrt. Neuvolaverkkoselvitys). Pusulan terveysasemalla on täysin toimiva hammashuollon vastaanottohuone, jonne myös liikuntarajoitteisilla on esteetön kulku. Kyseistä yksikköä voisi hyödyntää enemmän. Tällä hetkellä tila on käytössä vain kahtena päivänä kuukaudessa! Nummi-Pusulan kunnan aikana Pusulassa työskenteli kokopäiväisesti hammaslääkäri-hoitaja työpari sekä suuhygienisti, eikä hoitojonoa ollut. Terveysaseman yhteydessä toimii myös vanhainkoti ja yhä kasvavaa ikääntyvää väestöä on erityisen paljon juuri Pusulan alueella. Hoitola voisi keskittyä juurikin ikääntyvän väestön sekä koululaisten hoitamiseen. Ikääntyvän väestön hoidossa hoitola toimisi vastaavasti kuin geriatrinen hoitoyksikkö Kultakartanossa. Hoitolassa voisi toimia sekä lääkäri-hoitaja työpari että suuhygienisti vuoropäivinä. Esimerkiksi Nummella eläkeläisiä noin 945 (lehdestä ykkössanomat 2/15) Lohjalla eläkeläisiä 11219 henkilö tilastokeskuksen raportti (kevät 2014). Pusulan hoitolaan matka olisi kohtuullinen myös kaupungin pohjoisosien asukkailla. Myös omaiset kuljettavat ikäihmisiä hoitoon, jolloin kohtuullinen hoitomatka on merkityksellinen myös omaisen ajankäytön kannalta. 16

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 6 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Samoissa tiloissa toimivan terveysaseman lääkärit ja sairaanhoitajat olisivat lähellä, jolloin konsultointi on vaivatonta ja myös ensiapuvalmius on parempi. Ennen toimi todella hyvin! Edellä kuvatulla mallilla Nummelle ja Pusulaan saataisiin tarvittavat 5 hoitoyksikköä. Kannetta hoitoyksikkö on hyvä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa. Ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajan myös Lohjalla ja LOST 2018 strategia- mallin mukaan palvelut pitäisi olla lähellä asiakasta. Jatkossa yhä sairaammat hoidetaan kotona. Kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, johon suunhoidon tulee sisältyä. Esim. Lahdessa kyseisestä moniammatillisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia monen vuoden ajalta. Liikkuva yksikkö maksaa 200-400 tuhatta ja lisäksi vuosittaiset käyttökulut + henkilökunta, siivous yms juoksevat asiat. Vaatii auton koosta riippuen ehkä erikoisajokortin. Jo olemassa olevilla tiloilla pystytään tehokkuutta parantamaan ilman lisäkustannuksia. Ja koska kustannuksia pitää karsia niin silloin ei pitäisi niitä lisätä. Hyvää suun terveyttä hoidetaan kotona hyvillä elämäntavoilla. Vanhemmat ovat siinä avainasemassa, joten heidän mukana olo hoitokäynnillä on suotavaa. Liikkuvan hoitoyksikön mallissa vanhempien tavoittaminen olisi haasteellisempaa. Karjalohjan ja Sammatin yksikkö voisi toimia samoissa tiloissa. Sammatin tilat ovat kohtuullisen uudet ja saman katon alta löytyvät myös muut terveydenhuollon palvelut. Hammashoitola on lähellä koulua ja tilat kohtuullisen hyvät. Näin säästettäisiin Karjalohjan tilakustannukset. Karjalohjalta Sammattiin 12,4 km. Suosittaisiin tarpeeksi pitkiä hoitoaikoja, jolloin voi kerralla tehdä enemmän ja potilas saadaan valmiiksi reippaassa tahdissa. Yleistä pohdintaa... Erikoishammashoito on keskitetty Lohjan keskustaan, mikä on järkevää. Osaajia on vähän ja tarvetta harvemmin potilailla. Asukkailla on valinnanvapaus, ollut jo yli vuoden, valita missä käy hoidossa. Suurin osa asukkaista on jo sen varmasti tehnyt reuna-alueilla. Myös naapurikunnissa on hoitojonot ja sinne ei pääse sen paremmin tai nopeammin, päinvastoin vrt. Karviainen, Espoo, Helsinki jne... Ja laskutus tulee kotikuntaan. Asukkaat ovat ostaneet asuntonsa ennen tätä liittymistä Lohjaan ja useimmiten kriteereinä ovat olleet