15.6.2007 Kuluttajaviraston uutiskirje 4/2007 Tutkassa nyt Kilpailun onnistuminen sähkömarkkinoilla vaatii hyväkuntoista kuluttajansuojaa Sähkön hinnanmuutokset kerrottava ja perusteltava selvästi Sähkön hinta nousee mutta miksi? Hinnankorotuksen taustalla vaikuttavat syyt jäävät kuluttajille usein hämärän peittoon. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Kuluttajavirasto on laatinut sähkönmyyjille linjauksen siitä, miten hinnanmuutoksista pitäisi ilmoittaa. Lue lisää s. 3 Toimitusvelvollisuushintojen kohtuullisuudesta huolehdittava Sähkö on välttämättömyyspalvelu eli palvelu, jota ilman ei ole juurikaan mahdollista selviytyä nyky-yhteiskunnassa. Tällaisten palvelujen saatavuudelle ja edullisuudelle on asetettu erityisvaatimuksia, minkä takia mm. vaatimukset toimitusvelvollisuudesta ja hinnan kohtuullisuudesta ovat tärkeitä. Lue lisää s. 4 Artikkelit Sähkön hinnnanmuutokset kerrottava ja perusteltava selvästi Toimitusvelvollisuushintojen kohtuullisuudesta huolehdittava Sähkön puhelinmarkkinointi vaatii erityistä tarkkuutta Määräaikaisia sähkönmyyntisopimuksia ei voi ketjuttaa Sähköntoimituksen keskeytykset huomioon verkkotoiminnan hinnoittelussa Sähkölaskun tiedot ovat tärkeitä yhtiöiden kilpailuttamisessa Sähkönjakelun varmuutta parannettava Sähkön kysyntäpiikkeihin etsitään ratkaisua kysyntäjoustosta Sähkön puhelinmarkkinointi vaatii erityistä tarkkuutta Sähkösopimusten puhelinmarkkinointi on yleistynyt viime aikoina, eikä puhelinmyynnin sudenkuopiltakaan ole vältytty. Kuluttajavirasto perää myyjien vastuullisuutta ja muistuttaa, että kuluttajansuolain markkinointisäännökset koskevat puhelinmyyjän viestintää aivan samoin kuin muutakin markkinointia. Lue lisää s. 5 Toimitus Vastaava päätoimittaja: Anja Peltonen Toimitus: Sakari Seppälä, Laura Salmi uutiskirje@kuluttajavirasto.fi
Kilpailun onnistuminen sähkömarkkinoilla vaatii hyväkuntoista kuluttajansuojaa Nykyaikaisen ja joustavan talouden sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta keskeisten peruspalvelujen turvaaminen kohtuulliseen hintaan on ehdoton edellytys hyvinvoinnille. EU:n uudessa kuluttajapoliittisessa strategiassa halutaankin varmistaa, että yleishyödyllisiä palveluja koskeva politiikka etenee rinnakkain kuluttajansuojan kanssa. Energian kaltaisessa peruspalvelussa on siis taattava entistä paremmin markkinoiden avoimuus sekä paremmat valitus- ja oikeussuojamenettelyt. Tätä taustaa vasten Suomen sähkömarkkinalakiin sisältyvä säännös kohtuullisen hinnan vaatimuksesta toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluville kuluttajille on edelleen tärkeä. Paljon on puhuttu myös siitä, miten mahdollisimman monet kuluttajat saataisiin mukaan vauhdittamaan kilpailua. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on tärkeää, että sähkömarkkinat olisivat läpinäkyvät, hintainformaatio selkeää ja myyjän vaihtaminen sujuvaa. Avoimuus ja selkeys mahdollistavat sen, että kuluttaja tekee itsensä kannalta järkevimmät valinnat. Samoihin johtopäätöksiin tultiin Englannin Centre for Competition Policyn teettämässä selvityksessä Do Consumers Switch to the Best Supplier?. Selvityksessä todettiin, että yllättävän suuri osa sähkönmyyjän kilpailuttaneista kuluttajista saavutti vain vähän paremman hintaedun kuin sattumanvaraisesti myyjän vaihtanut. Osa kuluttajista vaihtoi jopa kalliimpaan myyjään, vaikka vaihdon syynä oli säästöjen etsiminen. Pohdittavaksi jäi, mikä osuus epäonnistuneeseen vaihtoon voi olla vaihtoehtojen paljoudella sekin saattaa joillekin kuluttajille olla haitta. Anja Peltonen Päätoimittaja, kuluttajaoikeudesta vastaava johtaja 2
