KOULULEHTI MAGAZINE FACTORYN AVULLA Teknisten ohjeiden antaminen ja johdatus tehtävään

KOULULEHTI MAGAZINE FACTORYN AVULLA Teknisten ohjeiden antaminen ja johdatus tehtävään 1. Yleiskuvaus 2 2. Johdanto 4 3. Tietotekniset työkalut 5 Magazine Factory 5 Interaktiivinen valkotaulu 5 Digitaalinen kamera 5 Muistilehtiö 6 4. Taustajärjestelyt ja muut toteutusta tukevat seikat 6 Tilat 6 Oppituntien jaksotus 6 Opettajan ennakkovalmistelut 6 5. Jakson käsikirjoituksen kuvaus 6 Vaihe 1: Etukäteisvalmistelut 7 Vaihe 2: Tehtävään orientoiminen 7 Vaihe 3. Työskentelyn käynnistyminen ryhmissä 7 Vaihe 4. Kirjoittaminen prosessikirjoittamisen keinoin 8 Vaihe 5. Kuvien ottaminen omaan juttuun 8 Vaihe 6. Juttujen laittaminen julkaisuun 8 Vaihe 7: Arviointi 9 6. Miten tästä eteenpäin? 9 Liite 1. Kuvia Magazine Factorystä 10 1

1. Yleiskuvaus Versiohistoria Luotu 27.4.2009 Viimeksi päivitetty 1.3.2010 Tekijät Koulun nimi, kaupunki, maa Koulumestarin koulu, Espoo, Suomi Opettajan nime Jarmo Elomaa Kouluasete Alakoulu Tutkijoiden nimet Minna Lakkala ja Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto Pedagoginen jakso Äidinkieli, kirjoittaminen, digitaalisen materiaalin Oppiaineet tuottaminen Luokkataso 5. luokka, 11-12 -vuotiaat Etukäteen yksi oppitunti digikameraan perehtymistä. Kaksi tuntia viikossa varattu lehden tekoon, yhteensä 12 tuntia. Jakson pituus Kirjoittamis- ja kuvaamisvaiheessa oppilaat työstivät juttua myös vapaa-ajalla. TVT-työkalut Työkalu 1 Verkko-osoite 1 Työkalun tyyppi 1 Työkalu 2 Työkalu 3 Työkalu 4 Työkalun tyyppi 4 Opettajan määrittelemät tavoitteet Jakson vaiheiden kuvaus Magazine Factory http://magazinefactory.edu.fi/ Verkossa vapaasti saatavilla oleva julkaisutyökalu Interaktiivinen valkotaulu Digitaalinen kamera Windowsin perustyökalu Muistio (Notepad) Kirjoittamisen sovellus Jakson kuvaus Lehden teon periaatteisiin ja erilaisiin nettilehtiin tutustuminen sekä toimitustyön harjoittelu. Digitaalisen materiaalin luomisen ja käsittelyn taitojen kehittyminen: Kirjoittamisen sekä kuvaamisen ja kuvan käsittelyn harjoittelu, kuvan ja tekstin liittäminen julkaisuohjelmassa. Tutustuminen tekijänoikeuksien periaatteisiin. Työskentelyn ja sisällön arvioiminen. Vaihe 1. Etukäteisvalmistelut. Digitaaliseen kameraan perehtyminen yhdellä oppitunnilla. Opettaja luo oppilaille käyttäjätunnukset ja salasanat MagazineFactoryyn; kaikille annetaan toimittajastatus; tunnukset lähetetään sähköpostiviestinä oppilaille. 2

