KOKEMÄEN PERUSTURVAOSASTON TOIMINTAKERTOMUS

KOKEMÄEN PERUSTURVAOSASTON TOIMINTAKERTOMUS 204

2 Ptlk.3.205 3 PERUSTURVAOSASTO Perusturvaosaston organisaatiota uudistettiin jo vuonna 203 ja..204 myös talousrakenne muutettiin vastaamaan organisaatiota. Perusturvalautakunnan alainen perusturvaosasto jakaantuu perusturvatoimiston ja edunvalvonnan tulosyksiköihin sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalityön, vammaispalveluiden, kotipalveluiden ja vanhuspalveluiden tulosalueisiin. Näiden tulosyksiköiden ja -alueiden toiminnalliset tavoitteet ja käyttötalousmäärärahat päättää kaupunginvaltuusto. Vuoden 204 talousluvut ovat toimintakertomuksen liitteenä. PERUSTURVATOIMISTO Henkilökunta: perusturvajohtaja palvelusihteeri Hallinto tarjoaa toimisto- ja hallintopalveluja sekä sosiaalipalveluja ja toimeentuloturvaa tukevia oheispalveluja. Toiminnasta vastaa perusturvajohtaja Perusturvalautakunta kokoontui kertaa; käsiteltyjä yleisiä asioita oli 86 ja salassa pidettäviä neljässä kokouksessa yhteensä asiaa (erillinen pöytäkirja). Perusturvalautakunta käsitteli mm. 2 valtuusto- ja kuntalaisaloitteisiin liittyvää asiaa, henkilöstö-, maksu- ja taksapäätöksiä, palveluiden myöntämiskriteereitä yms. Vuoden aikana lautakunta valmisteli terveyskeskuksen vuodeosaston muutosta tehostetun palveluasumisen yksiköksi, joka sitten loppuvuodesta kariutui. Myös kehitysvammaisten toimintakeskus Hovipajalle etsittiin uusia tiloja ja lautakunta pyysikin uusien tilojen vuokraamiseen, kunnostamiseen ja kalustamiseen lisämäärärahaa, joka jäi KH:n pöydälle odottamaan tarkempaa suunnitelmaa tilasta. Palvelukoti Ilolan sopimuksen perusturvalautakunta oli sanonut irti joulukuussa 203 ja vuoden aikana yhteistyössä Sastamalan kaupungin kanssa neuvoteltiin palvelukodin tilojen vuokraamista yksityiselle palveluntuottajalle. Sopimus syntyikin MedVida Oy:n kanssa. Sosiaalinen yritys perustettiin ja se alkoi toimintansa.6.204. Satakunnan sairaanhoitopiirin KSTHKY:n ja sen jäsenkuntien kesken käytiin kumppanuusneuvottelut ja tehtiin kumppanuussopimus. KSTHKY:n kanssa neuvoteltiin toiminnasta ja sovittiin palveluista vuosisuunnitelmassa. Sairaanhoitopiirin ja KSTHKY:n toimintaraportit vuoden 204 toiminnan toteutumisesta ja talousarviot vuodelle 205 käsiteltiin myös lautakunnassa. Nuorten vaikuttajaryhmän edustajalle hyväksyttiin läsnäolo-oikeus kokouksissa yleisten asioiden käsittelyn ajan. Lautakunnan salassa pidettävien asioiden listalla oli asiaa, joista yksi koski hallinto-oikeuden päätösilmoitusta ja 0 viranhaltijoiden päätöksistä tehtyä muutosvaatimusta. Näistä 2 koski omaishoidon tukea, 5 toimeentulotukea ja 3 ikäihmisten kuljetuspalvelua (SHL:n mukaisia). Muuten perusturvatoimiston tehtäviä hallitsi kuntarakenneselvitykset ja SOTE-uudistuksen valmistelu. Sosiaaliasiamiehen tehtävät ostetaan Merikratos

3 sosiaalipalvelut OY:lta. Sosiaalipäivystys ostetaan Porin kaupungin hallinnoimalta Satakunnan sosiaalipäivystysyksiköltä. Tavoitteiden toteutuminen (käyttösuunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet). Sote-palvelurakenteen selvittäminen yhteistyössä Satakunnan kuntien kanssa Toteutui: Sote-palvelurakenteiden selvitystyö aloitettiin sekä Porin alueen kuntien että Keski-Satakunnan kuntien kesken. Kuntarakenneselvitystyötä tehtiin Porin alueen, Keski-Satakunnan ja Kaakkois-Satakunnan kuntien kesken 2. Vuodeosaston muutosvalmistelu palveluasumisyksiköksi Ei toteutunut: muutosta valmisteltiin lokakuulle 204 saakka, mutta se ei saanut onnistunut taloustyöryhmän vetäessä pois määrärahat suunnitelmalta 3. Ilolan toiminnan vähittäinen lopettaminen, vanhusten palveluasumisen hankintatavan selvittäminen, ostopalvelut Toteutui: Ilolan toimintaa ei vuoden aikana vähennetty, vaan neuvoteltiin tilan vuokraamisesta ja toiminnan jatkamisesta yksityisen palveluntuottajan kanssa. MedVida Oy aloitti toimintansa..205. 4. Kustannustietoisuuden lisääminen Toteutui: talouden ja toiminnan toteutumista seurattiin vuoden aikana 3 kertaa EDUNVALVONTA Henkilökunta: yleinen edunvalvoja palvelusihteeri Hallinnon tulosalueeseen kuuluva edunvalvonta siirtyi valtiolle ja oikeusaputoimistojen tehtäväksi..2009. Kokemäen kaupunki myi edunvalvontapalveluja palveluja Porin (Kokemäen osalta) ja Rauman (Köyliön ja Säkylän osalta) oikeusaputoimistoille. Sopimukset Porin ja Rauman oikeusaputoimistojen ovat voimassa..20 alkaen toistaiseksi. Tulosyksiköstä vastaa perusturvajohtaja Päämiehiä oli 3.2.204 Kokemäeltä 66 + erityistehtäviä 3, Köyliöstä 8 ja Säkylästä 8 + erityistehtäviä 4. Edunvalvonta-asiakkuuksia yhteensä 09. Vuoden aikana asiakkaissa oli vaihtuvuutta erityisen runsaasti. Kaikkiaan uusia tehtäviä tuli vuoden aikana 5 ja päättyi 23. Toiminta v. 2006 2007 TAE 2008 TP 2008 Päämiehiä 9 22 20 24 PERUSTERVEYDENHUOLTO