Sähkön hinnanmuutokset kerrottava ja perusteltava selvästi Sähkön hinta nousee mutta miksi? Hinnankorotuksen taustalla vaikuttavat syyt jäävät kuluttajille usein hämärän peittoon. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Kuluttajavirasto on laatinut sähkönmyyjille linjauksen siitä, miten hinnanmuutoksista pitäisi ilmoittaa. Kuluttajaviraston linjauksessa käydään läpi, millaisia vaatimuksia sähkömarkkinalaki sekä sähkön toimitus- ja myyntiehdot asettavat sähkön hinnan muuttamiselle. Sähköntoimituksessa on kyse pitkäkestoisesta sopimuksesta, jonka muuttamisen perusteet on yksilöity sopimusehdoissa. Ehtojen mukaan myyjä voi muuttaa hintaa muun muassa silloin, jos sähkön hankintakustannukset nousevat tai alenevat. Muutoksissa on muistettava johdonmukaisuus: jos yritys korottaa hintoja hankintakustannusten nousuun vedoten, sen on yhtä lailla myös laskettava hintoja, kun hankintakustannukset pienenevät. Muuten yrityksen sopimusehtokäytäntö on kuluttajien kannalta kohtuuton. Pelkkä muutoksesta kertominen ei riitä, vaan asiakkaalle on avattava, mihin muutos ja sen suuruus perustuvat. Näin toimiessaan myyjä lisää omalta osaltaan hinnanmuutosten läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta asiakkaiden silmissä. Asiakas tarvitsee konkreettista tietoa siitä, mitä hinnanmuutos tulee käytännössä hänen kohdallaan merkitsemään. Hinnanmuutoksen suuruutta onkin syytä havainnollistaa kertomalla, millainen vaikutus muutoksella on euromääräisesti ja prosentuaalisesti asiakkaan sähkölaskuun. Asiakkaalle on myös kerrottava, mistä ajankohdasta lähtien hinnanmuutos tulee voimaan. Sähkömarkkinalain mukaan hinnankorotus voi tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun kuluttajalle on lähetetty muutosilmoitus. Säännöksellä on haluttu varmistaa se, että kuluttajalla on riittävästi aikaa varautua korotuksiin. Sen sijaan hinnanalennukset voi toteuttaa ilman kuukautta aikaisemmin tehtyä ennakkoilmoitustakin. Kuluttajavirasto korostaa, että kuluttajalla on aina oltava ajantasainen tieto sähkön hinnasta. Ilman sitä hän ei voi kilpailuttaa eri sähkönmyyjiä vertailemalla niiden hintoja. Vaikean asian avaaminen kannattaa Sähkön hinnan liikkeitä ohjaa oma logiikkansa, joka ei läheskään aina aukene kuluttajalle. Tilannetta ei helpota se, että hinnanmuutoksia perustellaan tukkuhinnan, vesivarastojen täyttöasteen ja päästöoikeuksien hintakehityksen kaltaisilla hankalilla termeillä. Jos kuluttajat eivät saa selkeitä tietoja hinnanmuutoksesta ja sen syistä, he eivät voi ymmärtää markkinoiden toimintaa eivätkä voi olla varmoja siitä, että hinnanmuutoksiin on todella aihetta. Siksi hinnanmuutos ja sen perusteet on annettava kirjallisesti. Sähkönmyyjän on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että asiakas ymmärtää viestin ilman ylimääräistä vaivannäköä. Riittävät ja yksiselitteiset tiedot eivät helpota ainoastaan kuluttajan arkea, vaan niillä on myönteisiä seurauksia myös yrityksille. Kuluttajien hintatietoisuuden kehittyessä kilpailukin toimii tehokkaammin. Lue lisää www.kuluttajavirasto.fi > Yritykselle > ohjeita ja linjauksia > linjauksia ja suosituksia > Sähköyhtiö ja sähkön hinnan muuttaminen 3