Vaihe 2. Tehtävään orientoiminen. Tutustutaan erilaisiin olemassa oleviin nettilehtiin ja niiden ominaisuuksiin. Opettaja esittelee työskentelytavan ja organisoi ryhmät. Kirjaudutaan Magazine Factory -ohjelmaan. Vaihe 3. Työskentelyn käynnistyminen ryhmissä. Ryhmät ideoivat lehtijuttujen aiheita. Yhdessä katsotaan, mitä osastoja ja sivustoja lehteen tehdään. Opettaja ohjaa aivoriihityöskentelyyn ja miellekartan tekemiseen. Ryhmät valitsevat aiheensa ja alkavat ideoida juttuaan käsitekartaksi. Vaihe 4. Kirjoittaminen prosessikirjoittamisen keinoin. Opettaja ohjaa kirjoittamaan lehtijutun ensimmäisen version Muistio-työkalulla. Oppilaat kommentoivat jutun ensimmäistä versiota, niin että kaksi ryhmää antaa palautetta toisilleen. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat juttunsa kirjoittamista valmiiksi. Tämä vaihe etenee oppilasryhmien omassa tahdissa ja vaiheesta toiseen siirtyminen tapahtuu joustavasti. Vaihe 5. Kuvien ottaminen omaan juttuun. Tämä vaihe menee lomittain edellisen kanssa, niin että opettaja ohjaa ryhmiä sen mukaan kuin jutut valmistuvat. Opettaja opastaa lyhyesti ryhmiä digitaalikameran käyttöön, minkä jälkeen oppilaat lähtevät itsenäisesti kuvaamaan. Samaten opettaja ohjaa ryhmä kerrallaan, miten kuvat siirretään kamerasta tietokoneelle ja miten niitä siirretään julkaisuohjelmaan. Vaihe 6. Juttujen laittaminen julkaisuun. Opettaja ohjaa ryhmiä yksitellen tekstin ja kuvien sijoittamisessa julkaisuohjelmassa olevaan omaan juttuun. Vaihe 7. Arviointi. Oppilaat arvioivat ryhmissä ensin oman juttunsa. Tämän jälkeen opettajan johdolla ensin jokainen ryhmä arvioi omaa työtään ja sen jälkeen muut oppilaat kommentoivat. Lisäksi arvioidaan työskentelyä yleensä: oppilaat kertovat mitä hyvää työskentelyssä oli ja millaisia parannusehdotuksia heillä on. Opettaja kirjaa kommentit interaktiiviselle valkotaululle. Lopuksi kättennostoäänestyksellä selvitettiin jokaisen omaa osuutta ja tyytyväisyyttä omaan panokseen. 3

2. Johdanto Pedagoginen konteksti Oppilaiden aikaisempi kokemus työtavoista ja pedagogisesta lähestymistavasta: Esimerkkiprojektin tarkoituksena oli opettaa oppilaille (netti)julkaisemisen sisältöjä, prosessikirjoittamista, digitaalisen kuvankäsittelyn alkeita ja sekä arviointia. Tämä kokonaisuus oli sellaisenaan uusi. Oppilaat eivät olleet aikaisemmin tehneet lehteä, eivät olleet antaneet kirjoituksista toisilleen palautetta eivätkä olleet käyttäneet digitaalista kameraa koulutyössä. Oppilaiden aikaisempi kokemus ja taidot yleensä tietotekniikan ja projektissa käytettävien työkalujen käytössä: Yleiset tvt-taidot, joita oppilaiden pitäisi hallita, ovat kirjautuminen koneelle, tekstinkäsittelyn perusteet, Internetin perustaidot (selaimen avaaminen ja verkkoympäristöön kirjautuminen sekä verkkosivujen käyttäminen) ja sähköpostin käyttö. Kaikilla oppilailla oli kohtuulliset perustaidot, jotka riittivät työskentelyyn. Opettajan tavoitteena oli syventää joitakin tvt-taitoja (esim. julkaisuohjelman käyttö, digitaalisen kameran käyttö). Nämä seikat opetettiin työryhmille tarpeen mukaan ja hyvin konkreettisesti, niin että oppilaat tekivät omaa työtään ja opettaja neuvoi. Oppilaiden aikaisemmat tiedot ja taidot aihepiiristä ja opetettavista oppiaineista: Koska kirjoitettavat jutut perustuivat oppilaiden omaan kiinnostukseen ja valintaan, varsinaista sisällön osaamista ei tarvittu. Ryhmätyötaidot ja ryhmän työskentely yhteisen tehtävän parissa osattiin ennestään. Oppilaat osasivat ennestään arvioida omaa työtään ja työskentelyään. Tavoitteet 1. Lehden teon periaatteisiin ja erilaisten nettilehtien tekemiseen ja sisältöön tutustuminen ja toimitustyön harjoittelu: ymmärtää lehden erilaisten juttujen tyypit ja rakenteet, tutustua nettilehtiin ohjatusti, oppia työskentelemään yhteisen kohteen (nettilehden) hyväksi ja oppia kirjoittamaan yhdessä, oppia arvioimaan sekä sisältöä että työskentelyprosessia kokonaisuuden, oman ryhmän ja yksilön suoritusten näkökulmasta. 4