4 Perusturvalautakunta vastaa kansanterveyslain (66/972) 5 :n mukaisesti kansanterveystyön järjestämisestä kokemäkeläisille eli valvoo kuntayhtymän toimintaa ja että sen palvelut vastaavat kokemäkeläisten terveydenhuollon tarvetta. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä huolehtii terveydenhuollon toteuttamisesta kansanterveyslain, terveydenhoitolain ja perussopimuksen mukaisesti. Kokemäen kaupunki osti kuntayhtymältä avohoidon palveluja, jotka sisältävät lääkärin vastaanoton, hammashoidon vastaanoton ja muun avohoidon (sisältää laboratorio- ja rtg-palvelut, neuvolatyön, kotisairaanhoidon, psykologi- ja puheterapiapalvelut ja sosiaalityön). Laitoshoito sisältää tk-sairaalapalvelut. Avohoidon käyntimäärät ovat kasvaneet, koska asiakkaat pyritään hoitamaan kotona. Toimintatavan muutos näkyy myös laitoshoitopäivien runsaana vähentymisenä. Kokemäen vuodeosaston toiminta päättyi 3.6.204, jonka jälkeen sairaalatoiminta keskittyi harjavallan vuodeosastolle. KSTHKY Suoritteet Suoritteet Suoritteet Suoritteet K o k e m ä e n käyttöosuudet TP 202 TP 203 TA 204 toteutuma 204**) Avohoito - LVO*) 3 38 857 2 920 0 34 - HL VO 5 87 7 97 6 50 5 93 -kotisairaanhoito 9 03 7 064 8 680 5 262 -muu avohoito 32 200 32 90 33 30 3 980 Laitoshoito 00 7 969 90 6 325 *) sisältää myös erikoislääkärikäynnit **) alustava tieto, tilinpäätös ei ole vielä valmistunut ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon kustannukset Satakunnan sairaanhoitopiirin tuottamien palveluiden osalta toteutuivat arvion mukaisina. Somaattisen sairaanhoidon kustannustoteutuma oli 00 %, psykiatrien osalta toteutuma% oli 98.

5 Erikoissairaanhoidon ostopalvelut ylittyivät sitä vastoin 284.500 eurolla, toteutuma 25,3 %. Ostopalveluiden vaihtelut ovat olleet suuria ja vaikeasti arvioitavissa. erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 7,2 %, somaattisen sairaanhoidon 6,6 %, psykiatrian kustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 0,7 % ja ostopalveluiden kustannukset nousivat 46,7 %. Psykiatrian kanssa tehty yhteistyö, kotiuttamistoiminta ja kaupungin omat palvelut osaltaan vähensivät psykiatrian käyttöä. Kumppanuussopimuksen avulla pyrimme selvittämään, miten ehkäistä terveydenhuollon kustannusten kasvua. Sairaanhoitopiirin palveluidenkäyttö- ja laskutustiedot ovat liitteenä. Satakunnan SHP TP 202 TP 203 Toteutuma 204*) Konservatiivinen hoito käynnit 6 026 5 626 5 893 hoitopäivät 476 74 059 Operatiivinen hoito käynnit 3 573 3 630 3 695 hoitopäivät 84 622 467 psykiatrinen hoito käynnit, yht 5 347 4 735 4 54 hoitopäivät 93 600 38 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue käynnit hoitopäivät Y l e i s l ä ä k e t i e t e e n päivystyskäynnit 505**) 233 848 240 932 293 2 236 *) Alustava tieto, tilinpäätös ei ole vielä valmistunut **) sisältää perusterveydenhuollon/yleislääketieteen päivystyksen

6 SOSIAALITYÖ Sosiaalityön tulosyksikkö jakaantuu hallintoon, aikuissosiaalityön, lapsi- ja perhesosiaalityön, työtoiminnan ja päihdepalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa sosiaalipalvelupäällikkö Henkilökunta: 3 2 sosiaalipalvelupäällikkö sosiaalityöntekijää perhetyöntekijää, toinen vakinaistettu..204 lasten ja nuorten työntekijä 0,5 (koulussa 0,5) palvelusihteeri, lastensuojelu etuuskäsittelijä vastaava pajaohjaaja, määräaikainen pajaohjaaja yksilövalmentaja Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluvat aikuissosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon ja toimeentulotuen asiakastyö, oppilashuoltotyö sekä yhteistyö useiden eri toimijoiden kanssa. Kolmesta sosiaalityöntekijöistä yksi on nimetty oppilashuollon vastuulliseksi sosiaalityöntekijäksi ja toinen varhaiskasvatuksen vastuulliseksi sosiaalityöntekijäksi. Toimistosihteerin nimike muutettiin etuuskäsittelijän nimikkeeksi, joka vastaa paremmin tehtävä kuvaa. Yksi sosiaalityöntekijä jäi lokakuussa vuosilomalle ja jää eläkkeelle. Hänen tehtävässään oli sijaisena sosionomi. Toinen perhetyöntekijä on ollut koko vuoden osa-aikaisesti työssä ja hänellä on osa-aikainen sijainen vastaavasti. Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki Toimeentulotuen myöntämisestä päättävät sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijä. Toimeentulotuki jakautuu sisällöllisesti perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Kiireellisessä tilanteessa toimeentulotukipäätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muu kuin kiireellinen toimeentulotukiasia on otettava käsittelyyn ja päätös asiassa tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Sosiaalityöntekijöiden tekemien toimeentulotukipäätösten lukumäärä kasvoi 25 % verrattuna vuoteen 203. Tämä näkyi myös käsittelyajoissa. Keskimääräinen kirjallisten hakemusten käsittelyaika vuoden aikana oli noin 5 arkipäivää (3 arkipäivää vuonna 203), vaihdellen kahdesta arkipäivästä neljään arkipäivään. Yli 7 päivän käsittelyajat (8%) johtuivat lisäselvitysten viivästymisistä. Vuonna 204 toimeentulotukihakemusten määrä oli yhteensä 360 (2742 vuonna 203). Etuuskäsittelijä teki päätöksiä hakemuksista puolet (57 kpl), sosiaalityöntekijöistä jokaisella lähes 500 päätöstä (vuonna 203 oli 400 päätöstä/sosiaalityöntekijä). Työmarkkinatuen kuntaosuus Kokemäen työttömien kokonaismäärästä (555 henkilöä) oli vuoden 204 joulukuussa pitkäaikaistyöttömiä 0 (8 %). Tammikuun 204 pitkäaikaistyöttömyyslistalla olleista, 37 henkilöä (43 vuonna 203) oli edelleen samalla listalla joulukuussa 204.