terveyskeskus, hammashoito, koulu, apteekki, kauppa ja kirkko jne. lähellä! Nämä palvelut halutaan säilyttää, koska se vaikuttaa myös maaseudun elävöittämiseen. Mikäli halutaan lisää asukkaita, palvelut pitää löytyä läheltä. Kyseiset palvelut on perustettu ennen SuurLohjaa. Täällä maalla halutaan olla puhtaan luonnon keskellä palveluiden lähellä. Täällä tuotetaan ruokaa pöytiin ja puuta metsästä, myös teollisuutta on. Maaseutu täytyy pitää asuttuna ja toimivana. Muutaman hammaslääkärin tai lääkärin kuljettaminen on halvempaa kuin ison väestömäärän. TULEVAISUUDEN VISIO 17

Lohjan Aluetoimikunnat Kannanotto esityksiin Hammashoitolaverkosta Sivu 7 / 7 SosTer Vaikuttajaraati 2015-02-27 Reijo Perkiömäki Sote tulossa? Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Palvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä ja sijaita lähellä useampia ihmisiä. (Sote-uudistus, sosiaali- ja terveysministeriö) LOHJA:n terveyskeskus ja hammashoito saman katon alle ja keskitetty välinehuolto. Tällöin palvelut lähes saman katon alta oheistoimintoineen. Oinolan, Pusulan ja Sammatin hoitolat toimisivat näillä resusseilla. Mikäli väestömäärä tulevaisuudessa kasvaisi rajusti voitaisiin tehdä uusi, isompi saman katon alla - periaatteella toimiva keskus esim. Saukkolaan, Jossa myös potentiaalia uusiin asuinalueisiin. 18

Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikuntien yhteinen, tarkennettu kannanotto Karjalohja-Sammatin terveyskeskus-, neuvola- ja suunterveydenhoitoverkkojen käsittelyyn Lohjan perusturvalautakunnassa 3.3.2015 sekä palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 19.3.2015. Karjalohjan ja Sammatin aluetoimikunnat esittävät jäljempänä olevin perustein Karjalohja- Sammatti terveyskeskuksen toiminnan säilyttämistä nykyisessä laajuudessaan, koskien terveyskeskus-, sairaanhoitaja-, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapia- sekä suunterveydenhoitopalveluita. Voidakseen esittää PVO- työryhmälle edelleen edellisen 29.1. käsittelyn pohjana olevia palveluverkon muutoksia, tulee esittelevien virkamiesten virkavastuullaan osoittaa eettisesti ja moraalisesti kestäviä toiminnallisia ja taloudellisia perusteita palveluverkon uudistamiselle. Säästöjen hakeminen keskittämällä entinen toiminta kaikessa laajuudessaan harvempaan, tarkoitusta varten rakennettaviin tai remontoitaviin tiloihin, ei tuo säästöjä. Tilakustannukset todennäköisesti nousevat. Kiinteistökuluissa säästö toteutuu ainoastaan, jos kiinteistölle voidaan osoittaa palvelutuotannolle tarpeellista käyttöä toiminnallisten muutosten jälkeen tai kiinteistö poistuu Lohjan kaupungin taseesta, eikä poistuvien kustannusten tilalle tule uusia tilakustannuksia. Lisäkustannuksia tulee erittäin huomattavasti asiakkaille ja potilaille sekä lapsipotilaiden perheille matka- ja aikakulujen kasvaessa erittäin voimakkaasti. Osa kustannuksista tulee Kela:n vastattaviksi. Neuvolan asiakasperheiden lisääntyviä matkoja ei tässä ole voitu arvioida, koska esitys neuvolanpalveluiden siirrosta Nummelle Oinolaan on kelvoton ratkaisu. Perheet eivät pysty käyttämään esityksen mukaista neuvolapalvelua. Kustannustehokkuudella ei Karjalohjan Sammatin terveyspalveluiden siirtoa pois paikkakunnilta voida perustella ainakaan niin pitkään, kun niiden käytössä olevat kiinteistöt säilyvät normaalilla ylläpidolla ja vuosikorjauksilla käyttökuntoisia. Toiminnan sijainnista riippumatta, siihen kohdistuu hyvin hoidettuna aina samaa suuruusluokkaa oleva kiinteistökustannus. Hoidon laadun mittaamisen hyödyllisin mittari on potilastyytyväisyys, potilaiden kokemus saamastaan palvelusta on ollut Karjalohjalla ja Sammatissa erittäin