2. Digitaalisen materiaalin luomisen ja käsittelyn taitojen kehittyminen: Prosessikirjoittamisen harjoittelu lehtijuttuja tekemällä, niin että oppilaat oppivat antamaan ja saamaan palautetta, kehittämään kirjoitustaan ja arvioimaan omaa tuotostaan. Kuvaamisen ja kuvan käsittelyn harjoittelu niin että oppilaat oppivat kuvaamaan digitaalisella kameralla, siirtämään kuvat tietokoneelle, ja poimimaan niitä tiedostosta. Kuvan ja tekstin liittäminen julkaisuohjelmassa: oppilaat oppivat käyttämään julkaisuohjelmaa ja sijoittamaan tekstiä ja kuvia siihen. 3. Tutustuminen tekijänoikeuksien periaatteisiin niin että oppilaat tuottamalla omaa aineistoa nettiin tutustuvat tekijänoikeusperiaatteisiin. 4. Työskentelyn ja sisällön arvioiminen niin että oppilaat osaavat ottaa vastaan palautetta työstään ja osaavat antaa rakentavasti palautetta yhteisestä tuotoksesta, työskentelyprosessista ja omasta yksilöllisestä osuudestaan. 3. Tietotekniset työkalut Magazine Factory Magazine Factory (http://magazinefactory.edu.fi/) on vapaasti verkosta saatava julkaisuohjelma, jossa valmiiseen taittopohjaan voidaan viedä tekstiä ja kuvia. Taittopohjassa on kaksi mahdollisuutta: ns. normaali sivu ja kuvajulkaisusivu. Sovellus on erityisesti tarkoitettu koulukäyttöön, joten se on helppokäyttöinen eikä sen oppiminen vaadi kohtuuttomasti aikaa. Lisäksi sitä on käytetty monissa kouluissa, minkä vuoksi oppilaat voivat tutustua helposti muiden koulujen ja oppilaiden töihin. Työkalu on keskeinen työväline ja se oli käytössä koko prosessin ajan. Toisaalta sen käyttö ei ohjaa työskentelyä vaan opettajan on suunniteltava ja ohjattava työskentelyn eri vaiheet. Interaktiivinen valkotaulu Magazine Factory -ohjelman lisäksi prosessin eri vaiheiden toteutusta tukee interaktiivinen valkotaulu, jonka avulla opettaja voi esitellä eri vaiheita, esimerkiksi nettilehtiä, oppilaiden omia tuotoksia, jonkin sovelluksen käyttöä jne. Lisäksi arviointivaiheessa taulu toimi yhteisten arviointien muistiinpanovälineenä. Interaktiivisen valkotaulun voi korvata tietokoneella ja siirtoheijastimella. Digitaalinen kamera Oppilaat ottavat kuvia digitaalikameralla, ja tämän työskentelyn opetus tapahtui hankkeen aikana. Oppilailla oli käytössä kaksi digitaalista kameraa. 5

Muistilehtiö Oppilaat kirjoittivat Windowsin Muistilehtiöohjelmalla (Notepad), joka oli tarkoitukseen sopivan yksinkertainen. Lisäksi se tuottaa valmiiksi.txt-muotoista tekstiä, joka on käytössä Magazine Factoryssä. Tekstin voi kirjoittaa tosin myös suoraan Magazine Factoryyn. 4. Taustajärjestelyt ja muut toteutusta tukevat seikat Tilat Projekti toteutettiin ensisijaisesti tietokoneluokassa, jossa oppilailla oli riittävästi koneita (itse asiassa koneita ei välttämättä tarvita kuin yksi/ryhmä). Tässä luokassa oli myös interaktiivinen valkotaulu. Lisäksi oppilaat käyttivät koulun muita tiloja työskentelyyn, sillä koulussa on jonkin verran pienimuotoisia ryhmätyötiloja. Esimerkiksi palautteen antamiseen ryhmät saattoivat käyttää myös kirjastoa. Oppilaiden työskentely edellytti myös koulun ulkopuolelle lähtemisiä, juttujen aiheen mukaan. Esimerkiksi yksi ryhmä valmisti lettuja erään oppilaan kotona, toinen ryhmä valmisteli juttua haastattelemalla yhden vaatekaupan myyjää ja samalla he saivat lainata uusimpia muotivaatteita kuviinsa. Myös kuvitus saattoi edellyttää käyntejä koulun ulkopuolella. Oppituntien jaksotus Esimerkkiprojekti toteutettiin ala-asteella, jossa sama opettaja opettaa lähes kaikki oppitunnit ja useita oppiaineita. Tietokoneluokan varaus oli tehtävä etukäteen, joten työskentely tietokoneilla oli aina etukäteen suunniteltu kahden tunnin mittaiseksi, mutta oppilaat työskentelivät myös vapaa-aikana, mikä nopeutti juttujen valmistumista. Opettajan ennakkovalmistelut Tässä työtavassa opettajalla on aikaa laatia ohjeita yms. prosessin kuluessa joustavasti ja tarpeen mukaan, joten verkossa ei tarvitse olla valmiina etukäteen paljon materiaalia tai ohjeita. Ennen projektin alkua opettajan pitää tehdä ainakin seuraavat ennakkovalmistelut: varata koulun tietokoneluokka ja digitaaliset kamerat käyttöön tarvittaviksi oppitunneiksi, huolehtia oppilailla käyttäjätunnukset Magazine Factoryyn, laatia oppilaiden käyttöön tekniset ohjeet ohjelmien käytöstä, luoda taittopohja uudelle lehdelle (ellei jatketa jo aloitettua lehteä). 5. Jakson käsikirjoituksen kuvaus Prosessin eteneminen on esitelty kolmella videolla, jotka sisältävät alla esitellyt työvaiheet seuraavasti: Video 1 Teknisten ohjeiden antaminen ja johdatus tehtävään Video 2 Kirjoittamisen ohjaaminen Video 3 Kuvankäsittelyn ohjaaminen ja työprosessin arviointi 6