7 Kaupungin valtuusto toiminnallisena tavoitteena oli työmarkkinatuen kuntaosuuksien pitäminen vuoden 203 tasolla ( toteutuma 303 287.893 ). Talousarvioon oli varattu 256.000 ja siihen saatiin lisämäärärahaa 70.000, yht. 326.000. Käyttömenot olivat 403.029 euroa. Toimeentulotuki/ruokakuntia 202 203 204 Toimeentulotuen saajia yhteensä, josta 325 334 346 perustoimeentulotuen saajia täydentävän toimeentulotuen saajia 282 48 275 42 238 49 Muu toimeentulotuki 24 28 28 ehkäisevän toimeentulotuen saajia Toimeentulotuki yhteensä (netto)/ 580.804 573.444 540.095 Lapsi- ja perhetyö Asiakaskohtaista lastensuojelutyötä tekevät pääasiassa sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijä sekä lisäksi koulussa toimiva lasten ja nuorten työntekijä, jonka työajasta 50 % on sosiaalitoimen alaista. Lastensuojelussa työskentelee myös oma palvelusihteeri, jonka työnkuvaan kuuluu laskutuksen ja toimistotöiden lisäksi tilastoinnit. Lastensuojelulaki sisältää mm. määräaikoja lastensuojelutoimenpiteiden aloittamiseen ja loppuun saattamiseen. Kiireellisissä tilanteissa toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi ja sosiaalityöntekijän on viimeistään 7 arkipäivän kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta arvioitava, onko lastensuojelutarpeen selvittäminen aloitettava. Lastensuojeluilmoituksia kirjattiin vuoden 204 aikana 67 (3 vuonna 203). Lastensuojeluilmoitusten jakautuminen (%) lapsen iän mukaan 204-5v 6-0v -5 v 6 v tai yli 22 26 40 2 Sosiaalipäivystykseen tuli 25 kokemäkeläisiä koskevia lastensuojeluilmoituksia (42 ilmoitusta vuonna 203). Lastensuojelua on pyritty järjestämään ensisijaisesti tukemalla perheitä ja nuoria avohuollon tukitoimin yhteistyössä mm. päivähoidon, lastenneuvolan ja perhe- ja päihdeklinikan kanssa ja järjestämällä tarvittaessa perheelle/nuorelle/lapselle tukihenkilö tai tukiperhe. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä perheelle

8 voidaan antaa myös perhetyötä tai kotipalvelua. Kokemäellä lastensuojelun perhetyöntekijöitä oli kaksi. Perhetyöntekijät työskentelivät vuoden aikana 43 perheessä joko yksin tai työparina sosiaalityöntekijän kanssa. Lastenvalvojan työpanos ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä. Kokemäen osalta vuonna 204 oli sopimuksia lapsen huollosta 58 kpl, sopimuksia tapaamisoikeudesta 39 kpl, sekä isyyden selvittämistä ja vahvistamista 26 kpl. Kokemäen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta työskentelevä nuorten palveluiden asiantuntijaryhmä kokoontui viisi kertaa ja se toimi ohjausryhmänä eri hankkeille sekä nuorisolain edellyttämänä verkostona. Satakunnan Lastensuojelun kehittämisyksikön asiantuntemusta on hyödynnetty erityisesti lasten sijoituspaikkoja (esim. kiireellinen sijoitus) haettaessa (perhepaikkoja ja laitoshoitopaikkoja). Kehittämisyksikkö on edistänyt kuluneen vuoden aikana ns. ammatillista perhehoitoa sekä perhekuntoutusta. Erityisosaamista on hyödynnetty myös vaativissa asiakastapauksissa. Perheneuvolapalvelut on ostettu A-klinikkasäätiön Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta. Yhteensä perhe- ja päihdeklinikalla oli vuoden aikana asiakkaita 239 ja käyntejä 2632, joista perheneuvola-asiakkaita 67 ja käyntejä 804. Tunnuslukuja 202 203 TA 204 Tot. 204 Vuoden aikana huostassa olleita lapsia 6 3 9 Laitoshoidossa lapsia/nuoria vuoden 2 9 0 0 aikana Laitoshoitopäiviä 278 529 2000 23 Perhehoidossa lapsia/nuoria vuoden aikana 2 8 20 26 näistä pitkäaikaisessa hoidossa 9 8 8 8 Perhehoidon hoitopäiviä 347 3277 3300 3538 Jälkihuollossa lapsia vuoden aikana 5 4 8 5 Perhetyön perheitä (perhetyö, kotipalv.) 7 7 43 Perhe- ja päihdeklinikkakäynnit asiakkaat 69 229 67 käyntikerrat 386 2260 300 807

9 Työtoiminta TYKE-työtoiminta Satakunnan sairaanhoitopiirin Tyke Oy sanoi vuoden 203 lopulla irti sopimukset työtoiminnan järjestämisestä kunnissa. Kokemäen Tyken sairaanhoitopiiri myi yksityiselle köyliöläiselle firmalle ja toiminta Kokemäen Tykellä loppui. Toiminnan päättyminen pitkittyi alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka mukaan toiminta päättyy 28.2.204, mutta sopimus päättyi vasta 3.5.204. Työpäiväsuoritteita kertyi 67. Kustannukset ylittyivät 23.65. Nuorten Työpajalla Vuonna 204 Nuorten Työpajalla työskentelivät vastaava pajaohjaaja (määräaikainen), pajaohjaaja ja yksilövalmentaja. Vuonna 204 työpajalla oli yhteensä 3 henkilöä, joista 0 oli naisia. Alle 29-vuotiaita oli 23 ja yli 29-vuotiaita oli 8 henkilöä. Työharjoitteluun osallistui henkilö, työkokeiluun 3, kuntouttavaan työtoimintaan 25, palkkatuettuun työhön 4 ja työssäoppimisjaksoon (TOP) osallistui 2 henkilöä, yht. 35 henkilöä. Yksi henkilö on voinut saman vuoden aikana olla useammassa eri toimenpiteessä, siksi toimenpiteissä olleiden lukumäärä on suurempi kuin työpajalla olleiden yhteismäärä. Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita oli vuoden 204 aikana keskimäärin 2 henkilöä kuukaudessa ja aktivointisuunnitelmia tehtiin yhteensä 9 kpl. Kuntouttava työtoiminta toteutettiin mm. Nuorten työpajalla ja päiväkeskus Kumussa. Vuonna 204 toimintapäiviä kertyi Nuorten työpajalla 725 (tavoitteena oli 800 päivää). Päihdehuolto Päihdehuollon palveluihin sisältyvät polikliininen päihdehuolto, asumispalvelut ja laitoskuntoutus A-klinikan palveluja on hankittu A-klinikkasäätiön ylläpitämältä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta ja Porin A-klinikalta. Laitoskuntoutusta ja katkaisuhoitoa on hankittu Kankaanpään A-kodilta ja Porin katkaisuhoitoasemalta. Päihdehuollon pitkäaikaista asumispalvelua ostetaan KSTHKY:ltä, joka ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta.

0 Tot Tunnuslukuja 202 203 204 A-klinikka/asiakkaita -käyntejä Porin A-klinikkakäyntejä 574 76 72 828 Asumispalvelu/asiakkaita 2 2 Asumispalvelut/hoitopäiviä 2 730 730 Laitoshoito/asiakkaita 4 3 4 Laitoshoito/hoitopäiviä 66 50 73 VAMMAISPALVELUT Vammaispalveluiden tulosalue jakaantuu hallinnon, kehitysvammapalveluiden ja vammaispalveluiden tulosyksiköihin, joista vastaa erityispalvelupäällikkö. Kehitysvammapalvelut Henkilökunta Kehitysvammahuollon henkilökuntaa on yhteensä 9 vakituista: erityispalvelupäällikkö 4 kehitysvammaistenhoitajaa työtoiminnan ohjaaja päivätoiminnan ohjaaja askartelunohjaaja asumisohjaaja palkkatuella palkattu työntekijä Kirsikkakodissa (97,30h/ 3 vko) henkilökohtainen avustaja päivätoiminnassa

