Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt. VTT Tuomo Mörä kl 2010

Transkriptio

1 Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt VTT Tuomo Mörä kl 2010

2 Kurssin suorittaminen Luennot Oppimispäiväkirja Essee Läsnäolo: alle viiden luentopäivän oppimispäiväkirjan tekeminen alentaa arvosanaa, läpimeno edellyttää kolmen luentopäivän oppimispäiväkirjaa

3 oppimispäiväkirjan ja esseen ohjeet monisteesta tai kohdasta tiedeviestintä oppimispäiväkirjan ja esseen palauttaminen saman viestin liitetiedostoina viimeistään 8.3. osoitteeseen

4 Tiedeviestinnän tasot (Bucchi 1998, 2008) Intraspecialistic Interspecialistic Pedagogical Popular Tällä luentosarjalla käsitellään lähinnä populaaria tiedeviestintää

5 Ohjelma Tuomo Mörä: Median ja tieteen hankala suhde Jukka Ruukki: Tiede-lehden tiede 27.1 Jukka-Pekka Heiskanen: Tiedeohjelmat televisiossa 3.2. Hannu Salmi: Tieteen ymmärrettävyys ja informaali oppiminen Timo Paukku: Tiede HS:n tiedesivuilla Antti Majander: Tiede HS:n kulttuurisivuilla Marja Pemberton: Yliopisto-lehden idea Jukka-Pekka Pietiäinen: Tietokirjallisuuden asema Suomessa Maija Typpi: Tiedeohjelmat radiossa Kari Enqvist: Miksi kirjoitan myös populaariartikkeleita? (3.3. Varapäivä)

6 Median ja tieteen hankala suhde Media tässä: yleismedia, maallikoille suunnatut välineet Tiede tieto käytäntö instituutio Tiedeyhteisö tässä: yliopistot ja korkeakoulut

7 Tiedeviestintä Suppea määritelmä: tutkimustulosten ja innovaatioiden esittely (tieto) Laaja määritelmä; edellisen lisäksi: tieteelliset tai tekniset periaatteet tai prosessit tieteelliset käytännöt tieteelliset kiistat tiedon lähteellä tieteellinen asema viestinnän tuottajalla tieteellinen asema

8 Tiedeyhteisöjen omat viestintäkeinot: www-sivut, tiedotteet ym. Omat lehdet Tapahtumat Yleisöluennot Sidosryhmäviestintä Tutkimus ja opetus

9 Kansalaisten tiedonlähteet tieteestä

10 Journalismi ja tiede: kaksi kulttuuria Erilaiset motiivit, tavoitteet, toimintatavat, arvostukset

11 Tiedeyhteisön viestintämotiivit 1 Valistus Tutkimustuloksista tiedottaminen Kohteina kansalaiset ja päättäjät 2 Tiedepolitiikkaan vaikuttaminen Kilpailu resursseista yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Kilpailu resursseista tutkimus-/koulutussektorin sisällä 2 Muuhun rahoitukseen vaikuttaminen

12 4 Yhteiskuntaan ja päätöksentekoon vaikuttaminen 5 Imagon ja legitimiteetin rakentaminen

13 Median motiivit käsitellä tiedettä (tai olla käsittelemättä) Valistus julkinen palvelu, yleissivistys sosiaalinen vastuu Kaupalliset syyt yleisön/mainostajien/ilmoittajien houkuttelu myös Ylessä seurataan tarkasti katsojalukuja

14 Imagolliset syyt tiedejuttujen brändimerkitys medialle? vrt. korkeakulttuuri

15 Tutkijat journalisteista Journalistit ovat asiantuntemattomia Media painottaa vääriä asioita Media on sensaatiohakuinen Vähemmistössä olevat tutkijat ja aktivistit pannaan samalle viivalle vakavien tutkijoiden kanssa Media kertoo tutkimuksista vain lopputuloksen