Videoissa ei ole esitetty kaikkia seuraavassa kuvattavia vaiheita yksityiskohtaisesti, sillä videoihin on valittu keskeiset haasteelliset työvaiheet, jotka edellyttävät opettajan ohjausta. Vaihe 1: Etukäteisvalmistelut 1. Digitaaliseen kameraan perehtyminen yhdellä oppitunnilla. 2. Opettaja luo oppilaille käyttäjätunnukset ja salasanat MagazineFactoryyn; kaikille annetaan toimittajastatus; tunnukset lähetetään sähköpostiviestinä oppilaille. Vaihe 2: Tehtävään orientoiminen Toiminnan kuvaus: Tutustutaan erilaisiin olemassa oleviin lehtiin ja niiden ominaisuuksiin. Opettaja esittelee luokalle esimerkkilehtiä interaktiivisen valkotaulun avulla. Opettaja on lähettänyt oppilaille linkit esimerkkilehtiin sähköpostilla, jonka oppilaat avaavat ja tutustuvat lehtiin pareina tai pieninä ryhminä, esim. mitä osastoja lehdissä on, minkä näköisiä lehdet ovat ja mikä on niiden visuaalinen ilme. Itsenäisen tutustumisen jälkeen analysoidaan yhdessä keskustellen yhtä esimerkkilehteä interaktiivisen valkotaulun avulla. Tämän jälkeen opettaja esittelee työskentelytavan ja organisoi ryhmät. Lopuksi oppilaat avaavat Magazine Factory -ohjelman ylläpitäjän lähettämän sähköpostiviestin, joka sisältää jokaiselle oppilaalle käyttäjätunnuksen ohjelmaan, minkä jälkeen oppilaat kirjautuvat ohjelmaan. Työmuodot: Opettajan johtama yhteiskeskustelu, pienryhmätyöskentely. Resurssit: Magazine Factory -ohjelma, valmiita nettilehtiä, jotka on toteutettu Magazine Factoryllä, sähköpostijärjestelmä, Magazine Factory -ohjelman ylläpitäjän lähettämä viesti oppilaiden käyttäjätunnuksista, opettajan etukäteen oppilaille lähettämä viesti, joka sisältää esimerkkilehtien osoitteet. Vaihe 3. Työskentelyn käynnistyminen ryhmissä Toiminnan kuvaus: Ryhmät ideoivat 3 mahdollista lehtijuttua, minkä jälkeen opettaja kirjoittaa nämä interaktiiviselle valkotaululle. Tämä on samalla toimituskokous, jossa katsotaan, mitä osastoja ja sivustoja lehteen tehdään (esim. Pääkirjoitus, Ajankohtaista, Urheilu, Leirikoulu, Harrastuksia ). Opettaja antaa ohjeita aivoriihityöskentelyyn ja näyttää interaktiivisella valkotaululla esimerkkiaiheen ( Välitunti ) avulla, miten jutun sisältöä ideoidaan miellekartan avulla. Ryhmät valitsevat aiheensa ja alkavat ideoida juttuaan käsitekartaksi. Työmuodot: Opettajan johtama yhteiskeskustelu, pienryhmätyöskentely. Resurssit: Opettajan kone ja interaktiivinen valkotaulu, jokaisella oppilasparilla tai -ryhmällä kynä ja paperia. 7