Henkilökunnan koulutuspäiviä oli vuonna 204 yhteensä 25 päivää. Henkilökunta on osallistunut mm lääkehuollon koulutukseen. Osa koulutuksista on kaupungin kustantamia, mutta henkilökunta on myös itse aktiivisesti hakeutunut koulutuksiin. Vuonna 204 oli 70 sairauslomapäivää ja palkattomia 23 päivää. Työtoiminta Työtoiminnassa on ollut asiakkaita 22, joista osittain avotyössä on 4 henkilöä. Työtoiminnassa on oman tuotannon lisäksi mm. keittiö- siivous- ja ulkotöitä. Lisäksi Biolan Oy:lle tehdään alihankintatöitä. Työtoiminnan tiloissa ei ole ollut mahdollista tehdä sahaustyötä. Sahalle ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt tilaa, jossa sen äänekäs käyttö ei häiritsisi muita työssäkävijöitä. Toimintakeskus Hovipajan tilat ovat ahtaat ja toiminnan monipuolistaminen mm. miesten töillä ei ole mahdollista. Talvisin toimintatilat ovat liian kylmät ja vetoiset. Uusia tiloja on etsitty aktiivisesti.

2 Työ- ja päivätoiminnan toimintaa ulkoilupäivä Ähtärin matka Konserttimatka Aittakarin leiripäivä/ Kokemäen seurakunta hengellisiä tuokioita/ Johanna Salmi, Heikki Mäkelä myyjäiset joulujuhla Ali-Ketolan tilalla Työtoimintaa on ostettu Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluilta neljälle. Tukena Oy:ltä ja yksityiseltä palvelutuottajalta on ostettu työtoimintaa kolmelle. Päivätoiminta Päivätoiminta toimii työtoiminnan kanssa yhteisissä tiloissa vanhalla yhteiskoululla. Päivätoimintaa on viitenä päivänä viikossa ja toiminnasta vastaa päivätoiminnan ohjaaja. Päivätoimintaan on osallistunut 9 asiakasta. Jokaiselle asiakkaalle on laadittu omat tavoitteet. Tärkeää on, että jokainen ottaa osaa toimintaan omien kykyjensä mukaan. Päivätoiminnassa käy yksi asiakas, jolla on henkilökohtainen avustaja. Päivätoiminnan tilat ovat ahtaat ja hyvin tarpeellinen erillinen rauhoittumistila puuttuu kokonaan. Tilanteiden mukaan joudumme lähettämään asiakkaan kotiin turvataksemme hänen ja muiden asiakkaiden turvallisuuden. Lisäksi toimintakeskus Hovipajassa käy aamu- ja iltapäivähoidossa koululaisia. Päivätoiminnassa järjestetään erilaisia pienempiä tapahtumia kuukausittain esim. levyraati, levytanssit, muotinäytös, lauluhetkiä. Näihin tapahtumiin osallistuvat myös työtoiminnan asiakkaat. Päivätoimintaa ostettiin yhdelle henkilölle Tukena Oy:ltä neljänä päivänä viikossa. Päivätoimintapäivän hinta on 60,50 /pv (ei sisällä kuljetusta). Päivätoimintaa ostettiin yhdelle asiakkaalle muilta kunnilta ja päivätoimintapäivän hinta on 8 (sisältää kuljetuksen) Kirsikkakoti Kirsikkakodissa on 8 hoitopaikkaa. Vakituisia asukkaita on 7 ja yksi huone on tilapäiskäytössä. Kirsikkakodin asukkaiden keski-ikä on n. 60 vuotta. Kirsikkakodin asukkaista kaikki ovat jollakin tavalla autettavia (syötettäviä, vaipatettavia yms.) Yksi asukas on täysin autettava ja hänet hoidetaan pääsääntöisesti sängyssä. Muutamien asukkaiden pesutilanteissa on välttämättä oltava vähintään kaksi hoitajaa, jotta asukkaan turvallisuus voidaan taata. Muutamalla asukkaalla on lisäksi dementiaa, joka tuo erilaisia haasteita tehtävään työhön. Kirsikkakodin asukkaat ovat osallistuneet päivätoimintaan säännöllisesti keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi he ovat osallistuneet työ- ja päivätoiminnan järjestämiin yhteisiin tapahtumiin. Kirsikkakodin väki on järjestänyt omia pienempiä kesäretkiä lähiympäristöön, omaisten illan ja ostosretkiä. Asumispalvelut Kokemäellä kehitysvammaisia on 7. Heistä asumispalvelujen piirissä 29, kotona vanhempien kanssa asuvia on 22, itsenäisesti ja tuetusti asuvia 3, laitoshoidossa 5 ja perhehoidossa 2.

3 Kaupungin omassa asumisyksikössä Kirsikkakodissa on ollut 7 vakituista asukasta sekä tilapäisasukkaita 2 asiakasta. Asumispalveluja on ostettu Ryhmäkoti Hermannista, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Hopeanuolesta ja Tyllintuvasta (9), sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluiden autetuista asuntoloista () ja ohjatussa asuntolassa asuu 2 Tilapäishoitoa on ostettu sosiaalipalveluilta sekä yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi tilapäishoitoa on ostettu sosiaalipalveluiden ryhmämuotoisesta viikonlopputoiminnasta (Kamutupa) yhteensä 38 vuorokautta. Kamu- tuvan päivähinta on 70-220 + 80, jos asiakkaalla on henkilökohtainen avustaja. Laitoshoito Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluilta ostettiin laitoshoitoa 5 vakituiselle sekä yhdelle tilapäisesti. Tilapäishoidon vuorokausihinta on ollut 440-240. Laitoshoito toteutui suunnitellusti eikä mitään yllättäviä sijoituksia tullut. Laitoksesta yksi asukas siirtyi asumispalveluyksikköön. Perhehoito Vakituisia perhehoitajia on. Sosiaalipalveluiden perhehoitoon siirtyi yksi asukas syyskuusta 202 alkaen vakituisesti. Muu toiminta Kokemäen kehitysvammahuolto järjestää lisäksi asumisohjausta itsenäisesti asuville kehitysvammaisille. Asumisohjausta on 5 päivää viikossa. Asiakkaita palvelun piirissä on ollut 0 itsenäisesti asuvaa kehitysvammaista. Jokaiselle palvelun piirissä olevalle on tehty omat tavoitteet, joiden toteutumista on seurattu. Vuonna 204 ohjauskäyntejä oli 620. Tukihenkilöitä on ollut viisi. Tukihenkilöillä on käyntejä 2-3 kertaa kuukaudessa tai -2 kertaa viikossa tarpeesta riippuen. Vuonna 204 oli 37 käyntiä. Toiminta tot 202 tot 203 tot 204 oma toiminta asiakkaat suoritteet asiakkaat suoritteet asiakkaat suorittee t päivätoiminta 9 80 0 83 9 629 työtoiminta/avotyö 24 302 22 3302 27 3275 autettu asuminen (Kirsikkakoti) perhehoito asumisohjaus 7 + 3 2477 365 848 7 + 3 2352 365 678 7 + 0 2647 365 620 Sosiaalipalvelut, SHP laitoshoito 7 + 282 6 + 2372 5 + 807 autettu asuminen 9 + 2 328 3 + 460 + 2 4085