Toimitusvelvollisuushintojen kohtuullisuudesta huolehdittava Sähkö on välttämättömyyspalvelu eli palvelu, jota ilman ei ole juurikaan mahdollista selviytyä nyky-yhteiskunnassa. Tällaisten palvelujen saatavuudelle ja edullisuudelle on asetettu erityisvaatimuksia, minkä takia mm. vaatimukset toimitusvelvollisuudesta ja hinnan kohtuullisuudesta ovat tärkeitä. Sähkömarkkinalakiin otettiin kilpailun avaamisen yhteydessä toimitusvelvollisuutta koskeva säännös, jotta kilpailukykyisiä sähkön hankintamahdollisuuksia vailla olevien kuluttajien asema turvattaisiin. Tämä merkitsee sitä, että palvelun saatavuus on turvattava kaikille kuluttajille. Toimitusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että sähkön vähittäismyyjän on toimitettava sähköä asiakkaalleen kohtuulliseen hintaan, jos myyjä on määräävässä markkina-asemassa jakeluverkon alueella. Kohtuullisuudella tarkoitetaan lain perustelujen mukaan hintojen mahdollisimman suurta kustannusvastaavuutta. Sähkön hinnan tulisi siis vastata mahdollisimman pitkälle toimitusvelvollisuuden piirissä olevien kuluttajien aiheuttamia kustannuksia. Sen sijaan kilpailun piirissä olevien asiakkaiden vähittäismyyjällä on oikeus tapauskohtaiseen hinnoitteluun. Myös tällöin myyjän on hinnoiteltava sähkönsä siten, ettei alempia hintoja tueta toimitusvelvollisuuden piirissä olevien kuluttajien maksuilla. Toimitusvelvollisuushinnat voivat samallakin sähkönmyyjällä olla useita kymmeniä prosentteja korkeampia kuin kilpailun piirissä olevat hinnat. Tällöin voidaan kysyä, ovatko toimitusvelvollisuushinnat lain edellyttämällä tavalla kustannusvastaavia vai onko kyse kilpailun piirissä olevien asiakkaiden tukemisesta toimitusvelvollisuusasiakkaiden hinnoilla. Jos huomattavia tarjouksia on annettu laajasti etenkin kilpailun piirissä oleville asiakkaille, voi olla aihetta epäillä, että toimitusvelvollisuushintojakin olisi tosiasiassa mahdollisuus laskea. Direktiivi edellyttää yleispalvelun varmistamista Etenkin sähkönmyyjät ovat kritisoineet toimitusvelvollisuusjärjestelmää. Järjestelmän on katsottu jäykistävän markkinoita. Myös samalla alueella olevat toimitusvelvollisuus- ja tarjoushinnat aiheuttavat sekaannusta. Järjestelmää ei ole kuitenkaan mahdollista eikä tarpeenkaan kokonaan poistaa, koska myös sähkön sisämarkkinadirektiivi (2003/54/EY) edellyttää yleispalvelun varmistamista eli sähkötoimituksia ainakin kaikille kotitalousasiakkaille kohtuullisin, helposti ja selkeästi verrattavin hinnoin. On tärkeää, että sähkön kaltaisen välttämättömyyspalvelun saatavuus turvataan lain säännöksin kaikille kuluttajille kaikissa oloissa. Tärkeää myös olisi, että toimitusvelvollisuushinnalle laissa asetetut vaatimukset kohtuullisuudesta ja kustannusvastaavuudesta saisivat konkreettisen sisällön myös kuluttajilta perittävissä sähkön hinnoissa. 4
Sähkön puhelinmarkkinointi vaatii erityistä tarkkuutta Sähkösopimusten puhelinmarkkinointi on yleistynyt viime aikoina, eikä puhelinmyynnin sudenkuopiltakaan ole vältytty. Kuluttajavirasto perää myyjien vastuullisuutta ja muistuttaa, että kuluttajansuolain markkinointisäännökset koskevat puhelinmyyjän viestintää aivan samoin kuin muutakin markkinointia. Sähkö on puhelinmyynnin kannalta hankala tuote, mikä asettaa markkinoijalle monia vaatimuksia. Kuluttajan täytyy saada puhelinkeskustelun aikana keskeiset tiedot tarjotusta tuotteesta, sopimuksen ehdoista ja hinnasta. Kuluttajan on myös selkeästi ymmärrettävä, onko kyse sopimuksen tekemisestä puhelimessa vai siitä, että myyjä lupaa lähettää kuluttajalle sopimustarjouksen. Jos puhelimessa sovitaan suullisesti sähkönmyyntisopimuksesta, ostajalle on puhelun jälkeen lähetettävä kirjallinen vahvistusilmoitus, kuten sähkömarkkinalaki