Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Transkriptio

1 Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry

2 Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat ja niiden rooli sähkömarkkinoilla 2. ELFI:n kommentit direktiivistä U 6/2017 vp 2. Regulaatio 1. Sähkön hinnoittelulogiikasta 2. ENTSO-E:N skenaariot LOLE:sta 3. VoLL pohjaisen kattohinnan vuositason vaikutukset sähkön ostosopimuksiin. 4. ELFI:n kommentit asetuksesta U 7/2017 vp 5. Suomen ELFI:n ehdotus muutokseksi u-kirjeeseen

3 Spot-markkina Elbas-markkina Säätösähkömarkkina Sähkön fyysiset markkinapaikat ja niiden rooli sähkömarkkinoilla Day-ahead Intra-day Säätösähkö * Luvut Pohjoismaisilta markkinoilta 350 TWh 4 TWh 4,3 TWh 1. Muodostaa sähkön markkinahinnan 2.Hintataso ohjaa sähköenergiaan liittyviä investointeja (kulutus/tuotanto). 3. Hinta tiedossa tuntia ennen varsinaista käyttöhetkeä. 1. Perinteinen sähköinen markkinapaikka, jossa ostaja ja myyjä sopivat hinnan ja määrän. 2. Kaupankäynti alkaa spot-hintajulkaisusta ja päättyy 1 tunti ennen käyttötuntia. 1. TSOn hallitsema markkinapaikka, reaaliaikainen. 2. Tehomarkkina! Hintasignaali sähköjärjestelmän tarvitsemalle teholle 3. Hinta tiedossa reaaliaikaisesti. Hinta julkaistaan käyttötunnin jälkeen. 3

4 ELFI:n kommentit direktiivistä U 6/2017 vp ELFI pitää Suomen kantaa direktiiviin hyvänä ja kannatettavana. Hieman ihmetystä aiheuttaa, että kantaverkonhaltijalla tulisi säilyä mahdollisuus omistaa nopeita, 15 minuutissa aktivoituvia häiriöreservejä. Ymmärrämme hyvin nopeiden häiriöreservien roolin keskeisenä osa toimitusvarmuuden ylläpitoa ja siirtojen hallintaa. Sekin on selvää, että näiden resurssien tulee olla operatiivisesti järjestelmävastaavan hallinnassa. Omistuksen suhteen tulisi olla muitakin kustannustehokkaita vaihtoehtoja tarjolla. Olisiko omistajana valtion täysin omistama erillinen reserviyhtiö vähemmän luotettava, tuskin. Järjestelmävastuuseen liittyvissä muutoksissa Suomen kanta on yllättävänkin tiukka, kun verrataan mahdollisiin kustannuksia lisääviin sähkömarkkinamuutoksiin. Suomen yleisen kilpailukyvyn kannalta sähkömarkkinan tehokkuudella ja toimivalla markkinarakenteella on huomattavasti suurempi rooli kun reserveiden omistuksella. 4

5 HINTA Sähkön hinnoittelulogiikasta 15 Esimerkki hinnoittelusta, case VoLL Esimerkki 1 Esimerkki 2 1 vuosineljännes 2 vuosineljännes2 3 vuosineljännes3 4 vuosineljännes4 Laskelma hinnoittelusta (huomioitavaa, että myyjä ei ole sama kuin tuottaja) Esimerkki 1:ssä myyjän arvio hinnasta on 2 ( )/4. Myyntihinta tuotteen ostavalle käyttäjälle on 2+myyntikate. Esimerkki 2:ssä myyjän arvio hinnasta on 4 ( )/4. Myyntihinta tuotteen ostavalle käyttäjälle on 4+myyntikate. 5

6 Myyjät hinnoittelevat myyvänsä sähkön tuleville kuukausille ja vuosille! (ELFI) 6 Lähde: Fingrid

7 VoLL kattohinnan vaikutus sähkön vuosi finanssituotteisiin. Laskelma VoLL tyypillisesti /MWh kehittyneissä maissa (Pöyry, raportti energiavirastolle ) Jos VoLL:iin perustuva hintakatto SPOT markkinoilla olisi (2x8760 ) korkeampi kuin nykyään. Nykyinen hintakatto on 3000 /MWh=> uusi olisi /MWh. LOLE: EU:ssa tyypillinen arvo sähköjärjestelmän tehovajeen mitoitukseen on 3 tuntia (mm. Ranska). Näiden kolmen tunnin aikana järjestelmävastaava joutuu rajoittamaan sähkön kulutusta (brown out). Kun markkinoilla ei ole riittävästi sähköä tarjolla kulutukseen, nousee sähkön markkinahinta maksimiin. Kattohinnan vaikutus sähkön vuosifinanssituotteisiin. Myyjä hinnoittelee tuotteen siten, että vuosittain 3 tunnin ajan hinta on 2x8760 korkeampi kuin nykyinen maksimihinta. Jotta vaikutus saadaan hinnoiteltua vuosituotteelle, on kustannus jaettava 8760 tunnilla. Korotus vuosituotteeseen on: (3h x 2 x 8760 / MWh) / 8760h = 6 / MWh Tämä on lisäkustannus, joka perustuu uuden VoLL-kattohinnan hintariskiin. Hinta on maksettava, tuli tehopulatilannetta tai ei. Oli sinulla mahdollisuus joustaa tai ei. VoLL kattohinnan vuotuiset kustannukset sähkön käyttäjille Suomessa ovat noin M (6 /MWh x 85TWh). 7

8 ELFI:n kommentit asetuksesta U 7/2017 vp Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n näkökulmasta taloudellisten vaikutusten arviointi U 7/2017-kirjelmässä on riittämätöntä, eikä täten anna oikeaa kuvaa eduskunnalle komission ehdotukseen sisältyvästä kokonaiskustannustasosta Suomen elinkeinoelämälle. Hintakattojen nostamisen vuotuiset kustannukset finanssituotteiden osalta tulevat olemaan suomalaisille sähkönkäyttäjille jopa 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on kohtuuton kustannusrasite. ELFI ehdottaa Suomen kannaksi sähkön hintakattojen korottamin vastustamista nykyisestä 3000 /MWh sekä uusien kattohinnan korotusmekanismien vastustamista vuorokausimarkkinoiden osalta. 8

9 Suomen ELFI:n ehdotus muutokseksi u-kirjeeseen 6 Valtioneuvoston kanta Kunkin markkinapaikan Päivän sisäisten markkinoiden, intra-day ja säätösähkö, hintakatot tulee asettaa riittävän korkeiksi, jotta ne eivät rajoita eri resurssien osallistumista eri päivän sisäisille markkinapaikoille. Valtioneuvosto vastustaa sähkön hintakattojen korottamista tai korotusmekanismin luomista vuorokausimarkkinoiden osalle nykyisestä hintatasosta [suhtautuu kuitenkin epäillen saman hintakaton käyttämiselle kaikilla markkinapaikoilla]. Hintakattoja asetettaessa tulee huomioida eri markkinapaikkojen rooli järjestelmän tasapainon luomisessa. Kuluttajilla ja tuottajilla tulee olla riittävät markkinaehtoiset mahdollisuudet suojautua sähkön hinnanvaihteluita vastaan kahdenvälisin sopimuksin tai finanssituotteiden avulla. 9

10 Kiitos! Suomen ElFi Oy puh