4 tuettu asuminen 2 94 2 365 2 730 perhehoito 22 + 375 365 työtoiminta 4 846 4 792 5 847 avohuolto/erityispalv.ostot 49 Yksityiset palveluntuottajat Hermanni/ tilapäinen 6 290 6 290 7 + 2576 Tyllintupa 365 365 365 Hopeanuoli + 465 365 365 Lappikoti 365 365 päivätoiminta 209 68 68 työtoiminta 3 56 3 474 3 473 Kunnilta ostetut palvelut työtoiminta 3 47 80 88 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vaikeavammaisilla on vammaispalvelulain nojalla subjektiivinen oikeus palveluasumiseen, kuljetuspalveluihin, tulkkipalveluihin, asunnon muutostöihin, päivätoimintaan ja henkilökohtaiseen apuun määrätyin perustein. Kokemäkeläisten vammaispalvelut ostetaan Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymältä. Kuntayhtymä yhdenmukaisti alueen vammaisten oikeudet palveluihin vahvistamalla eri palveluiden myöntämisperusteet. Omaishoidontuki, alle 63-vuotiaat Omaishoidon tuki on jaettu alle 63-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden omaishoidon tukeen. Vanhuspalvelupäällikkö on vastannut 63 vuotta täyttäneiden omaishoidontuesta ja alle 63-vuotiaiden omaishoidontuesta on vastannut perusturvajohtaja. Omaishoidon myöntämisen tavoitteena on ollut tukea kotona tapahtuvaa hoitoa ja ehkäistä laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarvetta. Alle 63-vuotiaita omaishoidontuen saajia oli joulukuun lopussa ja vuoden aikana yhteensä 2. Palveluseteleitä myönnettiin omaishoitajan virkistysvapaisiin/siivouksiin yhteensä 20 kpl.

5 Tunnuslukuja, Vammaispalvelut TP 202 TP 203 TP 204 Asumispalvelut vuoden aikana asiakkaita 2 5 9 palveluasumisasiakkaat 5 5 5 Kuljetuspalveluasiakkaita 65 79 62 Asunnon muutostyöt/laitteet/asiakkaita 7 20 2 Henkilökohtaisia avustajia/asiakkaat 36 44 39 Omaishoidontuki, alle 65 v., hoidettavia 7 9 2 Päiväkeskus KUMU Henkilökunta ohjaaja mielenterveyshoitaja määräaikainen ohjaaja (asumisohjaus).6. alk. Toiminnan järjestäminen TP 202 TP 203 TP 204 käyntipäivät 3 290 3 52 3 559 asiakkaita 35 39 38 kotikäynti 2 08 07 asiointiapua 67 209 226 kertaa

6 asiakaspuhelut 79 077 20 Päiväkeskuksen kävijämäärä on pysynyt suurin piirtein samana edelliseen vuoteen verrattuna. Päivittäisten kävijöiden keskiarvo oli 6 niin kuin edellisenäkin vuonna. Vuoden aikana Kumussa on työskennelty 60 eri ihmisen kanssa. Vakituisia asiakkaita oli vuoden lopussa 38, joista miehiä oli 2 ja naisia 7. Toimintapäiviä vuodessa oli 226. Kumusta käsin hoidettiin vuoden aikana 6 asiakkaan lääkitystä joko kokonaan tai osittain. Injektioita annettiin 9 kpl. Erilaisia palavereja yhteistyötahojen kanssa järjestettiin 59 kertaa, joista 9 palaverissa asiakas oli mukana. Vuoden 204 aikana päiväkeskuksessa suoritettiin yhteensä 8 työssäoppimisjaksoa. Opiskelijoista kaksi oli sosionomiopiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja loput lähihoitajaopiskelijoita Sataedusta. Palkkatuella työllistettynä on ollut päiväkeskuksessa yksi henkilö ja kuntouttavassa työtoiminnassa kaksi henkilöä. Toiminnan sisältö Päiväkeskuksen viikkorytmi on pysynyt samanlaisena. Aamupäivisin on sovittu ryhmä jokaiselle päivälle ja iltapäivän ohjelma sovitaan aamuisin porukalla. Aamupäivien ryhmissä osallistuneiden keskiarvo liikkuu 7 ja 8 henkilön välillä, paitsi musiikkiryhmässä, jossa keskiarvo on reilu 0 henkilöä. Musiikkiryhmän lisäksi päiväkeskuksessa järjestetään rentoutumisryhmä, hyvinvointiryhmä, toimintaryhmä ja liikuntaryhmä. Päiväkeskuksessa tapahtuvan toiminnan lisäksi tehdään monenlaisia retkiä. Vuoden aikana on vietetty retkipäiviä Aittakarissa, Salonpäässä, Koivurannassa, Koomankankaalla puolukassa ja Palojärven laavulla. Lisäksi olemme käyneet tutustumassa mm. Kuoppalan kotiseututaloon, Köyliön torpparimuseoon ja Käsitekesä taidenäyttelyyn Korkeaojalla. Marjoja ja sieniä kävimme syksyllä poimimassa useaan kertaan ja keilaamassa Harjavallassa pari kertaa. Myyjäiset järjestettiin kaksi kertaa. Asumisen tukemista tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kotikäyntejä tehdään sekä sovitusti säännöllisesti tai tarvittaessa. Apua annetaan monenlaisissa asioissa; asunnon hakemisesta muuttoon, kodinhoidossa, hakemuksien täyttämisessä, virastoissa asioimisessa ja niin edelleen. Kesäkuun alussa päiväkeskuksessa aloitti määräaikainen työntekijä, joka on toiminut kolmantena ohjaajana ja jonka toimenkuvaan kuuluu nuorten Kumun suunnittelu ja toteutus vuonna 205.