edellyttää. Vahvistuksesta on käytävä ilmi tiedot tehdystä sopimuksesta sekä siihen sovellettavista hinnoista ja muista ehdoista. Asiakas voi peruttaa sopimuksen kolmen viikon huomautusaikana, joka lasketaan vahvistuksen lähettämisestä. Tämä vastaa peruutusoikeutta, joka asiakkaalla joka tapauksessa olisi yleisten etämyyntisäännösten nojalla. Sopimusvahvistus voidaan lähettää vain, jos osapuolten kesken on tehty sopimus Sähkön puhelinmyynnissä epäselvyyksiä on aiheutunut tilanteista, joissa kuluttaja on ymmärtänyt keskustelun perusteella myyjän lähettävän vain tarjouksen, mutta kuluttaja onkin saanut myyjältä sähkönmyyntisopimuksen vahvistusilmoituksen. Vahvistusilmoituksen saatuaan kuluttajalla on vielä mahdollisuus peruuttaa sopimus. Kuluttajalta ei voi kuitenkaan edellyttää sopimuksen peruuttamista tai muuta reagointia silloin, kun mitään sopimusta osapuolten välillä ei ole puhelimessa tehtykään. Kuluttaja joutuu kuitenkin helposti tahtomattaan sidotuksi sopimukseen, kun myyjä vetoaa lähettämäänsä sopimusvahvistukseen, jota kuluttaja ei ole peruuttanut. Tällainen ns. negatiivinen myyntimenetelmä, jossa ilman nimenomaista tilausta ja sopimusta toimitetusta tuotteesta edellytetään maksua, on kielletty myös kuluttajansuojalain 2 luvun 2a :ssä. Epäselvien tilanteiden välttämiseksi eräät sähköyhtiöt käyttävät menettelyä, jossa yhtiö pyytää kuluttajalta ennen sopimuksen voimaanastumista allekirjoituksen vahvistusilmoitukseen sekä edellisen sähkönmyyntisopimuksen irtisanomista koskevaan valtakirjaan. Tällaista sopimuksen varmistamismenettelyä voidaan pitää suositeltavana, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Markkinointiväitteiden pidettävä paikkansa myös puhelinmyynnissä Sähkön puhelinmyynnissä annetaan toisinaan lupauksia sähkön hinnan edullisuudesta ja luvataan esimerkiksi, että myyjän hinta on tietyn prosenttiluvun verran halvempi kuin paikallisen sähköyhtiön hinta. Kuluttajansuojalaissa lähdetään siitä, että tuotteen markkinoinnissa annetut tiedot tulevat osaksi osapuolten välistä sopimusta. Kuluttajalla on oikeus odottaa, että lupaus sähkön hinnan edullisuudesta pitää paikkansa sekä sopimuksen tekohetkellä että myöhemmin sopimuksen voimassaoloaikana. Markkinoijan on siis varmistettava, että hän kykenee noudattamaan lupausta hinnan edullisuudesta kaikissa tilanteissa. Jos tätä ei voida luotettavasti varmistaa, markkinoijan kannattaa pidättäytyä hintalupausten antamisesta. Muussa tapauksessa markkinointi on harhaanjohtavaa ja kuluttajansuojalain vastaista. 5
Määräaikaisia sähkönmyyntisopimuksia ei voi ketjuttaa Määräaikaisen sähkösopimuksen jatkaminen automaattisesti ilman kuluttajan suostumusta on sopimusoikeuden perusperiaatteiden vastaista. Sähkömarkkinoilla kilpailutetut sähkönmyyntisopimukset tehdään usein kahden vuoden määräajaksi. Eräillä sähköyhtiöillä on ollut käytössään menettely, jossa yhtiö on kahden vuoden sopimuskauden lopussa ilmoittanut asiakkaalle, että sopimus jatkuu automaattisesti uuden kahden vuoden sopimuskauden, jos asiakas ei ilmoita yhtiölle haluavansa irrottautua sopimuksesta. Menettely on kuitenkin sekä sopimusoikeuden yleisten periaatteiden että sähkömarkkinalain säännösten vastainen. Sopimusoikeudessa edellytetään nimenomaista tahdonilmaisua sopimuksen syntymiseksi, jolloin toisen osapuolen passiivisuus ei riitä. Jos sähköyhtiö haluaa kahden vuoden jälkeen edelleen jatkaa sopimusta määräaikaisena, on osapuolten kesken tehtävä uusi sopimus, jossa kuluttaja nimenomaisesti hyväksyy hänelle tehdyn