Vaihe 4. Kirjoittaminen prosessikirjoittamisen keinoin Toiminnan kuvaus: Opettaja ohjaa oppilaita kirjoittamaan ensimmäisen version lehtijutusta Windowsin Muistio-työkalulla ja oppilaat kirjoittavat juttuaan. Opettaja kiertelee luokassa ja neuvoo ryhmiä Muistio-työkalun käytössä sen mukaan kun ryhmät tarvitsevat apua. Samalla kerrataan tarvittaessa tekstinkäsittelyn teknisiä seikkoja. Kun ryhmät saavat lehtijuttunsa ensimmäisen version valmiiksi, oppilaat kommentoivat toistensa juttuja, niin että kaksi ryhmää antaa palautetta toisilleen sekä kirjoittamalla tulostettuun tekstiin kirjalliset kommentit että antamalla samat kommentit myös suullisesti. Tämän jälkeen oppilaat jatkavat juttunsa kirjoittamista ottamalla huomioon saadut kommentit. Työmuodot: Pienryhmätyöskentely. Resurssit: Tietokoneluokka, jossa on jokaiselle oppilasryhmälle oma tietokone. Huomioita: Tämä vaihe etenee oppilasryhmien omassa tahdissa niin että vaiheesta toiseen siirtyminen tapahtuu joustavasti. Vaihe 5. Kuvien ottaminen omaan juttuun Toiminnan kuvaus: Opettaja opastaa lyhyesti ryhmiä (1-2 ryhmää kerrallaan) kuvien ottamiseen digitaalikameralla, minkä jälkeen oppilaat lähtevät kuvaamaan itsenäisesti kuvia omaan juttuunsa. Sitä mukaa kuin ryhmät ovat ottaneet tarvittavat kuvat, opettaja ohjaa oppilaita ryhmä kerrallaan siirtämään kuvat kamerasta ensin tietokoneelle ja edelleen julkaisuohjelmaan. Työmuodot: Pienryhmätyöskentely. Resurssit: Kaksi digitaalikameraa sekä tietokoneluokka, jossa on jokaiselle oppilasryhmälle oma tietokone. Huomioita: Tämä vaihe menee lomittain edellisen kanssa, niin että opettaja ohjaa ryhmiä sen mukaan kuin jutut valmistuivat. Varsinkin kirjoittamis- ja kuvaamisvaiheessa oppilaat työskentelivät jutun parissa myös vapaa-ajalla. Vaihe 6. Juttujen laittaminen julkaisuun Toiminnan kuvaus: Opettaja ohjaa ryhmiä yksi kerrallaan, miten juttu ja kuvat sijoitetaan julkaisuohjelmaan. Kun oppilaat ovat saaneet juttunsa valmiiksi, opettaja ohjaa ryhmä kerrallaan, miten teksti siirretään Muistiosta julkaisuohjelmaan Kopio- ja Liitä-komentoja käyttäen. Sen jälkeen juttuihin liitetään digitaalikamerasta siirretyt kuvat sopiviin kohtiin tekstin lomaan. Työmuodot: Pienryhmätyöskentely Resurssit: Tietokoneluokka, jossa on jokaiselle oppilasryhmälle oma tietokone. Huomioita: Tämä vaihe menee lomittain kahden edellisen vaiheen kanssa, niin että opettaja ohjaa ryhmiä sen mukaan kuin jutut ja kuvat valmistuivat. 8