7 KOTIPALVELUT Kotipalveluiden tuloalue jakaantuu hallinnon, kotihoidon ja tukipalveluiden tulosyksiköihin. Tulosalueesta vastaa avopalvelupäällikkö Henkilökunta avopalvelupäällikkö sosiaaliohjaaja palvelusihteeri 27 hoitajaa sairaanhoitaja kotiavustaja osastoapulainen 0,5 fysioterapeutti (testamenttivaroin) Kotihoito Toiminta Kotihoito toimi päivittäin vuoden jokaisena päivänä klo 7.30 2.30 välisenä aikana. Iltatyössä toimi neljä työntekijää ja viikonloppuina seitsemän työntekijää. Kotihoidossa muutettiin yksi hoitajan toimi sairaanhoitajan toimeksi vuoden alussa. Tämän myötä terveydenhuollon kuntayhtymältä on siirtynyt vuoden aikana lähes sadan asiakkaan sairaanhoidolliset tehtävät kotihoidon sairaanhoitajalle. Kotihoidossa otettiin vuoden alussa käyttöön tiimivastaavamalli. Jokaisessa tiimissä on -2 tiimivastaavaa, jotka huolehtivat asiakaspaikkojen jakamisesta sekä mm. tiimipalaverien kokoamisesta. Tiimivastaavamallin toimivuudesta on kerätty vuoden aikana kirjallista palautetta työntekijöiltä sekä keskusteltu asiasta mm. kehityskeskustelujen yhteydessä. Kotihoidon sitovana tavoitteena oli vastuutyöntekijämallin vakiinnuttaminen osaksi kotihoidon käytäntöjä. Vastuutyöntekijämallin vakiinnuttamisessa onnistuttiin hyvin. Jokaiselle kotihoidon säännölliselle asiakkaalle on nimetty oma vastuutyöntekijä. Kaksi hoitajaa työskenteli 50 % työajalla lastensuojelun perhetyössä. Lisäksi 2-3 muuta hoitajaa kävi lapsiperheillä. Myös ennaltaehkäisevää lapsiperhetyötä tarjottiin kolmelle perheelle. Kun sosiaalitoimistossa otettiin ProConsona -ohjelma käyttöön, myös kaksi kotihoidon työntekijää koulutettiin ohjelman käyttöön. Lapsiperheiden kotikäynnit alettiin kotihoidossa kirjata uuteen ohjelmaan ja samalla varmistettiin tiedonkulku perhetyötä tekevien hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden välillä.

8 Koulutus Kotihoidon työntekijät olivat vuoden aikana innokkaita kouluttautumaan. Kotihoidon yksi hoitaja suoritti vanhustyön erikoisammattitutkinnon. Voitas (voima- ja tasapaino) koulutuksen kävi noin 0 työntekijää. Neljä tiimivastaavaa kävi Vastuuhenkilönä tiimissä ja ryhmässä -koulutuksen. Lisäksi kotihoidon henkilökuntaa osallistui haavanhoito-, lääkehoito-, työpaikkaohjaaja-, ym. täydennyskoulutuksiin. Vuonna 203 yksi kotihoidon hoitajista kouluttautui ulkoiluystävä kouluttajaksi. Koulutuksen ansiosta on saatu järjestettyä paikallisia ulkoiluystävä-koulutuksia. Vuonna 204 järjestettiin yksi koulutuskokonaisuus. Kotihoidon hoitaja on toiminut myös yhdyshenkilönä ulkoiluystäville ja ulkoilua kaipaaville asiakkaille. Asiakkaat Kotihoidon asiakasmäärissä ei ole enää tapahtunut merkittävää kasvua mutta käyntimäärissä kyllä. Käyntikertojen määrän kasvussa näkyy se, että kotihoidon asiakkaina on yhä enemmän niitä, jotka tarvitsevat apua päivittäin tai jopa useita kertoja päivässä. Lisäksi kotisairaanhoidolta siirtyneet asiakkaat selittävät osaltaan käyntimäärän kasvua. TP 202 TP 203 TA 204 TOT 204 Asiakkaat 65-74 vuotiaat 34 2 35 38 75-84 vuotiaat 72 74 70 98 85 v. ja yli 99 72 00 96 vammaiskotitaloude t 0 2 0 lapsiperheet 7 7 25 7 muut (alle 65 v.) 25 3 20 30 Yhteensä 257 209 260 290 Käyntikerrat 5 269 52 604 52 000 59 685

9 Taulukossa näkyvä käyntikertamäärä ei sisällä lapsiperheiden käyntikertoja. Lapsiperheitä oli palvelun piirissä 7. Käyntejä oli yhteensä 323. Talous Kotipalveluiden tulosalueella tuotot toteutuivat odotetusti. Koko tulosalueen nettomenot ylittyivät, mikä johtui pääasiassa kotihoidon sijaispalkkamenojen ylittymisestä. Tukipalvelut Sosiaaliohjaajan työpanoksesta 50 % kohdistui tukipalvelujen järjestämiseen. Sosiaaliohjaaja teki hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja palvelutarvekartoituksia sekä osallistui hoitoneuvotteluihin. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehtiin v. 933 syntyneille henkilöille, jotka eivät olleet vanhuspalvelujen, kotihoidon tai kotisairaanhoidon palvelujen piirissä. Lisäksi haastattelulomake lähetettiin vuonna 938 syntyneille, jotka eivät olleet palvelujen piirissä. Turvapuhelinhälytysten auttajapalvelu kilpailutettiin ja sen myötä auttajapalvelukäynnit siirtyivät Turvatiimi Oyj:lle. Turvatiimin käynnit alkoivat tammikuussa ja palvelu on toiminut hyvin. Vain joitakin kertoja autettavan tilanne on vaatinut myös sairaankuljetuksen paikalle. Ateriakuljetuspäiviä vähennettiin kesäkuun alussa, niin että torstain ateriat kuljetetaan asiakkaille jäähdytettynä jo keskiviikkona. Kuljetuspäivien vähentämisen vaikutusta on kartoitettu mm. asiakaspalautekyselyllä. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämiselle vahvistettiin uudet kriteerit vuoden alussa. Kuljetuspalveluihin varattu määrärahani pieneni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Päivätoimintaa järjestettiin kolmena päivänä viikossa. Kotihoidon hoitaja ohjasi päivätoimintaryhmiä yhdessä Henrikinhovin hoitajan kanssa. asiakkaita TP 202 TP 203 TOT 204 tukipalvelun piirissä 3 303 292 heistä alle 65- v. 8 23 9 65 v.- täyttäneitä 293 280 273 ateriapalvelu, asiakkaita 06 00 08

20 aterioita 5 548 4 403 3 596 SHL:n mukaiset kuljetukset asioimis- ja yksilökuljetus asiakkaat 67 65+5 38+2 m a t k o j a (yhdensuuntaisia) 420 4348 906 kylvetyspalvelu asiakkaita 9 26 28 kylvetyskertoja 549 547 534 pyykkipalvelu asiakkaita 39 53 53 pyykkikertaa 864 820 78 turvapuhelin asiakkaita 3 50 6 palveluseteli asiakkaita 6 4 3 myönnettyjä seteleitä 50 29 24 VANHUSPALVELUT Vanhuspalveluiden tulosalue jakaantuu hallinnon, omaishoidon tuen (63 vuotta täyttäneiden) sekä laitos- ja palveluasumisen tulosyksiköihin. Tulosalueesta vastaa vanhuspalvelupäällikkö. Hallinnon henkilökunta vanhuspalvelupäällikkö palvelusihteeri Vanhuspalvelupäällikkö on osallistunut tukiryhmän jäsenenä YHTEISVOIMIN KOTONA -hankkeen Keski-Satakunnan kehittämisosiossa (Kaste-hanke)..204 3.0.206. Kokemäen kaupunki on sitoutunut myös Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan 20 204, jonka avulla autetaan toimintakyvyltään heikentyneiden yli 75-vuotiaiden vanhusten toimintakykyä. Vanhuspalvelupäällikkö toimii Kokemäen kuntakoordinaattoreiden ja ohjausryhmän puheenjohtajana.