tarjouksen. Jos kuluttaja ei ilmoita hyväksymistään, sopimus jatkuu osapuolten kesken toistaiseksi voimassa olevana. Sähkömarkkinalain mukaan kuluttajalla on oikeus irtisanoa määräaikainen sähkönmyyntisopimus, jos sopimus on ollut voimassa kaksi vuotta. Sähköntoimitusehtojen mukaan kuluttajan oikeus irtisanoa määräaikainen sähköntoimitussopimus alkaa, kun kaksi vuotta on kulunut ensimmäisen saman sopimuksen mukaisen sopimuskauden alusta. Kuluttajaa ei siten voida sitoa sähkönmyyntisopimukseen kahta vuotta pitemmäksi ajaksi ilman, että hänellä on laissa mainittu irtisanomisoikeus. 6
Sähköntoimituksen keskeytykset huomioon verkkotoiminnan hinnoittelussa Kotitalouksien riippuvuus sähköstä on jatkuvasti lisääntynyt ja samalla myös kuluttajien odotukset sähkön laadun ja toimitusvarmuuden suhteen ovat kasvaneet. Tämän vuoksi voidaan edellyttää, etteivät sähkön laatuhäiriöt ja keskeytykset saa kohtuuttomasti hankaloittaa kuluttajien jokapäiväistä elämää. Energiamarkkinavirasto on valmistellut luonnoksen sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivoiksi vuosille 2008 2011. Luonnoksessa esitetään verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuuden arviointiin muutosta muun muassa siltä osin, että sähköntoimituksessa tapahtuvat keskeytykset ja niistä asiakkaille aiheutuva haitta otettaisiin huomioon vuonna 2008 alkavalla valvontajaksolla. Kuluttajavirasto pitää antamassaan lausunnossa ehdotusta perusteltuna, kun otetaan huomioon sähkön toimitusvarmuuden suuri merkitys kotitalouksille ja muillekin sähkönkäyttäjille. Keskeistä on, että valvontamallissa on verkkoyhtiölle riittävät kannusteet ja pakotteet, jotta keskeytysten aiheuttamia haittoja saataisiin pienennettyä ja sähkön laatua parannettua. Kuluttajavirasto korostaa, että verkonhaltijalta odotettavan lähtö- tai normaalitason tulisi keskeytyksiin nähden olla vaatimuksiltaan korkea. Kuluttajilla on oikeus odottaa toimitusvarmuutta jo pelkästään sähkömarkkinalain sähköntoimituksen virhettä koskevan säännöksen perusteella. Verkkoyhtiön palkitseminen edellyttää siten, että yhtiö on onnistunut poikkeuksellisen hyvin pienentämään toimenpiteillään keskeytyshaittoja. Keskeytysten lisäksi kuluttajille aiheutuu haittoja myös siltä osin kuin sähkö ei laadultaan ole standardin mukaista. Kuluttajavirasto esittääkin harkittavaksi, voitaisiinko myös sähkön standardinmukaisuuteen liittyvät laatupuutteet sisällyttää haitta-arviointiin tulevilla valvontajaksoilla. Myös asiakaspalvelun laatu huomioon Energiamarkkinaviraston tarkoituksena on kehittää valvontamallia siten, että muun muassa asiakaspalvelun laatu otetaan tavalla tai toisella huomioon verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuuden arvioinnissa. Kuluttajavirasto kannattaa asiakaspalvelun laadun ottamista mukaan verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuusarviointiin. Tätä tukee myös se, että Kuluttajavirastoon viime aikoina tulleissa ilmoituksissa on korostunut asianmukaisen laskutuksen hoitamisen merkitys. Asiakaspalvelun laadun huomioiminen edellyttäisi riittävän luotettavien ja objektiivisten verkkotoiminnan asiakaspalvelun laadun mittaamismenetelmien kehittämistä. Määrittää pitäisi myös asiakkaiden odottama palvelun tavoitetaso ja se, miten asiakkaat rahassa mitaten arvostavat asiakaspalvelun laatua. Lue lisää www.kuluttajavirasto.fi > kuluttajapolitiikka > Kuluttajaviraston lausuntoja > Kuluttajaviraston lausunto luonnoksista sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivoiksi v. 2008-2011 (19.3.2007) 7