korkea. Hoidon tavoitettavuus lähipalveluna on potilasturvallisuutta ja -taloudellisuutta. Palveluntuottaja on kuitenkin vain yksi osapuoli tässä keskustelussa, muita ovat potilaat, asiakkaat, lapset perheineen, muut omaiset, Kela. Karjalohjan - Sammatin terveyskeskus palvelee vakinaisten asukkaiden rinnalla 4000 6000 vapaa-ajan asukasta (tiedossa oleva ennätys, kolme ongen- tai uistimenkoukun irrotusta päivässä). Terveyskeskus: Yhteinen henkilökunta;1 lääkäri, 1 sairaanhoitaja, 1 terveyskeskusavustaja. Lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto on kummassakin terveyskeskuksessa 2.5 päivänä viikossa. Lääkärillä on käynyt vuodessa Karjalohjalla 1556 ja Sammatissa 1695 potilasta, yhteensä 3523 potilasta. Se on Lohjan keskimääräistä lääkärikohtaista lukua korkeampi, verrattuna muihin Lohjan terveyskeskuksiin. 19

Jonojen purku tapahtuu käytännössä joka toinen tiistai, jolloin jonoja purkaa toinen lääkäri terveyskeskusavustajan kanssa. Sairaanhoitajan vastaanotolla on käynyt Karjalohjalla 1334 ja Sammatissa 1497 asiakasta, yhteensä 2831 asiakasta. Väite julkisuudessa (L-U): Sijaislääkärin saaminen on vaikeaa Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksiin. Mediverkko Oy:n kanssa solmittu sopimus takaa takapäivystäjän saapumisen terveyskeskukseen klo 10.00 mennessä sopimuslääkärille sattuneen esteen vuoksi. Vertailuksi Lohjan kaupungin henkilökunnan sairastuessa, voimassa oleva sijaiskielto johtaa vastaanoton osittaiseen ja kokonaiseen perumiseen sairauden ajalla, tätä ongelmaa keskittäminen ei mitenkään poista nykyisellä henkilökunta- ja potilasmäärillä. Ongelmaksi saattaa muodostua sijaislääkärin saapumista odotettaessa hoitamatta jääneiden potilaiden saaminen hoitoon samana päivänä. Lohjan kaupungin henkilökunta ei säästösäännösten vuoksi voi tehdä korvauksellista ylityötä, vaikka ostopalvelulääkärillä olisi valmius jatkaa päivää ja hoitaa kaikki kyseisen päivän potilaat. Toimenpide-ehdotus: Terveyskeskus toiminta jatkuu Karjalohjalla ja Sammatissa nykyisellä tasolla. Lohjan kaupungin henkilökunnalla olisi oikeus tehdä ylitöitä ja siirtää tehdyt ylityötunnit tuntipankkiin, josta esimerkiksi vuosilomien yhteydessä voisi ottaa vapaapäiviä. Neuvolat: Yhteinen terveydenhoitaja, lääkärillä 239 käyntiä ja terveydenhoitajalla 1034 käyntiä, yhteensä on ollut 1273 potilaskäyntiä vuodessa. Neuvola on avoinna viikoittain kaksi päivää Karjalohjalla ja kolme päivää Sammatissa. Karjalohjan ja Sammatin yhteisellä terveydenhoitajalla on tilastovuonna vastasyntyneitä Karjalohjalla 9 ja Sammatissa 23 sekä 0-6 vuotiaita Karjalohjalla 91 ja Sammatissa 155, yhteensä 246 eli samaa luokkaa muiden neuvoloiden kanssa. Kuluvan vuoden ennuste, joka perustuu todettuihin raskauksiin, merkitsee Karjalohjalle noin 15 ja Sammatin osalta noin 25 lapsen syntymää vuoden 2015 aikana. Esitys Karjalohjan ja Sammatin neuvolapalveluiden siirtäminen Nummelle/Oinolaan on huono. Kummaltakaan paikkakunnalta ei ole mitään julkisen liikenteen yhteyksiä Nummelle. Suunnitelma neuvolapalveluiden siirtäminen Nummelle on palveluverkon oman valmistelun ja näkemyksen vastainen. PVO- työryhmän pöytäkirjassa15.1.2015 kohta 2.1. Toimenpiteet: toimipisteet ovat julkisen kulkuliikenteen tai päivittäisen asiointikeskuksen läheisyydessä. Hammashoitoloiden selvityksessä todetaan kohdassa 2.2. Oinolan hammashoitolan olevan syrjäinen. Toimenpide-ehdotuksemme: Neuvolapalvelu säilyy nykyisessä laajuudessaan Karjalohjan Sammatin alueella. Laboratorio: Säännöllisesti toistuvia laboratoriokäyntejä Karjalohjalla tiistaisin noin 15 asiakasta ja Sammatissa torstaisin noin 20, asiakkaat