2 Saatujen testamenttilahjoitusten ja perintövarojen turvin palkattu fysioterapeutti on suunnannut osan työajastaan suoraan Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan. Lisäksi varoista on katettu päivätoimintaa avopalveluissa 3x/vko. Testamentti- ja perintövarojen käytöstä on tehty suunnitelma vuosille 20 205. Omaisille suunnattu, joka toinen vuosi toteutettava omaispalautekysely läheisensä hoivan ja huolenpidon toteutumisesta toteutettiin lokakuussa 204 Henrikinhovissa sekä kaikissa palvelukodeissa, joissa asuu kokemäkeläisiä. Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää laitoshoitoa. Vuonna 20 päätettiin, että palvelukeskus Henrikinhovissa luovutaan laitoshoitopaikoista kokonaan.6.20 alkaen, mikä on ollut mahdollista toteuttaa vain osittain. Kuntokoto muuttui asumispalveluyksiköksi.2.202 alkaen. Vuoden 203 4 väheni kaiken kaikkiaan 8 pitkäaikaista laitoshoitopaikkaa. Kokemäen vanhuspalveluista tehtiin palvelutarveselvitys 202. Lähtökohtana selvitykselle on ollut palvelurakenteen siirtäminen kotihoitopainotteiseen suuntaan ja tarve vaikuttaa terveeseen ja hyvinvoivaan vanhuuteen sekä kustannusrakenteeseen. Selvityksen ja palveluiden käyttötietojen pohjalta aloitettiin suunnittelu Keski-Satakunnan terveydenhuollon Kokemäellä olevan vuodeosaston muuttamiseksi lyhytaikaista, tehostettua ja kuntouttavaa palveluasumista tuottavaksi yksiköksi, toteutus vuosina 204-205. Tästä hankkeesta kuitenkin luovuttiin vuoden 204 lopulla. Yli 63-vuotiaiden omaishoidontuki Omaishoidontuki on jaettu alle 63 ja yli 63-vuotiaiden omaishoidontukeen. Vanhusten eli yli 63 v. omaishoidontuesta vastaa vanhuspalvelupäällikkö. Omaishoidontuen myöntämisen tavoitteena on ollut kotona tapahtuvan hoidon tukeminen ja laitoshoidon sekä tehostetun palveluasumisen tarpeen ehkäisy. Omaishoitajien jaksamista on tuettu lomajärjestelyin sekä antamalla omaishoitajille palveluseteleitä tarvitsemansa avun hankkimista varten. Omaishoidontuen päätökset tehtiin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta ja uusia hakemuksia tuli 2. Tulleista omaishoidontuen hakemuksista kahdeksan hylättiin. Omaishoidontuen saajia oli vuoden aikana 8 eri henkilöä, 3.2.204 tuen saajia oli 6. SPR:n Omava-hankkeella tuetaan omaishoitajien jaksamista. Omaishoitajia palveluseteliasiakkaina on ollut 3, kaikille omaishoitajille lähetettiin tieto mahdollisuudesta saada palveluseteleitä. Tukea odottaville omaishoitajille myös myönnettiin palveluseteleitä. Omaishoitajille annettiin vuoden aikana 92 palveluseteliä, joista käytettiin lähes kaikki. Laitos- ja palveluasuminen Laitos- ja palveluasumisen tulosyksikkö sisältää palveluasumisen, jolla tarkoitetaan palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ostamista yksityisilta palveluntuottajilta, palvelukoti Ilolan toiminnan ja Henrikinhovissa järjestetyn palveluasumisen ja laitoshoidon. Palveluasuminen Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan palveluasumista ja tehostettua palveluasumista. Harjavallan, Huittisten, Nakkilan ja Kokemäen

22 perusturvalautakunnat ovat tehneet päätöksen palvelusetelikokeilusta vanhusten tehostetun palveluasu misen hankinnoissa ajalla..204-3.2.205. (Ptlk 3.7.203 85). Palveluasumista ostettiin yksityisiltä palvelun tuottajilta; Vuollekoti, Jokikoto, Iltatuuli, Jussila, Kuusimäki, Kotiranta, Hopeaharju ja Ikipihlaja Kuusama. Palvelusetelejä myönnettiin tehostettuun palveluasumiseen 58 hakijalle. Samoin myöntämiskriteerein Kokemäellä annettiin tuettuun palveluasumiseen neljälle henkilölle palvelusetelit. 3.2.204 palveluasumisessa oli kaikkiaan 44+4 henkilöä. Palvelusetelihakemuksia hylättiin 4 kpl, joista osa sai sen myöhemmin vuoden aikana. Palvelussetelien arvo vaihteli palvelukodeittain ja asiakkaittain, koska asiakkaan tulot/omavastuuosuus vaihtelevat: Palvelusetelin arvo: Vuollekoti Vaapukka 02,97-06,04 Vuollekoti Tammentupa 25,30-28,89 Ikipihlaja Kuusama 99,48-07,04 Attendo Jokikoto 89,35-99,97 Attendo Jussila 72,83 Tuettu palveluasuminen n. 50,65. Palvelukoti Ilola Palvelukoti Ilolassa, jonka toiminnan siirtämistä yksityiselle palveluntuottajalle neuvoteltiin vuoden aikana ja sopimukset muutoksesta hyväksyttiin Kokemäellä ja Sastamalassa loppuvuodesta. Palvelukoti Ilolassa oli koko vuoden 4 kokemäkeläistä. Tavoitteena oli vähentää vuoden aikana asukasmäärää, koska sopimus Sastamalan kanssa Ilolan käytöstä oli irtisanottu ja toiminnan päättymään 3.2.204. Asukkaita ei ollutkaan tarve siirtää muihin palveluyksiköihin, koska toiminta jatkui sisällöltään samanlaisena vuoden vaihteen jälkeenkin eikä korvaavia hoitopaikkoja entisen terveyskeskusvuodeosaston tilalle tullut. Palvelukeskus Henrikinhovi Henrikinhovissa on kolme tehostetun palveluasumisen osastoa, joista yksi tarjoaa lyhytaikaishoitoa sekä kaksi vanhainkoti-/laitoshoitoa tarjoavaa osastoa. Henkilökunta osastonhoitaja 4 sairaanhoitajaa geronomi 23 lähihoitajaa 5 osastoapulaista kuntohoitaja 0,5 fysioterapeutti (määräaikainen, testamenttivaroin)

