1 Miksi ulos tutkijankammiosta -seminaari 14.3.2013 Katja Bargum: Miksi ulos tutkijankammiosta? Tiedeviestinnän toimenpideohjelma 2013: Hyvin ja asiantuntevasti toteutettu tiedeviestintä vahvistaa tieteen ja yhteiskunnan välistä yhteyttä, lisää luottamusta tieteelliseen tietoon sekä turvaa kansalaisten oikeuden päästä osalliseksi tieteen edistyksen tuomista eduista. www.slideshare.net/katjabargum/miksi-ulos-tutkijankammiosta (koko esitys täällä) Tieteen jakaminen on hauskaa - tutkijana paljon mielenkiintoista kerrottavaa, eikä kaikkea voi sisällyttää omaan tutkimukseen - tiede vastaa ihmisten uteliaisuuteen median kannalta helppo aihealue - perinteiset: tietokirjat, yleistajuiset jutut, mediaesiintymiset - tiedeaiheisten blogien kirjoittajat usein tieteentekijöitä (esim. Scicurious, Syksy Räsänen, Joanne loves science) o blogin kautta saavutetaan lukijoita ilman toimittajaa (sotkemassa) välissä ja verkkomaailma mahdollistaa kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen suoraan tutkijan ja yleisön välillä Haluat olla ekspertti - media/yhteiskunta kaipaa eksperttejä hyviä puhujia käytetään aina uudestaan - eksperttejä tarvitaan päätöksenteossa ja sen kritisoinnissa - ekspertiksi voi päästä oman blogin, twitterin, google scholar -profiilin, laitoksen verkkosivujen ym. kautta - voit itse vaikuttaa löydettävyyteesi! Yhteystietojen oltava helposti saatavilla - esim. bloggaaja, kalabiologi Christie Wilcox ja Osama bin Ladenin kuolema - Jos et itse tule esille, annat mikrofonin niille, jotka haluavat puhua eli usein heille, joilta vähiten kaipaamme neuvoja Haluat kuuluisuutta tutkimuksellesi - myös muut tutkijat ja rahoittajat seuraavat mediaa/verkkoa - mittaa vuorovaikuttavuutta: http://impactstory.org/ - julkisuus ei ainakaan vähennä rahoitusta! Haluat avata tutkimusprosessia - avoin data, avoimet julkaisukanavat - vuoropuhelu tiedemaailman sisällä o uramentorointi, käytännön vihjeet, esim. FemaleScienceProfessor o Figshare, Slideshare - Open Science Finland (Facebook-ryhmä) - Tieteen tekeminen vs. tieteen tulokset Haluat tutkimuskumppaneita - kollegat - citizen science
2 Mistä aloittaa? - koulutusta on tarjolla vaadi sitä työnantajaltasi - ole löydettävissä! Tomas Roslin: Miten ulos tutkijankammiosta Ota vapaaehtoiset mukaan tieteen tekoon! Citizen science = kansalaistiede - haasteet usein suurempia, kuin mihin ammattitutkija yltää talkoistaminen (crowdsourcing) = palvelu hankitaan laajalta joukolta, joka tekee sen talkootyönä tai ainakin halvalla - kansalaistiede kutsuu yleisön mukaan tieteen tekoon ja aineiston keruuseen hälventää eroa tieteen ja sen popularisoinnin välillä (eli jo tieteen tekoon sisältyy popularisointiaspekti tiedeviestintä ei ole kansalaistieteessä erillinen, vaan osa tutkimusprosessia) - Yhteistyötä tehdään jo sadoilla aloilla o Lintu- ja perhostyyppien ja harrastaja-astronomien kanssa, puutarhaharrastajien ja koiraharrastajien kanssa o Yhdessä selvitetään esim. maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuutta, ihmisen mikrobiomia, lupaavia arkeologisia kaivuupaikkoja jne. o Viime aikoina lähtenyt nousuun, koska tietokoneet mahdollistavat valtavien tietomäärien keräämisen ja kokoamisen yhteen paikkaan analysoitavaksi Peleistäminen (gamification) auttaa osallistamisessa o Älypuhelimet aloittamassa lisävallankumouksen Kansalaistieteen