käyvät viikoittain esim. verenohennuslääkkeen kontrollissa, henkilökunnan arvion mukaan suuri osa on varsin heikkokuntoisia. Potilaat itse ovat sanoneet, että monelta heistä viikoittaiset laboratoriokäynnit Lohjalle jäisivät tekemättä, jolloin lääkitys olisi kontrolloimatonta tai se lopetettaisiin omatoimisesti. Laboratoriot ovat avoinna yhtenä päivänä viikossa kummassakin terveyskeskuksessa, asiakasmäärät päivää kohden ovat Karjalohjalla noin 25 ja Sammatissa 40 asiakasta laboratoriopäivänä. Toimenpide-ehdotuksemme: Laboratoriopalvelu säilyy nykyisellään Karjalohjan - Sammatin terveyskeskuksessa. 20

Sairaanhoitaja: Sairaanhoitajalla käyntejä on Karjalohjalla vuodessa 1334 ja Sammatissa 1497 asiakasta, yhteensä 2831. Vastaanotto on hoidontarpeen arviointia, verenpaineen mittauksia, haavojen hoitoa, reseptien ja lääkityksen selvittelyä. PVO- työryhmälle annetussa esityksessä vastaanotto säilyisi Karjalohjalla ja Sammatissa. Tämä ratkaisu todennäköisesti lisäisi sairaanhoitajan vastaanoton tarvetta ja asiakasmääriä, joista osa saattaa vähentää lääkärin vastaanotolle tulevien määrää. Toimenpide-ehdotuksemme: Kuten terveyskeskuksen kohdalla Kouluterveydenhoito vaikeutuu sekä terveystarkastusten että suunterveydenhoidon osalta kuljetusten järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Karjalohjalla koululaiset ovat käyneet terveyskeskuksessa terveystarkastuksissa sekä suunterveydenhuollossa parin kilometrin etäisyydellä, osa omatoimisesti osa vanhempien kuljettamana. Sammatissa terveyspalvelut ovat koulukiinteistön kanssa näköetäisyydellä toisistaan. Sammatin vapaan kyläkoulun noin 80 oppilasta (Steiner-koulun, jota ei lainkaan mainittu 29.1. käsitellyssä Luonnos: Esi- ja perusopetusverkko ) ovat osa kouluterveydenhoitoa. Toimenpide-ehdotuksemme: Kuten terveyskeskuksen kohdalla Erityisryhmät: Karjalohjalla on huomattava määrä eriasteisia ja -laisia kehitysvammaisia sekä laitosmaisesti että ryhmäperhekodeissa lisäksi kotonaan asuvia. Tämän ryhmän terveydenhuoltoon saapuminen edellyttää aina vähintään yhden avustavan henkilön mukana olemista. Toimenpide-ehdotuksemme: Kuten terveyskeskuksen kohdalla Fysioterapia: Potilaiden kunnon huomioiden, on fysioterapiapalveluiden säilyttäminen Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksissa tarkoituksenmukaista. Palveluiden siirtäminen Lohjalle merkitsee potilaiden ja yhteiskunnan matkakulujen lisääntymistä samassa suhteessa muiden palvelujen siirron kanssa. Se saattaa merkitä osan fysioterapiaa tarvitsevien potilaiden jäämistä matkasta johtuen sen ulkopuolelle. Toimenpide-ehdotuksemme on fysioterapiapalveluiden säilyttäminen nykyisenä osana Karjalohjan Sammatin terveyskeskuksen toimintaa. Suunterveydenhoito Henkilökunta: Kaksi hammaslääkäriä, vastaanotto kummallakin kolmena päivänä viikossa, yhteinen hammashoitaja on ma-ke Karjalohjalla ja to-pe Sammatissa, keskiviikkona Sammattiin tulee hammashoitaja Lohjan keskustasta. Karjalohjan-Sammatin hammaslääkärin vastaanotot sijaitsevat terveyskeskusten yhteydessä, käyntejä on noin 2900 vuodessa. Jonojen purku tapahtuu keskiviikkoisin jatkamalla vastaantottoaikaa kello 21 asti. Verrattaessa käyntimääriä Lohjan muihin hammashoitoloihin, ovat käyntimäärät aivan samalla tasolla hoitohuonetta kohden, Karjalohjalla 1500 käyntiä ja Sammatissa 1400 käyntiä 3/5 vuodesta kummassakin, hammashoitolat ovat avoinna kolmena päivänä viikossa. Karjalohjan hammashoitolan laitteet ovat vuodelta 2001 ja Sammatin vuodelta 2006. Toimenpide-ehdotuksemme on hammashoidon säilyttäminen nykyisellään vähintäänkin siihen liittyvien merkittävien investointien tekemiseen saakka. 21