Sähkölaskun tiedot ovat tärkeitä yhtiöiden kilpailuttamisessa Kuluttaja voi käyttää sähkölaskun tietoja myyjien kilpailuttamiseen. Sähkölasku on myös väline, jolla kuluttajan pitäisi voida tarkistaa laskutuksensa oikeellisuus ilman kohtuutonta vaivannäköä. Sähkölaskun sisältämiä tietoja ei voida merkittävästi karsia ilman, että vaarannettaisiin kuluttajien tarvitsemat perustiedot. Sähkölaskujen uudistamisessa on löydettävä tasapaino laskujen selkeysvaatimuksen ja tietoihin kohdistuvien tarpeiden välillä, toteaa Kuluttajavirasto lausunnossaan sähkölaskujen erittelyä koskevan määräyksen uudistamisesta. Kuluttajat kokevat sähkölaskut usein vaikeaselkoisina ja hankalasti ymmärrettävinä. Sähkölaskujen selkeyttämisen lisäksi uudistuksen taustalla on myös jotkin sähkömarkkinoilla tapahtuneet muutokset, kuten kehitys kohti sähköistä laskutusta sekä sähkön kulutusta reaaliaikaisesti mittaavien sähkömittareiden yleistyminen. Sähköiseen laskutukseen kuluttajan suostumus Kuluttajavirasto ei näe estettä sähköisen laskutuksen kehittämiselle, jos kuluttajalla on mahdollisuus valita haluamansa laskutusmuoto. Suostumus sähköiseen laskutukseen on oltava aina yksilöllinen, kuluttajan nimenomaisesti sopimusta tehtäessä tai myöhemmin antama. Tarvittaessa suostumus on voitava peruuttaa. Sähköinen laskutus ei kaikille kuluttajille nykypäivänä sovellu, joten laskutusta paperimuodossa on edelleen pidettävä ensisijaisena laskutustapana. Luonnollisesti vaatimusten sähkölaskun sisällölle on oltava samat kummassakin laskutusmuodossa. Hintavertailuun tarvitaan apuvälineitä Laskuerittelymääräystä koskevan luonnoksen mukaan laskussa on ilmoitettava sähköenergian ja/tai sähkön siirron vuosilaskutuksen kokonaismäärä euroissa ja/tai keskihinta kilowattituntia kohden. Kuluttajavirasto pitää ehdotusta perusteltuna eli laskussa on tarpeen ilmoittaa ainakin toinen edellä mainituista tiedoista. Vaikka kuluttaja ei voikaan tietojen perusteella suoraan verrata oman yhtiönsä hintaa muiden yhtiöiden hintoihin, tiedot ovat hyödyllisiä apuvälineitä kuluttajien tekemissä hintavertailuissa. Esimerkiksi omalla kulutusmäärällä laskettua vuosilaskutusta voi käyttää vertailussa muiden sähkönmyyjien vastaaviin summiin. Vastaavasti keskihintatiedon avulla kuluttaja voi verrata oman sähkönkulutuksensa keskihintaa muiden yhtiöiden tariffien mukaisesti määräytyviin keskihintoihin. Ennakkotiedotetta ei ole syytä poistaa Voimassa olevassa laskuerittelymääräyksessä edellytetään, että asiakkaalle on tasausjakson alussa annettava ennakkotiedote, joka sisältää muun muassa asiakkaan arvioidun kulutusmäärän tasausjakson aikana sekä tasausjakson aikana lähetettävien laskujen lukumäärän, eräpäivät sekä loppusummat. Laskuerittelypäätöstä koskevan luonnoksen mukaan vaatimus ennakkotiedotteen antamisesta poistettaisiin ja arviolaskutuksen piirissä oleva kuluttaja saisi tietoa tulevasta laskutuksestaan lähinnä siten, että arviolaskussa ilmoitettaisiin seuraava eräpäivä. Kuluttajavirasto ei pidä näin olennaista ennakkotietoihin kohdistuvaa vähennystä perusteltuna. Tasausjakso on yleensä melko pitkä, normaalisti vuoden pituinen. Kuluttajan taloudenhallinnankin kannalta on tarpeellista saada tietää ennakolta ainakin tulevien laskujen eräpäivät ja laskujen loppusummat tasausjakson ajalta sekä myös tasausjaksoa koskeva kulutusarvio. Lue lisää www.kuluttajavirasto.fi > kuluttajapolitiikka > Kuluttajaviraston lausuntoja > > Luonnos energiamarkkinaviraston määräykseksi sähkön siirtoa ja sähköenergiaa koskevien laskujen erittelystä (13.4.2007) 8