kokeellistaminen - koko maan kattavien seurantojen teko lähes mahdotonta pelkästään tutkijoiden voimin tarvitaan kansalaisten apua (miten motivoidaan mukaan?) - esim. lanta + 4H-verkosto Hankkeiden vaikutukset - tiede o ainutlaatuisia aineistoja o mahdollisuus tutkia ilmiöitä uudella tasolla - vapaaehtoiset osallistujat o kokemusta tieteenteosta o tärkeiden prosessien ymmärrys - hälventää aidosti eron tieteen ja sen popularisoinnin välillä, popularisointi sisäänrakennettuna - Lisäksi myös media kiinnostuu! Kansalaisten keräämässä aineistossa paljon vaihtelua tiedon analysoinnissa yritetään saada selville ja huomioida suurimmat virhelähteet (jo ennen tiedon keruuta selkeät ohjeet ja karsintavalinta esim. linturengastajien lajintunnistustentti)
3 Kari Enqvist: Tieteen popularisointi Mikä on liikkeellä olon motiivi ja kohderyhmän koko? Esim. pieni ryhmä päättäjiä vai koko yhteiskunta? Popularisointi Suomen mittakaavassa tavoittaa tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä. Miksi pitäisi popularisoida? - tieto itsessään arvokasta ja yhteiskunta kehittyy paremmaksi tiedon avulla - kysynnän ja tarjonnan laki: jos ihmiset kiinnostuneita, siitä kerrotaan - mediassa esiintyminen mainostaa omaa tutkimusalaa ja saattaa vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saamiseen - popularisointi tarjoaa kanavan itseilmaisulle (mutta täytyy olla halu sanoa jotakin) - kansalaisten oikeus saada tietää verorahoilla saaduista tuloksista Sisältöä tärkeämpi on tapa, jolla popularisoidaan Tieteen tuloksia ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä tieteen prosessia (tieteen olemus ei näy taustalla) Riku Lumiaro: susikeskustelu ja epäily laskentojen tuloksista (popularisoinnissa tärkeää myös tulosten kertominen uskottavasti) Tieteessä ei demokratiaa toisin kuin joissain humanistisissa tieteissä (kaksi vastakkaista näkemystä saatetaan asettaa samalle viivalle, vaikka toinen näistä käsityksistä yleisesti hyväksytty ja toinen edustaa vähemmistöä) Media haluaa uutisia! Tieteessä kuitenkin harvoin aitoja, suuria löytöjä (ja tutkijoille löydöt ja uutiset eri asia kuin toimittajille ristiriita) Miten saadaan kymmenet tuhannet ihmiset kiinnostumaan tieteestä sen sijaan, että lukisivat seiskaa? Popularisointi enemmän tietoviihdettä kuin tiedon välittämistä. Mielikuva ja tunne usein tärkeämpää kuin itse tieto. Mitä tieteen tulokset merkitsevät maailmankuvan kannalta? Yksityiskohtien tietäminen merkityksetöntä, mutta suuret linjat tärkeitä: nojataan uskomusten sijaan tieteeseen! Sanomaan sisältyvä tuntemus (oma intohimo, asian tärkeyden tunne) saatava perille myös yleisölle. Hyvä popularisointi antaa ymmärrystä, emootioita ja ajatuksia, lisää epäilyä ja kriittisyyttä, tukee demokratiaa, ehkä toivottavasti aktivoi ihmisiä. Tekes: Nopea viestintä valttia! Kun tullaan ulos tutkijankammiosta, mahdollisuus kehittää yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa enemmän osaamista, enemmän rahoitusta? Projektirahoitus loppuu usein, kun tutkimustulokset ovat valmiina. Lisärahoitusta popularisointia varten? Milloin ja keille popularisointia ja tieteen ymmärrystä pitäisi opettaa? Tietysti toimittajille, mutta pitäisikö viedä jo peruskouluihin ja lukioihin? Mediakasvatuksen lisäksi kouluissa voisi olla myös tiedekasvatusta. Tärkeää oppia ymmärtämään mikä on totta ja miten se voidaan osoittaa.