Vaihe 7: Arviointi Toiminnan kuvaus: Oppilaat arvioivat ryhmissä ensin oman juttunsa (mitä olisi voinut kehittää, mikä oli onnistunutta) sekä tämän jälkeen myös muita juttuja ja koko lehteä. Opettajan johdolla käydään yhteiskeskustelu, jossa ensin jokainen ryhmä kertoo arvionsa omasta työstään, minkä jälkeen muut oppilaat kommentoivat kutakin juttua. Lopuksi arvioidaan opettajan johdolla koko työskentelyprosessia, niin että oppilaat kertovat mielipiteitään siitä, mitä hyvää työskentelyssä oli ja millaisia parannusehdotuksia heillä on. Opettaja kirjaa oppilaiden kommentit interaktiiviselle valkotaululle kahdeksi listaksi: hyvää ja kehitettävää. Lopuksi kättennostoäänestyksellä selvitetään jokaisen omaa panosta ja tyytyväisyyttä omaan panokseen: opettaja kyselee koko luokalta kysymyksiä omasta työskentelystä (esim. Kuka osallistui mielestään riittävästi ryhmän työskentelyyn?) ja oppilaat vastaavat viittaamalla. Työmuodot: Opettajan johtama yhteiskeskustelu. Resurssit: Tietokoneluokka, jossa vähintään jokaisella ryhmällä tietokone lehtijuttujen lukemista varten. 6. Miten tästä eteenpäin? Tarkoitus on, että lehden teko jää oppilaiden pysyväksi käytännöksi: Lehti elää kokoajan ja sitä voi lukea jatkuvasti. Lehden jutut jäävät näkymään pitkäksikin aikaa ja niitä voi muistella ja tarkastella. Koulun historia tulee tallennetuksi lasten ajatuksin. Koulun toiminta on näkyvää kaikille kiinnostuneille (esim. vanhempia kannustetaan katsomaan sitä), sillä lehti on vapaasti verkossa koulun kotisivuilla. Opettajan tavoitteena on laajentaa hanketta koko koulun yhteiseksi lehdeksi, joka myös säilyy verkossa myöhemminkin saatavaksi. Tätä tavoitetta varten koulun kaikki muutkin opettajat opastetaan lehdentekoa oman luokan kanssa. Toinen idea, toteutettavaksi pienimuotoisemminkin, on yhteislehden tekeminen toisen luokan kanssa omassa koulussa tai jossakin muussa koulussa, esimerkiksi yhden oppiaineen teemasta: esim. joku ajankohtainen asia (vaalit), joku luontoon liittyvä, espoolainen lastenkulttuuri tai urheilu. Yhteistyö vanhempien kanssa voi kehittää myös koulun ja kodin yhteistyötä, niin etttä vanhemmat voivat laittaa juttuja lehteen, jotka lapset sitten toimittavat. Edelleen lehden tekemistä voi harjoitella kansainvälisenä yhteistyönä ulkomaisten luokkien kanssa, jolloin partnerin voi hakea esim. etwinning-portaalin avulla (http://www.etwinning.fi/, http://www.etwinning.net/) 9

Liite 1. Kuvia Magazine Factorystä Projektissa aloitettu, Magazine Factory -ohjelmalla tehty Koulumestarin koulun lehti löytyy osoitteesta http://magazinefactory.srv.hosting.fi/magazines/into/index.php. Kuva 1 on lehden pääkirjoitussivusta (löytyy osoitteesta http://magazinefactory.edu.fi/magazines/into/index.php?str=52). Kuva 1. Lehden pääkirjoitussivu. Opettaja on vastaava päätoimittaja. Vasemmassa palkissa on lehden eri osastot. 10

Kuvassa 2 on Koti- ja koulu -osaston sisältö (sivun osoite on http://magazinefactory.edu.fi/magazines/into/index.php?artcat=15). Kuva 2. Koti- ja koulu osaston sisältö. Kuvasarja ja kirjoitus Alenin lentävät letut sekä artikkeli Verso toteutettiin hankkeen aikana. 11

Kuvassa 3 oleva Verso on artikkeli vertaissovittelusta (juttu löytyy osoitteesta http://magazinefactory.edu.fi/magazines/into/index.php?str=40&artcat=15&artid=8) Kuva 3. Juttu Verso-vertaissovittelusta. Oppilaat kirjoittivat jutun ja käyttivät kuvaa elävöittämiseen. Sivu on toteutettu normaalille sivupohjalle. 12

Kuvassa 4 on juttu, joka sisältää kuvasarjan Oppilaiden välituntitouhuista (juttu löytyy osoitteesta http://magazinefactory.edu.fi/magazines/into/index.php?str=40&artcat=12&artid=9). Kuva 4. Juttu oppilaiden välituntitouhuista. Oppilasryhmä teki ensin kyselyn koulun oppilaille suosituimmista välituntipuuhista. Lehteen he kirjoittivat nämä tulokset ja elävöittivät tekstiä ottamalla kuvia. Sivu on toteutettu kuvasarjapohjalle. 13