23 Varahenkilöstö sairaanhoitaja 4 lähihoitajaa osastoapulainen laitoshuoltaja Tilanhallinta 2 laitoshuoltajaa 0,5 talonmies Hoitohenkilöstömitoitus koko Henrikinhovin osalta on ollut 0,56 0,57 hoidettavaa kohden. Osastosihteerin tehtävänimike muutettiin palvelusihteeriksi. Henrikinhovissa asukashuoneiden siisteydestä sekä pyykkihuollosta on vastannut kolme laitoshuoltajaa. Avustavissa tehtävissä on toiminut palkkatuella työllistettyjä 85 % työajalla 4, osastoapulaista ja 2 aputalonmiestä 85 % työajalla vakituisen kiinteistönhoitajan apuna. Kolme osastoapulaisen tointa muutettiin lähihoitajien toimiksi toimenhoitajien valmistuttua oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi neljä osastoapulaista suoritti laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Kaksi alalle aikovaa opiskelijaa palkattiin kuukauden jaksoissa kesäksi huolehtimaan asukkaiden virkistystoiminnasta ja ulkoiluista. Kesän aikana kolme tukityöllistettyä kävi säännöllisesti ulkoiluttamassa vanhuksia. Lisäksi 5 opiskelijaa on henkilöstön ohjauksessa vuoden aikana suorittanut geronomin, sairaanhoitajan ja lähihoitajan ammattiopintoihin liittyviä harjoittelujaksoja sekä yksi maahanmuuttaja oli harjoittelemassa suomen kieltä. Palvelukeskus Henrikinhovin lääkehoitosuunnitelma on ajantasainen ja se päivitettiin syksyn 204 aikana. Lääkkeiden käsittelyä ja kaksoistarkastusta tehdään säännöllisesti jokaisen lääkkeenjaon yhteydessä. Sairaan- ja lähihoitajien lääkehoidon osaamiskokeet on järjestetty tarvittaessa verkko-opintoina. Osastonhoitajan rooli esimiehenä on kasvanut edelleen. Henrikinhovin sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan toiminta ja vastuut on tarkennettu. Työhyvinvointiin ja henkilökunnan koulutukseen panostettiin. Autonominen työvuorosuunnittelu on edelleen käytössä koko talossa. Henkilökunta on jaettu neljään eri ryhmään, jotka suunnittelevat mm. työkiertoa, työpaikan pelisääntöjä sekä erilaisia tapoja kehittää toimintaa ja yhteistyötä. Koulutuksia 204

24 Koulutus Asiakasvastaava Hengenahdistusta kokevan potilaan hoito Ravitsemuskoulutus PKV-koulutus VOITAS-koulutus Haavanhoitokoulutus IV lääkityksen näyttö Pienillä teoilla elämää Kivun hoito, lääkehoito ja hoitotyön muut keinot Diabeteskoulutus Hygieniakoulutus Kinestitiikka Saattohoitokoulutus Muistiluotsin luento Ikäihmisen mielenterveyden kriiseissä tukeminen Esimies vai kaveri MAPA-koulutus Arvoa yhteistyössä KVTES-koulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Hyvä-ikä messut Painehaavakoulutus Palvelusuhdekoulutus Avannepotilaan hoito Vanhuksen hyvä kuolema Kadonneen etsintäkoulutus osallistujamäärä 3 työntekijää sairaanhoitaja sairaanhoitaja 3 työntekijää 30 työntekijää 6 työntekijää 4 sairaanhoitajaa 2 työntekijää työntekijä koko henkilökunta koko henkilökunta 3 työntekijä 7 työntekijää koko henkilökunta työntekijä esimies, sairaanhoitaja 2 työntekijä työntekijä 7 työntekijää 9 työntekijää työntekijää 4 työntekijää työntekijä 2 työntekijää 3 työntekijää koko henkilökunta

25 Pegasoskoulutus Evakuointiharjoitus 2 työntekijää koko henkilökunta Palvelukeskus Henrikinhovi on savuton työpaikka. Palotarkastus pidettiin 6/204. Turvallisuus- ja omavalvontasuunnitelma on päivitetty marraskuussa 204. Vuoden aikana on järjestetty juhlapyhien teemojen mukaisia tapahtumia. Ulkoilu on ollut vuoden teema, siksi mm. joulujuhla järjestettiin ulkona. Vanhustenviikolla oli seurat, tanssit ja ulkoilupäivä ym. ohjelmaa asukkaille. Seurakunnan edustajat ovat käyneet pitämässä säännöllisesti hartaustilaisuuksia. SPR:n ja invalidien laulajat sekä Karvakaverit ovat viihdyttäneet asukkaita kuukausittain. Kesäretki tehtiin Raumalle, retkelle osallistui 7 asukasta. Jele-ryhmät (erityisliikuntaryhmät) ovat kokoontuneet maanantaisin ja torstaisin. Palvelukeskus Henrikinhovissa toimii ikäihmisten neuvontapiste. Yhteistyössä vapaa-aikapalveluiden kanssa suunniteltiin joka talouteen jaettu ikäihmisten liikuntakalenteri. Testamenttivaroilla hankitut kuntosalilaitteet saatiin niin Henrikinhovin asukkaiden kuin avopalveluiden asiakkaiden käyttöön. Palvelukeskus Henrikinhovin palveluasuminen Vanhusten tehostettua palveluasumista tuotettiin Kaskukamarissa (9 hoitopaikkaa) ja Kuntokodossa ( paikkaa). Vuoden 204 lopulla aloitettiin suunnitelmat muuttaa laitoshoidon yksikkö Lystiluhti tehostetuksi palveluasumiseksi. Henrikinhovin intervalliyksikkö Tarinatupa (2 5 paikkaa) tarjosi lyhytaikaista palveluasumista ja se on tukenut vanhusten kotihoitoa tehokkaasti yhteistyössä kotihoidon kanssa. Intervalliyksikön käyttöaste on ollut koko vuoden yli 00 %. Palveluasumisyksiköissä hoitotyönmitoitus on ollut vähintään 0, 6 työntekijää/ asukas. Palvelukeskus Henrikinhovin vanhainkoti-/laitoshoito Henrikinhovissa on 25 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Laitospaikkojen käyttöaste on ollut yli 00 % (3 ylipaikoilla). Asukkaat on valittu hoidon tarpeen sekä vanhuksen toimintakyvyn perusteella. Asukasvalinnan on suorittanut vanhuspalvelupäällikkö yhdessä SAS ryhmän kanssa. Vanhainkodin hoitotyön mitoitus on ollut vähintään 0,54 työntekijää/ asukas (mukana osastoapulaiset). Vanhuspalvelun tunnusluvut LAITOSHOITO 202 203 204 Henrikinhovi Piilopirtti, Lystiluhti, asukkaita 3.2 28 26 25 hoitopäiviä 0 49 9 889 8 984 Palvelukoti Ilolan hoivaosasto

26 asukkaita 3.2. 5 4 - hoitopäiviä 807 783 - PALVELUASUMINEN Henrikinhovi Kaskukamari ja Kuntokoto asukkaita 3.2. 20 8 20 palveluasumispäiviä 6 6 7 237 7 87 Tarinatupa, intervalli lyhytaik. asukkaita 3.2. 5 2 4 palveluasumispäiviä 5 374 4 868 5 007 Ostopalvelut yksityisiltä asukkaita 3.2. 48 53 48 hoitopäiviä 7 863 8 730 9 46 Palvelukoti Ilola asukkaita 3.2. 9 9 3 palveluasumispäiviä 3 09 3 220 4 89 Asukkaita palveluasumisen piirissä (sis. intervalli) 3.2. yht. 92 92 95 Palveluasumishoitopäiviä yht. 32 957 34 055 36 546 Laitos- ja palv.asuminen yht. asukkaita 3.2.4 25 22 20 hoito- ja palveluasumispäiviä 44 93 45 727 45 530