4 Päivi Kuisma (YLE Lahti) Mikä on toimittajan rooli muuttuvassa medioituvassa maailmassa? Ylessä Suomen suurin tiedetoimitus (radio, televisio, netti): Prisma, Tiedeykkönen, Tieteen taustapeili Tiedetoimittajan rooli erilainen kuin yleistoimittajan. Lahden tiedepäivät järjestetty kerran vuodessa jo kymmenen vuoden ajan. Tieteentekijät esittäytyvät ja toimittajat voivat löytää jutunaiheita. Mikä mediaa kiinnostaa? Jutun linkityttävä ihmisten elämään tai johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Mediaa kiinnostaa se, mikä yleisöä kiinnostaa. Riikka Haikarainen (HS): Miten saada juttu läpi Hesariin? Näin saat jutun Hesariin: - Myy juttu asian merkityksellä. Miksi tutkimus on merkittävä? Liittyykö suurempaan kokonaisuuteen vai tarjoaako mallin tuleville tutkimuksille. Tiivistä, elävöitä, ole selkeä! - Jos et ole itse taitava kirjoittaja, luo suhteet hyvään toimittajaan! Etsi henkilö, joka osaa kertoa juuri sinun tutkimuksestasi mielenkiintoisesti. Soita tai lähetä henkilökohtaista meiliä. - Tee yhteistyötä toimittajan kanssa. Ole tavoitettavissa ja kärsivällinen. Toimittaja on yleisön asiantuntija ja tutkija oman alansa. Toimittajan tarkoituksena on hio juttua ja esittää lisäkysymyksiä. Näin et ainakaan saa juttua: - Pidä etäisyyttä mediaan ja ole pelkästään löydettävissä (ei tavoitettavissa). - Puhu omasta tutkimuksestasi hyvin teknillisesti ja kapea-alaisesti juttua myydessä. - Pidä jääräpäisesti kiinni tieteellisestä esitystavasta viestin houkuttelevuus kärsii. Hesarin tiedeviestintä: - printtilehti: tiedeuutisointi lauantailiitteessä lauantaisin ihmisillä enemmän aikaa lukea (ennen tiedeosio tiistaisin) - HS.fi:ssä tiedeuutiset sama kuin seksijutut iltapäivälehdissä klikataan paljon Sirpa Pellinen & Saara Reinimäki (SYKE): Ulos tutkijankammiosta työvälineitä viestintään Viestinnän rooli tutkimusorganisaatiossa - parantaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta - luoda yhteys median ja tutkimuksen välillä - tukea tutkijoita omasta työstä viestimisestä o mikä on pääviesti? o missä kanavissa viesti kannattaa julkaista? - parantaa tutkijoiden viestintävalmiuksia, esim. mediakoulutuksilla
5 Tiedote - organisaation virallinen viesti - tiivis, kiinnostava kiteytys populaarilla kielellä o merkittävän tutkimushankkeen alkamisesta o tuloksista ja niiden merkityksestä o ajankohtaisista ja erityistilanteista mikä on uutinen? Median ja tutkimuksen yhteistyö - tiedotustilaisuudet - kumppanuussuhteet - toimittajakoulutukset (esim. ilmastoasioissa) - Etsi Xpertti Suomen Akatemian ylläpitämä tutkija-asiantuntija -tietokanta Tutkija mediassa haastettelut - hahmota roolisi oletko aiheen asiantuntija? - mieti pääviestit, pyydä haastattelun teemat etukäteen (etenkin tv) - lyhyet ytimekkäät lauseet media käyttää 15-20 sekunnin pituisia leikkauksia - tarkista voitko saada printtimedian jutun tarkastettavaksi oman lausuntosi osalta. Tyylin ratkaisee toimittaja - Off the record lausuntoja ei ole olemassa - media on aina mahdollisuus tutkimuksen rahoittajat ovat median asiakkaita Viestinnän vaikuttavuuden mittaaminen - mediaseuranta - mediabarometrit - verkkosivujen kävijäseuranta - Google Trends - Tieteelliset tutkimukset viestinnän aiheista Tulemalla esiin tutkijankammiosta tutkija voi itse vaikuttaa siihen, millainen kuva tutkijoista ja tieteestä muodostuu mediassa. Verkon erityispiirteitä - avoimuus: tiedon jakaminen, kontrollin väheneminen, keskeneräisyys - vuorovaikutus: valmius kuunnella ja ymmärtää toisen näkemyksiä edellyttää hakeutumista samalle tasolle, keskustelun ja yhteistyön arvostaminen - viraalisuus: leviäminen, kopiointi, ilmiöt Trust is not about information: it s about dialogue and transparency luottamus saavutetaan vuorovaikutuksella ja sillä, että kaikkien näkemykset otetaan huomioon Väline ja viesti - blogit o henkilökohtaista, vapaamuotoista, keskusteltavaa, keskeneräistäkin o Blogger, Wordpress - Twitter o Lyhyttä, globaalia, aihekeskeistä - Facebook & Google+
6 o Rajatuille verkostoille, laajempi ilmaisu, ihmisten verkottumista aiheiden ympärille - LinkedIn, GoogleScholar o Ammattilaisvaerkosto & tutkimushakemisto - Slideshare, Prezi, Youtube, Issuu o Jaa esityksesi maailmalle - Google Drive, Dropbox, Yammer, Lync o Virtuaalityöpyötiä ja -tiloja Lisäksi organisaatioiden omat sivut ja verkkolehdet Verkko on visuaalinen ja hauska! - infograafit: tiedon visuaalinen esittäminen, parhaimmillaan interaktiivisina - kuva + tiivis teksti on parempi kuin pelkkä teksti - kerrontatyylit ilmiöityvät, etenkin somessa (meemit) Ennusteita - Twitter yleistyy myös Suomessa - välineriippumattomuus - virtuaalityöpöydät - big data kansalaisapu ja applikaatiot