Sähkönjakelun varmuutta parannettava Sähkömarkkinalaissa säädetystä verkon kehittämisvelvollisuudesta huolimatta jakeluverkon keskeytysajat eivät ole viimeisen vuosikymmenen aikana pienentyneet. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä näkee tarpeelliseksi asettaa yleiset tavoitetasot jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Kuluttajavirasto kannattaa lausunnossaan työryhmän ehdotusta tavoitetasojen asettamisesta, jossa tulisi huomioida myös yksittäisten asiakkaiden kokemukset keskeytysajoista ja sähkön laadusta. Nykyinen sähkön laatua koskeva standardi SFS 50160 vastaa huonosti kuluttajien sähkön laatua koskeviin odotuksiin. Standardissa on esimerkiksi lyhyiden sähkökatkojen viitteelliselle määrälle annettu vaihteluväli muutamasta kymmenestä useisiin satoihin keskeytyksiin vuodessa. Pitkien, yli kolme minuuttia kestävien sähkökatkojen viitteellinen arvo vaihtelee alle kymmenestä jopa 50 keskeytykseen vuodessa alueesta riippuen. Jännitekuoppien määrä voi vaihdella muutamista kymmenistä tuhanteen vuodessa. Käytännössä jakeluhäiriöitä on enemmän haja-asutusalueiden ilmajohtojen varressa asuvilla sähkönkäyttäjillä kuin taajamissa, jossa maakaapelointi on yleistä. Keskiarvoihin perustuvat yhtiökohtaiset sähkönjakelun keskeytystilastot eivät anna oikeaa kuvaa kuluttajien kokemista haitoista. Kuluttajavirastoon tulleista ilmoituksista on pääteltävissä, että osa kuluttajista kärsii lyhyistä sähkökatkoista ja muista laatuhäiriöistä selvästi keskimääräistä enemmän. Asiakaskohtaisien keskeytyslukujen keräämisessä on kiinnitettävä huomiota myös ns. huonoimmin palveltujen asiakkaiden asemaan. Jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantaminen lisää myös sähkönjakelun kustannuksia ja nostaa sähkön siirtohintoja. Kuluttajavirasto korostaa, että erityisesti sähkölämmittäjille sähkölasku on jo nykyisinkin suuri menoerä. Suurehkot siirtohinnan korotukset muodostuisivat heidän kannaltaan ongelmallisiksi. Perusteltua onkin asettaa toimenpiteiden aikataulu riittävän pitkäksi ja verkkojen taloudellisen käyttöiän huomioivaksi, jolloin kustannukset kuluttajille jäisivät kohtuullisiksi. Lue lisää www.kuluttajavirasto.fi > kuluttajapolitiikka > Kuluttajaviraston lausuntoja > Lausunto sähkön jakeluhäiriöiden ehkäisemistä ja jakelun toiminnallisia tavoitteita selvittäneen työryhmän raportista (4.6.2007) 9
Sähkön kysyntäpiikkeihin etsitään ratkaisua kysyntäjoustosta Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti maaliskuussa työryhmän sähkön kysyntäjouston kehittämiseksi ja sovittamiseksi osaksi sähkömarkkinoita. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus, jossa määritellään kysyntäjouston rooli ja tavoitteet sähkömarkkinoilla, jotta voitaisiin lisätä kysyntäjoustoa kaikissa kuluttajaryhmissä mahdollisuuksien mukaan. Useimmissa kulutuskohteissa sähköä käytetään silloin kun sitä tarvitaan, pitkälti sähkön hinnasta riippumatta. Jos käyttäjä voi siirtää sähkön käyttöään toiseen ajankohtaan, puhutaan kysyntäjoustosta. Tällöin kuluttaja käytännössä siirtää kulutustaan halvemman hinnan aikaan. Kysyntäjoustolla kuluttaja voi säästää energiakustannuksissaan ja hallita hintariskejä. Sähkön kysynnän joustolla voidaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon säilymiseen tiukoissa kuormitustilanteissa sekä hinnanmuodostukseen markkinoilla. Kuluttajaviraston edustajana työryhmässä toimii apulaisjohtaja Päivi Seppälä. 10