16 Journalistit tutkijoista Tutkijat ovat kapea-alaisia Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijan kollegoille Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävänä ole markkinoida tutkimustuloksia Tutkijat ovat liian varovaisia Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja

17 Uutiskriteerit vs. tieteelliset kriteerit Journalistisesti kiinnostava ei ole sama kuin tieteellisesti kiinnostava Kiinnostavuus vs. tärkeys/olennaisuus Keskeneräiset tutkimustulokset vs. valmiit tutkimustulokset Mediaa kiinnostavat usein tiedejutut, joihin liittyy yhteiskunnallinen, poliittinen tai eettinen ulottuvuus

18 Media ei välttämättä valitse haastateltavaksi tieteellisesti pätevintä tutkijaa vaan esim. Kokonaisuuksia hallitsevan tutkijan Ymmärrettävästi puhuvan tutkijan Kiistanalaisessa asiassa vähemmistönäkemystä edustavan tutkijan Tutkijan, joka tunnettu myös tutkimustyönsä ulkopuolella Tutkijan, joka on tavoitettavissa Tutkijan, jolla on korkea asema tai maine Peters 2008

19 Tutkijalogiikka vs. medialogiikka Tutkija relevanssi asiat logiikka perustelut, varaukset vierassanat kohde: tiedeyhteisö Journalisti kiinnostavuus ihmiset tarina johtopäätös arkikieli kohde: suuri yleisö

20 Tiedeyhteisö Muutoksia tiedeviestinnän toimintaympäristössä Ulkopuolisen rahoituksen kasvu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostaminen Tiedotuksen uutisoituminen Tutkijoita rohkaistaan popularisointiin ja medianäkyvyyteen Tiedeviestinnän opetus ja tutkimus

21 Median kehitystrendejä (Jyrkiäinen 2008) Elämyksellisen ja viihteellisen aineiston lisääntyminen Juttujen lyheneminen Lisääntyneet tehokkuusvaatimukset Kiire

22 Median uusteollinen tuotantotapa Jatkuva dead line Konseptointi, juttujen ennakkomitoitus Uutistuminen

23 Median ja tiedeyhteisön symbioosi Medialle tiede yksi aihe muiden joukossa Tiedeyhteisö tarvitsee mediaa enemmän kuin media tiedeyhteisöä?

24 Mutta Eroista huolimatta journalismi ja tiede elävät symbioosissa Tieteen edustajat arvostettuja tiedonlähteitä uutis- ja ajankohtaiskohtaisjournalismille Tiedettä käsitellään pääasiassa myönteiseen sävyyn

25 Valtaosalle tutkijoista mediakokemukset myönteisiä (Peters & al 2008) Valtaosa toimittajista pitää tiedeyhteisön ja median suhdetta hedelmällisenä (European research in media, 2007) Satunnaiset ongelmat jättävät varjoonsa rutiinisuhteiden ongelmattomuuden?

26 Median ja tiedeyhteisön suhteet koettiin 20 vuotta sitten ongelmallisemmiksi kuin nykyään Tiedejournalismi kehittynyt? Tiedemaailma kontrolloi julkisuuskuvaansa aiempaa paremmin? Tutkijoiden tyytyväisyyskriteerit muuttuneet? Tutkijat pitävät aiempaa useammin mediasuhteita työhön olennaisesti kuuluvana velvollisuutena Peters & al 2008

27 Journalistien ehdotuksia suhteiden parantamiseksi: Tiedeyhteisön kykyjä olla kanssakäymisessä median kanssa pitäisi parantaa Tutkijoiden pitäisi ymmärtää paremmin miten media toimii Tutkijoiden pitäisi olla paremmin median käytettävissä European research in media, 2007

28 Suomessa tieteen julkisuuskuva on hyvä

29 Tiedeyhteisön ja median suhteet voivat olla liiankin hyvät? Normierot ja toimintalogiikkojen erot eivät ole pelkästään ongelma Journalismin tehtäviin kuuluu myös kriittisyys ja epäkohtiin puuttuminen